Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi jotkut naiset reagoivat vauvauutiseen "Oi ihanaa!"
04.02.2022 |
Varsinkin jos itse oot lapseton, niin raskaushan tietää vain vääjäämätöntä erkaantumista ko. raskaana olevasta ihmisestä. Joko hänellä ei ole enää ollenkaan aikaa sinulle tai sitten jatkossa lapsi on aina tapaamisissanne mukana vähintäänkin äidin puheissa. Haluaisit keskustella maailman menosta ja ilmiöistä, mutta sen sijaan keskustelettekin Piia-Petterin päiväunirytmistä ja vaippatuotoksista.
Siispä kysymys: Mitä ihanaa raskausuutisessa on? Feikkaatteko reaktionne vai onko tuo yllä kuvailemani oikeasti teistä ihanaa? Jos olette iloisia ystävänne puolesta, niin riittäisikö vain, jos onnittelisitte ilman lässynlässyn-hehkutusta?
Kommentit (143)
Kyllä normaalisti nuo erkaantumis-angstit selvitetäään jo siinä iässä kun poikaystävää alkaa tulla. Sen jälkeen kihlauksesta, avioliitosta ja lapsista iloitaan koska halutaan ystäville ja kavereille hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johan nyt taas. Olen lapseton, mutta tykkään älyttömästi vauvoista ja pikkulapsista ja ihanaahan se on saada pieniä lähipiiriin. Itse taas menetän mielenkiinnon lapsia kohtaan, kun alkavat lähennellä kymmentä vuotta, koen isommat lapset yksinomaan rasittavina. Läheisimmät tietysti pysyvät läheisinä myös silloin.
Oletatko, että ihmiset kiinnostuvat sinusta, olet ilmeisesti jo täyttänyt kymmenen, henkisesti olet ääliön tasolla mutta siitä sitten myöhemmin.
En sano "ihanaa", onnittelen melko tavallisesti. Feikkasin ja onnittelin jopa veljeäni yli 10 vuotta sitten, vaikka tiesin, ettei se hunsvotti tule toisestakaan lapsestaan huolehtimaan, kun ei huolehtinut ensimmäisestäkään. Ja niinhän siinä kävi.
Se on kohtalaisen luontainen ellei "automatisoitu" reaktio ihmiseltä, jolla on normaali empatiakyky.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan nyt taas. Olen lapseton, mutta tykkään älyttömästi vauvoista ja pikkulapsista ja ihanaahan se on saada pieniä lähipiiriin. Itse taas menetän mielenkiinnon lapsia kohtaan, kun alkavat lähennellä kymmentä vuotta, koen isommat lapset yksinomaan rasittavina. Läheisimmät tietysti pysyvät läheisinä myös silloin.
Oletatko, että ihmiset kiinnostuvat sinusta, olet ilmeisesti jo täyttänyt kymmenen, henkisesti olet ääliön tasolla mutta siitä sitten myöhemmin.
Just tämä,.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En hehkuta, koska ei se niin varmaa ole.
Eikö siksi juuri kannata kiireesti iloita ja hehkuttaa pientä ihmisentaimea, kun vielä ehtii? Kyllä se äidilleen ja varmaan isälleenkin on rakas vaikka ei ehtisi syntyäkään.
Vierailija kirjoitti:
Oi ihanaa kun meidän ystävyys on sitten ohi eikä ainakaan 15 vuoteen voida matkustaa yhdessä eikä käydä viihteellä. Siis niin huippuu!!
Kaikilla teinivaihe ei jatku nelikymppiseksi asti. Suurin osa tykkää bilettää nuoruuden, mutta sen jälkeen haluavat perheen ja lapsia. Jos toisille jää teinivaihe päälle, niin väistämättä parhaatkin ystävät etääntyvät kun toinen bilettää ja toinen on perheen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koita olla tukehtumatta juomaasi, mutta reagoin vauvauutisiin tuohon tyyliin, koska se on minusta ihan oikeasti ihana uutinen ja olen kovasti ilahtunut toisen puolesta.
Sulla vissiin on itselläsikin lapsia? Voitte sitten yhdessä analysoida ja vertailla niitä kakan koostumuksia.
Itse en löytänyt sitä oikeaa ennen kuin kunnolla keski-iässä, mutta ehdin silti vielä tulla vanhemmaksi itsekin, mikä on tietynlainen ihme, kun vaimonikin ikä alkoi jo nelosella ja todennäköisyydet olivat jo meitä vastaan. Olen kyllä iloinnut toisten lapsista aivan aidosti myös aiemmin kun olin itse lapseton enkä tiennyt, perustaisinko itse koskaan perhettä / tulisiko minusta itsestäni koskaan lapsen vanhempaa. Lapsissa on paljon työtä ja lapsen saaminen mullistaa elämän, mutta lapset ovat ihania, he ovat tulevaisuus. Elämä voi joka tapauksessa olla hyvää, olipa lapsia tai ei.
Ja kyllä, vaippoja täytyy vaihtaa myös, ja se on tärkeääkin tehdä usein, jotta vauva voi hyvin, mutta kommenttisi kakan koostumusten vertailusta kertoo, ettet ole ehkä itse vielä kypsä vanhemmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sanon aina "Voi ei, otan osaa". Ja olen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Itse sanon aina "Voi ei, otan osaa". Ja olen nainen.
Olisiko jäänne siitä, ettet ollut haluttu lapsi, äitisi katui kun ei sinua abortoinut. Olisi kyllä pitänyt, sehän jo varmasti sinulle itsellesikin selvää. Olet turha, vastenmielinen vajaaälyinen ääliö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sanon aina "Voi ei, otan osaa". Ja olen nainen.
Olisiko jäänne siitä, ettet ollut haluttu lapsi, äitisi katui kun ei sinua abortoinut. Olisi kyllä pitänyt, sehän jo varmasti sinulle itsellesikin selvää. Olet turha, vastenmielinen vajaaälyinen ääliö.
Tämä.
Olen kätilö joten minusta se on aina ihanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n kaltaista ”ystävää” en jäisi kaipaamaan, olipa minulla lapsia tai ei.
Ei kai tarvi ihan niin ylitsevuotava olla, kai riittää kun ihan normaalisti onnittelee niin kuin jostain muustakin myönteisestä jutusta.
Tuntuisi jotenkin pöhköltä mikäli lapsen synnyttyä huomataan sen olevan raskaasti vammainen tai jotain. Olisi hieman noloa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tarvi ihan niin ylitsevuotava olla, kai riittää kun ihan normaalisti onnittelee niin kuin jostain muustakin myönteisestä jutusta.
Tuntuisi jotenkin pöhköltä mikäli lapsen synnyttyä huomataan sen olevan raskaasti vammainen tai jotain. Olisi hieman noloa.
Lapsi voi silti olla toivottu ja rakastettu, vaikkei sinun kriteerejäsi täytäkään.
Hmmm.... mä kauhistuin ystävän vauvauutista, luulin sitä vahingoksi kun se oli niin totaalisen myrkyllisessä ja hullussa parisuhteessa. Oli muuten tosi noloa, kun se pöyristyi, kun ihan toivottu lapsi oli.
Vierailija kirjoitti:
No ei se ainakaan sitä ystävyyssuhdetta vahvista, jos reagoit tylysti ja ikävästi toisen vauvauutiseen...
Vahvistaako toisen kirkuva, kuolaava ja riehuva lapsi ystävyyssuhdetta. Varsinkin jos kaveri katoaa vuosiksi. Ei. Ja eihän sitä väkisin voi näytellä että ihanaa. Kai se toinen on kuitenkin onnellinen lapsesta itse.
En reagoi noin. Haluaisin sanoa vilpittömän mielipiteeni, että "olet sitten pohjattoman itsekkäiden mielihalujesi takia tehnyt tähän ylikansoitettuun maailmaan taas yhden kuluttajan lisää". Mutta koska se ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä, totean vaan että "jaa, onnea kai sitten ja toivottavasti kaikki menee hyvin" ja vaihdan puheenaihetta.
Onhan se varmaan kivaa vääntää tänne lisää ihmisiä maapalloa tuhoamaan sillä verukkeella, että "niin tykkää vauvoista". Itsekeskeisyyden huippu.
Alue: Aihe vapaa
Mikä vi. Tun velvollisuus kenelläkään on elää täyttääkseen sinun kaveritarpeesi. Mene vätys yksin matkalle,ääliö.