Miksi jotkut naiset reagoivat vauvauutiseen "Oi ihanaa!"

Kiinnostaisi muakin. Reagoitteko oikeasti noin, vai onko tuo vain somejulkkisten koodikieltä kun oikeasti tekisi mieli todeta "Voi nyt v*ttu sinäkin!"

On kohteliasta sanoa niin. Jos itsellä on lapsia niin usein silloin ystävä on iloinen että kaverikin saa lapsen, se yhdistää. Jos on lapseton niin todennäköisesti ei ole oikeasti iloinen toisen puolesta.

En sinkkuna sano noin. Sanoisin kliseen onneksi olkoon, aika innottomasti, kuin veltto kädenpuristus.

Oi ihanaa kun meidän ystävyys on sitten ohi eikä ainakaan 15 vuoteen voida matkustaa yhdessä eikä käydä viihteellä. Siis niin huippuu!!

Vierailija kirjoitti:

Itse totean vastaavassa tilanteessa aha.

Onko sulla mitään käytöstapoja?

Vierailija kirjoitti:

Koita olla tukehtumatta juomaasi, mutta reagoin vauvauutisiin tuohon tyyliin, koska se on minusta ihan oikeasti ihana uutinen ja olen kovasti ilahtunut toisen puolesta.

Sulla vissiin on itselläsikin lapsia? Voitte sitten yhdessä analysoida ja vertailla niitä kakan koostumuksia.

Kyllä mä ihan aidosti olen toisen puolesta onnellinen. Raskaudet ja lasten saaminen ovat olleet itselleni todella toivottuja unelmia ja onnellisimpia asioita elämässä. Yhden hyvän lapsettomuudesta kärsineen ystävän raskaus toi hymyn kasvoille monen päivän ajan uutisten jälkeen ja ihan omissa oloissani iloitsin toisen onnesta. Omat lapset ovat jo kouluikäisiä, joten ei ole edes kyse siitä, että eläisimme vauva-aikaa yhdessä. Samalla tavoin iloitsen myös ystävän (tai tuttavankin) uudesta työstä, kodista, seurustelusta tai mistä tahansa asiasta, jonka tiedän olevan toiselle tärkeä ja iloinen asia. En ymmärrä tuota ajatusta, että toisen onni olisi jotenkin minulta pois.

Uskon, että lapsi on toivottu. Tietenkin onnittelen onnellista odottajaa.

Tiedän monia, jotka ovat pitkään ja turhaan toivoneet, ja muutamia, jotka ovat menettäneet lapsensa. Elämä on hauras.

Onnittelen ja toivon sydämestäni hyvää.

Vela

Mun mielestä vauvat on ihania, siksi sanon noin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä ihan aidosti olen toisen puolesta onnellinen. Raskaudet ja lasten saaminen ovat olleet itselleni todella toivottuja unelmia ja onnellisimpia asioita elämässä. Yhden hyvän lapsettomuudesta kärsineen ystävän raskaus toi hymyn kasvoille monen päivän ajan uutisten jälkeen ja ihan omissa oloissani iloitsin toisen onnesta. Omat lapset ovat jo kouluikäisiä, joten ei ole edes kyse siitä, että eläisimme vauva-aikaa yhdessä. Samalla tavoin iloitsen myös ystävän (tai tuttavankin) uudesta työstä, kodista, seurustelusta tai mistä tahansa asiasta, jonka tiedän olevan toiselle tärkeä ja iloinen asia. En ymmärrä tuota ajatusta, että toisen onni olisi jotenkin minulta pois.

Et siis ymmärrä mitä sinulta on pois se, että ystäväsi on henkisesti pois viimeistään siinä vaiheessa kun vauva putkahtaa maailmaan. Okei.

Ööö mitä helvttiä, että en olis onnellinen toisen ihmisen puolesta, kun saa lapsen jota on toivonut? Kuinka hlvetin itsekäs ihminen mä olisin, jos ensimmäisenä ajattelisin että voi ei, MINÄ menetän ystävän? Mä olen onnellinen muiden puolesta, vaikka kävis noin. Ja mun BFF on edelleen mun BFF vaikka hällä onki lapsia, ja me ei ikinä puhuta pelkästään lapsijuttuja, ja niistäkin on ok jutella koska mua kiinnostaa millaista on elämä lapsiperheessä, kun mulla tuskin tulee omia lapsia olemaan.

Mutta alotus onki trolli. Ei kukaan voi olla noin torvelo.

Reagoin miten reagoin. Jos se ei kertojaa miellytä niin ei voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koita olla tukehtumatta juomaasi, mutta reagoin vauvauutisiin tuohon tyyliin, koska se on minusta ihan oikeasti ihana uutinen ja olen kovasti ilahtunut toisen puolesta.

Sulla vissiin on itselläsikin lapsia? Voitte sitten yhdessä analysoida ja vertailla niitä kakan koostumuksia.

Juu, kyllä minulla on lapsi ja iloitsen muiden vauvauutisista. Koita kestää.

Silloin kun kärsin lapsettomuudesta, oli ystävien raskausuutiset todella rankkoja. Mutta pakkohan se oli onnitella, täytyyhän käytöstavat olla.

Kun sitten olin itse pienten lasten äiti, olin todella iloinen ystävien raskauksista, kiva olla samassa elämäntilanteessa ja ihanaa että ystävät saa kokea myös äitiyttä, ja lapsilleni myös lisää leikkiseuraa.

Nyt kun omat lapset on teinejä niin en enää rehellisesti sanottuna iloitse jos joku ystävä tulee raskaaksi. Ei enää kiinnosta vauvajutut, ja ystävän vauva myös rajoittaa ystävyyttä, ei voi sit enää niin vapaasti tehdä asioita ja mennä kuten näin teinien vanhempana. Pari ystävää yrittää iltatähteä ja harmittaa jo valmiiksi jos elämämme sitten ehkä vähän erkanee kun ei olla sit enää samassa elämäntilanteessa. Mutta tottakai esitän onnellista heidän puolestaan, mitäpä muutakaan. Ei kaikissa tilanteissa voi laukoa suustaan mitä todella ajattelee, ainakaan jos haluaa ihmissuhteet säilyttää.

Reagoin just noin, koska se on ainoa oikea tapa. Joskus täytyy vähän osata näytellä.

T. Vela

Mä sanon niin vaikka ei vois vähempää kiinnostaa.

Itse iloitsen ihan oikeasti. Toivon ystävilleni hyviä asioita koska välitän heistä. On mulla itsellänikin lapsia ja olen onnellinen heistä, miksi en toivoisi samaa onnea toisille

Kyllä, olen opetellut tuon reaktion, koska sitä odotetaan eikä muu ole yleisesti hyväksyttyä. En itse edes pidä lapsista

Ompas typerä avaus.

Nuorempana oikeasti tarkoitin, nyt kun on itselläni kauhea vauva kuume, niin en pysty sanomaan niin ja otan etäisyyttä ihmisestä. Toivottavasti sitten kun olen saanut oman vauvan niin pystyn taas sanomaan ihmisille niin