Miksi jotkut naiset reagoivat vauvauutiseen "Oi ihanaa!"
Varsinkin jos itse oot lapseton, niin raskaushan tietää vain vääjäämätöntä erkaantumista ko. raskaana olevasta ihmisestä. Joko hänellä ei ole enää ollenkaan aikaa sinulle tai sitten jatkossa lapsi on aina tapaamisissanne mukana vähintäänkin äidin puheissa. Haluaisit keskustella maailman menosta ja ilmiöistä, mutta sen sijaan keskustelettekin Piia-Petterin päiväunirytmistä ja vaippatuotoksista.
Siispä kysymys: Mitä ihanaa raskausuutisessa on? Feikkaatteko reaktionne vai onko tuo yllä kuvailemani oikeasti teistä ihanaa? Jos olette iloisia ystävänne puolesta, niin riittäisikö vain, jos onnittelisitte ilman lässynlässyn-hehkutusta?
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai tarvi ihan niin ylitsevuotava olla, kai riittää kun ihan normaalisti onnittelee niin kuin jostain muustakin myönteisestä jutusta.
Tuntuisi jotenkin pöhköltä mikäli lapsen synnyttyä huomataan sen olevan raskaasti vammainen tai jotain. Olisi hieman noloa.
Lapsi voi silti olla toivottu ja rakastettu, vaikkei sinun kriteerejäsi täytäkään.
Aivan. Erityislapsi on myös rakas perheenjäsen siinä missä muutkin, mistä siskoni on hyvä esimerkki. t. veli
Vierailija kirjoitti:
Miten pitäisi reagoida lestadiolaisten vauvauutisiin? Lapsi tietenkin on varmasti rakas, mutta kokeeko äiti sisimmässään, että hänet petetään, kun koko yhteisö vaikenee ja ulkopuolisetkin vain myötäilee?
Vanhoillislestadiolaiset ottavat lapset vastaan Jumalan lahjoina ja ovat keskimäärin erittäin lapsimyönteisiä. Jos äiti ei sisimmässään ajattele näin, hän sitten mahdollisesti tekee omat ratkaisunsa yksin tai puolisonsa kanssa, mutta lähtökohtaisesti voit olettaa, että ko. perheen lapsi on erittäin toivottu ja tervetullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei se ainakaan sitä ystävyyssuhdetta vahvista, jos reagoit tylysti ja ikävästi toisen vauvauutiseen...
Vahvistaako toisen kirkuva, kuolaava ja riehuva lapsi ystävyyssuhdetta. Varsinkin jos kaveri katoaa vuosiksi. Ei. Ja eihän sitä väkisin voi näytellä että ihanaa. Kai se toinen on kuitenkin onnellinen lapsesta itse.
No useimpien prioriteettilistalla oma lapsi on aika paljon korkeammalla kuin tällainen ”ystävä”, jolle kaveri näyttää olevan käyttöhyödyke.
Lapsen saaminen on monelle elämän onnellisin hetki. Jos et osaa olla onnellinen ystävän puolesta, niin oletko oikea silloin oikea ystävä?
Vierailija kirjoitti:
Ystävä kertoi olevansa (toivotusti) raskaana ja sanoin "no niin, toivottavasti kaikki menee hyvin". Todella tarkoitin sitä. Raskaus ja synnytys on täynnä riskejä ja lapsi peruuttamaton vastuu kokonaisesta uudesta ihmisestä.
Tuo on minusta todella fiksu reaktio. Et lässytä mitään, mutta toki toivot että alulle laitettu elämä jatkuu. Täällä moni kommentoi, että tietysti onnitellaan positiivisesta perheuutisesta. Joo, toki onnitellaan esim. juuri tuolla yllä mainitulla tavalla. Tartuinkin nyt tähän teennäiseen söpistelyyn. Aika moni on täällä todennut myös, että teennäinen reaktio on opeteltu juttu, koska naisten odotetaan reagoivan vauvauutiseen lässyttämällä. Minulle on käynyt niin, että on loukkaannuttu kun olen vain onnitellut ilman söpistelyhehkutusta. Uskon, että kaikkia auttaa, jos luovuottaisiin tuosta opetellusta lässytyksestä ja reagoitaisiin luonnollisesti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En reagoi noin. Haluaisin sanoa vilpittömän mielipiteeni, että "olet sitten pohjattoman itsekkäiden mielihalujesi takia tehnyt tähän ylikansoitettuun maailmaan taas yhden kuluttajan lisää". Mutta koska se ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä, totean vaan että "jaa, onnea kai sitten ja toivottavasti kaikki menee hyvin" ja vaihdan puheenaihetta.
Onhan se varmaan kivaa vääntää tänne lisää ihmisiä maapalloa tuhoamaan sillä verukkeella, että "niin tykkää vauvoista". Itsekeskeisyyden huippu.
Kaksi ensimmäistä lasta eivät ole ”lisää”. Niillä vasta tulee uusi ihminen edellisen tilalle. Siinä on iso ero.
Vasta kolmas lapsi on ”lisää” edes teoriassa. Suomessa ei edes sekään, koska kovin moni jää kokonaan lapsettomaksi. Meillä kyse on siitä, väheneekö suomalaisten määrä hallitusti (jolloin suurin osa saisi 2-3 lasta) vai romahtaako se äkillisesti (kuten nyt, kun saadaan keskimäärin 1,3 lasta). Tuo romahdus on todella ei-toivottava kehitys, se aiheuttaa kurjuutta ja yhteiskunnallista epävakautta.
Näin vanhemmiten sanon yleensä jotain positiivista. Siksi, että olen tajunnut, että itse asiassa millään muulla ei ole pitkällä tähtäimellä merkitystä paitsi ihmiskunnan ja siis sukujen jatkumisella.
Teatteriahan tuo pääasiassa. Osa toki vilpittömästi onnellisia toisen puolesta mutta naisvaltaisella alalla kun satun työskentelemään niin olen "päässyt" myös katsomaan esiripun taakse kurkistamaan ja sanotaanko näin että parempi kun tulevat äidit eivät tiedä montako tikaria sieltä kahvihuoneesta selkään loppuen lopuksi lentääkään..
Kirjoittakaa valmiit vuorosanat (sulkeisiin millä äänenpainolla kuin elokuvakäsikirjoituksessa) niin tiedän miten reagoida ensi kerralla eikä tarvitse pahoittaa mieltään. Terveisin vapaaehtoisesti/muuten vaan lapseton, joka onnittelee aina lämpimästi kuultuaan raskausuutisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystävä kertoi olevansa (toivotusti) raskaana ja sanoin "no niin, toivottavasti kaikki menee hyvin". Todella tarkoitin sitä. Raskaus ja synnytys on täynnä riskejä ja lapsi peruuttamaton vastuu kokonaisesta uudesta ihmisestä.
Tuo on minusta todella fiksu reaktio. Et lässytä mitään, mutta toki toivot että alulle laitettu elämä jatkuu. Täällä moni kommentoi, että tietysti onnitellaan positiivisesta perheuutisesta. Joo, toki onnitellaan esim. juuri tuolla yllä mainitulla tavalla. Tartuinkin nyt tähän teennäiseen söpistelyyn. Aika moni on täällä todennut myös, että teennäinen reaktio on opeteltu juttu, koska naisten odotetaan reagoivan vauvauutiseen lässyttämällä. Minulle on käynyt niin, että on loukkaannuttu kun olen vain onnitellut ilman söpistelyhehkutusta. Uskon, että kaikkia auttaa, jos luovuottaisiin tuosta opetellusta lässytyksestä ja reagoitaisiin luonnollisesti.
Ap
Joidenkin mielestä vauvauutiset on aidosti ihania, eikä mitään ”teennäistä söpistelyä”.
Minä olen yleisesti ottaen pidättyväinen ihminen, mutta on joitain asioita, joihin reagoin luontaisesti sanomalla niitä ihaniksi. Läheisen ihmisen vauva kuuluu minulla tähän kategoriaan.
Vierailija kirjoitti:
Teatteriahan tuo pääasiassa. Osa toki vilpittömästi onnellisia toisen puolesta mutta naisvaltaisella alalla kun satun työskentelemään niin olen "päässyt" myös katsomaan esiripun taakse kurkistamaan ja sanotaanko näin että parempi kun tulevat äidit eivät tiedä montako tikaria sieltä kahvihuoneesta selkään loppuen lopuksi lentääkään..
En ole kyllä naisvaltaisella alalla kuullut koskaan puhuttavan pahaa tuohon tapaan kenestäkään. Outoa. Ja suurin osa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta on teatteria. Jos et esimerkiksi kerro olevasi pahoillasi ja ottavasi osaa kun joku on kuollut et hallitse sosiaalista koodistoa.
Kyllä se on minusta ihanaa. Olen kyllä itsekin äiti. Vauvat ja lapset ovat ihania, lapsissa on elämä ja tulevaisuus.
Ap varmaan nyrpistelisi nenäänsä myös jos kaveri kertoisi ylennyksestä tai lottovoitosta eli oikeasti ei ole kaveri eikä iloitse toisen onnesta, vaan epävarmana itsestään kihisee kateudesta.
Sanon vain ”onneksi olkoon”. Näistä uutisista onneksi myös kuulen nykyaikana lähinnä whatsapissa, jonne on sitten helppo kirjoittaa tuo neutraali onnittelu. Oikeasti en ole vauvauutisista onnellinen, koska vaikka se on iloinen asia ystävälle, se on muuten minusta moraalitonta ja väärin. Yksilötasolla mielestäni myös pilaa ihmiselämän, mutta toki vielä suurempi ongelma on maapallon pilaantuminen. Mutta onnittelen silti, ja näistä asioista voin sitten keskustella muiden kanssa tai jotenkin vähemmän kärjekkäästi lapsia hankkineen ystävänkin kanssa joskus kun tilanne ei ole niin päällä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on minusta ihanaa. Olen kyllä itsekin äiti. Vauvat ja lapset ovat ihania, lapsissa on elämä ja tulevaisuus.
Ap varmaan nyrpistelisi nenäänsä myös jos kaveri kertoisi ylennyksestä tai lottovoitosta eli oikeasti ei ole kaveri eikä iloitse toisen onnesta, vaan epävarmana itsestään kihisee kateudesta.
Itse asiassa en nyrpistele. Olen itsekin hyvässä asemassa työelämässä, asunut monta kertaa ulkomailla ym. Palkkaa saan riittävästi, joten lottovoittoa ei myöskään tarvitse kahdehtia. En ylennysuutisenkaan kuullessani söpistele, vaan onnittelen. Toisin kuin vauvauutiset, ylennysuutiset eivät myöskään yleensä muuta ystävyyden dynamiikkaa, joten koko sydämestäni onnittelen varsinkin jos tiedän ystäväni olevan osaava ja ahkera!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on minusta ihanaa. Olen kyllä itsekin äiti. Vauvat ja lapset ovat ihania, lapsissa on elämä ja tulevaisuus.
Ap varmaan nyrpistelisi nenäänsä myös jos kaveri kertoisi ylennyksestä tai lottovoitosta eli oikeasti ei ole kaveri eikä iloitse toisen onnesta, vaan epävarmana itsestään kihisee kateudesta.
Itse asiassa en nyrpistele. Olen itsekin hyvässä asemassa työelämässä, asunut monta kertaa ulkomailla ym. Palkkaa saan riittävästi, joten lottovoittoa ei myöskään tarvitse kahdehtia. En ylennysuutisenkaan kuullessani söpistele, vaan onnittelen. Toisin kuin vauvauutiset, ylennysuutiset eivät myöskään yleensä muuta ystävyyden dynamiikkaa, joten koko sydämestäni onnittelen varsinkin jos tiedän ystäväni olevan osaava ja ahkera!
Ap siis kommentoi
Vierailija kirjoitti:
Sanon vain ”onneksi olkoon”. Näistä uutisista onneksi myös kuulen nykyaikana lähinnä whatsapissa, jonne on sitten helppo kirjoittaa tuo neutraali onnittelu. Oikeasti en ole vauvauutisista onnellinen, koska vaikka se on iloinen asia ystävälle, se on muuten minusta moraalitonta ja väärin. Yksilötasolla mielestäni myös pilaa ihmiselämän, mutta toki vielä suurempi ongelma on maapallon pilaantuminen. Mutta onnittelen silti, ja näistä asioista voin sitten keskustella muiden kanssa tai jotenkin vähemmän kärjekkäästi lapsia hankkineen ystävänkin kanssa joskus kun tilanne ei ole niin päällä.
Oletko miettinyt kuinka paljon itse pilaat maapalloa omilla kulutustottumuksillasi?
Ai niin, sinulla on toki oikeus saastuttaa, käyttää esim. pikamuotia ja eettisesti kestämätöntä kiinakrääsää, tuottaa jätettä, kuluttaa luonnonvaroja ym. niin paljon kuin haluat, mutta uusilla ihmisillä ei ole oikeutta syntyä tähän maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon vain ”onneksi olkoon”. Näistä uutisista onneksi myös kuulen nykyaikana lähinnä whatsapissa, jonne on sitten helppo kirjoittaa tuo neutraali onnittelu. Oikeasti en ole vauvauutisista onnellinen, koska vaikka se on iloinen asia ystävälle, se on muuten minusta moraalitonta ja väärin. Yksilötasolla mielestäni myös pilaa ihmiselämän, mutta toki vielä suurempi ongelma on maapallon pilaantuminen. Mutta onnittelen silti, ja näistä asioista voin sitten keskustella muiden kanssa tai jotenkin vähemmän kärjekkäästi lapsia hankkineen ystävänkin kanssa joskus kun tilanne ei ole niin päällä.
Oletko miettinyt kuinka paljon itse pilaat maapalloa omilla kulutustottumuksillasi?
Ai niin, sinulla on toki oikeus saastuttaa, käyttää esim. pikamuotia ja eettisesti kestämätöntä kiinakrääsää, tuottaa jätettä, kuluttaa luonnonvaroja ym. niin paljon kuin haluat, mutta uusilla ihmisillä ei ole oikeutta syntyä tähän maailmaan.
Tässä kohtaa kannattaa uhoamisen sijaan tutkia faktoja. Esim. ao artikkelin taulukossa selviää, että yhden lapsen ilmastovaikutus on moninkertainen kiinakrääsään ja pikamuodin käyttöön verrattuna. Lapsettomat voivat loppuelämänsä lennellä huoletta, eivätkä silti tule pääsemään lähellekään sitä ilmastovaikutusta, jonka yhden lapsen tekeminen aiheuttaa.
https://www.dw.com/en/carbon-emissions-germany-europe-environmental-res…
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun kärsin lapsettomuudesta, oli ystävien raskausuutiset todella rankkoja. Mutta pakkohan se oli onnitella, täytyyhän käytöstavat olla.
Kun sitten olin itse pienten lasten äiti, olin todella iloinen ystävien raskauksista, kiva olla samassa elämäntilanteessa ja ihanaa että ystävät saa kokea myös äitiyttä, ja lapsilleni myös lisää leikkiseuraa.
Nyt kun omat lapset on teinejä niin en enää rehellisesti sanottuna iloitse jos joku ystävä tulee raskaaksi. Ei enää kiinnosta vauvajutut, ja ystävän vauva myös rajoittaa ystävyyttä, ei voi sit enää niin vapaasti tehdä asioita ja mennä kuten näin teinien vanhempana. Pari ystävää yrittää iltatähteä ja harmittaa jo valmiiksi jos elämämme sitten ehkä vähän erkanee kun ei olla sit enää samassa elämäntilanteessa. Mutta tottakai esitän onnellista heidän puolestaan, mitäpä muutakaan. Ei kaikissa tilanteissa voi laukoa suustaan mitä todella ajattelee, ainakaan jos haluaa ihmissuhteet säilyttää.
On muuten aivan äärettömän itsekeskeinen kommentti. Ystävän riippuu siitä, miten se vaikuttaa omaan elämään🤮
Vierailija kirjoitti:
Sanon vain ”onneksi olkoon”. Näistä uutisista onneksi myös kuulen nykyaikana lähinnä whatsapissa, jonne on sitten helppo kirjoittaa tuo neutraali onnittelu. Oikeasti en ole vauvauutisista onnellinen, koska vaikka se on iloinen asia ystävälle, se on muuten minusta moraalitonta ja väärin. Yksilötasolla mielestäni myös pilaa ihmiselämän, mutta toki vielä suurempi ongelma on maapallon pilaantuminen. Mutta onnittelen silti, ja näistä asioista voin sitten keskustella muiden kanssa tai jotenkin vähemmän kärjekkäästi lapsia hankkineen ystävänkin kanssa joskus kun tilanne ei ole niin päällä.
Eiköhän ne maapallon mittakaavassa merkittävät ongelmat ole jossain muualla kuin jos täällä suomessa joku tuttavasi saa sen 1-2 lasta.
Miten pitäisi reagoida lestadiolaisten vauvauutisiin? Lapsi tietenkin on varmasti rakas, mutta kokeeko äiti sisimmässään, että hänet petetään, kun koko yhteisö vaikenee ja ulkopuolisetkin vain myötäilee?