Lue keskustelun säännöt.
Muita ihan aikuisia, joita jotenkin "nolottaa" ajatus parisuhteesta?
14.01.2022 |
Välillä ajattelin, että voisi olla ihan mukavaa seurustella, mutta sitten taas tulee tämä nolouden tunne.
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se noloa. Sukulaisetkin heti ajattelevat, että noi on illalla sillai peiton alla.
Sehän on vain plussaa, jos sukulaisetkin hoksaavat että mulla riittää vielä vientiä ja vipinää! :) Seksuaalisuus ja seksi on voimavara, eikä mikään likainen tabu.
Ei se ole tässä yhteiskunnassa ollut tabu enää pitkään aikaan ja se on mielestäni ongelma. En haluasi tietenkään, että asia hävettäisi kaikkia ihmisiä, mutta vihaan kuinka aihetta toitotetaan kaikkialla koko ajan. Ja nykyään "rohkeutta" on kaikki seksiin viittaava itsensä esitteleminen. Mitä rohkeaa siinä on kerta niin moni sitä harrastaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Mitä lapsellista on siinä, että kaksi ihmistä tutustuu toisiinsa?
Olisi kiusallista sanoa ystäville ja sukulaisille, että "hei minä seurustelen" saatika esitellä toista yhtään kenellekkään. Eihän seurustelusta ole tietenkään kenellekkään pakko kertoa, mutta olisi sekin vähän ehkä outoa.
Miksi siitä pitäisi kertoa??
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään kiinnosta toisten seksielämä! Omastanikaan en mieluusti yksikohtia jakaisi, mutta onneksi ei tarvitse. Ihmiset harrastaa seksiä ja siinä se. Onko teistä noloa mennä ristiäisiin, siinähän nimetään todiste seksistä?
Ja siis kukin saa tuntea mitä tuntee, mutta jos kärsii itse yksinolosta on hyvä miettiä, mistä ajatukset on tulleet. Onko teitä kiusattu kotona tai ulkomaailmassa?
Ei ole minua ainakaan kiusattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Mitä lapsellista on siinä, että kaksi ihmistä tutustuu toisiinsa?
Olisi kiusallista sanoa ystäville ja sukulaisille, että "hei minä seurustelen" saatika esitellä toista yhtään kenellekkään. Eihän seurustelusta ole tietenkään kenellekkään pakko kertoa, mutta olisi sekin vähän ehkä outoa.
Miksi siitä pitäisi kertoa??
Vaikuttaisi, että salailisisin aika paljon asioita tai no niinhän salailisinkin. Toinen osapuoli saattaisi myös kuvitella, että häpeän häntä.
jos ajattelee pariskuntia nähdessään ensimmäisenä heidän seksielämäänsä, se ehkä tarkoittaa että itse miettii juuri silloin tai usein seksiä. ja siinä ei ole mitään pahaa tai ihmeellistä. miehet kuulemma ajattelevat todella paljon seksiä ja naisetkin sitä ajattelevat päivittäin, ainakin itse ajattelen. sitä kutsutaan seksuaalisuudeksi ja se on luonnollinen osa ihmisen elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Mitä lapsellista on siinä, että kaksi ihmistä tutustuu toisiinsa?
Olisi kiusallista sanoa ystäville ja sukulaisille, että "hei minä seurustelen" saatika esitellä toista yhtään kenellekkään. Eihän seurustelusta ole tietenkään kenellekkään pakko kertoa, mutta olisi sekin vähän ehkä outoa.
Miksi siitä pitäisi kertoa??
Vaikuttaisi, että salailisisin aika paljon asioita tai no niinhän salailisinkin. Toinen osapuoli saattaisi myös kuvitella, että häpeän häntä.
Itse en näe asiaa noin, en muutenkaan juokse rääkymään kylille kaikista asioista. Jossain sivulauseessa voin mainita asiasta x tai sitten en. Minun elämä, minun asiat, ei kuulu muille.
Meitä on moneen lähtöön. Minua nolottaa aina kun parisuhteeni päättyy. Tunnen aina silloin arvottomuutta ja mietin, mitä vikaa minussa on. En ole läheisriippuvainen siinä mielessä, että minulla olisi pakko olla koko ajan joku ja kuka tahansa kelpaisi. Tunnen kyllä omanarvoni enkä suostu laiminlyödyksi, mutta toisaalta kaipaan hyväksyntää, jota en yksin saa. Olen seurustellut 3 kertaa omalta puoleltani vakavasti. En tiedä kuinka monta kertaa minä kehtaan enää esitellä uuden ihmisen läheisilleni. Ei johdu siitä, että olisin hävennyt yhtäkään kumppaneistani. Päinvastoin olen arvostanut heitä paljon. En vaan kestä sitä fiilistä, kun osoittautuu, että taas virheellisesti kuvittelin tämän rakkauden olevan molemminpuolista ja kestävää.
M44
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Mitä lapsellista on siinä, että kaksi ihmistä tutustuu toisiinsa?
Olisi kiusallista sanoa ystäville ja sukulaisille, että "hei minä seurustelen" saatika esitellä toista yhtään kenellekkään. Eihän seurustelusta ole tietenkään kenellekkään pakko kertoa, mutta olisi sekin vähän ehkä outoa.
No nyt sain kiinni ajatuksestasi, ehkä?
Ei mua ole koskaan nolottanut seurustelu, vaan vituttanut se muiden hehhehee-asenne. Vähän kuin naureskellaan selän takana, ja osoitellaan hihitellen että TOI on alkanu seukkaileen, hiihhii tirskis!
Sitten sitä , nooh, mihis olet pekan jättänyt, jos olen yksin liikkeellä. No voihan ettien että, niin söpiksiä te nuoret parit, hihhii! Ylipäätään se että kaikilla on joku tirskis-lapsellisuus mielipide minun tekemisistäni. Varmaan ilmtaisin miettivät että siellä me varmaan nyt peiton heiluttelua harrastetaan!
Olen ollut mieheni kanssa nyt 9 vuotta, ja ensimmäinen vuosi oltiin niin hissukseen kuin ikinä pystyttiin. Ihan jo vain sen takia, ettei kukaan päässyt puhumaan pahaa jommale kummalle toisesta, vaan saatiin rauhassa tutustua kunnolla.
Nykyään kun joku "vanha tuttu" tulee tirskahtelemaan ja silmää vinkkailemaan että sinäkin olet nyt sitten oikein seurustelusuhteessa, niin totean vain lakonisesti että niin, mehän tosiaan olemme asuneet 7 vuotta jo saman katon alla...
Jos tämä nyt edes on se mitä ap tarkoitti :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Mitä lapsellista on siinä, että kaksi ihmistä tutustuu toisiinsa?
Olisi kiusallista sanoa ystäville ja sukulaisille, että "hei minä seurustelen" saatika esitellä toista yhtään kenellekkään. Eihän seurustelusta ole tietenkään kenellekkään pakko kertoa, mutta olisi sekin vähän ehkä outoa.
No nyt sain kiinni ajatuksestasi, ehkä?
Ei mua ole koskaan nolottanut seurustelu, vaan vituttanut se muiden hehhehee-asenne. Vähän kuin naureskellaan selän takana, ja osoitellaan hihitellen että TOI on alkanu seukkaileen, hiihhii tirskis!
Sitten sitä , nooh, mihis olet pekan jättänyt, jos olen yksin liikkeellä. No voihan ettien että, niin söpiksiä te nuoret parit, hihhii! Ylipäätään se että kaikilla on joku tirskis-lapsellisuus mielipide minun tekemisistäni. Varmaan ilmtaisin miettivät että siellä me varmaan nyt peiton heiluttelua harrastetaan!
Olen ollut mieheni kanssa nyt 9 vuotta, ja ensimmäinen vuosi oltiin niin hissukseen kuin ikinä pystyttiin. Ihan jo vain sen takia, ettei kukaan päässyt puhumaan pahaa jommale kummalle toisesta, vaan saatiin rauhassa tutustua kunnolla.
Nykyään kun joku "vanha tuttu" tulee tirskahtelemaan ja silmää vinkkailemaan että sinäkin olet nyt sitten oikein seurustelusuhteessa, niin totean vain lakonisesti että niin, mehän tosiaan olemme asuneet 7 vuotta jo saman katon alla...
Jos tämä nyt edes on se mitä ap tarkoitti :D
Joo, hyvinkin ymmärsit mitä tarkoitan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä on niin kuin joku julkinen eläin, jolta ensin on kyselty vuosikausia perhejuhlissa, että no jokos se meidän maiju on poikkiksen löytänyt, hehhih. Siihen on sitten joutunut kaarrellen vastailemaan että eipä ole löytynyt vielä, enkä kyllä ole etsinytkään, johon kommentoidaan taas kuin pikkulapselle että ohhoh, mites se meidän maiju nyt noin kipakasti vastasi? Kaipa sitä on miehenkaipuussa hän! Sama jos on eronnut siitä jonka kanssa oli viime sukujuhlissa, voi sitä taivastelun määrää. Nämä tätöset ja setäset tietenkin ovat itse olleet naimisissa saman tyypin kanssa jo vuodesta -74. Sitten tuleekin jo kuva että on jotenkin kevytkenkäinen, ja kaikkien räävittävissä oleva julkinen eläin, jota on ok kiusaannuttaa kaiken maailman piiloseksijutuilla ja jolle naureskellaan takana ja edessä päin. Juoruillaan vielä muillekin niitä omia käsityksiä, jotka eivät edes pidä paikkaansa, ja milloin tahansa kaupan kassajonossa seistessä siihen saattaa pelmahtaa joku tutuntuttu jok on kuullut kun pikkulinnut ovat laulaneet taas sitä ja tätä.
On oikeasti ihanaa kun voi läväyttää nykyään ilmekään värähtämättä että tiedätö, me ollaan oltu yhdessä 9 vuotta. Siihen loppuu aina kaikki naureskelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä seurustellut, enkä osaa kuvitella seurustelevani.
Ei minua mitenkään nolota ajatus seurustelusta, mutta en osaa oikein sanoa mitä mieltä siitä olisin.Kaikkien elämä vaan ei mene ideaalin mukaisesti ja sillä mennään. Iloitsen muiden onnesta, ja nautin seurata vierestä kun muut saa asioita/rakkautta jne.
En osaa kuvitella itseäni siihen tilanteeseen.
Sama täällä. Mulle on ihan absurdi ajatus, että olisi joku mies vaikka nyt tässä vieressä. En osaa olla miehen kanssa, olen tottunut olemaan yksin aina. Ei se ollut se mitä halusin, mutta niin vaan kävi. Olin ujo seinäruusu. Ujoudesta olen päässyt iän myötä aika hyvin eroon, mutta miesten kanssa en vieläkään osaa luontevasti jutella. Meen jotenkin jäähän ja sanat katoilee, alan änkyttää kun jännitän, joten olen mieluummin hiljaa kuin änky-änky selitän jotain typerää. Olen käynyt joskus treffeillä ja nekin meni pieleen kun en vaan osaa mitään.
Onpas hämmentävä ketju.
Eipä ole minulle tullut kertaakaan mieleen, että niinkin tavanomaisessa asiassa kuin seurustelussa olisi mitään noloa. Myöskään en todellakaan ole koskaan törmännyt kehenkään, jota kiinnostaisi hihitellä toisten suhteille. Epäilen, että tämä muiden hihittely ja kiinnostus on kyllä useimmiten vain noloilijan päässä.
Ilmeisesti tämä on tulos, kun häpeällä kasvatetaan ja koko persoona rakentuu häpeän ympärille. Tervettä se ei ole.
N50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua nolottais se jos seurustelisin ja vaikka esittelisin kumppanin läheisille, niin sitte ne aattelis että ”nuo harrastaa seksiä”.
moni ajattelee noin ala-asteikäisenä
Vierailija kirjoitti:
Onpa hyvä aloitus. Kyllä, sanoo mies 46.
Aina on molottanut, treffailu pahinta. Juuri tuo että nyt se on tuollaisen kanssa (Seksin vuoksi!)
Eräs pitkäaikainen naisystävänsä koko ajan vähätteli itseään tyylin "laitan pitkän takin että PAKSU takamukseni ei näy", "En puhu mitään ettei tyhmyyteni paljastu", jotenkin tuollainen ajattelu tarttui minuunkin. Tuo vähättelijänainen oli kaunis ja hyvänmallinen. En KOSKAAN kannustanut häntä vähättelyyn.
Jotenkin kuitenkin nolottanut entistä enemmänhänen jälkeensä. Tosin aiemminkin hieman nolotti mutta ei siis koskaan mitkään toisen ominaisuudet vaan se seurustelu asiana.
Ehkä tuo vähättelijänainen jotenkin tajusi että minua nolottaa mutta tulkitsi sen väärin että noloilisin häntä enkä tilannetta
Hyvä ja ajatuksia herättävä ketju, seuraavalle tapailu naiselle kerron että seurustelu tilanteena on minusta hieman noloa. Varmaan olisi hyvä kertoa se tuolle vähättelijänaisellekkin, jotenkin vaivihkaa vihjata että noloilen seurustelua kun kertoisi tapailevansa jotakuta, olemme siis yhä ystäviä, hän on naimisissa. Ehkä hän sitten voisi myös parantua jos on jäänyt jotain alitajuisia trraumoja.
Tarkasti ajatellen varmasti kumppaniehdokkaqna vaistoavat tuon noloilun ja se voi heitä karkottaa joten asia hyvä tiedostaa itse.
Tästä stoorista tuli mieleen, että seurustelukumppania (yäh mikä sana) esutellessään paljastaa ehkä itsestään enemmän kuin haluaisi. Yhtäkkiä rinnallasi onkin ihminen ja muut päättelevät sinusta kaikenlaista sillä perusteella.
Se, että naisesi ehkä aisti häpeäsi voi olla hyvinkin totta. Häpeä tarttuu ja sen syitä jokainen tulkitsee omalla tavallaan, hän taisi tulkita olevansa itse siihen syypää.
Surullista kuinka paljon on traumatisoituneita ihmisiä, joilta ei onnistu maailman luonnollisin asia ilman nolostelua.
Vierailija kirjoitti:
Onpas hämmentävä ketju.
Eipä ole minulle tullut kertaakaan mieleen, että niinkin tavanomaisessa asiassa kuin seurustelussa olisi mitään noloa. Myöskään en todellakaan ole koskaan törmännyt kehenkään, jota kiinnostaisi hihitellä toisten suhteille. Epäilen, että tämä muiden hihittely ja kiinnostus on kyllä useimmiten vain noloilijan päässä.
Ilmeisesti tämä on tulos, kun häpeällä kasvatetaan ja koko persoona rakentuu häpeän ympärille. Tervettä se ei ole.
N50
Hämmentävää on mielestäni se, että et ole törmännyt noihin hihittelijoihin. Ehkä et ole kiinnittänyt huomiota tilanteisiin, koska hihitys ei ole koske sinua. Ja eväthän nämä hihittelijät sitä pahalla tarkoita, luulevat varmaan olevan oikein mukavia.
En ymmärrä miten seurustelusta saa noloa?
Ehkä jos seurustelisi jonkun sellaisen kanssa joka on ”alemmalla tasolla” kuin on itse ja mihin tuttavapiirissä on totuttu tmv mutta että itse seurustelu noloa, en tajua.
Vierailija kirjoitti:
Surullista kuinka paljon on traumatisoituneita ihmisiä, joilta ei onnistu maailman luonnollisin asia ilman nolostelua.
Seurustelu ei ole kyllä mitenkään "maailman luonnollisin asia". Vihaan kun tuota sanontaa viljellään niin monessa eri paikassa. Syöminen, virtsaaminen, paskominen ja nukkuminen ovat maailman luonnollisimpia asioita.
Olet luonnosta vieraantunut siveyden sipuli.