Muita ihan aikuisia, joita jotenkin "nolottaa" ajatus parisuhteesta?

tapailu ja seurustelu on aika lailla samoja juttuja. tunteen palo erottaa kummasta on kyse

Vierailija kirjoitti:

Mä en edes muista mitä parisuhteessa tehdään. Käveleekö tämän ikäiset vielä käsi kädessä? Söpöilläänkö bussin takapenkissä? Mun seurustelukuviot painottui lähelle teini-ikää, tuntuisi hassulta jatkaa samaa meininkiä aikuisena.

ikipariskunnatkin kävelee käsi kädessä , joten käsi kädessä voi kävellä rakkaan kanssa kaiken ikäisenä.

Onpa hyvä aloitus. Kyllä, sanoo mies 46.

Aina on molottanut, treffailu pahinta. Juuri tuo että nyt se on tuollaisen kanssa (Seksin vuoksi!)

Eräs pitkäaikainen naisystävänsä koko ajan vähätteli itseään tyylin "laitan pitkän takin että PAKSU takamukseni ei näy", "En puhu mitään ettei tyhmyyteni paljastu", jotenkin tuollainen ajattelu tarttui minuunkin. Tuo vähättelijänainen oli kaunis ja hyvänmallinen. En KOSKAAN kannustanut häntä vähättelyyn.

Jotenkin kuitenkin nolottanut entistä enemmänhänen jälkeensä. Tosin aiemminkin hieman nolotti mutta ei siis koskaan mitkään toisen ominaisuudet vaan se seurustelu asiana.

Ehkä tuo vähättelijänainen jotenkin tajusi että minua nolottaa mutta tulkitsi sen väärin että noloilisin häntä enkä tilannetta

Hyvä ja ajatuksia herättävä ketju, seuraavalle tapailu naiselle kerron että seurustelu tilanteena on minusta hieman noloa. Varmaan olisi hyvä kertoa se tuolle vähättelijänaisellekkin, jotenkin vaivihkaa vihjata että noloilen seurustelua kun kertoisi tapailevansa jotakuta, olemme siis yhä ystäviä, hän on naimisissa. Ehkä hän sitten voisi myös parantua jos on jäänyt jotain alitajuisia trraumoja.

Tarkasti ajatellen varmasti kumppaniehdokkaqna vaistoavat tuon noloilun ja se voi heitä karkottaa joten asia hyvä tiedostaa itse.

Vierailija kirjoitti:

Mua nolottais se jos seurustelisin ja vaikka esittelisin kumppanin läheisille, niin sitte ne aattelis että ”nuo harrastaa seksiä”.

Nuo sinun ajatukset ei ole normaaleja. Onko sulla jotain häiriintynyttä sun seksuaalisuudessa?

itse olen 45v nainen ja seurustellut viimeksi 2000-luvun alkupuolella, joten aikaa siitä on. lyhyt tapailusuhde oli pari vuotta tuossa joka loppui juuri koska mies oli niin epäluotettava mielestäni. 

ehkä nuorempana tunsin noloutta seurustelua kohtaan tai teini-iässsä. nykyään kumppanin kaipuu on niin suurta, että se menee nolouden tunteiden ohitse. eikä mua enää nolota nähdä rakastavaisia pariskuntia kaveripiirissa. tunnistan kuitenkin omakohtaisesti mista "seurustelun noloudessa" on kyse. itsellä seurusteluun liittyy muita vaikeuksia kuten se että en ole ihan sinut itseni kanssa enkä koe itseäni joskus tarpeeksi hyväksi tyttöystäväksi miehelle. harjoittelen näitä tunteita ja tulemaan sinuksi itseni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä seurustellut. Mitä siinä tehdään?

vietetään aikaa yhdessä tehden mitä halutaan. kävelyjä, leffoja , ruoanlaittoa, hempeilyä ja seksiä jne. tavataan kavereita jos juttu jatkuu ja syvennetään suhdetta ja katsellaan onko parilla tulevaisuutta. semmostahan siinä!

Taidat nyt puhua tapailusta. Kyse oli seurustelusta.

 no kerropas sitten viisaampana että mitä seurusteluun kuuluu ja miten se eroaa tapailusta?

"Jos juttu jatkuu" ja "katsellaan onko parilla tulevaisuutta", toki nämä ovat totta. Mielestäni kuitenkin tapailu on seurustelua kevyempää eli saatetaan deittailla useita (toki jotkut harvat ihan suhteessakin tekevät näin) ja vähän katsellaan. Seurusteluun siirrytään tapailusta, kun halutaan oikeasti sitoutua toiseen ja ei aktiivisesti etsitä muita parempia tai mittailla onko toinen nyt sittenkään kovin hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua nolottais se jos seurustelisin ja vaikka esittelisin kumppanin läheisille, niin sitte ne aattelis että ”nuo harrastaa seksiä”.

Nuo sinun ajatukset ei ole normaaleja. Onko sulla jotain häiriintynyttä sun seksuaalisuudessa?

itselläsi ei ole käytöstapoja, onkohan sinua kohdeltu kaltoin? niinpä. otahan rauhassa vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä seurustellut. Mitä siinä tehdään?

vietetään aikaa yhdessä tehden mitä halutaan. kävelyjä, leffoja , ruoanlaittoa, hempeilyä ja seksiä jne. tavataan kavereita jos juttu jatkuu ja syvennetään suhdetta ja katsellaan onko parilla tulevaisuutta. semmostahan siinä!

Taidat nyt puhua tapailusta. Kyse oli seurustelusta.

 no kerropas sitten viisaampana että mitä seurusteluun kuuluu ja miten se eroaa tapailusta?

"Jos juttu jatkuu" ja "katsellaan onko parilla tulevaisuutta", toki nämä ovat totta. Mielestäni kuitenkin tapailu on seurustelua kevyempää eli saatetaan deittailla useita (toki jotkut harvat ihan suhteessakin tekevät näin) ja vähän katsellaan. Seurusteluun siirrytään tapailusta, kun halutaan oikeasti sitoutua toiseen ja ei aktiivisesti etsitä muita parempia tai mittailla onko toinen nyt sittenkään kovin hyvä.

Totta, ja vastasinkin aika nopeasti ja ympäripyöreästi seurustelusta. mielestäni vakituiseen seurusteluun kyllä kuuluu mainitsemani asiat ja sekin suhde elää vaikka on sitouduttu toiseen, muutenhan voisi mennä naimisiin suoraa päätä. seurustelun aikana pohditaan yhteen soveltuvuutta sitoutuneesti toiseen.

mua ei nolota seurustelu, mä en vaan osaa enää! apuva! auttakaa aikuinen nainen seurustelee aikuisen miehen kanssa? voi hittojen kevät

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua nolottais se jos seurustelisin ja vaikka esittelisin kumppanin läheisille, niin sitte ne aattelis että ”nuo harrastaa seksiä”.

Joo tämä on munkin yks suurimmista noloudenaiheuttajista. Varsinkin jos ei edes harrastettaisi ja kaikki silti olettaisivat niin tai jopa vihjailisivat jotain siihen suuntaan.

On huonoa käytöstä jos joku vihjailee sekstailusta. Moukka ja käytöstavaton.

Sellaiset kommentit voi ja pitää sivuuttaa heti.

Ei se puhujakaan avaa omaa seksielämäänsä joten kaikki ala-arvoinen arvuuttelu on vain rumaa käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Mua nolottais se jos seurustelisin ja vaikka esittelisin kumppanin läheisille, niin sitte ne aattelis että ”nuo harrastaa seksiä”.

Voi hyvänen aika. Sinä et ainakaan ole valmis parisuhteeseen. Tutustu ensin itseesi ja seksuaalisuuteesi. Seksuaalisuus on täysin luonnollista ja normaalia.

Ei ketään kiinnosta toisten seksielämä! Omastanikaan en mieluusti yksikohtia jakaisi, mutta onneksi ei tarvitse. Ihmiset harrastaa seksiä ja siinä se. Onko teistä noloa mennä ristiäisiin, siinähän nimetään todiste seksistä?

Ja siis kukin saa tuntea mitä tuntee, mutta jos kärsii itse yksinolosta on hyvä miettiä, mistä ajatukset on tulleet. Onko teitä kiusattu kotona tai ulkomaailmassa?

Vierailija kirjoitti:

mua ei nolota seurustelu, mä en vaan osaa enää! apuva! auttakaa aikuinen nainen seurustelee aikuisen miehen kanssa? voi hittojen kevät

Aikuisten seurustelu on erilaisempaa kuin nuorten alle 30 vuotiaitten.

Ei siinä ole sitä uutuuden viehätystä kuten silloin lukioikäisenä tms. Asioita joutuu enemmän suunnittelemaan koska on näitä jonkun mainitsemia - viite - ryhmiä eli mahdollisia omia lapsia, expuolison vanhempia / sisaruksia, omia vanhempia joita joutuu jo huoltamaan, on kissaa / koiraa, asumiskuluja, kulkemiskulut, siivoamista, harrastukset niin mihin väliin se seurustelu mahtuu?

Kysympä vaan kun tuossa ei vielä olla käyty töissä lainkaan tai koulussa.

Ei nolota, mutta traumaattisen suhteen jälkeen en osaa haaveilla mistään, mitä toisen kanssa voisin tehdä tai millaista meillä olisi. Vaikeuttaa tunteiden muodostamista kehenkään, kun en luota ihmisiin enkä osaa haaveilla yhteisestä tekemisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mua ei nolota seurustelu, mä en vaan osaa enää! apuva! auttakaa aikuinen nainen seurustelee aikuisen miehen kanssa? voi hittojen kevät

Aikuisten seurustelu on erilaisempaa kuin nuorten alle 30 vuotiaitten.

Ei siinä ole sitä uutuuden viehätystä kuten silloin lukioikäisenä tms. Asioita joutuu enemmän suunnittelemaan koska on näitä jonkun mainitsemia - viite - ryhmiä eli mahdollisia omia lapsia, expuolison vanhempia / sisaruksia, omia vanhempia joita joutuu jo huoltamaan, on kissaa / koiraa, asumiskuluja, kulkemiskulut, siivoamista, harrastukset niin mihin väliin se seurustelu mahtuu?

Kysympä vaan kun tuossa ei vielä olla käyty töissä lainkaan tai koulussa.

Saitpa lakonisen vastauksen aiheesta... itse olen tällä hetkellä hyvin ihastunut ja haaveilen miehestä päiväkaudet ja kyllä haaveilen että jos alettaisiin kimppaan niin hempeiltäisiin ja söpösteltäisiin alkuun kuin teinit konsananaan. kai se sitten olisi kuitenkin jo erilaista ja aikuisempaa kuin kauan sitten. mutta olen kyllä todella viehättynyt hänestä ja hän on mielestäni kultainen ja ihanan pusuteltava, lisäksi odottaisin yhteisiä keskustelujamme illallisella viiniä juoden ja nauttien elämästä. tosin minulla ei ole lapsia ja hänellä on on, (eronnut 10v sitten) ja on sinkkumies nykyään. itse stressaisin juuri tästä aikuisesta puolestani että miten yllän odotuksiin kypsästä aikuisesta naisesta jolla on kuitenkin tietyillä elämän osa-alueilla vähemmän elämänkokemusta kuin hänellä. kun kummallakin on omat asunnot, haaveilisin että tapailisimme/seurustelisimme ja viettäisimme laatuaikaa yhdessä. no ehkä pelkkä romanssikin riittäisi. kunhan vain saisin hänet... niin kaikki oikeastaan kävisi. hups! pointtini on , että ihastuminen tuntuu kaikessa iässä yhtä ihanalta aj kuulemma vielä myöhemminkin lentelee perhoset vatsassa kun oikea osuu kohdalle. ja ajan löytyminen on järjestelykysymys, aikaa on jos on tahtoa. ehkä mulla on romanttinen kuva seurustelusta, ja sellaisena sen tahdon juuri nyt pitääkin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua nolottais se jos seurustelisin ja vaikka esittelisin kumppanin läheisille, niin sitte ne aattelis että ”nuo harrastaa seksiä”.

Voi hyvänen aika. Sinä et ainakaan ole valmis parisuhteeseen. Tutustu ensin itseesi ja seksuaalisuuteesi. Seksuaalisuus on täysin luonnollista ja normaalia.

Seksuaalisuus on täysin normaalia ja ihana asia mutta ihmisiä tulee kaikenlaisista lähtökohdista, ja joskus voi olla traumatisoitumista taustalla joten jokainen etenee omaan tahtiinsa. on kohteliasta kunnioittaa sitä , jokainen tavallaan. ja luonto ajaa useimmat tikanpojat kyllä puuhun.

En ymmärrä, mitä noloa seurustelussa tai puolison etsimisessä on. Mullakin on pari kaveria, jotka haluaisivat parisuhteen, mutta deittiappeihin meneminen on heille hirveä kynnys, koska se on muka niin kauhean noloa. Olen heitäkin yrittänyt kannustaa (kun kuitenkin koko ajan puhuvat siitä, että voi kun olisi parisuhde) sanomalla, että pariutuminen ja oman puolison löytäminen on niin luonnollinen toive kuin vain olla voi. Luonnossakin kaikki eläimet pyrkii pariutumaan ja se on melkein se suurin ponnistus monilla lajeilla, että löytää itselleen parin. Miksi se olisi ihmisellä mitenkään väärin tai noloa? Ihminen on äärimmäisen sosiaalinen eläin, jolla myös seksuaalisuus säilyy vanhuuteen asti, ei ole pelkästään lisääntymistä varten. 

Älkää nyt hyvä ihme nolostelko, rakkaus voi löytyä vielä vanhoillakin päivillä!

Onhan se noloa. Sukulaisetkin heti ajattelevat, että noi on illalla sillai peiton alla.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se noloa. Sukulaisetkin heti ajattelevat, että noi on illalla sillai peiton alla.

Sehän on vain plussaa, jos sukulaisetkin hoksaavat että mulla riittää vielä vientiä ja vipinää! :) Seksuaalisuus ja seksi on voimavara, eikä mikään likainen tabu.

Vierailija kirjoitti:

Ei ketään kiinnosta toisten seksielämä! Omastanikaan en mieluusti yksikohtia jakaisi, mutta onneksi ei tarvitse. Ihmiset harrastaa seksiä ja siinä se. Onko teistä noloa mennä ristiäisiin, siinähän nimetään todiste seksistä?

Ja siis kukin saa tuntea mitä tuntee, mutta jos kärsii itse yksinolosta on hyvä miettiä, mistä ajatukset on tulleet. Onko teitä kiusattu kotona tai ulkomaailmassa?

Ristiäiset on siinä rajoilla, mutta jos joku kertoo raskaudestaan tai näen raskaana olevan henkilön, niin tulee kummallisen kiusaantunut olo halusinpa sitä tai en.