Suomessa on perheitä, joissa eletään kahta eri elintasoa

Vierailija kirjoitti:

Onhan se rakkaudesta kaukana jos pariskunnan yhteisessä kodissa mies/nainen syö samassa pöydässä ja toinen mieleisiään herkkuja ja toinen jotain mitä pystyy pienellä rahalla ostamaan.

Tai toinen käy kalliilla lomilla ja toinen saa jäädä siksi aikaa kotiin kun ei pysty lähtemään.

Tai toinen ajaa yksin uudella autolla töihin ja samaan aikaan toinen kuljettaa lapset jalkaisin tai pyörällä hoitoon. Ja sama toiseen suuntaan.

Joku tasapuolisuus tulojen suhteessa pitäisi olla. Esimerkiksi sähköä käyttävät molemmat. Sähkölaskukin pitäisi suhteuttaa, että paremmin tienaava maksaa laskuista hiukan isomman siivun. Samoin pyykkikoneita on usein vain yksi ja siinä pyörii kaikkien vaatteet ja lakanat. Suurempitulonen maksaa pyykkikoneen hinnasta hiukan enemmän.

Tällä periaatteella, ettei vaan maksa "liikaa" tai toisen osuutta yhtään hiukkaa pitäisi kaikkia kodinkoneitakin olla kaksin kappalein. Samoin sähköt ni7n, ettolisi kaksi eri mittaria ja molemmat oleskelisivat vain niissä huoneissa joissa se hänen mittarinsa olisi. Samoin vesimittari olisi kummallakin erikseen ja vesihanat, pesuhuoneet ja vessat kummallakin omat. Ja käyttäisi 100 % vain niitä omia huoneita ja omia hanoja ja suihkuja.

Ihan hullua, että isompituloinen nauttii yhteisessä kodissa kaikkia laitteita, vettä ja sähköä, ehkä jopa jotain enemmänkin kuin toinen, mutta hänellä jää rahaa talteen kun taas pienempituloisella on tiukkaa. Sanotaan, että parempituloinen on kotona etätöissä ja toinen käy töissä normaalisti, jopa menee matkoihin aikaa. Silloinhan pitäisi olla kotona mittari joka sulkee sähkön ja veden, jopa lämmön sillä kohtaa kun kotona töitä tekevä on ylittänyt oman maksamansa osuuden.

Ruokaa mies yleensä syö enemmän, mutta onko oikein, että ruokalasku maksetaan silti tasan.

Millään ei voi taata, että kun maksaa kaikki puoliksi niin myös käyttää kotona kaikkia tasan puoliksi. Siksi joustavuus, oikeamielisyys ja rakkaudellisuus on parempi vaihtoehto.

Itse kehitettyjä ongelmia. Sinusta pitäisi olla kaksi pesukonetta koska suurituloisen pitää maksaa pesukoneesta enemmän. Miksi pitäisi? Ei ne siellä Gigantin kassalla palkkakuittia kysele.

Olen opiskelijana ollut niin onnekas että sain kokea artikkelin parisuhteen kaltaisen ilon ihan livenä. Silloinen avopuolisoni tienasi kohtuullisen hyvin, käytti rahansa juurikin uusiin kalliisiin (erittäin kalliit jopa hyvätuloiselle, me olimme vielä opiskelijoita) stereoihin ja kaiuttimiin. Samaan aikaan minä mietin miten saisin seuraavan viikon ruoat ostettua.

Sika se oli eikä mikään mies. Onneksi pääsin eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

53 sivua tekstiä jossä köyhemmän naiset kitisevät kun ei saa siipeillä rikkaamman mihen rahoilla ja rikkaammat naiset voimaantuneena ilmoittaa että minun rahat on minun rahoja ja köyhempi mies hommaa omansa. Tasa-arvo loistaa poissaolollaan vaikka joka asiassa naiset sitä vaativat. Tasa-arvoa ilmeisesti haetaan vaan niissä asioissa missä sillä saavutetaan naiselle etuja.

Et sitten viitsinyt lukea edes 15 minuuttia sinua aiemmin kirjoitettua kommenttia. Oletko tyhmä vai lukutaidoton?

Luin kyllä mutta en lue samanlailla kun ilmeisesti naiset että sisäistän vain omaa ajattelua tukevat kommentit

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskelijana ollut niin onnekas että sain kokea artikkelin parisuhteen kaltaisen ilon ihan livenä. Silloinen avopuolisoni tienasi kohtuullisen hyvin, käytti rahansa juurikin uusiin kalliisiin (erittäin kalliit jopa hyvätuloiselle, me olimme vielä opiskelijoita) stereoihin ja kaiuttimiin. Samaan aikaan minä mietin miten saisin seuraavan viikon ruoat ostettua.

Sika se oli eikä mikään mies. Onneksi pääsin eroon.

Miksi et mennyt iltatöihin niinkuin suurin osa muistakin opiskelijoista? Ei Siwan kassa kiinnostanut, kun olisi pitänyt saada nahkavisalla elintasoa?

Siis minä en vaan koskaan ole tajunnut tätä erillisistä rahoista valittamista. Oma tulotaso on se jonka suurin osa meistä on ala- ja uravalinnoilla ainakin osittain itse valinnut. Miksi tämä elintaso on alanvalintahetkellä riittänyt, mutta ei sitten suhteessa enää riitäkään? Minä ajattelen, että minun elintasoni on se jonka minun tuloni mahdollistaa. Jos se ei riitä niin menen kouluun tai teen enemmän töitä. Rakkauden ei tarvitse antaa minulle taloudellista lisähyötyä ollakseen hyvä suhde, vaan sen pitää lisätä onnellisuuttani silloinkin kun elintaso säilyy samana. Jos suhteessa elämänlaatu on parempi vain jos elintaso nousee x pykälää sinkkuelämään verrattuna, niin silloinhan se suhde on p*ska, enkä minä tajua miksi kukaan olisi sellaisessa suhteessa jonka onnellisuutta lisäävä vaikutus perustuu rahaan. Mieluummin tekisi vähän lisätöitä ja etsisi sellaisen kumppanin joka kelpaa ihan omana itsenään, ilman taloudellista hyötyäkin.

Vierailija kirjoitti:

Siis minä en vaan koskaan ole tajunnut tätä erillisistä rahoista valittamista. Oma tulotaso on se jonka suurin osa meistä on ala- ja uravalinnoilla ainakin osittain itse valinnut. Miksi tämä elintaso on alanvalintahetkellä riittänyt, mutta ei sitten suhteessa enää riitäkään? Minä ajattelen, että minun elintasoni on se jonka minun tuloni mahdollistaa. Jos se ei riitä niin menen kouluun tai teen enemmän töitä. Rakkauden ei tarvitse antaa minulle taloudellista lisähyötyä ollakseen hyvä suhde, vaan sen pitää lisätä onnellisuuttani silloinkin kun elintaso säilyy samana. Jos suhteessa elämänlaatu on parempi vain jos elintaso nousee x pykälää sinkkuelämään verrattuna, niin silloinhan se suhde on p*ska, enkä minä tajua miksi kukaan olisi sellaisessa suhteessa jonka onnellisuutta lisäävä vaikutus perustuu rahaan. Mieluummin tekisi vähän lisätöitä ja etsisi sellaisen kumppanin joka kelpaa ihan omana itsenään, ilman taloudellista hyötyäkin.

Tämä naisten taktiikka vaatia muilta että itse pääsee mahdollisimman helpolla. Miksi kukaan panostasi tai tekisi mitään rankkaa jos kaikki voisi vaatia muilta itselleen parempaa kun itse ei halua tehdä muuta kuin sitä mikä on kivaa ja helppoa. Siinähän jäisi aikaa ja energiaa jää enemmän kaikkiin kivoihin harrastuksiin jotka muut maksavat kun itsellä ei ole rahaa

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskelijana ollut niin onnekas että sain kokea artikkelin parisuhteen kaltaisen ilon ihan livenä. Silloinen avopuolisoni tienasi kohtuullisen hyvin, käytti rahansa juurikin uusiin kalliisiin (erittäin kalliit jopa hyvätuloiselle, me olimme vielä opiskelijoita) stereoihin ja kaiuttimiin. Samaan aikaan minä mietin miten saisin seuraavan viikon ruoat ostettua.

Sika se oli eikä mikään mies. Onneksi pääsin eroon.

Mikä hänestä teki sian? Sekö että käytti rahansa itseensä eikä sinuun?

Yhdessä vaiheessa ennen lapsia minulla oli monen kuukauden putki, jolloin tein töitä kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa. Jestas, miten mies valitti, kun en jaksanut tehdä kotitöitä. Sitä kiukuttelun määrää! Mies ei tehnyt kotitöitä vaikka tein pitkää päivää. Ruoka ei ollut odottamassa eikä oltu siivottu. Putken päätyttyä otin reilun viikon ylityövapaata ja lähdin viikoksi etelään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskelijana ollut niin onnekas että sain kokea artikkelin parisuhteen kaltaisen ilon ihan livenä. Silloinen avopuolisoni tienasi kohtuullisen hyvin, käytti rahansa juurikin uusiin kalliisiin (erittäin kalliit jopa hyvätuloiselle, me olimme vielä opiskelijoita) stereoihin ja kaiuttimiin. Samaan aikaan minä mietin miten saisin seuraavan viikon ruoat ostettua.

Sika se oli eikä mikään mies. Onneksi pääsin eroon.

Mikä hänestä teki sian? Sekö että käytti rahansa itseensä eikä sinuun?

Olihan siinä muutakin mukana, mutta oli äärimmäisen itsekäs. Elettiin kahta eri elämää samassa asunnossa. Halusi että maksan puolet ruokakuluista silloinkin kun hän kävi kaupassa ja osti ruokaa johon minulla ei ollut varaa. Tämä johti usein siihen tilanteeseen että mulla ei ollut rahaa lounaaseen.

Sulla on varmaan tavaralle joku hinta?

Vierailija kirjoitti:

53 sivua tekstiä jossä köyhemmän naiset kitisevät kun ei saa siipeillä rikkaamman mihen rahoilla ja rikkaammat naiset voimaantuneena ilmoittaa että minun rahat on minun rahoja ja köyhempi mies hommaa omansa. Tasa-arvo loistaa poissaolollaan vaikka joka asiassa naiset sitä vaativat. Tasa-arvoa ilmeisesti haetaan vaan niissä asioissa missä sillä saavutetaan naiselle etuja.

Mutta kun ei naiset ole missään kollektiivisessa vastuussa toistensa tekemisistä tai mielipiteistä. Ei siinä ole mitään ristiriitaa, että Tiina haluaa 50-50 jakoa ja Kaisa haluaa elää puolison rahoilla. Eri ihmiset, eri mielipiteet.

Se, että naisten mielipiteet muuntuisivat oman edun mukaan on varmaan kyllä pieneksi osaksi ihan todellista, peri-inhimillistä itsekkyyttä johon syyllistyy kyllä miehet yhtä lailla. Eihän näitä jankutusketjuja olisi, ellei osa miehistäkin roikkuisi kukkaron nyöreissä kiinni (ja välttelisi kotitöitä, lastenhoitoa jne). Mutta ne syy-seuraussuhteet menee myös toiseen suuntaan - tietysti erillisiä rahoja ja itsenäisyyttä korostavat naiset hakeutuvat paremmin palkattuihin tehtäviin kuin ne naiset, jotka laskevat puolison palkan varaan. Eli se mielipide reilusta tulonjaosta on vaikuttanut uravalinoitoihin ja sitä kautta palkkatasoon, ei niinkään toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Siis minä en vaan koskaan ole tajunnut tätä erillisistä rahoista valittamista. Oma tulotaso on se jonka suurin osa meistä on ala- ja uravalinnoilla ainakin osittain itse valinnut. Miksi tämä elintaso on alanvalintahetkellä riittänyt, mutta ei sitten suhteessa enää riitäkään? Minä ajattelen, että minun elintasoni on se jonka minun tuloni mahdollistaa. Jos se ei riitä niin menen kouluun tai teen enemmän töitä. Rakkauden ei tarvitse antaa minulle taloudellista lisähyötyä ollakseen hyvä suhde, vaan sen pitää lisätä onnellisuuttani silloinkin kun elintaso säilyy samana. Jos suhteessa elämänlaatu on parempi vain jos elintaso nousee x pykälää sinkkuelämään verrattuna, niin silloinhan se suhde on p*ska, enkä minä tajua miksi kukaan olisi sellaisessa suhteessa jonka onnellisuutta lisäävä vaikutus perustuu rahaan. Mieluummin tekisi vähän lisätöitä ja etsisi sellaisen kumppanin joka kelpaa ihan omana itsenään, ilman taloudellista hyötyäkin.

Jos puoliso löytää paremmin palkatun ja ehkä mieluisemman työn, hänelle pitää sanoa, että jos otat tuon työn vastaan, tämä suhde loppuu tähän. Ihan reilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskelijana ollut niin onnekas että sain kokea artikkelin parisuhteen kaltaisen ilon ihan livenä. Silloinen avopuolisoni tienasi kohtuullisen hyvin, käytti rahansa juurikin uusiin kalliisiin (erittäin kalliit jopa hyvätuloiselle, me olimme vielä opiskelijoita) stereoihin ja kaiuttimiin. Samaan aikaan minä mietin miten saisin seuraavan viikon ruoat ostettua.

Sika se oli eikä mikään mies. Onneksi pääsin eroon.

Mikä hänestä teki sian? Sekö että käytti rahansa itseensä eikä sinuun?

Olihan siinä muutakin mukana, mutta oli äärimmäisen itsekäs. Elettiin kahta eri elämää samassa asunnossa. Halusi että maksan puolet ruokakuluista silloinkin kun hän kävi kaupassa ja osti ruokaa johon minulla ei ollut varaa. Tämä johti usein siihen tilanteeseen että mulla ei ollut rahaa lounaaseen.

Mikä sinua esti hankkimasta lisää rahaa koulun ohella? Etkö vain halunnut vai yrititkö päästä mahdollisimman helpolla?

Naisilta tulee aina perusteluja minkä takia mies ei saisi käyttää omia rahojaan mihin haluaisi vaan ne tulisi käyttää naisen haluamiin asioihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis minä en vaan koskaan ole tajunnut tätä erillisistä rahoista valittamista. Oma tulotaso on se jonka suurin osa meistä on ala- ja uravalinnoilla ainakin osittain itse valinnut. Miksi tämä elintaso on alanvalintahetkellä riittänyt, mutta ei sitten suhteessa enää riitäkään? Minä ajattelen, että minun elintasoni on se jonka minun tuloni mahdollistaa. Jos se ei riitä niin menen kouluun tai teen enemmän töitä. Rakkauden ei tarvitse antaa minulle taloudellista lisähyötyä ollakseen hyvä suhde, vaan sen pitää lisätä onnellisuuttani silloinkin kun elintaso säilyy samana. Jos suhteessa elämänlaatu on parempi vain jos elintaso nousee x pykälää sinkkuelämään verrattuna, niin silloinhan se suhde on p*ska, enkä minä tajua miksi kukaan olisi sellaisessa suhteessa jonka onnellisuutta lisäävä vaikutus perustuu rahaan. Mieluummin tekisi vähän lisätöitä ja etsisi sellaisen kumppanin joka kelpaa ihan omana itsenään, ilman taloudellista hyötyäkin.

Jos puoliso löytää paremmin palkatun ja ehkä mieluisemman työn, hänelle pitää sanoa, että jos otat tuon työn vastaan, tämä suhde loppuu tähän. Ihan reilua.

Siis miksi ihmeessä? Tämä logiikka ei valitettavasti nyt yhtään aukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis minä en vaan koskaan ole tajunnut tätä erillisistä rahoista valittamista. Oma tulotaso on se jonka suurin osa meistä on ala- ja uravalinnoilla ainakin osittain itse valinnut. Miksi tämä elintaso on alanvalintahetkellä riittänyt, mutta ei sitten suhteessa enää riitäkään? Minä ajattelen, että minun elintasoni on se jonka minun tuloni mahdollistaa. Jos se ei riitä niin menen kouluun tai teen enemmän töitä. Rakkauden ei tarvitse antaa minulle taloudellista lisähyötyä ollakseen hyvä suhde, vaan sen pitää lisätä onnellisuuttani silloinkin kun elintaso säilyy samana. Jos suhteessa elämänlaatu on parempi vain jos elintaso nousee x pykälää sinkkuelämään verrattuna, niin silloinhan se suhde on p*ska, enkä minä tajua miksi kukaan olisi sellaisessa suhteessa jonka onnellisuutta lisäävä vaikutus perustuu rahaan. Mieluummin tekisi vähän lisätöitä ja etsisi sellaisen kumppanin joka kelpaa ihan omana itsenään, ilman taloudellista hyötyäkin.

Jos puoliso löytää paremmin palkatun ja ehkä mieluisemman työn, hänelle pitää sanoa, että jos otat tuon työn vastaan, tämä suhde loppuu tähän. Ihan reilua.

Siis miksi ihmeessä? Tämä logiikka ei valitettavasti nyt yhtään aukea.

Ai ei vai? Tuossa edellisessä kommentissahan sanottiin, että sitten pitää etsiä lisätyö, jos toinen saa isompaa palkkaa. Jos parisuhde toimii ja kumpikin tienaa saman verran, niin miksi toisen pitää ruveta keikuttamaan venettä? Kun tulot kasvaa, kasvaa menotkin ja sitten hamutaan kalliimpia asioita ja oletetaan, että toinen maksaa niistä puolet. Isotuloiselle ei koskaan kelpaa se elintaso, jonka pienempituloinen on määritellyt. Jos ei muuta, niin kalliimpaa kinkkua pitää saada ostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskelijana ollut niin onnekas että sain kokea artikkelin parisuhteen kaltaisen ilon ihan livenä. Silloinen avopuolisoni tienasi kohtuullisen hyvin, käytti rahansa juurikin uusiin kalliisiin (erittäin kalliit jopa hyvätuloiselle, me olimme vielä opiskelijoita) stereoihin ja kaiuttimiin. Samaan aikaan minä mietin miten saisin seuraavan viikon ruoat ostettua.

Sika se oli eikä mikään mies. Onneksi pääsin eroon.

Mikä hänestä teki sian? Sekö että käytti rahansa itseensä eikä sinuun?

Olihan siinä muutakin mukana, mutta oli äärimmäisen itsekäs. Elettiin kahta eri elämää samassa asunnossa. Halusi että maksan puolet ruokakuluista silloinkin kun hän kävi kaupassa ja osti ruokaa johon minulla ei ollut varaa. Tämä johti usein siihen tilanteeseen että mulla ei ollut rahaa lounaaseen.

Mikä sinua esti hankkimasta lisää rahaa koulun ohella? Etkö vain halunnut vai yrititkö päästä mahdollisimman helpolla?

Naisilta tulee aina perusteluja minkä takia mies ei saisi käyttää omia rahojaan mihin haluaisi vaan ne tulisi käyttää naisen haluamiin asioihin

Tuossahan mies halusi ruokia, joihin naisella ei ollut varaa, mutta silti vaati naista maksamaan niistä puolet. Kukahan se lokki oli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloudellista väkivaltaahan tuo on.

Nainen on hyvä ja hommaa paremmat tulot. Ei ole miehen vika että nainen ei ole hommannut parempi palkkasia töitä.

Se ei ole minkäänlaista väkivaltaa jos mies ei nosta naisen elintasoa korkeammalle mihin omat varat riittää vaikka kuinka yritätte päästä miehen rahoihin käsiksi

Mies on hyvä,ja tekee puolet kotitöistä ja hoitaa 1/2 ajasta lapsia. Kummastiaina tässä teidän" tada- arvokeskustelussa" unohtuu tåmä asia.

Kotitöissä ja esimerkiksi siivouksessa sitten pitäisi yhdessä määritellä mikä on riittävä siisteystaso eikä niin että toinen sanelee kuinka siistiä pitää olla. Lasten tavara hankinnoissa hankinnoissa pitäisi katsoa molempien mielipide mitä ostetaan ja ei niin että toinen vaatii pelkästään parasta

Vierailija kirjoitti:

Siis minä en vaan koskaan ole tajunnut tätä erillisistä rahoista valittamista. Oma tulotaso on se jonka suurin osa meistä on ala- ja uravalinnoilla ainakin osittain itse valinnut. Miksi tämä elintaso on alanvalintahetkellä riittänyt, mutta ei sitten suhteessa enää riitäkään? Minä ajattelen, että minun elintasoni on se jonka minun tuloni mahdollistaa. Jos se ei riitä niin menen kouluun tai teen enemmän töitä. Rakkauden ei tarvitse antaa minulle taloudellista lisähyötyä ollakseen hyvä suhde, vaan sen pitää lisätä onnellisuuttani silloinkin kun elintaso säilyy samana. Jos suhteessa elämänlaatu on parempi vain jos elintaso nousee x pykälää sinkkuelämään verrattuna, niin silloinhan se suhde on p*ska, enkä minä tajua miksi kukaan olisi sellaisessa suhteessa jonka onnellisuutta lisäävä vaikutus perustuu rahaan. Mieluummin tekisi vähän lisätöitä ja etsisi sellaisen kumppanin joka kelpaa ihan omana itsenään, ilman taloudellista hyötyäkin.

Siis jos ajatellaan, että kokonaisonnellisuus1=parisuhdestatus1+elintaso1 ja kokonaisonnellisuus2=parisuhdestatus2+elintaso2. Mikäli kokonaisonnellisuus2 > kokonaisonnellisuus1 jos ja vain jos elintaso2 > elintaso1, niin siitähän seuraa suoraan että parisuhdestatus2

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskelijana ollut niin onnekas että sain kokea artikkelin parisuhteen kaltaisen ilon ihan livenä. Silloinen avopuolisoni tienasi kohtuullisen hyvin, käytti rahansa juurikin uusiin kalliisiin (erittäin kalliit jopa hyvätuloiselle, me olimme vielä opiskelijoita) stereoihin ja kaiuttimiin. Samaan aikaan minä mietin miten saisin seuraavan viikon ruoat ostettua.

Sika se oli eikä mikään mies. Onneksi pääsin eroon.

Mikä hänestä teki sian? Sekö että käytti rahansa itseensä eikä sinuun?

Olihan siinä muutakin mukana, mutta oli äärimmäisen itsekäs. Elettiin kahta eri elämää samassa asunnossa. Halusi että maksan puolet ruokakuluista silloinkin kun hän kävi kaupassa ja osti ruokaa johon minulla ei ollut varaa. Tämä johti usein siihen tilanteeseen että mulla ei ollut rahaa lounaaseen.

Mikä sinua esti hankkimasta lisää rahaa koulun ohella? Etkö vain halunnut vai yrititkö päästä mahdollisimman helpolla?

Naisilta tulee aina perusteluja minkä takia mies ei saisi käyttää omia rahojaan mihin haluaisi vaan ne tulisi käyttää naisen haluamiin asioihin

Tuossahan mies halusi ruokia, joihin naisella ei ollut varaa, mutta silti vaati naista maksamaan niistä puolet. Kukahan se lokki oli?

Ei kumpikaan kun maksut menivät tasan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen opiskelijana ollut niin onnekas että sain kokea artikkelin parisuhteen kaltaisen ilon ihan livenä. Silloinen avopuolisoni tienasi kohtuullisen hyvin, käytti rahansa juurikin uusiin kalliisiin (erittäin kalliit jopa hyvätuloiselle, me olimme vielä opiskelijoita) stereoihin ja kaiuttimiin. Samaan aikaan minä mietin miten saisin seuraavan viikon ruoat ostettua.

Sika se oli eikä mikään mies. Onneksi pääsin eroon.

Mikä hänestä teki sian? Sekö että käytti rahansa itseensä eikä sinuun?

Olihan siinä muutakin mukana, mutta oli äärimmäisen itsekäs. Elettiin kahta eri elämää samassa asunnossa. Halusi että maksan puolet ruokakuluista silloinkin kun hän kävi kaupassa ja osti ruokaa johon minulla ei ollut varaa. Tämä johti usein siihen tilanteeseen että mulla ei ollut rahaa lounaaseen.

Mikä sinua esti hankkimasta lisää rahaa koulun ohella? Etkö vain halunnut vai yrititkö päästä mahdollisimman helpolla?

Naisilta tulee aina perusteluja minkä takia mies ei saisi käyttää omia rahojaan mihin haluaisi vaan ne tulisi käyttää naisen haluamiin asioihin

Tuossahan mies halusi ruokia, joihin naisella ei ollut varaa, mutta silti vaati naista maksamaan niistä puolet. Kukahan se lokki oli?

Ei kumpikaan kun maksut menivät tasan.

Mies halusi kallista, nainen ei, joten tasajako ei todellakaan ole reilua.