Suomessa on perheitä, joissa eletään kahta eri elintasoa

Minun puolisolla iso eläke, minulla minimieläke ja menot laitetaan puoleksi.

Kuolisinpa äkkiä pois!

Onpa outoa, että ihmiset ei sovi raha-asioista, ennen kuin muuttavat yhteen ja perustavat yhteistä kotia jonkun kanssa. Ei olisi tullut aikoinaan mieleenkään muuttaa yhteen mieheni kanssa, ellei kustannusten jaosta olisi sovittu etukäteen ja raha-asioista yleensäkin keskusteltu. Puolisonsa saa Suomessa ihan itse valita ja kannattaa valita sellainen, jonka arvomaailma miellyttää.

Vierailija kirjoitti:

Sovitetaan perheen menot sen pienempituloisen palkan mukaan.

Kyllä, jos isopalkkainen suostuu siihen. Niissä asioissa pihistellään, mitkä pienipalkkainen sellaisiksi päättää.

Meillä meni tarkkaa Asuin kulut puoliksi. Mulle jäi lasten vaatetus ja ruokakulut ym. Aina piti pyytää toistakin käymään ruokakaupassa.

Yritin keskustella asiasta, mutta ei.

Siinä vaiheessa mieli muuttui kun perin ison summan rahaa. Sitten olisi voinut pitää yhteistä taloutta.

Juttu on tuore, niin katkerana tänne avauduin.

Lokki mikä lokki.

No miten mammat olisi reilua tässä tilanteessa: nainen opiskelee 10 vuotta ja menee kovapalkkaisiin töihin. Työ edellyttää pitkää päivää, stressi ja tulosvastuu painaa. Nainen menee yhteen varaosamyyjän kanssa. Mies tykkää kun voi tehdä välillä osa-aikaista, työ on rentoa ja hänen ei tarvitse olla stressaantunut ja kiukkuinen työpäivän jälkeen.

Syntyy pari lasta, mies jää mielellään hoitovapaalle. Esikoinen tietysti jatkaa päiväkodissa ja hoitomaksut ylimmän luokan mukaan kun naisen tulot hyvät.

Miestä harmittaa kun hänen säästötilillään ei ole yhtä isoa summaa rahaa kuin naisella ja kokee tämän taloudellisena väkivaltana. Naisella on myös työmatkoja varten hankittu uudehko auto, mies ajaa vanhemmalla.

Oikeestiko olette sitä mieltä että nainen ei rakasta miestä jos ei hanki tälle uutta autoa (vertaa ”äiti ja lapset joutuu ajelemaan vanhalla vaarallisella kotterolla”) ja tasaa säästötilien saldoa tasan?

Vierailija kirjoitti:

Katkeraa. Taidat vain olla ruma, kun et saanut varakasta miestä.

Tämä. Minua aina ihmetellään, että miten niin kaunis nainen voi olla suunnittelemassa lentokoneita. Sellaiset yleensä lokkeilevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minä tienaisin 2000 euroa ja toinen vaikkapa 6000 euroa, niin en minä kehtaisi olla edes ajatuksen tasolla vaatimassa tuloja puoliksi. Sitä toivon, että toinen maksaisi hieman enemmän menoja, kuten ruokakaupan ostoksia tms, tai tarjoaisi pizzat sun muut kun päätetään vähän herkutella. Muutoin en kyllä olisi käsi ojossa toisen lompakolla. Mitä v i t u n hyötyä olisi edes olla parisuhteessa, jos yksinään eläisi tasokkaammin, kun toinen lokkeilee puolet tuloista.

Itse puolestani en voisi elää itseni kanssa, jos ajelisin sadantonnin autolla ja puoliso tonnin ruostekasalla. Ei meillä kyllä ole nytkään tuollaista autoa, vaikka varaa siihen olisi, koska ei ole mitään järkeä ostaa sadantonnin autoa ruostumaan enimmän kotipihalle. Se on vähän surullista, jos tarvitsee kallista tavaraa tunteakseen itsensä onnelliseksi.

Kuinka pihalla te osa-aikatyökäiset ja kotirouvat oikein olette? Jos perheen aikuisten tulot on 6000 ja 2000 euroa niin harva täysjärkinen siihen mitään sadantonnin autoa miettii, elleivät asu jossain ilmakseksi. Ja miksi aina nuo vastaparit tonnin ruoska vs. ökyauto?

Miksei voi ajatella että se 2000 tienaava nainen (ainahan se on näissä esimerkeissä nainen) ostaa sellaisen auton kun noilla nettotuloilla ostaisi muutenkin = auton johon hänellä on varaa? Ja se 6000 tienaava ostaa sellaisen auton johon hänellä on varaa? Vaikka tulot olisi mitä, toisille riittää ihan perus toyota. Puolisot voi toki puolin ja toisin ajella toistensa kärryillä jos sitä vaimoa vaikka hävettää ajaa oman tulotasonsa mukaisella autolla.

Meillä on kolme autoa. Se ei ole ollut tavoite alun alkaen vaan käytännön sanelema ratkaisu, kun maalla asumme. On yhteinen auto, jolla tehdään yhteiset reissut, eniten sille on käyttöä tietysti kesällä mutta myös kun käymme lähikaupungeissa ostoksilla. Sitten on minun autoni, jolla käyn töissä silloin, kun en voi olla etänä. Työmatka on työpisteestä vaihdellen 20-40 km, joten minulle riittää pieni ja kompakti auto. En yksikseni harrasta juurikaan huviajelua. Miehen oma auto puolestaan on farmari, koska hän joutuu työnsä puolesta joskus kuskaamaan tavaraa. On yrittäjä, joten se on samalla hänen yrityksensä auto.

Yhteisen auton kulut maksamme puoliksi, omien autojemme kulut ja niiden hankkimiset ja vaihtamiset ovat ihan henkilökohtainen asia. Ei minulla ole aavistustakaan hänen farkkunsa arvosta.

Kiva suhde teillä, ette paljon ilmeisesti ainakaan juttele?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki oleellinen tuli ketjun ekassa vastauksessa, eli kyse on taloudellisesta väkivallasta ja kaikki muu asian ympäriltä on turhaa sössötystä.

Olisitko siis sinä se joka perustelisi se että miten se on väkivaltaa jos rikkaampi ei anna omaisuuttaan köyhemmälle?

En kun olet niin tyhmä ettet ole vieläkään tajunnut, vaikka täällä on lähes 50 sivua asiasta jauhettu. Keskinkertaisetkin ymmärsivät jo ennen kuin avasivat ketjun.

Ei ole missään vaiheessa perusteltu mikä siittä että köyhempi käyttää rikkaampaa hyväkseen tekee sen että rikkaampi käyttää VÄKIVALTAA köyhempää kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

No miten mammat olisi reilua tässä tilanteessa: nainen opiskelee 10 vuotta ja menee kovapalkkaisiin töihin. Työ edellyttää pitkää päivää, stressi ja tulosvastuu painaa. Nainen menee yhteen varaosamyyjän kanssa. Mies tykkää kun voi tehdä välillä osa-aikaista, työ on rentoa ja hänen ei tarvitse olla stressaantunut ja kiukkuinen työpäivän jälkeen.

Syntyy pari lasta, mies jää mielellään hoitovapaalle. Esikoinen tietysti jatkaa päiväkodissa ja hoitomaksut ylimmän luokan mukaan kun naisen tulot hyvät.

Miestä harmittaa kun hänen säästötilillään ei ole yhtä isoa summaa rahaa kuin naisella ja kokee tämän taloudellisena väkivaltana. Naisella on myös työmatkoja varten hankittu uudehko auto, mies ajaa vanhemmalla.

Oikeestiko olette sitä mieltä että nainen ei rakasta miestä jos ei hanki tälle uutta autoa (vertaa ”äiti ja lapset joutuu ajelemaan vanhalla vaarallisella kotterolla”) ja tasaa säästötilien saldoa tasan?

Tuo sinun esimerkki on vähän hassu. "Vanhempi auto" ei tarkoita "vaarallista kotteroa". Et myöskään kirjoittanut, että miehen pitää laittaa koko kotihoidontuki perheen ruokaostoksiin vai maksaako nainen hoitovapaan ajalta kaikki perheen kulut yksin. Täällähän on naiset kirjoittaneet, että nainen ei pysty ostamaan itselleen uutta talvitakkia vaan pitää risaisessa kulkea, koska hänellä ei ole uuteen varaa.

Jos rikkaammalla on velvollisuus nostaa köyhemmän elintasoa pitäisi köyhemmällä olla velvollisuus nostaa omia tulojaan että ei pääse käyttämään hyväkseen rikkaampaa.

Todellisuus on kuitenkin se että perheissä on yhteiset rahat ja naisen rahat, miehellä ei saa olla omia rahoja johon nainen ei pääse käsiksi

Vierailija kirjoitti:

Katkeraa. Taidat vain olla ruma, kun et saanut varakasta miestä.

Siis kuka? Koetko nyt lisänneesi jotain merkitsevää tähän keskusteluun?

Omaisuuden erillisyyden periaate on voimassa. Toki elatusvelvollisuus perheestä on kummallakin vanhemnalla. Vain kuolema tai avioero voi antaa oikeuden toisen omaisuuteen, jos siis avioehtoa ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Jos rikkaammalla on velvollisuus nostaa köyhemmän elintasoa pitäisi köyhemmällä olla velvollisuus nostaa omia tulojaan että ei pääse käyttämään hyväkseen rikkaampaa.

Todellisuus on kuitenkin se että perheissä on yhteiset rahat ja naisen rahat, miehellä ei saa olla omia rahoja johon nainen ei pääse käsiksi

Sun todellisuus vissiin, meillä ainakin on erilainen tasapainoinen systeemi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä kieli, jota te puhutte, on minulle omituista. Onneksi asun poissa Suomesta. Modernissa maassa, jossa ei puhuta lokeista ja elätettävistä vaan perheistä. Jossa on itsestäänselvyys, että perheessä kaikki on yhteistä.

Meillä on miehen kanssa molemmilla samantasoiset koulutukset. Lapsia on useampi ja näinollen myös työtä ja tekemistä kotonakin. Mies olisi myös ollut valmis jäämään kotiin, mutta ei se taloudellisesti toiminut koska hänellä oli huippupaikka ja tienasi moninkertaisesti minuun nähden. Minä jäin, mutta 3-vuotiaana kukin lapsi meni aamupäiviksi tarhaan. Kun mulla oli aamupäivät vapaita, aloin taas tekemään töitä mutta vain muutaman tunnin. Tällä tiellä olen yhä. Yhden aikuisen on oltava kotona iltapäivisin jiotta kaikki sujuu niin kuin toivomme (koulumenestys, harrastukset ym) Mies on edennyt urallaan ja tienaa niin, että pärjäisimme ioikein hyvin lman minunkin palkkaa. Kaikki rahat ovat yhteisiä. En pelkästään käytä hänen palkkatulojaan kuin omiani vaan ne ovat sekä miehen että minun mielestäni omia rahojani.

Taas tyypillinen maasta pois karannut, joka on unohtanut kielensä.

Maksoitko velkasi yhteiskunnalle (koulutus, terveydenhoito, etc...) ennen kuin lähdit maanpakoon?

Joo maksoin. Aika paljon oli mutta selvisin rikkaan mieheni tuella. Haluttais muuttaa joskus minun synnyinmaahan Suomeen mutta ei voida kun meidän pitäisi sitten maksaa velkamme tänne Saksaan ja se se vasta iso olisikin. Katsos kun koulu on täälläkin ilmainen ja lapsilisät paljon suuremmat ja terveydenhoito edullisempi mutta parempi. Tulisi niin iso lasku ettei meidän miljoonatkaan riitä. Eiku..

Ai sä olet ehtinyt tekemään velkaa siellä Saksassakin? Taidat elää pelkästään muiden siivellä?

Sulla pitää kyllä olla ittes kanssa ihan hlvetin huono olla, kun olet noin äärettömän negatiivinen ja typerä ilkeilijä.

-ohis

Kukahan sen ilkeilyn aloitti? Hierottiin oikein naamaa, että "minä olen niin fiksu, että lähdin sieltä paska-Suomesta pois ja asun maassa, joka niin ihana ja moderni" ja muuta paskaa.

Tuonko otit ihan henkilökohtaisena loukkauksena?

Vierailija kirjoitti:

No miten mammat olisi reilua tässä tilanteessa: nainen opiskelee 10 vuotta ja menee kovapalkkaisiin töihin. Työ edellyttää pitkää päivää, stressi ja tulosvastuu painaa. Nainen menee yhteen varaosamyyjän kanssa. Mies tykkää kun voi tehdä välillä osa-aikaista, työ on rentoa ja hänen ei tarvitse olla stressaantunut ja kiukkuinen työpäivän jälkeen.

Syntyy pari lasta, mies jää mielellään hoitovapaalle. Esikoinen tietysti jatkaa päiväkodissa ja hoitomaksut ylimmän luokan mukaan kun naisen tulot hyvät.

Miestä harmittaa kun hänen säästötilillään ei ole yhtä isoa summaa rahaa kuin naisella ja kokee tämän taloudellisena väkivaltana. Naisella on myös työmatkoja varten hankittu uudehko auto, mies ajaa vanhemmalla.

Oikeestiko olette sitä mieltä että nainen ei rakasta miestä jos ei hanki tälle uutta autoa (vertaa ”äiti ja lapset joutuu ajelemaan vanhalla vaarallisella kotterolla”) ja tasaa säästötilien saldoa tasan?

Eihän tuossa ratkaisu ole ostaa uutta autoa tai tasata säästötilien saldoa vaan todeta, että perheessä on kaksi autoa, joilla molemmat vanhemmat saavat ajaa ja laittaa säästötileille kaksi käyttöoikeutettua. Näinhän perheissä toimitaan. Mihin kukaan erikseen perheessä säästää? Ihmiset säästävät lomamatkoihin, lapselle tms. Yhdessähän nuo hankitaan niin lapset kuin reissutkin, joten miksi se säästötili pitäisi olla erikseen jonkun nimissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miten mammat olisi reilua tässä tilanteessa: nainen opiskelee 10 vuotta ja menee kovapalkkaisiin töihin. Työ edellyttää pitkää päivää, stressi ja tulosvastuu painaa. Nainen menee yhteen varaosamyyjän kanssa. Mies tykkää kun voi tehdä välillä osa-aikaista, työ on rentoa ja hänen ei tarvitse olla stressaantunut ja kiukkuinen työpäivän jälkeen.

Syntyy pari lasta, mies jää mielellään hoitovapaalle. Esikoinen tietysti jatkaa päiväkodissa ja hoitomaksut ylimmän luokan mukaan kun naisen tulot hyvät.

Miestä harmittaa kun hänen säästötilillään ei ole yhtä isoa summaa rahaa kuin naisella ja kokee tämän taloudellisena väkivaltana. Naisella on myös työmatkoja varten hankittu uudehko auto, mies ajaa vanhemmalla.

Oikeestiko olette sitä mieltä että nainen ei rakasta miestä jos ei hanki tälle uutta autoa (vertaa ”äiti ja lapset joutuu ajelemaan vanhalla vaarallisella kotterolla”) ja tasaa säästötilien saldoa tasan?

Eihän tuossa ratkaisu ole ostaa uutta autoa tai tasata säästötilien saldoa vaan todeta, että perheessä on kaksi autoa, joilla molemmat vanhemmat saavat ajaa ja laittaa säästötileille kaksi käyttöoikeutettua. Näinhän perheissä toimitaan. Mihin kukaan erikseen perheessä säästää? Ihmiset säästävät lomamatkoihin, lapselle tms. Yhdessähän nuo hankitaan niin lapset kuin reissutkin, joten miksi se säästötili pitäisi olla erikseen jonkun nimissä?

”Mihin kukaan perheessä erikseen säästää?” Voi hyvä taivas, taloudenhallintakurssi pakolliseksi peruskouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miten mammat olisi reilua tässä tilanteessa: nainen opiskelee 10 vuotta ja menee kovapalkkaisiin töihin. Työ edellyttää pitkää päivää, stressi ja tulosvastuu painaa. Nainen menee yhteen varaosamyyjän kanssa. Mies tykkää kun voi tehdä välillä osa-aikaista, työ on rentoa ja hänen ei tarvitse olla stressaantunut ja kiukkuinen työpäivän jälkeen.

Syntyy pari lasta, mies jää mielellään hoitovapaalle. Esikoinen tietysti jatkaa päiväkodissa ja hoitomaksut ylimmän luokan mukaan kun naisen tulot hyvät.

Miestä harmittaa kun hänen säästötilillään ei ole yhtä isoa summaa rahaa kuin naisella ja kokee tämän taloudellisena väkivaltana. Naisella on myös työmatkoja varten hankittu uudehko auto, mies ajaa vanhemmalla.

Oikeestiko olette sitä mieltä että nainen ei rakasta miestä jos ei hanki tälle uutta autoa (vertaa ”äiti ja lapset joutuu ajelemaan vanhalla vaarallisella kotterolla”) ja tasaa säästötilien saldoa tasan?

Eihän tuossa ratkaisu ole ostaa uutta autoa tai tasata säästötilien saldoa vaan todeta, että perheessä on kaksi autoa, joilla molemmat vanhemmat saavat ajaa ja laittaa säästötileille kaksi käyttöoikeutettua. Näinhän perheissä toimitaan. Mihin kukaan erikseen perheessä säästää? Ihmiset säästävät lomamatkoihin, lapselle tms. Yhdessähän nuo hankitaan niin lapset kuin reissutkin, joten miksi se säästötili pitäisi olla erikseen jonkun nimissä?

”Mihin kukaan perheessä erikseen säästää?” Voi hyvä taivas, taloudenhallintakurssi pakolliseksi peruskouluun.

Niin erikseen? Perheessä säästetään yhteisiin asioihin. Yhteiseen lomamatkaan, isompaan asuntoon, uuteen autoon tai vaikkapa lapsille. Mutta mihin aikuinen perheenjäsen säästää vain itseään varten?

Vierailija kirjoitti:

Perhe on kuitenkin yksikkö missä kaikilla on sama elintaso.

Jos on jollekin vaikeaa käsittää niin sitten eletään pienempituloisen määrittelemän elintason mukaan. Pyyhkiköön rikkaampi rahoillaan vaika takapuolensa mutta ei pröystäile yksinään niillä kun perhe näkee nälkää.

Meillä vaimo tienaa enemmän ja hänelle on perintörahoja. Minä maksan lasten kuluja minkä pystyn ja kituutan.

Vaimo ja lapset matkustavat, minulla ei  ole siihen varaa. Kauhistuttaa jäädä joskus eläkkeelle, narunjatkoksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehet sitten haluatte parisuhteeseen ja naimisiin, elää yhdessä samassa taloudessa, jos kuitenkin tehdään selkeä ero "minun rahat ja sinun rahat"? Jos ei ole halua jakaa omastaan, kannattaa varmaan pysyä sinkkuna. Etenkin jos lapsia tehdään ja nainen luopuu urastaan, palkastaan, vapaa-ajastaan, joskus jopa terveydestään, mies pääsee hemmetin vähällä jos tarvitsee vain maksaa rahaa vähän enemmän perheen menoihin. Mutta kun sekin on liikaa. Mies haluaa itselleen kaiken panostamatta yhteiselämän mitenkään. Eli taas tullaan tähän että mies pitää vaimoaan äitinään, joka uhrautuu kaikessa. Mies tekee mitä haluaa, nainen luopuu kaikesta. Pysykää sinkkuna jos ei voi yhteen hiileen puhaltaa edes rahallisesti avioliitossa.

Naispuolisista kavereistani suurin osa itse asiassa ansaitsee enemmän kuin miehensä. Kukaan ei ole ikinä vinkunut että miehen autoon pitää ostaa uudet renkaat tai perheen lomamatka maksaa. Kukaan ei ole kertaakaan valittanut mistään "puolison aiheuttamasta kulusta". Naiset ymmärtävät koko kuvion jotenkin paremmin.

Hassua, miten jotkut tietää kavereiden ja niiden kumppanienkin palkat. Itse en tiedä yhdenkään kaverin palkkoja. En edes tai pitäisikö sanoa varsinkaan työkaverien. Mutta ehkä tuo on joku naisten juttu?

Muistui nimittäin mieleen, että kaverin eno teki jotain raksahommia, ikkunoiden asennusta yms.

Kerran oli sitten vaimonsa ystävät alkaneet keulimaan miestensä palkoilla (insinöörejä, dippainssejä yms), niin tämän kaverin enon vaimo oli sitten alkanut ihmettelemään niitä palkkoja, ettei ne nyt niin kovin isot olekaan, kun vertasi oman miehensä palkkoihin. No se olikin kova työmies ja teki urakalla, niin tienasi nopeasti ja sitten taas seuraavaan paikkaan.

Niin, en muista koskaan sanoneeni vaimolleni, paljonko tienaan kuukaudessa tai vuodessa, eikä sitä voi ammatissani suoraan päätellä mistään, joten niillä vaimoni ei voisi "keulia". Jos jollakin keulii, niin toivottavasti sillä, että hänellä on rakastava mies ja isä puolisona.

Täällä ei onnistu tuollainen, koska yhteinen veroilmoitus, ja siihen tarvitaan molempien allekirjoitus.

Vierailija kirjoitti:

Jos rikkaammalla on velvollisuus nostaa köyhemmän elintasoa pitäisi köyhemmällä olla velvollisuus nostaa omia tulojaan että ei pääse käyttämään hyväkseen rikkaampaa.

Todellisuus on kuitenkin se että perheissä on yhteiset rahat ja naisen rahat, miehellä ei saa olla omia rahoja johon nainen ei pääse käsiksi

Puhutko omasta suhteestasi, vai mitä todellisuutta nyt siellä elät? Et ainakaan meidän.