Suomessa on perheitä, joissa eletään kahta eri elintasoa

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan ei ole moraalisesti oikein, että kun perhe on perustettu niin sen hyvinvoinnista huolehtivat aikuiset eläisivät arkeaan kuin kahden eri kerroksen kansalaiset. Kyllä arkinen elintaso täytyy olla sama - sama ruoka, mahdollisuudet harrastaa, mahdollisuus ostaa uusia vaatteita, hoitaa itseään, matkustaa. Perinnöt ja sijoitukset ja muut olkoon erillään, mutta arjen täytyy olla tasa-arvoista.

Kaunis ajatus, ongelma vaan siinä että jos siihen arkeen ei ole muuta tuloa kun perintö/omaisuus, joka tulee vain toiselta niin aika haasteelliseksi menee.  Et ehkä ymmärrä, että on perheitä jotka eivät käy töissä (tai hyvin pienimuotoisesti) ja toisen omaisuudella eletään laveasti. Siis sellaisia, että kumpikin osapuoli tienaa vaan hyvin vähän. Näin oli minun vanhemmat ja näin olen nähnyt myös tuttavissa ja sukulaisissa. Useimmille todella vaikeaa. Serkkuni (jolla perintöä) on mennyt menestyvän miehen kanssa naimisiin näin ollen lapsille ainakin näyttää tasa-arvoiselta. Kummallakaan vanhemmalla ei ole rahan puutetta, mutta eri lähteet.  Muuten tää on ikuisuuskysymys ja oikeudessa puitaan. 

Mietippä jos isot asunnot ja autot on toisen omaisuudesta ja sitten tasavertaisesti muka eletään lapsilisillä ja pienillä palkoilla. Tää on yllättävän yleistä.  Näkispä vaan että se jolla omaisuus jäähdyttää sen ja sitten mennään pienituloisilla. Tosin saattaa näitäkin olla, mutta ne jotka tiedän se jäähdyttäminen johtuu  siitä että on muitten sukulaisten kaa jaettu omistajuus esim kiinteistöön ja rahoja ei saa irti helpolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan ei ole moraalisesti oikein, että kun perhe on perustettu niin sen hyvinvoinnista huolehtivat aikuiset eläisivät arkeaan kuin kahden eri kerroksen kansalaiset. Kyllä arkinen elintaso täytyy olla sama - sama ruoka, mahdollisuudet harrastaa, mahdollisuus ostaa uusia vaatteita, hoitaa itseään, matkustaa. Perinnöt ja sijoitukset ja muut olkoon erillään, mutta arjen täytyy olla tasa-arvoista.

Kaunis ajatus, ongelma vaan siinä että jos siihen arkeen ei ole muuta tuloa kun perintö/omaisuus, joka tulee vain toiselta niin aika haasteelliseksi menee.  Et ehkä ymmärrä, että on perheitä jotka eivät käy töissä (tai hyvin pienimuotoisesti) ja toisen omaisuudella eletään laveasti. Siis sellaisia, että kumpikin osapuoli tienaa vaan hyvin vähän. Näin oli minun vanhemmat ja näin olen nähnyt myös tuttavissa ja sukulaisissa. Useimmille todella vaikeaa. Serkkuni (jolla perintöä) on mennyt menestyvän miehen kanssa naimisiin näin ollen lapsille ainakin näyttää tasa-arvoiselta. Kummallakaan vanhemmalla ei ole rahan puutetta, mutta eri lähteet.  Muuten tää on ikuisuuskysymys ja oikeudessa puitaan. 

Mietippä jos isot asunnot ja autot on toisen omaisuudesta ja sitten tasavertaisesti muka eletään lapsilisillä ja pienillä palkoilla. Tää on yllättävän yleistä.  Näkispä vaan että se jolla omaisuus jäähdyttää sen ja sitten mennään pienituloisilla. Tosin saattaa näitäkin olla, mutta ne jotka tiedän se jäähdyttäminen johtuu  siitä että on muitten sukulaisten kaa jaettu omistajuus esim kiinteistöön ja rahoja ei saa irti helpolla. 

Totta, en tunne yhtään tuollaista perhettä vaan vain perheitä, joissa eletään vaihtelevasti kahden ihmisen tuloilla. Tietysti tilanteet vaihtelevat, mutta se ei poista sitä, että jos samassa perheessä yksi elää arkeaan yltäkylläisesti ja toinen kaikesta tinkien, niin tilanne ei ole reilu.

Vierailija kirjoitti:

Ei minulla ole ongelmaa vaikka asuinkumppanini, naisystävä, tienaa vähemmän kuin minä. Meillä on yhteiset tulot ja yhteiset menot. Menojen jälkeen katsomme mitä meillä on käytettävissä ja elämme yhdessä niiden rahojen kanssa. Nainen käyttää luonnollisesti enemmän rahaa kosmetiikkaan, vaatteisiin, itsensä ehostamiseen ynnä muuhun, ja se on täysin normaalia. Minulla menee taas rahaa harrastuksiin yms.

Ja sitten meillä menee myös yhteisiin harrastuksiin, matkoihin yms.

Itselläni ei ole tullut koskaan mieleenkään että alkaisin jotenkin laskemaan tai erittelemään meidän henkilökohtaisia menoja tai tuloja, koska kaikki ne ovat meidän yhteisiä. Pelaamme kahden ihmisen joukkueena, samaan maaliin.

Joku voisi kutsua sitä jopa tasa-arvoksi?

Ah, mikä sovinistinen tuulahdus jälleen; naisen rahat meikkeihin ja vaatteisiin, miehen rahat harrastuksiin. Nainen ei ilmeisesti harrasta mitään. Eikä tarvitse koskaan uutta läppäriä, kännykkää, pädiä. Ei vaihda autoa eikä käy yksin elokuvissa, ravintoloissa tms. Hän vain meikkaa ja pukeutuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan ei ole moraalisesti oikein, että kun perhe on perustettu niin sen hyvinvoinnista huolehtivat aikuiset eläisivät arkeaan kuin kahden eri kerroksen kansalaiset. Kyllä arkinen elintaso täytyy olla sama - sama ruoka, mahdollisuudet harrastaa, mahdollisuus ostaa uusia vaatteita, hoitaa itseään, matkustaa. Perinnöt ja sijoitukset ja muut olkoon erillään, mutta arjen täytyy olla tasa-arvoista.

Kaunis ajatus, ongelma vaan siinä että jos siihen arkeen ei ole muuta tuloa kun perintö/omaisuus, joka tulee vain toiselta niin aika haasteelliseksi menee.  Et ehkä ymmärrä, että on perheitä jotka eivät käy töissä (tai hyvin pienimuotoisesti) ja toisen omaisuudella eletään laveasti. Siis sellaisia, että kumpikin osapuoli tienaa vaan hyvin vähän. Näin oli minun vanhemmat ja näin olen nähnyt myös tuttavissa ja sukulaisissa. Useimmille todella vaikeaa. Serkkuni (jolla perintöä) on mennyt menestyvän miehen kanssa naimisiin näin ollen lapsille ainakin näyttää tasa-arvoiselta. Kummallakaan vanhemmalla ei ole rahan puutetta, mutta eri lähteet.  Muuten tää on ikuisuuskysymys ja oikeudessa puitaan. 

Mietippä jos isot asunnot ja autot on toisen omaisuudesta ja sitten tasavertaisesti muka eletään lapsilisillä ja pienillä palkoilla. Tää on yllättävän yleistä.  Näkispä vaan että se jolla omaisuus jäähdyttää sen ja sitten mennään pienituloisilla. Tosin saattaa näitäkin olla, mutta ne jotka tiedän se jäähdyttäminen johtuu  siitä että on muitten sukulaisten kaa jaettu omistajuus esim kiinteistöön ja rahoja ei saa irti helpolla. 

Missä ihmeen piireissä ihmiset eivät käy töissä vaan elelevät perinnöillään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minä tienaisin 2000 euroa ja toinen vaikkapa 6000 euroa, niin en minä kehtaisi olla edes ajatuksen tasolla vaatimassa tuloja puoliksi. Sitä toivon, että toinen maksaisi hieman enemmän menoja, kuten ruokakaupan ostoksia tms, tai tarjoaisi pizzat sun muut kun päätetään vähän herkutella. Muutoin en kyllä olisi käsi ojossa toisen lompakolla. Mitä v i t u n hyötyä olisi edes olla parisuhteessa, jos yksinään eläisi tasokkaammin, kun toinen lokkeilee puolet tuloista.

Itse puolestani en voisi elää itseni kanssa, jos ajelisin sadantonnin autolla ja puoliso tonnin ruostekasalla. Ei meillä kyllä ole nytkään tuollaista autoa, vaikka varaa siihen olisi, koska ei ole mitään järkeä ostaa sadantonnin autoa ruostumaan enimmän kotipihalle. Se on vähän surullista, jos tarvitsee kallista tavaraa tunteakseen itsensä onnelliseksi.

Kuinka pihalla te osa-aikatyökäiset ja kotirouvat oikein olette? Jos perheen aikuisten tulot on 6000 ja 2000 euroa niin harva täysjärkinen siihen mitään sadantonnin autoa miettii, elleivät asu jossain ilmakseksi. Ja miksi aina nuo vastaparit tonnin ruoska vs. ökyauto?

Miksei voi ajatella että se 2000 tienaava nainen (ainahan se on näissä esimerkeissä nainen) ostaa sellaisen auton kun noilla nettotuloilla ostaisi muutenkin = auton johon hänellä on varaa? Ja se 6000 tienaava ostaa sellaisen auton johon hänellä on varaa? Vaikka tulot olisi mitä, toisille riittää ihan perus toyota. Puolisot voi toki puolin ja toisin ajella toistensa kärryillä jos sitä vaimoa vaikka hävettää ajaa oman tulotasonsa mukaisella autolla.

Meillä on kolme autoa. Se ei ole ollut tavoite alun alkaen vaan käytännön sanelema ratkaisu, kun maalla asumme. On yhteinen auto, jolla tehdään yhteiset reissut, eniten sille on käyttöä tietysti kesällä mutta myös kun käymme lähikaupungeissa ostoksilla. Sitten on minun autoni, jolla käyn töissä silloin, kun en voi olla etänä. Työmatka on työpisteestä vaihdellen 20-40 km, joten minulle riittää pieni ja kompakti auto. En yksikseni harrasta juurikaan huviajelua. Miehen oma auto puolestaan on farmari, koska hän joutuu työnsä puolesta joskus kuskaamaan tavaraa. On yrittäjä, joten se on samalla hänen yrityksensä auto.

Yhteisen auton kulut maksamme puoliksi, omien autojemme kulut ja niiden hankkimiset ja vaihtamiset ovat ihan henkilökohtainen asia. Ei minulla ole aavistustakaan hänen farkkunsa arvosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se nyt vaan ei ole moraalisesti oikein, että kun perhe on perustettu niin sen hyvinvoinnista huolehtivat aikuiset eläisivät arkeaan kuin kahden eri kerroksen kansalaiset. Kyllä arkinen elintaso täytyy olla sama - sama ruoka, mahdollisuudet harrastaa, mahdollisuus ostaa uusia vaatteita, hoitaa itseään, matkustaa. Perinnöt ja sijoitukset ja muut olkoon erillään, mutta arjen täytyy olla tasa-arvoista.

Kaunis ajatus, ongelma vaan siinä että jos siihen arkeen ei ole muuta tuloa kun perintö/omaisuus, joka tulee vain toiselta niin aika haasteelliseksi menee.  Et ehkä ymmärrä, että on perheitä jotka eivät käy töissä (tai hyvin pienimuotoisesti) ja toisen omaisuudella eletään laveasti. Siis sellaisia, että kumpikin osapuoli tienaa vaan hyvin vähän. Näin oli minun vanhemmat ja näin olen nähnyt myös tuttavissa ja sukulaisissa. Useimmille todella vaikeaa. Serkkuni (jolla perintöä) on mennyt menestyvän miehen kanssa naimisiin näin ollen lapsille ainakin näyttää tasa-arvoiselta. Kummallakaan vanhemmalla ei ole rahan puutetta, mutta eri lähteet.  Muuten tää on ikuisuuskysymys ja oikeudessa puitaan. 

Mietippä jos isot asunnot ja autot on toisen omaisuudesta ja sitten tasavertaisesti muka eletään lapsilisillä ja pienillä palkoilla. Tää on yllättävän yleistä.  Näkispä vaan että se jolla omaisuus jäähdyttää sen ja sitten mennään pienituloisilla. Tosin saattaa näitäkin olla, mutta ne jotka tiedän se jäähdyttäminen johtuu  siitä että on muitten sukulaisten kaa jaettu omistajuus esim kiinteistöön ja rahoja ei saa irti helpolla. 

Missä ihmeen piireissä ihmiset eivät käy töissä vaan elelevät perinnöillään?

Niissä samoissa, joissa mies tienaa vähintään 6000 e/kk puhtaana käteen, jos sattuu käymään töissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloudellista väkivaltaahan tuo on.

Nainen on hyvä ja hommaa paremmat tulot. Ei ole miehen vika että nainen ei ole hommannut parempi palkkasia töitä.

Se ei ole minkäänlaista väkivaltaa jos mies ei nosta naisen elintasoa korkeammalle mihin omat varat riittää vaikka kuinka yritätte päästä miehen rahoihin käsiksi

Siinä onkin nieleskelemistä miehellä, jos joutuu työttömäksi ja nainen pitää omat tulonsa. Ainoa vaan, että tyypilliset odotukset on, ettei nainen pysty olemaan "hoivaamatta" rahallisesti kuin varamutsi siinä tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä kieli, jota te puhutte, on minulle omituista. Onneksi asun poissa Suomesta. Modernissa maassa, jossa ei puhuta lokeista ja elätettävistä vaan perheistä. Jossa on itsestäänselvyys, että perheessä kaikki on yhteistä.

Meillä on miehen kanssa molemmilla samantasoiset koulutukset. Lapsia on useampi ja näinollen myös työtä ja tekemistä kotonakin. Mies olisi myös ollut valmis jäämään kotiin, mutta ei se taloudellisesti toiminut koska hänellä oli huippupaikka ja tienasi moninkertaisesti minuun nähden. Minä jäin, mutta 3-vuotiaana kukin lapsi meni aamupäiviksi tarhaan. Kun mulla oli aamupäivät vapaita, aloin taas tekemään töitä mutta vain muutaman tunnin. Tällä tiellä olen yhä. Yhden aikuisen on oltava kotona iltapäivisin jiotta kaikki sujuu niin kuin toivomme (koulumenestys, harrastukset ym) Mies on edennyt urallaan ja tienaa niin, että pärjäisimme ioikein hyvin lman minunkin palkkaa. Kaikki rahat ovat yhteisiä. En pelkästään käytä hänen palkkatulojaan kuin omiani vaan ne ovat sekä miehen että minun mielestäni omia rahojani.

Kuvailet tuossa siis elämää, jossa nainen on kotona ja mies töissä. Melko isolla todennäköisyydellä mies ei pidä työstään, vaan kompensoi sillä (raha) geenejään. Naista todennäköisesti taas kiinnostaa kotona oleskelu ja omat lapset ainakin vähän. 

Mies uhraa siis vapaa-aikansa ja rahansa ja nainen vain osan ajastaan. Tekstisi perusteella nainen käyttää miehen rahaa mihin haluaa ja sen verran, kuin haluaa. Naisella taas ei ole mitään sellaista, mitä mies voisi samalla tavalla käyttää. Jos tähän joku vastaa, että lapset, niin ne lapset ovat loppujen lopuksi naisen päätös, koska naisella on itsemääräämisoikeus ja jos vastaus on naisen vartalo lasten teon jälkeen, niin sehän vain todistaa siitä, että mies kompensoi geenejään rahalla eli maksaa seksistä. 

Jos todella varakkaalla miehellä on piikki auki eikä huomaa naisen tekemiä loveja tiliinsä, niin voihan tuo silti toimia. 

Tili on yhteinen, rahat ovat yhteisiä. Lapset ovat yhteisiä. Ja niitä mies olisi halunnut vielä enemmän. Kukaan ei ole jäänyt kokonaan kotiin. Ja mies tykkää työstään. Molennat hankimme mitä tarvitsemme. Shoppailemme yhtä paljon.

Meillä pienempituloisella (1900 netto) on 30 tonnin säästöt, velattomat auto ja puolikas koti. En todellakaan ala kompensoimaan ja maksamaan hänen kulujaan, yhteiset menee 50-50. Jos ei esim halua omistaan laittaa matkustamiseen tai ulkona syömiseen niin sitten ei matkusta tai syö ulkona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloudellista väkivaltaahan tuo on.

Nainen on hyvä ja hommaa paremmat tulot. Ei ole miehen vika että nainen ei ole hommannut parempi palkkasia töitä.

Se ei ole minkäänlaista väkivaltaa jos mies ei nosta naisen elintasoa korkeammalle mihin omat varat riittää vaikka kuinka yritätte päästä miehen rahoihin käsiksi

Siinä onkin nieleskelemistä miehellä, jos joutuu työttömäksi ja nainen pitää omat tulonsa. Ainoa vaan, että tyypilliset odotukset on, ettei nainen pysty olemaan "hoivaamatta" rahallisesti kuin varamutsi siinä tilanteessa.

Eikä se hoivaaminen jää rahalliseen puoleen, työssä käyvä nainen hoitaa sen lisäksi kaikki kotityötkin kuten aiemminkin. Eihän mies saavutetuisa eduista luovu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloudellista väkivaltaahan tuo on.

Nainen on hyvä ja hommaa paremmat tulot. Ei ole miehen vika että nainen ei ole hommannut parempi palkkasia töitä.

Se ei ole minkäänlaista väkivaltaa jos mies ei nosta naisen elintasoa korkeammalle mihin omat varat riittää vaikka kuinka yritätte päästä miehen rahoihin käsiksi

Siinä onkin nieleskelemistä miehellä, jos joutuu työttömäksi ja nainen pitää omat tulonsa. Ainoa vaan, että tyypilliset odotukset on, ettei nainen pysty olemaan "hoivaamatta" rahallisesti kuin varamutsi siinä tilanteessa.

No näissä tapauksissa mies etsii pirun nopeasti uuden työpaikan, ei ole mahdollista jäädä kotiin toisen lompakolle ”koska perheessä kaikki on yhteistä” kuten naisilla.

Vierailija kirjoitti:

Tämä kieli, jota te puhutte, on minulle omituista. Onneksi asun poissa Suomesta. Modernissa maassa, jossa ei puhuta lokeista ja elätettävistä vaan perheistä. Jossa on itsestäänselvyys, että perheessä kaikki on yhteistä.

Meillä on miehen kanssa molemmilla samantasoiset koulutukset. Lapsia on useampi ja näinollen myös työtä ja tekemistä kotonakin. Mies olisi myös ollut valmis jäämään kotiin, mutta ei se taloudellisesti toiminut koska hänellä oli huippupaikka ja tienasi moninkertaisesti minuun nähden. Minä jäin, mutta 3-vuotiaana kukin lapsi meni aamupäiviksi tarhaan. Kun mulla oli aamupäivät vapaita, aloin taas tekemään töitä mutta vain muutaman tunnin. Tällä tiellä olen yhä. Yhden aikuisen on oltava kotona iltapäivisin jiotta kaikki sujuu niin kuin toivomme (koulumenestys, harrastukset ym) Mies on edennyt urallaan ja tienaa niin, että pärjäisimme ioikein hyvin lman minunkin palkkaa. Kaikki rahat ovat yhteisiä. En pelkästään käytä hänen palkkatulojaan kuin omiani vaan ne ovat sekä miehen että minun mielestäni omia rahojani.

Taas tyypillinen maasta pois karannut, joka on unohtanut kielensä.

Maksoitko velkasi yhteiskunnalle (koulutus, terveydenhoito, etc...) ennen kuin lähdit maanpakoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on aika kamalaa luettavaa. Tunteetonta, itsekästä, ihan kauheaa arvomaailmaa monilla. Miettikää millaisessa tunneilmastossa teidän lapset kasvaa. Eiks vanhempien ensisijainen tarkoitus ookaan huolehtia hyvin itsestään ja toisistaan ja lapsestaan, niin et lapset saa kasvaa turvassa, rakkaudessa, läheisyydessä, oppivat toimimaan empaattisesti jne. En yhtään ihmettele et suomalaiset lapset ja nuoret voi pahoin-jäätävä kasvuympäristö monilla näiden kirjoitusten perusteella. Ei oo mitään eväitä luoda hyvää elämää. Se kun ei rahalla rakennu.

Miksi satsata johonkin naiseen ja perheeseen kun sen tietää, että nainen lähtee kun lapset on tehty. Turha pälättää ettei sitä voi koskaan etukäteen tietää. Sen voi tietää kun se tapahtuu käytännössä aina.

Onko sulla mitään kokemusta rakkaudesta, läheisyydestä, yhteydestä toisten ihmisten kanssa? Tekstisi perusteella oot jääny paljosta paitsi. Ehkä tullut jopa kaltoinkohdelluksi. Surullista, sillä elämästä jää käteen tasan se, miten paljon lämpöä, läheisyyttä, rakkautta on jakanut muiden kanssa. Kaikki muu on pitkässä juoksussa köyhää, kylmää, yksinäistä. Siis tosiaankin niin, rahallinen köyhyys on pikkujuttu verrattuna siihen että elää ilman rakkauden ja läheisyyden rikkauksia. Jos oot ihan oikeesti tota mieltä, kannattaa miettii terapiaa. Ettei jää elämä elämättä.

Paljon tuntuu tosiaan olevan ihmisissä niitä, joiden tunnemaailma on jäänyt kehittymättä. Materia on kaikki kaikessa, ja toiset ihmiset koetaan vain esineinä, joilla hyödytetään omaa olemista. Jopa lapset ovat joillekin vain kuluerä, joka pitää kuitenkin olla statussyistä mutta joihin ei ole eikä edes haluta mitään tunnesidettä. Siksipä heidän hyvinvointinsakaan ei kiinnosta vaan heidät voi jättää elämään köyhästi kun itse pröystäilee.

Kaipa näitä on aina ollut, ei liene uusi ilmiö.

Materia on tosiaan kaikki kaikessa, sen huomaa tästä ketjusta. Sivukaupalla jankutusta siitä kuinka mies pitää jättää jos hänen rahansa ei ole naisen vapaassa käytössä.

Onpas lapsellinen kommentti 😄.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia ei kumppaniksi oteta ihmistä jolla on parempi tulotaso. Siinä saa sitten jokainen yli 5000e kuukaudessa tienaava mies kilpailla niistä muutamasta naisesta jotka tienaa sen yli 5000e kuussa, mutta minkäs sille voi. Ne voi perustaa vaikkapa varakkaille naisille polyamorisia kommuuneja jossa on yhtä naista kohti 100 miestä tai jotain.

Elämää ei vain voi ennustaa. Toinen voi joutua työttömäksi tai sairastua. Tiedän Suomen rikkaimpia, joissa vaimo tienaa tosi vähän, nämä ovat olleet yhdessä jo teinistä.  Yleensä se vaimon kotihengettäryys on mahdollistanut miehen uran. 

Tämä on naisille auki oleva vaihtoehto.

Nainen voi päästä ökypuolison kanssa suhteeseen ilman erityislahjakkuutta- tai ansioita, mutta mies ei. 

Ei sillä edes ole väliä, kuka tienaa, vaan kuka käyttää rahoja. 

Kuka nämä naiset "päästää" suhteeseen ökypuolison kanssa? Eli jos tässä on epäkohta, niin kenen syy se on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia ei kumppaniksi oteta ihmistä jolla on parempi tulotaso. Siinä saa sitten jokainen yli 5000e kuukaudessa tienaava mies kilpailla niistä muutamasta naisesta jotka tienaa sen yli 5000e kuussa, mutta minkäs sille voi. Ne voi perustaa vaikkapa varakkaille naisille polyamorisia kommuuneja jossa on yhtä naista kohti 100 miestä tai jotain.

Elämää ei vain voi ennustaa. Toinen voi joutua työttömäksi tai sairastua. Tiedän Suomen rikkaimpia, joissa vaimo tienaa tosi vähän, nämä ovat olleet yhdessä jo teinistä.  Yleensä se vaimon kotihengettäryys on mahdollistanut miehen uran. 

Tämä on naisille auki oleva vaihtoehto.

Nainen voi päästä ökypuolison kanssa suhteeseen ilman erityislahjakkuutta- tai ansioita, mutta mies ei. 

Ei sillä edes ole väliä, kuka tienaa, vaan kuka käyttää rahoja. 

Kuka nämä naiset "päästää" suhteeseen ökypuolison kanssa? Eli jos tässä on epäkohta, niin kenen syy se on?

Jossain on kuulemma paikka, josta nainen voi vaatia miehiä. Kukaan ei vain ole vieläkään kertonut, että kenelle tai mille taholle se vaatimus osoitetaan, äidille, yhteiskunnalle, Jumalalle vai jollekin muulle. Mutta mitä ilmeisimmin miehillä itsellään ei tunnu olevan asiassa minkäänlaista sananvaltaa, he ovat puhtaasti objekteja ;-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi miehet sitten haluatte parisuhteeseen ja naimisiin, elää yhdessä samassa taloudessa, jos kuitenkin tehdään selkeä ero "minun rahat ja sinun rahat"? Jos ei ole halua jakaa omastaan, kannattaa varmaan pysyä sinkkuna. Etenkin jos lapsia tehdään ja nainen luopuu urastaan, palkastaan, vapaa-ajastaan, joskus jopa terveydestään, mies pääsee hemmetin vähällä jos tarvitsee vain maksaa rahaa vähän enemmän perheen menoihin. Mutta kun sekin on liikaa. Mies haluaa itselleen kaiken panostamatta yhteiselämän mitenkään. Eli taas tullaan tähän että mies pitää vaimoaan äitinään, joka uhrautuu kaikessa. Mies tekee mitä haluaa, nainen luopuu kaikesta. Pysykää sinkkuna jos ei voi yhteen hiileen puhaltaa edes rahallisesti avioliitossa.

Naispuolisista kavereistani suurin osa itse asiassa ansaitsee enemmän kuin miehensä. Kukaan ei ole ikinä vinkunut että miehen autoon pitää ostaa uudet renkaat tai perheen lomamatka maksaa. Kukaan ei ole kertaakaan valittanut mistään "puolison aiheuttamasta kulusta". Naiset ymmärtävät koko kuvion jotenkin paremmin.

Hassua, miten jotkut tietää kavereiden ja niiden kumppanienkin palkat. Itse en tiedä yhdenkään kaverin palkkoja. En edes tai pitäisikö sanoa varsinkaan työkaverien. Mutta ehkä tuo on joku naisten juttu?

Muistui nimittäin mieleen, että kaverin eno teki jotain raksahommia, ikkunoiden asennusta yms.

Kerran oli sitten vaimonsa ystävät alkaneet keulimaan miestensä palkoilla (insinöörejä, dippainssejä yms), niin tämän kaverin enon vaimo oli sitten alkanut ihmettelemään niitä palkkoja, ettei ne nyt niin kovin isot olekaan, kun vertasi oman miehensä palkkoihin. No se olikin kova työmies ja teki urakalla, niin tienasi nopeasti ja sitten taas seuraavaan paikkaan.

Niin, en muista koskaan sanoneeni vaimolleni, paljonko tienaan kuukaudessa tai vuodessa, eikä sitä voi ammatissani suoraan päätellä mistään, joten niillä vaimoni ei voisi "keulia". Jos jollakin keulii, niin toivottavasti sillä, että hänellä on rakastava mies ja isä puolisona.

Tämä on illuusio. Kyllä samassa perheessä vaikka tulot on eri niin eletään saman katon alla.

Kaikki oleellinen tuli ketjun ekassa vastauksessa, eli kyse on taloudellisesta väkivallasta ja kaikki muu asian ympäriltä on turhaa sössötystä.

 En käsitä, mulla ja vaimolla tuloja ja kolme lasta.

Totta kai ne varat on yhteisiä / käytetään perheeseen ja sen varaan rakennetaan tulevaisuus.

Oliko tässä ketjussa jokin pointti.

Vierailija kirjoitti:

Tämä kieli, jota te puhutte, on minulle omituista. Onneksi asun poissa Suomesta. Modernissa maassa, jossa ei puhuta lokeista ja elätettävistä vaan perheistä. Jossa on itsestäänselvyys, että perheessä kaikki on yhteistä.

Meillä on miehen kanssa molemmilla samantasoiset koulutukset. Lapsia on useampi ja näinollen myös työtä ja tekemistä kotonakin. Mies olisi myös ollut valmis jäämään kotiin, mutta ei se taloudellisesti toiminut koska hänellä oli huippupaikka ja tienasi moninkertaisesti minuun nähden. Minä jäin, mutta 3-vuotiaana kukin lapsi meni aamupäiviksi tarhaan. Kun mulla oli aamupäivät vapaita, aloin taas tekemään töitä mutta vain muutaman tunnin. Tällä tiellä olen yhä. Yhden aikuisen on oltava kotona iltapäivisin jiotta kaikki sujuu niin kuin toivomme (koulumenestys, harrastukset ym) Mies on edennyt urallaan ja tienaa niin, että pärjäisimme ioikein hyvin lman minunkin palkkaa. Kaikki rahat ovat yhteisiä. En pelkästään käytä hänen palkkatulojaan kuin omiani vaan ne ovat sekä miehen että minun mielestäni omia rahojani.

Itsekin asun ulkomailla, mutta en usko tämän palstan kuvaavan keskimääräisen ihmisen ajattelua, vaan täällä ilmeisesti jotkut katkerat eronneet tai muuten parisuhteissaan epäonnistuneet tai sellaisiin edes vielä pääsemättömät ja hyvään ihmisyyteen luottamuksensa menettäneet purkavat paineitaan anonyymisti. Tunnen (edelleen) paljon suomalaisia, sukulaisia ja ystäviä jne., ja olen pitkään ulkomailla asumisestani huolimatta edelleen työni kauttakin tekemisissä monien suomalaisten kanssa, ja kuva joka minulle muodostuu on hyvin toisenlainen kuin tällä Vauva-palstalla. On paljon suomalaisia perheitä, jotka toimivat tiiminä, ja joissa ei ole raha-asioista puhuttaessa oleellista, paljonko mies tai nainen tienaa, vaan että perhekuvio pyörii mahdollisimman sujuvasti ja että sitä rahaakin yhteensä tulee jostakin riittävästi perheen tarpeisiin. Samoin on minulla ja puolisollani. Aivan sama kumpi ne rahat tienaa, kunhan kumpikin huolehtii perheestä voimiensa ja taitojensa mukaan ja perhe voi hyvin.