Mokasin töissä
Haluaisin kuulla onko muilla vastaavasta kokemuksia..
Aloitan sanomalla että olen ruokkinut itseäni jo loputtomasti ja olen totaalisen ahdistunut.
Eli lähetin työkaverille viestin jossa kerroin pitäväni hänestä. Sanoin että tiedän että se ei ole sopivaa eikä hyväksyttävää ja yritän päästä asiasta eroon. Pahoittelin avautumistani ja pyysin ettei kertoisi kenellekkään.
Olen nyt lomalla ja alkanut pikku hiljaa tuntua siltä että mulla ei ole enää työtä johon palata. Olen isossa yrityksessä ja luulen että on nyt edessä siirto toiselle osastolle.
Mitä mää teen? En ajatellut että tää johtaisi tälläiseen, korkeintaan kiusallisiin väleihin k.o henkilön kanssa.. mua ahdistaa ihan tajuttomasti. Voinko mä saada jopa potkut?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Ja tän jutun pointti ei ollut ne mahdolliset pakit. Siitä kyllä selviän. Vaan se että mitä tälläisestä mun käytöksestä voi pahimmillaan seurata.
No, mitä siitä nyt voi seurata? Jos mies ei ole kiinnostunut, hän joko ignooraa viestin tai antaa sulle pakit. Siitä voi seurata hieman kiusallinen ilmapiiri, mutta ei kai siinä sen kummempaa.
Tulevaisuudessa kannattaa ehkä ensin pyytää vaikka kahville ihan kasvotusten eikä suoraan lähetellä mitään ihastumis-sähköposteja. Se voi tuntua vastapuolelta vähän kiusaantuneelle, kun jotkut haluaa pitää työkaverit työkavereina.
Mutta mitään kamalan hirveää tai noloa ei ole tapahtunut. Hän varmaan aikuisena ihmisenä osaa suhtautua asiaan kypsästi. Ja jollei osaa, niin tiedätpähän ainakin ettet menettänyt mitään.
Vierailija kirjoitti:
Joo varmasti olen tuollainen yllä kuvattu ihmistyyppi mutta ihan en tuota kaikkea allekirjoita. Mielelläni olisin tässä asiassa väärässä ja oikein rukoilen että olen. Olen myös yrittänyt puhua itselleni järkeä että kuvittelen kaiken. Ja rauhoitu. En kuitenkaan ihan takki auki uskalla olla jos jotain pahaa onkin odotettavissa. Mutta kyllä, olen ihminen joka on taipuvainen ylianalysointiin. Aika ikävä piirre mutta minkäs teet..
Voit tehdä paljonkin ja olen ilahtunut, että vastasit viestiini siitä huolimatta, että se oli melko suoraa tekstiä. Tuo on ensialkuun oikein hyvä tapa, että rauhoittelet itseäsi ja vakuutat itsellesi, että liian pitkälle viety asioiden kuvittelu ei ole järkevää.
Lisäksi kannustan juttelemaan tavastasi kohdata elämässä tapahtuvia asioita esim. lyhytterapiassa. Se voi helpottaa ahdistustasi ja antaa työkaluja elämässä toimimiseen. En toki tiedä mikä on tarkemmin sinun taustasi, mutta esimerkiksi epävakaus, liika huolehtiminen ja asioiden kuvittelu/suurentelu, pelko hallinnan menettämisestä jos ei pelkää pahinta ("vrt. takki auki"), ongelmat vuorovaikutustilanteissa, emotionaalisuus ja toisinaan äkkipikaiset/pakonomaiset päätökset joita pian katuu, ovat sangen tyypillisiä syitä hakeutua terapiaan.
Ylianalysointia en tekstistäsi huomannut, mutta sellaistakin toki voi olla. Lyhytterapiassa voisit turvallisesti analysoida esimerkiksi, mitä pelkäät ihmissuhteissa ja kontakteissa, minkälaisissa tilanteissa liian pitkälle menevää tapahtumien kuvittelua esiintyy ja mitä työkaluja voit saada kiihtyvän ajatuskierteen katkaisuun. Voit myös ehkä miettiä jo itseksesi, miksi ihastuit mielestäsi tylyyn mieheen ja mitä parisuhteelta yleensäkin odotat.
Ehdotan, että pyrit kohtaamaan haitalliset ajatusketjut rehellisesti ja avoimin mielin. Se on ehkä sinulle avain parempaan itseymmärrykseen, selkeämpään ajatteluun ja parempaan tunnehallintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo varmasti olen tuollainen yllä kuvattu ihmistyyppi mutta ihan en tuota kaikkea allekirjoita. Mielelläni olisin tässä asiassa väärässä ja oikein rukoilen että olen. Olen myös yrittänyt puhua itselleni järkeä että kuvittelen kaiken. Ja rauhoitu. En kuitenkaan ihan takki auki uskalla olla jos jotain pahaa onkin odotettavissa. Mutta kyllä, olen ihminen joka on taipuvainen ylianalysointiin. Aika ikävä piirre mutta minkäs teet..
Voit tehdä paljonkin ja olen ilahtunut, että vastasit viestiini siitä huolimatta, että se oli melko suoraa tekstiä. Tuo on ensialkuun oikein hyvä tapa, että rauhoittelet itseäsi ja vakuutat itsellesi, että liian pitkälle viety asioiden kuvittelu ei ole järkevää.
Lisäksi kannustan juttelemaan tavastasi kohdata elämässä tapahtuvia asioita esim. lyhytterapiassa. Se voi helpottaa ahdistustasi ja antaa työkaluja elämässä toimimiseen. En toki tiedä mikä on tarkemmin sinun taustasi, mutta esimerkiksi epävakaus, liika huolehtiminen ja asioiden kuvittelu/suurentelu, pelko hallinnan menettämisestä jos ei pelkää pahinta ("vrt. takki auki"), ongelmat vuorovaikutustilanteissa, emotionaalisuus ja toisinaan äkkipikaiset/pakonomaiset päätökset joita pian katuu, ovat sangen tyypillisiä syitä hakeutua terapiaan.
Ylianalysointia en tekstistäsi huomannut, mutta sellaistakin toki voi olla. Lyhytterapiassa voisit turvallisesti analysoida esimerkiksi, mitä pelkäät ihmissuhteissa ja kontakteissa, minkälaisissa tilanteissa liian pitkälle menevää tapahtumien kuvittelua esiintyy ja mitä työkaluja voit saada kiihtyvän ajatuskierteen katkaisuun. Voit myös ehkä miettiä jo itseksesi, miksi ihastuit mielestäsi tylyyn mieheen ja mitä parisuhteelta yleensäkin odotat.
Ehdotan, että pyrit kohtaamaan haitalliset ajatusketjut rehellisesti ja avoimin mielin. Se on ehkä sinulle avain parempaan itseymmärrykseen, selkeämpään ajatteluun ja parempaan tunnehallintaan.
Kyllä tunnistan itseni hyvin monesta tuosta kuvailemastasi asiasta. Menen usein tunne edellä ja teen hätiköityjä päätöksiä esim ihmissuhteissa. Olen aikanaan terapiassa käynyt mutta olen tullut siihen tulokseen että se olisi vielä tarpeen. Niille on vaan nykyään aika vaikea päästä..
Känniviestejä ei pidä lähetellä. Niitä katuu aina.
Miksi ihmeessä tuollaista lähetit? Olitko kännissä?
Miten voi olla noin typerä, että laittaa tuommoisen viestin miettimättä yhtään?!
Aiheutit kiusallisen tilanteen paitsi itsellesi niin myös sille työkaverillesi. Olet aikamoinen typerys.
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti korkeintaan ne hankalat välit. Kerta ei vastaa?
Mulle vastaavassa tapauksessa onneksi vastasi ihan asiallisesti. Hetken kans kylmäsi, että miten suhtautuu.
Työpäivä meni ihan ok. Ei epäselvyyttä onko lukenut viestin, vastaanotto jäinen. En kirjoittanut viestiä humalassa.
Joo hän katsoo minua kuin halpaa makkaraa. Jos katse voisi tappaa...
Vierailija kirjoitti:
Työpäivä meni ihan ok. Ei epäselvyyttä onko lukenut viestin, vastaanotto jäinen. En kirjoittanut viestiä humalassa.
Joo hän katsoo minua kuin halpaa makkaraa. Jos katse voisi tappaa...
Selvisit kuitenkin ensimmäisestä työpäivästä ja henkilön kohtaamisesta.
Uskon, että vastapuoli on hämmästynyt saamastaan viestistä ja sattuu olemaan näitä kunnollisia miehiä joilla ei ole halua työpaikkasuhteisiin jne. Voipi olla varattu, vaikka parisuhdeasioita ei töissä julkisesti huutele.
Niin tai näin niin pahin on nyt ohi ja kantsii keskittyy töissä vain niihin töihin, ilmapiiri varmaan rentoutuu kun aika hieman kuluu.
Tsemppiä AP.
Vierailija kirjoitti:
Työpäivä meni ihan ok. Ei epäselvyyttä onko lukenut viestin, vastaanotto jäinen. En kirjoittanut viestiä humalassa.
Joo hän katsoo minua kuin halpaa makkaraa. Jos katse voisi tappaa...
Lakkaa analysoimasta. Sait nyt selville ettei toi toiminut, nyt unohdat koko homman.
Ketään ei kiinnosta mikään muu niin paljoa kun se oma napa, vaikka toisin luulet. Tai pelkäät. Ne miettii omia asioita ei sinun asioita.
Tuo ylianalysointi ja huolehtiminen on sinänsä turhaa, että vähän kuin murehdit kahteen kertaan tapahtuuko joku mahdollinen katastrofi, ennakkoon ja mahdollisesti turhaan. Jos se taas tapahtuu niin mitäs jos sitä murehtisi vasta sitten. Ajat itsesi hulluksi tuolla menolla ja turhaa energiaahan siinä kuluu.
En vaan voi ymmärtää miten tuollaisesta voi suuttua. Itse sitä ottaisi asian kohteliaisuutena. Ihan kuin olisi ihmistä loukannut jotenkin todella pahasti...
Hän teki sitten asiasta ilmoituksen esimiehelle. Kuten epäilin.
Et selittele mitään,vaan sanot, että ymmärsit jo heti tehneesi virheen, jota kadut, ja jota olet jo pyytänyt anteeksi (oletko?) ja että tämä ei toistu.
Varmaankin saat varoituksen mutta sillä asia pitäisi olla lioouun käsitelty.
Tässä mee too feminismi maailmassa ..miehen on vähintään pakko ottaa kuvankaappaus ja tehdä siitä jollekkin henkilölle viesti. Oma pomo aikoinaan ehdotti että lähetän sähköpostina itselle ja hänelle jotta todistusaineistoa tulevaisuuden varalle.
Vierailija kirjoitti:
Hän teki sitten asiasta ilmoituksen esimiehelle. Kuten epäilin.
Miten sait tietää? Olin itse vastaavassa tilanteessa aikoinaan, mutta onneksi mies ei tehnyt siitä mitään numeroa. Kohteli normaalisti, tuli jutulle ym, eikä asiasta vaan puhuttu sanaakaan. Vaihdoin työpaikkaa, mutta tämä vaikutti päätökseen vain n. 15%.
Aika inhottavalta mieheltä vaikuttaa, et menettänyt yhtään mitään. Sait kuitenkin nyt varmuuden asiaan, eikä sun tarvitse enää myöhemmin jossitella ja hakata päätä seinään koska et uskaltanut pistää viestiä. Haleja ❤
Vierailija kirjoitti:
Hän teki sitten asiasta ilmoituksen esimiehelle. Kuten epäilin.
Mitähän esimies tekee tuolla tiedolla kun viestittely tapahtui vapaa-ajalla?
Vierailija kirjoitti:
Et selittele mitään,vaan sanot, että ymmärsit jo heti tehneesi virheen, jota kadut, ja jota olet jo pyytänyt anteeksi (oletko?) ja että tämä ei toistu.
Varmaankin saat varoituksen mutta sillä asia pitäisi olla lioouun käsitelty.
Joo sanoin että tiedän tehneeni virheen ja kannan asiasta täyden vastuun enkä syyttele muita tai ala äkkäilemään. Anteeksi olen tottakai pyytänyt myös. Joo siitä tehtiin "kiusaamispaperi" esimiehen kanssa.
no ehkä se sinun ihastus ottaa lopputilin ja lähtee muihin töihin