Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ylpeys ja ennakkoluulo -maailman ihmeellisyyksiä

Vierailija
06.01.2022 |

Tähän voi kertoa kummastelunsa tai ihmettelynsä joko koskien kirjaa, sarjaa tai elokuvaversioita.

Kommentit (375)

Vierailija
301/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pitänyt siitä, että 2005 leffassa Charlotesta oli kirjoitettu epätoivoinen tunnneihminen ja annettiin ymmärtää, että hänkin olisi haaveillut rakastumisesta jos taloudellinen tilanne ei olisi ollut niin huono. Charlottehan nimenomaan sanoi, että hän ei ole lainkaan romanttinen ja Charlotte koki avioliiton Collinsin kanssa itselleen hyvänä ja järkevänä siirtona. Tykkäsin siitä, että Elizabet sai opetuksen, etteivät kaikki ole samanlaisia ja hae avioliitosta samoja asioita. Se, mille Elizabet nyrpisteli nenäänsä olikin jollekin toiselle hyvä ratkaisu. Toisille romanttista rakkautta tärkeämpää on vakaus ja turvallisuus ja varsinkin Charlotten kaltaisille, joilla ei ole edes romanttisia haluja, tuollainen järkiavioliitto sopii. 2005 leffassa taas Charlotte katsoi itsekin avioliittoaan alaspäin ja pyysi epätoivoisena, ettei häntä saa arvostella siitä, koska hän on niin ajettu nurkkaan. Tykkäsin paljon enemmän aikaisemman version Charlotten tyyneydestä ja vahvuudesta ja siitä, että hän ei näkenyt ratkaisussaan yhtään mitään epätoivoista ja kamalaa kuten Elisabet hänen valintojaan arvosteli.

Tuli mieleen että valittiinko Charlottea näyttelemään -95 tästä syystä kaunis nainen. Korostettiin sitä että kyseessä oli oma valinta.

Makunsa kullakin, mutta sarjan Charlotte on hyvin arkisen näköinen nainen.

Minulla on tässä kirja. Austenin kertojanääni siis puhuu Charlottesta:

”...koska hän oli jo kaksikymmentäseitsemänvuotias eikä ollut koskaan ollut kaunis, hän tunsi että häntä oli todella onnistanut.”

-eri.

Eli vuoden 1995 Charlotte (kuten kaikki muutkin hahmot) on uskollisempi alkutekstille.

Myös vuoden 1980 minisarjassa jotenkin korostettiin Charlotten vaatimattomia avuja. Rouva Bennetkin kommentoi Lady Lucasille, että Charlotte on aina parhaimmillaan uudessa mekossa... 🤭 Kun Lizzie meni vierailulle Collinseille, Charlotte sanoi pontevasti, että hän on onnellinen. Charlottea näytteli Irene Richard, joka minusta on kyllä kaunis - hän oli myös Elinorina vuoden 1981 Järjessä ja tunteissa.

Sekä tuossa minisarjassa että kirjassa ainoa, joka oikeasti puhuu Charlotte Lucasin ”vaatimattomasta” ulkonäöstä on äiti Bennet. Ei kukaan muu. Ja äiti Bennet ei ole erityisen reehellinen havainnoitsija: hän on sitä mieltä, että hänen tyttärensä (paitsi Mary) ja näiden ihailijat ovat kaikessa kauniita, hyviä ja hyveellisi ja hyvin käyttöytyviä, muut ja varsinkin kilpailijat taas ihan muuta.

Toisin sanoen, ei meille oikeasti ole kerrottu juuri mitään Charlotte Lucasin ulkonäöstä, muuta kuin että Mrs. Bennet ei halua tämän olevan häne omia tyttäriään kauniimpi, koska Charlotte on heidän kilpailijansa. Ja se, että Charlotte ON heidän kilpailijansa, taas kertoo vähän eri tarinaa.

Vierailija
302/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä naisten nännit eivät liene yhtään sen seksuaalisemmat kuin miestenkään, jos kulttuurissa ei näin sovita. Joten mitäpä siitä jos on vilahtanut.

Mutta katseltuani näitä kuvia minua entistä enemmän hämmentää amerikkalainen meininki. 1860-luvulle sijoittuvassa Pikku naisissa Meg on niin Laurien kuin muidenkin ankaran paheksunnan kohde, kun hän esiintyy kerran hieman avarassa kaula-aukossa tanssiaisissa. Oliko aika niin paljon konservatiivisempaa, vai olivatko amerikkalaiset puritaanien jälkeläisinä niin paljon konservatiivisempia? Vai oliko kyse siitä, että genrenä oli tyttökirja?

Kyllä Jenkeissä on oltu ja ollaan yhä puritaanisempia. Seksi on pahempaa kuin aseet ja väkivalta, noin liioitellen sanottuna.

Toki siaan vaikuttaa myös Alcotttin transsendentalistitausta. Siellä (ihmisten, mutta etenkin naisten) moraalisia velvoitteita korostettiin kovasti. Eli Alcott asettaa päähenkilöilleen enemmän moraalisia vaatimuksia kuin muulle, syntiselle maailmalle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
303/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pitänyt siitä, että 2005 leffassa Charlotesta oli kirjoitettu epätoivoinen tunnneihminen ja annettiin ymmärtää, että hänkin olisi haaveillut rakastumisesta jos taloudellinen tilanne ei olisi ollut niin huono. Charlottehan nimenomaan sanoi, että hän ei ole lainkaan romanttinen ja Charlotte koki avioliiton Collinsin kanssa itselleen hyvänä ja järkevänä siirtona. Tykkäsin siitä, että Elizabet sai opetuksen, etteivät kaikki ole samanlaisia ja hae avioliitosta samoja asioita. Se, mille Elizabet nyrpisteli nenäänsä olikin jollekin toiselle hyvä ratkaisu. Toisille romanttista rakkautta tärkeämpää on vakaus ja turvallisuus ja varsinkin Charlotten kaltaisille, joilla ei ole edes romanttisia haluja, tuollainen järkiavioliitto sopii. 2005 leffassa taas Charlotte katsoi itsekin avioliittoaan alaspäin ja pyysi epätoivoisena, ettei häntä saa arvostella siitä, koska hän on niin ajettu nurkkaan. Tykkäsin paljon enemmän aikaisemman version Charlotten tyyneydestä ja vahvuudesta ja siitä, että hän ei näkenyt ratkaisussaan yhtään mitään epätoivoista ja kamalaa kuten Elisabet hänen valintojaan arvosteli.

Tuli mieleen että valittiinko Charlottea näyttelemään -95 tästä syystä kaunis nainen. Korostettiin sitä että kyseessä oli oma valinta.

Makunsa kullakin, mutta sarjan Charlotte on hyvin arkisen näköinen nainen.

Minulla on tässä kirja. Austenin kertojanääni siis puhuu Charlottesta:

”...koska hän oli jo kaksikymmentäseitsemänvuotias eikä ollut koskaan ollut kaunis, hän tunsi että häntä oli todella onnistanut.”

-eri.

Eli vuoden 1995 Charlotte (kuten kaikki muutkin hahmot) on uskollisempi alkutekstille.

Myös vuoden 1980 minisarjassa jotenkin korostettiin Charlotten vaatimattomia avuja. Rouva Bennetkin kommentoi Lady Lucasille, että Charlotte on aina parhaimmillaan uudessa mekossa... 🤭 Kun Lizzie meni vierailulle Collinseille, Charlotte sanoi pontevasti, että hän on onnellinen. Charlottea näytteli Irene Richard, joka minusta on kyllä kaunis - hän oli myös Elinorina vuoden 1981 Järjessä ja tunteissa.

Sekä tuossa minisarjassa että kirjassa ainoa, joka oikeasti puhuu Charlotte Lucasin ”vaatimattomasta” ulkonäöstä on äiti Bennet. Ei kukaan muu. Ja äiti Bennet ei ole erityisen reehellinen havainnoitsija: hän on sitä mieltä, että hänen tyttärensä (paitsi Mary) ja näiden ihailijat ovat kaikessa kauniita, hyviä ja hyveellisi ja hyvin käyttöytyviä, muut ja varsinkin kilpailijat taas ihan muuta.

Toisin sanoen, ei meille oikeasti ole kerrottu juuri mitään Charlotte Lucasin ulkonäöstä, muuta kuin että Mrs. Bennet ei halua tämän olevan häne omia tyttäriään kauniimpi, koska Charlotte on heidän kilpailijansa. Ja se, että Charlotte ON heidän kilpailijansa, taas kertoo vähän eri tarinaa.

Tuossa yllä on suora sitaatti kirjasta, jota pitelen kädessäni. Kirjan kertoja kertoo lukijoille, että Charlotte ole koskaan ollut kaunis. Samoin kirjan kertoja kertoo, että rouva Bennetillä on pienehköt älynlahjat. Molemmat ovat ihan yhtäläisiä faktoja kirjan maailmassa.

Vierailija
304/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli ihan pyhäinhäväistystä, kun Keira Knightley kulki kuraisella pihalla kanojen kaakattaessa vapaana.... olin ihan ällikällä lyöty, mitä roskaa upeasta Austenin romaanista oli menty tekemään!

On totta, että 2005 versio oli monessa suhteessa ”likaisempi”: kuraisempi, hikisempi, rasvaisempi ja eläimellisempi kuin 1995 versio. Hiukset likaisen näköiset, hameet kurassa, kotieläimiä pihoilla yms.

En tiedä, miksi se loukkaa, se on todenäköisesti ihan vastannut todellisuutta tuon ajan herrasmaalaistaloissa. twitterissä twiittaa Jacobina Charlotta Munsterhjelm (tai siis joku tutkija sen päiväkirjaan pohjalta) @JMunsterhjelm joka eli suomalaisessa aateliskartanossa 1800-luvun alussa. Joulun alla sen äiti just toi sian keittiöön näyttääkseen vieraille, kuinka isoksi se oli kasvanut.

Itse pidän tästä "likaisuudesta" kovasti. Ohjaaja on halunnut korostaa jokapäiväistä elämää muotokuvapönötysten sijaan. Tuon ajan hygieniastandardit ja mahdollisuudet olivat erilaiset kuin nykyään. Leffassahan siskokset laittautuvat huolella niitä isoja tanssiaisia varten, hiukset on kiharrettu ja valkoiset mekot on puhtaat. Mutta kotona touhutessa jokainen on vähän niin ja näin, hiukset on jollain sykeröllä ja vaatteet on mukavat. Niinhän jokainen meistä tekee nykyäänkin ja kai niin on tehty aina.

Mielestäni on myös ihan ok ratkaisu, että leffan puvustus poikkeaa siitä tyypillisestä empirestä. Ohjaaja päätti sijoittaa tarinan aikaan jolloin Austen on teoksen kirjoittanut, eli 1700-luvun loppuun eikä vuoteen jolloin se on julkaistu (1813). Mielestäni oikein hyvä ratkaisu, oikeastaan parempi kuin julkaisuvuoteen sijoittaminen.

Olen eri mieltä. Tarina sijoittuu Napoleonin sotien aikaan, ja sikäli on melko loogista että muoti sijoittuu samalle ajalle. Rykmentti on kuitenkin juonen kannalta melko keskeinen elementti.

Vierailija
305/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli ihan pyhäinhäväistystä, kun Keira Knightley kulki kuraisella pihalla kanojen kaakattaessa vapaana.... olin ihan ällikällä lyöty, mitä roskaa upeasta Austenin romaanista oli menty tekemään!

On totta, että 2005 versio oli monessa suhteessa ”likaisempi”: kuraisempi, hikisempi, rasvaisempi ja eläimellisempi kuin 1995 versio. Hiukset likaisen näköiset, hameet kurassa, kotieläimiä pihoilla yms.

En tiedä, miksi se loukkaa, se on todenäköisesti ihan vastannut todellisuutta tuon ajan herrasmaalaistaloissa. twitterissä twiittaa Jacobina Charlotta Munsterhjelm (tai siis joku tutkija sen päiväkirjaan pohjalta) @JMunsterhjelm joka eli suomalaisessa aateliskartanossa 1800-luvun alussa. Joulun alla sen äiti just toi sian keittiöön näyttääkseen vieraille, kuinka isoksi se oli kasvanut.

Itse pidän tästä "likaisuudesta" kovasti. Ohjaaja on halunnut korostaa jokapäiväistä elämää muotokuvapönötysten sijaan. Tuon ajan hygieniastandardit ja mahdollisuudet olivat erilaiset kuin nykyään. Leffassahan siskokset laittautuvat huolella niitä isoja tanssiaisia varten, hiukset on kiharrettu ja valkoiset mekot on puhtaat. Mutta kotona touhutessa jokainen on vähän niin ja näin, hiukset on jollain sykeröllä ja vaatteet on mukavat. Niinhän jokainen meistä tekee nykyäänkin ja kai niin on tehty aina.

Mielestäni on myös ihan ok ratkaisu, että leffan puvustus poikkeaa siitä tyypillisestä empirestä. Ohjaaja päätti sijoittaa tarinan aikaan jolloin Austen on teoksen kirjoittanut, eli 1700-luvun loppuun eikä vuoteen jolloin se on julkaistu (1813). Mielestäni oikein hyvä ratkaisu, oikeastaan parempi kuin julkaisuvuoteen sijoittaminen.

Olen eri mieltä. Tarina sijoittuu Napoleonin sotien aikaan, ja sikäli on melko loogista että muoti sijoittuu samalle ajalle. Rykmentti on kuitenkin juonen kannalta melko keskeinen elementti.

Onko sinulla jotain perusteluja mielipiteellesi? Ensimmäinen versio kirjasta on kirjoitettu jo ennen Napoleonin sotia.

Vierailija
306/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli ihan pyhäinhäväistystä, kun Keira Knightley kulki kuraisella pihalla kanojen kaakattaessa vapaana.... olin ihan ällikällä lyöty, mitä roskaa upeasta Austenin romaanista oli menty tekemään!

On totta, että 2005 versio oli monessa suhteessa ”likaisempi”: kuraisempi, hikisempi, rasvaisempi ja eläimellisempi kuin 1995 versio. Hiukset likaisen näköiset, hameet kurassa, kotieläimiä pihoilla yms.

En tiedä, miksi se loukkaa, se on todenäköisesti ihan vastannut todellisuutta tuon ajan herrasmaalaistaloissa. twitterissä twiittaa Jacobina Charlotta Munsterhjelm (tai siis joku tutkija sen päiväkirjaan pohjalta) @JMunsterhjelm joka eli suomalaisessa aateliskartanossa 1800-luvun alussa. Joulun alla sen äiti just toi sian keittiöön näyttääkseen vieraille, kuinka isoksi se oli kasvanut.

Itse pidän tästä "likaisuudesta" kovasti. Ohjaaja on halunnut korostaa jokapäiväistä elämää muotokuvapönötysten sijaan. Tuon ajan hygieniastandardit ja mahdollisuudet olivat erilaiset kuin nykyään. Leffassahan siskokset laittautuvat huolella niitä isoja tanssiaisia varten, hiukset on kiharrettu ja valkoiset mekot on puhtaat. Mutta kotona touhutessa jokainen on vähän niin ja näin, hiukset on jollain sykeröllä ja vaatteet on mukavat. Niinhän jokainen meistä tekee nykyäänkin ja kai niin on tehty aina.

Mielestäni on myös ihan ok ratkaisu, että leffan puvustus poikkeaa siitä tyypillisestä empirestä. Ohjaaja päätti sijoittaa tarinan aikaan jolloin Austen on teoksen kirjoittanut, eli 1700-luvun loppuun eikä vuoteen jolloin se on julkaistu (1813). Mielestäni oikein hyvä ratkaisu, oikeastaan parempi kuin julkaisuvuoteen sijoittaminen.

Olen eri mieltä. Tarina sijoittuu Napoleonin sotien aikaan, ja sikäli on melko loogista että muoti sijoittuu samalle ajalle. Rykmentti on kuitenkin juonen kannalta melko keskeinen elementti.

Onko sinulla jotain perusteluja mielipiteellesi? Ensimmäinen versio kirjasta on kirjoitettu jo ennen Napoleonin sotia.

Miksi ensimmäinen versio olisi tärkeämpi kuin julkaistu versio?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
307/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli ihan pyhäinhäväistystä, kun Keira Knightley kulki kuraisella pihalla kanojen kaakattaessa vapaana.... olin ihan ällikällä lyöty, mitä roskaa upeasta Austenin romaanista oli menty tekemään!

On totta, että 2005 versio oli monessa suhteessa ”likaisempi”: kuraisempi, hikisempi, rasvaisempi ja eläimellisempi kuin 1995 versio. Hiukset likaisen näköiset, hameet kurassa, kotieläimiä pihoilla yms.

En tiedä, miksi se loukkaa, se on todenäköisesti ihan vastannut todellisuutta tuon ajan herrasmaalaistaloissa. twitterissä twiittaa Jacobina Charlotta Munsterhjelm (tai siis joku tutkija sen päiväkirjaan pohjalta) @JMunsterhjelm joka eli suomalaisessa aateliskartanossa 1800-luvun alussa. Joulun alla sen äiti just toi sian keittiöön näyttääkseen vieraille, kuinka isoksi se oli kasvanut.

Itse pidän tästä "likaisuudesta" kovasti. Ohjaaja on halunnut korostaa jokapäiväistä elämää muotokuvapönötysten sijaan. Tuon ajan hygieniastandardit ja mahdollisuudet olivat erilaiset kuin nykyään. Leffassahan siskokset laittautuvat huolella niitä isoja tanssiaisia varten, hiukset on kiharrettu ja valkoiset mekot on puhtaat. Mutta kotona touhutessa jokainen on vähän niin ja näin, hiukset on jollain sykeröllä ja vaatteet on mukavat. Niinhän jokainen meistä tekee nykyäänkin ja kai niin on tehty aina.

Mielestäni on myös ihan ok ratkaisu, että leffan puvustus poikkeaa siitä tyypillisestä empirestä. Ohjaaja päätti sijoittaa tarinan aikaan jolloin Austen on teoksen kirjoittanut, eli 1700-luvun loppuun eikä vuoteen jolloin se on julkaistu (1813). Mielestäni oikein hyvä ratkaisu, oikeastaan parempi kuin julkaisuvuoteen sijoittaminen.

Olen eri mieltä. Tarina sijoittuu Napoleonin sotien aikaan, ja sikäli on melko loogista että muoti sijoittuu samalle ajalle. Rykmentti on kuitenkin juonen kannalta melko keskeinen elementti.

Onko sinulla jotain perusteluja mielipiteellesi? Ensimmäinen versio kirjasta on kirjoitettu jo ennen Napoleonin sotia.

Miksi ensimmäinen versio olisi tärkeämpi kuin julkaistu versio?

Ei se tärkeämpi ole, mutta se selittää vuoden 2005 version puvustuksen. Tarina on haluttu sijoittaa siihen aikaan kun kirja on alunperin kirjoitettu ei julkaisuvuoteen. Mitään väärää tässä tulkinnassa ei varsinaisesti ole. Minusta se oli ihan raikas ratkaisu vaikka empirepuvuista tykkänkin. (Sivusta)

Vierailija
308/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oliko Mr. Darcyn isoisä siis jaarli?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
309/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oliko Mr. Darcyn isoisä siis jaarli?

Kyllä. Darcyn äidinisä (sukunimeltään Fitzwilliam) oli jaarli. Siksi hänen tyttärensä Anne ja Catherine ovat syntyperäisiä ladyja (lady + etunimi).

Jos he olisivat avioliitossa päärin kanssa, olisi heidän tittelinsä lady + miehen nimi.

Lizzy ja Darcy ovat periaatteessa samanarvoisia, kuten Lizzy monta kertaa huomauttaa. Tosin Lizzyn isä nai alaspäin ja Darcyn isä ylöspäin.

Vierailija
310/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli ihan pyhäinhäväistystä, kun Keira Knightley kulki kuraisella pihalla kanojen kaakattaessa vapaana.... olin ihan ällikällä lyöty, mitä roskaa upeasta Austenin romaanista oli menty tekemään!

On totta, että 2005 versio oli monessa suhteessa ”likaisempi”: kuraisempi, hikisempi, rasvaisempi ja eläimellisempi kuin 1995 versio. Hiukset likaisen näköiset, hameet kurassa, kotieläimiä pihoilla yms.

En tiedä, miksi se loukkaa, se on todenäköisesti ihan vastannut todellisuutta tuon ajan herrasmaalaistaloissa. twitterissä twiittaa Jacobina Charlotta Munsterhjelm (tai siis joku tutkija sen päiväkirjaan pohjalta) @JMunsterhjelm joka eli suomalaisessa aateliskartanossa 1800-luvun alussa. Joulun alla sen äiti just toi sian keittiöön näyttääkseen vieraille, kuinka isoksi se oli kasvanut.

Itse pidän tästä "likaisuudesta" kovasti. Ohjaaja on halunnut korostaa jokapäiväistä elämää muotokuvapönötysten sijaan. Tuon ajan hygieniastandardit ja mahdollisuudet olivat erilaiset kuin nykyään. Leffassahan siskokset laittautuvat huolella niitä isoja tanssiaisia varten, hiukset on kiharrettu ja valkoiset mekot on puhtaat. Mutta kotona touhutessa jokainen on vähän niin ja näin, hiukset on jollain sykeröllä ja vaatteet on mukavat. Niinhän jokainen meistä tekee nykyäänkin ja kai niin on tehty aina.

Mielestäni on myös ihan ok ratkaisu, että leffan puvustus poikkeaa siitä tyypillisestä empirestä. Ohjaaja päätti sijoittaa tarinan aikaan jolloin Austen on teoksen kirjoittanut, eli 1700-luvun loppuun eikä vuoteen jolloin se on julkaistu (1813). Mielestäni oikein hyvä ratkaisu, oikeastaan parempi kuin julkaisuvuoteen sijoittaminen.

Olen eri mieltä. Tarina sijoittuu Napoleonin sotien aikaan, ja sikäli on melko loogista että muoti sijoittuu samalle ajalle. Rykmentti on kuitenkin juonen kannalta melko keskeinen elementti.

Onko sinulla jotain perusteluja mielipiteellesi? Ensimmäinen versio kirjasta on kirjoitettu jo ennen Napoleonin sotia.

Miksi ensimmäinen versio olisi tärkeämpi kuin julkaistu versio?

Ei se tärkeämpi ole, mutta se selittää vuoden 2005 version puvustuksen. Tarina on haluttu sijoittaa siihen aikaan kun kirja on alunperin kirjoitettu ei julkaisuvuoteen. Mitään väärää tässä tulkinnassa ei varsinaisesti ole. Minusta se oli ihan raikas ratkaisu vaikka empirepuvuista tykkänkin. (Sivusta)

Tosin, sitä kirjaa ei julkaistu sellaisena kuin se aluksi kirjoitettiin, vaan sitä on alkuperäisen kirjoitusvuoden ja julkaisuvuoden välillä toimitettu ja uusittu paikoin rajustikin ja kirjan rakennettakin on viilattu, kun se akuperäinen oli kirjeromaani ja julkaistu on suorakerrontainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
311/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli ihan pyhäinhäväistystä, kun Keira Knightley kulki kuraisella pihalla kanojen kaakattaessa vapaana.... olin ihan ällikällä lyöty, mitä roskaa upeasta Austenin romaanista oli menty tekemään!

On totta, että 2005 versio oli monessa suhteessa ”likaisempi”: kuraisempi, hikisempi, rasvaisempi ja eläimellisempi kuin 1995 versio. Hiukset likaisen näköiset, hameet kurassa, kotieläimiä pihoilla yms.

En tiedä, miksi se loukkaa, se on todenäköisesti ihan vastannut todellisuutta tuon ajan herrasmaalaistaloissa. twitterissä twiittaa Jacobina Charlotta Munsterhjelm (tai siis joku tutkija sen päiväkirjaan pohjalta) @JMunsterhjelm joka eli suomalaisessa aateliskartanossa 1800-luvun alussa. Joulun alla sen äiti just toi sian keittiöön näyttääkseen vieraille, kuinka isoksi se oli kasvanut.

Itse pidän tästä "likaisuudesta" kovasti. Ohjaaja on halunnut korostaa jokapäiväistä elämää muotokuvapönötysten sijaan. Tuon ajan hygieniastandardit ja mahdollisuudet olivat erilaiset kuin nykyään. Leffassahan siskokset laittautuvat huolella niitä isoja tanssiaisia varten, hiukset on kiharrettu ja valkoiset mekot on puhtaat. Mutta kotona touhutessa jokainen on vähän niin ja näin, hiukset on jollain sykeröllä ja vaatteet on mukavat. Niinhän jokainen meistä tekee nykyäänkin ja kai niin on tehty aina.

Mielestäni on myös ihan ok ratkaisu, että leffan puvustus poikkeaa siitä tyypillisestä empirestä. Ohjaaja päätti sijoittaa tarinan aikaan jolloin Austen on teoksen kirjoittanut, eli 1700-luvun loppuun eikä vuoteen jolloin se on julkaistu (1813). Mielestäni oikein hyvä ratkaisu, oikeastaan parempi kuin julkaisuvuoteen sijoittaminen.

Olen eri mieltä. Tarina sijoittuu Napoleonin sotien aikaan, ja sikäli on melko loogista että muoti sijoittuu samalle ajalle. Rykmentti on kuitenkin juonen kannalta melko keskeinen elementti.

Onko sinulla jotain perusteluja mielipiteellesi? Ensimmäinen versio kirjasta on kirjoitettu jo ennen Napoleonin sotia.

Yleensä tavataan tarkastella sitä julkaistua versiota.

Vierailija
312/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä kirjassa kerottiin Janen ja Mr Bingleyn avioliitosta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
313/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin aikoinaan 1980-luvun lopulta alkaen englantilaista filologiaa yliopistossa. Jollain kirjallisuuskurssilla tuo romaani oli pakollisten luettavien joukossa. Voin kertoa, että oli kyllä noin 20-vuotiaalle miehelle suunnilleen tylsintä mahdollista luettavaa. Muuta en kirjasta enää muistakaan. 

Englantilainen filologia ei siis sopinut sinulle.

T. v. 1986 englannin opinnot aloittanut

Juu niin sen on oltava. Kuka tahansa englantia osaava tajuaa kuinka hienoa kieltä Austen käyttää ja kuinka viiltävän kriittisesti kuvaa oman aikansa ja luokkansa elämää.

Onhan jo kirjan ensimmäistä lausetta pidetty kaikkein kuuluisimpana englanninkielisen romaanin aloituksena.

"It is a truth universally acknowledged, that a single man in possession of a good fortune, must be in want of a wife."

Tässähän Austen ei totea mitään totuutta, vaan ironisoi aikakauden asenteita. Hän onnistuu siten tällä yhdellä lauseella luomaan kehyksen koko tarinalle, jossa kaikki asianosaiset elävät kyseisen "yleisesti tunnustetut totuuden" luomissa sosiaalisissa verkostoissa, mutta myös asettumaan lukijan kanssa katselemaan hieman ulkopuolelta kriittisesti tuota kirjan maailmaa.

Minusta kirja ei oikeastaan olekaan rakkausromaani vaan enemmänkin sellainen tietyn ajan yhteiskunnan tapoja kuvaava teos jota Ranskassa alettiin myöhemmin kutsua termillä roman de mœurs. Tuossahan Lizzien ja Darcyn romanssi olisi melkein voinut jäädä tapahtumattakin, siinähän vain muutamat sattumat johtavat heidät lopulta yhteen (kuten oikeassakin elämässä usein käy).

Lizzie siis päätyy varakkaan ja korkea-arvoisemman miehen vaimoksi täysin vastoin aikakauden normeja, ja ilman omaa pyrkyryyttä. Lizzie toimii vain omien periaatteidensa ja näkemystensä ohjaamana, mutta vastoin yleisiä käsityksiä. Tässähän Charlotte Lucas on nimenomaan esimerkkinä romaanissa siitä, mikä Lizzien-tapaisten naisten kohtalo olisi oikeasti suurella todennäköisydellä ollut tuolloin.

Romaani ei myöskään ole romanttinen, vaan hyvinkin realistinen kun ajattelee Darcyn jad Lizzien kummankin huonoja luonteenpiirteitä, jotka ajavatkin heidät erilleen ennen kuin romanssi on edes alkanut. Vasta kun he alkavat tunnistaa omat virheensä ja tarkastella toisiaan objektiivisemmin (vailla ylpeyttä ja ennakkoluuloja) he havaitsevat olevansa toisilleen sopivat elämänkumppanit -- ympäristön asenteista riippumatta.

Kohtaukset, joissa Lizzie tapaa Darcyn vieraillessaan Charlotten ja Mr. Collinsin luona ovat hyvä esimerkki siitä miten henkilöiden luonnevirheet johtavat riitaan. Kumpikin näkee kaiken vain omien vääristyneiden lasien läpi. Darcyn kosintakin on hyvin puolivillainen ja epäromanttinen, vaikka miehellä jotain oikeita tunteitakin alkaa olla Lizzietä kohtaan. Kumpikin jää taholleen raivoissaan toisen käytöksestä, ja hyvin inhimilliseen tapaan lähtevät pohtimaan asiaa yrittäen todistaa itse itselleen olevansa se, joka on oikeassa. He kuitenkin ovat älykkäitä ihmisiä, joilla on omatuntoa, joten he pian alkavat huomata omatkin virheensä. Tästä se rakkaus sitten vasta alkaa.

Monissa kepeissä rakkaustarinoissa on samanlainen juoni, että sankari ja sankaritar joutuvat riitaan tai vastahankaan, ja vasta sitten rakastuvat, mutta vailla syvällistä henkistä pohdintaa saati muutosta. Austenilla pysytään koko ajan hitaassa ja realistisessa prosessissa, jossa kumpikin osapuoli pidemmän ajan kuluessa kasvaa ihmisenä.

Vierailija
314/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä kirjassa kerottiin Janen ja Mr Bingleyn avioliitosta?

Jane ja Bingley viihtyivät Netherfieldissä vain lyhyen ajan. Rouva Bennetin läheisyys oli jopa heidän rauhallisille luonteille liikaa ja he muuttivat kauemmaksi omaan rauhaan.

Sekä Jane että Lizzy saivat säännöllisesti Lydialta rahanpyyntökirjeitä. Lydia ja Wickham muuttivat usein ja jättivät jälkeensä aina velkoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
315/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä kirjassa kerottiin Janen ja Mr Bingleyn avioliitosta?

 

Mr. Bennet (tyttöjen isä) sanoi jotain että Janesta ja Bingleystä tulee onnellinen aviopari, joka ei koskaan pysty tekemään mitään päätöksiä kun haluavat miellyttää toinen toistaan, palvelijat huijaavat heitä kaikessa ja joka tuhlaa kaikki rahansa , koska ovat niin anteliaita :D

Lizzien kirjeessä tädilleen hän kertoo olevansa kihlauksen jälkeen jopa onnellisempi kuin Jane. Eli oletan Janen olleen tuossa vaiheessa jo naimisissa ja siis onnellinen. Isän ironisista ennustuksista ei sanottu mitään, ehkäpä ne olivat liioittelua osin.

Jane ja Bingley asuivat vain vuoden Netherfieldissä, koska jopa lehmänhermoiselle Bingleylle oli liikaa asua niin lähellä Janen vulgäärejä sukulaisia. Muuttivat sitten Derbyshireen ja asuivat siis 30 mailin päässä Lizziestä ja Darcysta, joten siskokset saivat nähdä toisensa usein.

Vierailija
316/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli ihan pyhäinhäväistystä, kun Keira Knightley kulki kuraisella pihalla kanojen kaakattaessa vapaana.... olin ihan ällikällä lyöty, mitä roskaa upeasta Austenin romaanista oli menty tekemään!

On totta, että 2005 versio oli monessa suhteessa ”likaisempi”: kuraisempi, hikisempi, rasvaisempi ja eläimellisempi kuin 1995 versio. Hiukset likaisen näköiset, hameet kurassa, kotieläimiä pihoilla yms.

En tiedä, miksi se loukkaa, se on todenäköisesti ihan vastannut todellisuutta tuon ajan herrasmaalaistaloissa. twitterissä twiittaa Jacobina Charlotta Munsterhjelm (tai siis joku tutkija sen päiväkirjaan pohjalta) @JMunsterhjelm joka eli suomalaisessa aateliskartanossa 1800-luvun alussa. Joulun alla sen äiti just toi sian keittiöön näyttääkseen vieraille, kuinka isoksi se oli kasvanut.

Itse pidän tästä "likaisuudesta" kovasti. Ohjaaja on halunnut korostaa jokapäiväistä elämää muotokuvapönötysten sijaan. Tuon ajan hygieniastandardit ja mahdollisuudet olivat erilaiset kuin nykyään. Leffassahan siskokset laittautuvat huolella niitä isoja tanssiaisia varten, hiukset on kiharrettu ja valkoiset mekot on puhtaat. Mutta kotona touhutessa jokainen on vähän niin ja näin, hiukset on jollain sykeröllä ja vaatteet on mukavat. Niinhän jokainen meistä tekee nykyäänkin ja kai niin on tehty aina.

Mielestäni on myös ihan ok ratkaisu, että leffan puvustus poikkeaa siitä tyypillisestä empirestä. Ohjaaja päätti sijoittaa tarinan aikaan jolloin Austen on teoksen kirjoittanut, eli 1700-luvun loppuun eikä vuoteen jolloin se on julkaistu (1813). Mielestäni oikein hyvä ratkaisu, oikeastaan parempi kuin julkaisuvuoteen sijoittaminen.

Olen eri mieltä. Tarina sijoittuu Napoleonin sotien aikaan, ja sikäli on melko loogista että muoti sijoittuu samalle ajalle. Rykmentti on kuitenkin juonen kannalta melko keskeinen elementti.

Onko sinulla jotain perusteluja mielipiteellesi? Ensimmäinen versio kirjasta on kirjoitettu jo ennen Napoleonin sotia.

Miksi ensimmäinen versio olisi tärkeämpi kuin julkaistu versio?

Ei se tärkeämpi ole, mutta se selittää vuoden 2005 version puvustuksen. Tarina on haluttu sijoittaa siihen aikaan kun kirja on alunperin kirjoitettu ei julkaisuvuoteen. Mitään väärää tässä tulkinnassa ei varsinaisesti ole. Minusta se oli ihan raikas ratkaisu vaikka empirepuvuista tykkänkin. (Sivusta)

Tosin, sitä kirjaa ei julkaistu sellaisena kuin se aluksi kirjoitettiin, vaan sitä on alkuperäisen kirjoitusvuoden ja julkaisuvuoden välillä toimitettu ja uusittu paikoin rajustikin ja kirjan rakennettakin on viilattu, kun se akuperäinen oli kirjeromaani ja julkaistu on suorakerrontainen.

Kirjan tapahtuma-ajankohtaa ei silti ole määritelty Napoleonin sotien aikaan, kuten joku tuossa edellä esitti.

Vierailija
317/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelin aikoinaan 1980-luvun lopulta alkaen englantilaista filologiaa yliopistossa. Jollain kirjallisuuskurssilla tuo romaani oli pakollisten luettavien joukossa. Voin kertoa, että oli kyllä noin 20-vuotiaalle miehelle suunnilleen tylsintä mahdollista luettavaa. Muuta en kirjasta enää muistakaan. 

Englantilainen filologia ei siis sopinut sinulle.

T. v. 1986 englannin opinnot aloittanut

Juu niin sen on oltava. Kuka tahansa englantia osaava tajuaa kuinka hienoa kieltä Austen käyttää ja kuinka viiltävän kriittisesti kuvaa oman aikansa ja luokkansa elämää.

Onhan jo kirjan ensimmäistä lausetta pidetty kaikkein kuuluisimpana englanninkielisen romaanin aloituksena.

"It is a truth universally acknowledged, that a single man in possession of a good fortune, must be in want of a wife."

Tässähän Austen ei totea mitään totuutta, vaan ironisoi aikakauden asenteita. Hän onnistuu siten tällä yhdellä lauseella luomaan kehyksen koko tarinalle, jossa kaikki asianosaiset elävät kyseisen "yleisesti tunnustetut totuuden" luomissa sosiaalisissa verkostoissa, mutta myös asettumaan lukijan kanssa katselemaan hieman ulkopuolelta kriittisesti tuota kirjan maailmaa.

Minusta kirja ei oikeastaan olekaan rakkausromaani vaan enemmänkin sellainen tietyn ajan yhteiskunnan tapoja kuvaava teos jota Ranskassa alettiin myöhemmin kutsua termillä roman de mœurs. Tuossahan Lizzien ja Darcyn romanssi olisi melkein voinut jäädä tapahtumattakin, siinähän vain muutamat sattumat johtavat heidät lopulta yhteen (kuten oikeassakin elämässä usein käy).

Lizzie siis päätyy varakkaan ja korkea-arvoisemman miehen vaimoksi täysin vastoin aikakauden normeja, ja ilman omaa pyrkyryyttä. Lizzie toimii vain omien periaatteidensa ja näkemystensä ohjaamana, mutta vastoin yleisiä käsityksiä. Tässähän Charlotte Lucas on nimenomaan esimerkkinä romaanissa siitä, mikä Lizzien-tapaisten naisten kohtalo olisi oikeasti suurella todennäköisydellä ollut tuolloin.

Romaani ei myöskään ole romanttinen, vaan hyvinkin realistinen kun ajattelee Darcyn jad Lizzien kummankin huonoja luonteenpiirteitä, jotka ajavatkin heidät erilleen ennen kuin romanssi on edes alkanut. Vasta kun he alkavat tunnistaa omat virheensä ja tarkastella toisiaan objektiivisemmin (vailla ylpeyttä ja ennakkoluuloja) he havaitsevat olevansa toisilleen sopivat elämänkumppanit -- ympäristön asenteista riippumatta.

Kohtaukset, joissa Lizzie tapaa Darcyn vieraillessaan Charlotten ja Mr. Collinsin luona ovat hyvä esimerkki siitä miten henkilöiden luonnevirheet johtavat riitaan. Kumpikin näkee kaiken vain omien vääristyneiden lasien läpi. Darcyn kosintakin on hyvin puolivillainen ja epäromanttinen, vaikka miehellä jotain oikeita tunteitakin alkaa olla Lizzietä kohtaan. Kumpikin jää taholleen raivoissaan toisen käytöksestä, ja hyvin inhimilliseen tapaan lähtevät pohtimaan asiaa yrittäen todistaa itse itselleen olevansa se, joka on oikeassa. He kuitenkin ovat älykkäitä ihmisiä, joilla on omatuntoa, joten he pian alkavat huomata omatkin virheensä. Tästä se rakkaus sitten vasta alkaa.

Monissa kepeissä rakkaustarinoissa on samanlainen juoni, että sankari ja sankaritar joutuvat riitaan tai vastahankaan, ja vasta sitten rakastuvat, mutta vailla syvällistä henkistä pohdintaa saati muutosta. Austenilla pysytään koko ajan hitaassa ja realistisessa prosessissa, jossa kumpikin osapuoli pidemmän ajan kuluessa kasvaa ihmisenä.

En ymmärrä ideaa että Darcy olisi kosinut puolivillaisesti vähäisillä tunteilla. Enemmänkin oli liikaa tunteita vastoin omaa tahtoa saati ympäristön ja siksi toimittiin impulsiivisesti.

Vierailija
318/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli ihan pyhäinhäväistystä, kun Keira Knightley kulki kuraisella pihalla kanojen kaakattaessa vapaana.... olin ihan ällikällä lyöty, mitä roskaa upeasta Austenin romaanista oli menty tekemään!

On totta, että 2005 versio oli monessa suhteessa ”likaisempi”: kuraisempi, hikisempi, rasvaisempi ja eläimellisempi kuin 1995 versio. Hiukset likaisen näköiset, hameet kurassa, kotieläimiä pihoilla yms.

En tiedä, miksi se loukkaa, se on todenäköisesti ihan vastannut todellisuutta tuon ajan herrasmaalaistaloissa. twitterissä twiittaa Jacobina Charlotta Munsterhjelm (tai siis joku tutkija sen päiväkirjaan pohjalta) @JMunsterhjelm joka eli suomalaisessa aateliskartanossa 1800-luvun alussa. Joulun alla sen äiti just toi sian keittiöön näyttääkseen vieraille, kuinka isoksi se oli kasvanut.

Itse pidän tästä "likaisuudesta" kovasti. Ohjaaja on halunnut korostaa jokapäiväistä elämää muotokuvapönötysten sijaan. Tuon ajan hygieniastandardit ja mahdollisuudet olivat erilaiset kuin nykyään. Leffassahan siskokset laittautuvat huolella niitä isoja tanssiaisia varten, hiukset on kiharrettu ja valkoiset mekot on puhtaat. Mutta kotona touhutessa jokainen on vähän niin ja näin, hiukset on jollain sykeröllä ja vaatteet on mukavat. Niinhän jokainen meistä tekee nykyäänkin ja kai niin on tehty aina.

Mielestäni on myös ihan ok ratkaisu, että leffan puvustus poikkeaa siitä tyypillisestä empirestä. Ohjaaja päätti sijoittaa tarinan aikaan jolloin Austen on teoksen kirjoittanut, eli 1700-luvun loppuun eikä vuoteen jolloin se on julkaistu (1813). Mielestäni oikein hyvä ratkaisu, oikeastaan parempi kuin julkaisuvuoteen sijoittaminen.

Olen eri mieltä. Tarina sijoittuu Napoleonin sotien aikaan, ja sikäli on melko loogista että muoti sijoittuu samalle ajalle. Rykmentti on kuitenkin juonen kannalta melko keskeinen elementti.

Onko sinulla jotain perusteluja mielipiteellesi? Ensimmäinen versio kirjasta on kirjoitettu jo ennen Napoleonin sotia.

Miksi ensimmäinen versio olisi tärkeämpi kuin julkaistu versio?

Ei se tärkeämpi ole, mutta se selittää vuoden 2005 version puvustuksen. Tarina on haluttu sijoittaa siihen aikaan kun kirja on alunperin kirjoitettu ei julkaisuvuoteen. Mitään väärää tässä tulkinnassa ei varsinaisesti ole. Minusta se oli ihan raikas ratkaisu vaikka empirepuvuista tykkänkin. (Sivusta)

Tosin, sitä kirjaa ei julkaistu sellaisena kuin se aluksi kirjoitettiin, vaan sitä on alkuperäisen kirjoitusvuoden ja julkaisuvuoden välillä toimitettu ja uusittu paikoin rajustikin ja kirjan rakennettakin on viilattu, kun se akuperäinen oli kirjeromaani ja julkaistu on suorakerrontainen.

Kirjan tapahtuma-ajankohtaa ei silti ole määritelty Napoleonin sotien aikaan, kuten joku tuossa edellä esitti.

https://www.austenauthors.net/the-militia-in-jane-austens-england/

Vierailija
319/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vaikka Alan Rickman oli Järjessä ja tunteissa loistava kuten aina, hän oli liian vanha Brandoniksi. Kuten oli Emma Thompson Elinoriksi. Aivan samoin kuin mielestäni Ciarán Hinds oli liian vanha Frederickiksi Viisastelevassa sydämessä. Kaikki erinomaisia näyttelijöitä, mutta... 🤷‍♀️

Olen lukenut kirjan "What matters in Jane Austen?" missä pyritään jäljittämään Jane Austenin ajatustenkulkua hahmojen suhteen. Kirjoittaja väitti että Austenille mm iät ja varallisuus olivat hyvin tärkeitä. Niistä ei tarvinnut kertoa paljon, kun aikalaislukijat jo tajusivat, mistä on kysymys. Muistaakseni esim. "700 punnan tulot vuodessa" tarkoitti että oli varaa taloon, muutamaan palvelijaan ja hevoskärryihin (että pystyi matkustelemaan) mutta ei ollut mikään ökyrikas - pystyi silti kosimaan säätyläisneitiä noilla tuloilla.

Mutta ne iät: kirjan kirjoittaja kertoo että roolitukset ovat filmeissä usein menneet liian vanhoille näyttelijöille. Toki voisi ajatella, että muutaman vuoden "heitto" on ok varsinkin kun nykyajan ihmisillä on hampaat tallella jne joten voivat näyttää ehkä hieman nuoremmilta kuin 200 vuotta sitten eläneet ihmiset saman ikäisinä. Mutta esim. Sense and Sensibility elokuvassa Marianne on 16 - Kate Winslet 19/20, joten suurin piirtein menee ok iän suhteen. Elinor on 19 - Emma Thompson on liian vanha rooliinsa (34/35). Jossain väitettiin että hän alunperin ajatteli vain tehdä käsikirjoituksen filmiin mutta hänet haluttiin "nimenä" näyttelemään mukaan kaiketi tuomaan kassatuloja. Ken tietää. Mutta myös Hugh Grant on liian vanha rooliinsa. Edward Ferrars on noin 23 (selittäisi harkitsemattoman kihlautumisen muutamaa vuotta aiemmin), Hugh Grant 34/35. Alan Rickman oli myös rooliinsa liian vanha, tosin Colonel Brandon oli Mariannen silmissä ikivanha ja kirjankin mukaan heillä oli ikäeroa noin 20 vuotta.

Kirjan kirjoittaja arvelee että Jane Austenin mielestä ehkä 19-20 v oli ikä jolloin neitonen oli kukkeimmillaan ja halutuinta morsianmateriaalia, Elizabeth Bennet olisi sopinut tähän ikähaarukkaan. Charlotte Lucas alkoi olla hieman vanha ollessaan "jo" 27 vuotta eikä kovin kaunis eikä varakas. Toisaalta kirjassa Persuasion Elizabeth Elliot oli peräti 29 ja vielä ainakin itserakkaasti kuvitteli pääsevänsä naimisiin koska oli kaunis ja aatelinen, tosin köyhtynyt. Anne Elliot pääsi naimisiin 27-vuotiaana nuoruudenrakkautensa kanssa. Emma-kirjassa Mrs Churchill, Emman kotiopettajatar, menee naimisiin hieman varttuneemmalla iällä ja saa lapsenkin, mutta puoliso on leskimies ja oletettavasti häntä vanhempi...

Vierailija
320/375 |
09.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä kirjassa kerottiin Janen ja Mr Bingleyn avioliitosta?

TV-sarjassa ne on ulkonäköä ja luonnetta myöten ainakin kuin luodut toisilleen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kaksi kuusi