Lue keskustelun säännöt.
Onko työkaverini vähän tyhmä?
01.01.2022 |
Pidän hänestä kyllä, ja arvostan, mutta kun kysyin häneltä eilen akuutissa selkävaivassa, että kummalla satulatuolilla hän mieluiten istuu, (kun ne ovat erilaiset, se toinen niistä on sellainen ylipieni ja huono itselleni ja toinen normaalin kokoinen ja hyvä, ja hänellä oli se hyvä itsellään), niin hän vain sanoi, että ”mä tykkään tästä, toi toinen on huono”.
Kiva siinä sitten kysyä, että ”voisitko antaa sen hyvän minulle?” Miten joku ei tajua, että jos selkävaivainen kysyy tuollaista, hän itse istuisi siinä tuolissa hetken mielellään?
Työn luonne on vieläpä sellaista, että emme istu pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti, vaan aina hetken.
Ajatteliko hän, että minua vain ihan hänen näkökulmastaan kiinnostaa kysyä, kummalla tuolilla hän mieluummin istuu? Oikeasti.
Joskus 2 tunnin päästä hänellä oli sytyttänyt ja hän kysyi minulta, että ”haluaisitko sä istua tällä?” En viitsinyt sanoa, että olisin halunnut istua joo, koska ainakin itse olisin hänenä kokenut itseni ihan tyhmäksi siinä tapauksessa, että olisin ollut noin itsekäs. Tai ehkä hän siis oli vain tyhmä ja huonosti kasvatettu. Ei kasvatettu huomioimaan sitä, että kaikki ei liity aina juuri SINUUN.
Kommentit (628)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin että mitä olisin itse tehnyt vastaavassa tilanteessa. Luultavasti olisin vaan katsonut että pahus, paras tuoli on viety ja yrittänyt kärvistellä. Jos tuolilla olisi istunut todella hyvin tuntemani työkaveri niin olisin kysynyt suoraan että voisinko saada tuolin kun on selkä kipeä.
Jos taas olisin ollut istuja ja työkaveri olisi kysyny minulta että kummassa tuolissa istun mieluummin, niin olisin pitänyt kysymystä small talkkina, tai outona kommenttina. Olisin ehkä jossain vaiheessa tajunnut yhdistää selkäkivun ja oudon kysymyksen, mutta luultavasti en välittömästi, varsinkaan jos olisin ollut keskittyneenä johonkin muuhun asiaan.
Mutta yleisesti ottaen vapaisiin tuoleihin istutaan eikä ajeta muita pois, joten tuollainen tilanne on jo erikoistilanne lähtökohtaisesti. Ihmiset alkavat miettimään penkkijakoa vain jos penkkejä on liian vähän.
Niin, tämäkään kirjoittaja ei olisi edes tohtinut kysyä, jos toinen ei ole ihan tuttu.
Aivan.
Ap
Niin, toisaalta jos minulla olisi selkä niin kipeä etten pystyisi edes seisomaan niin en olisi varmaankaan töissä, varsinkaan jos siellä pitää seistä välillä. Jos selkäni olisi niin romuna että olisi pakko istua vain tietyssä tuolissa niin kertoisin sen työnantajalleni jo etukäteen, ja työkavereille. En siis edes joutuisi kyseiseen tilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin että mitä olisin itse tehnyt vastaavassa tilanteessa. Luultavasti olisin vaan katsonut että pahus, paras tuoli on viety ja yrittänyt kärvistellä. Jos tuolilla olisi istunut todella hyvin tuntemani työkaveri niin olisin kysynyt suoraan että voisinko saada tuolin kun on selkä kipeä.
Jos taas olisin ollut istuja ja työkaveri olisi kysyny minulta että kummassa tuolissa istun mieluummin, niin olisin pitänyt kysymystä small talkkina, tai outona kommenttina. Olisin ehkä jossain vaiheessa tajunnut yhdistää selkäkivun ja oudon kysymyksen, mutta luultavasti en välittömästi, varsinkaan jos olisin ollut keskittyneenä johonkin muuhun asiaan.
Mutta yleisesti ottaen vapaisiin tuoleihin istutaan eikä ajeta muita pois, joten tuollainen tilanne on jo erikoistilanne lähtökohtaisesti. Ihmiset alkavat miettimään penkkijakoa vain jos penkkejä on liian vähän.
Niin, tämäkään kirjoittaja ei olisi edes tohtinut kysyä, jos toinen ei ole ihan tuttu.
Aivan.
Ap
Tämmöinen on minusta lammasmaista. Sivistymättömimmät haukkuvat sitten toisen selän takana, ettei se edes tajunnut tarjota sitä tuolia. Sen takia kohteliaisuuspuhe, lapset, kohteliaisuus.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin että mitä olisin itse tehnyt vastaavassa tilanteessa. Luultavasti olisin vaan katsonut että pahus, paras tuoli on viety ja yrittänyt kärvistellä. Jos tuolilla olisi istunut todella hyvin tuntemani työkaveri niin olisin kysynyt suoraan että voisinko saada tuolin kun on selkä kipeä.
Jos taas olisin ollut istuja ja työkaveri olisi kysyny minulta että kummassa tuolissa istun mieluummin, niin olisin pitänyt kysymystä small talkkina, tai outona kommenttina. Olisin ehkä jossain vaiheessa tajunnut yhdistää selkäkivun ja oudon kysymyksen, mutta luultavasti en välittömästi, varsinkaan jos olisin ollut keskittyneenä johonkin muuhun asiaan.
Mutta yleisesti ottaen vapaisiin tuoleihin istutaan eikä ajeta muita pois, joten tuollainen tilanne on jo erikoistilanne lähtökohtaisesti. Ihmiset alkavat miettimään penkkijakoa vain jos penkkejä on liian vähän.
Niin, tämäkään kirjoittaja ei olisi edes tohtinut kysyä, jos toinen ei ole ihan tuttu.
Aivan.
ApNiin, toisaalta jos minulla olisi selkä niin kipeä etten pystyisi edes seisomaan niin en olisi varmaankaan töissä, varsinkaan jos siellä pitää seistä välillä. Jos selkäni olisi niin romuna että olisi pakko istua vain tietyssä tuolissa niin kertoisin sen työnantajalleni jo etukäteen, ja työkavereille. En siis edes joutuisi kyseiseen tilanteeseen.
Kyllä mä pystyin seisomaan, mutta pointti oli se, että halusin välillä lepuuttaa jalkojani. En istunut sinä päivänä käytännössä koko päivänä perustuolilla, ja siitä siis sanoin pomolle, etten voi olla sellaisella työpisteellä (eri tehtävässä). Että teen sellaista, missä ei tartte istua tavallisella tuolilla. Mutta se huonompi satulatuoli oli niin kapea, että se vain aiheutti särkyä. Kävin mä sitä hetkeksi istumatyössäkin ja toki tauoilla istuin.
Ap
Valivali. Mene useammin kävelylle, niin selkäkin oikenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin että mitä olisin itse tehnyt vastaavassa tilanteessa. Luultavasti olisin vaan katsonut että pahus, paras tuoli on viety ja yrittänyt kärvistellä. Jos tuolilla olisi istunut todella hyvin tuntemani työkaveri niin olisin kysynyt suoraan että voisinko saada tuolin kun on selkä kipeä.
Jos taas olisin ollut istuja ja työkaveri olisi kysyny minulta että kummassa tuolissa istun mieluummin, niin olisin pitänyt kysymystä small talkkina, tai outona kommenttina. Olisin ehkä jossain vaiheessa tajunnut yhdistää selkäkivun ja oudon kysymyksen, mutta luultavasti en välittömästi, varsinkaan jos olisin ollut keskittyneenä johonkin muuhun asiaan.
Mutta yleisesti ottaen vapaisiin tuoleihin istutaan eikä ajeta muita pois, joten tuollainen tilanne on jo erikoistilanne lähtökohtaisesti. Ihmiset alkavat miettimään penkkijakoa vain jos penkkejä on liian vähän.
Niin, tämäkään kirjoittaja ei olisi edes tohtinut kysyä, jos toinen ei ole ihan tuttu.
Aivan.
ApNiin, toisaalta jos minulla olisi selkä niin kipeä etten pystyisi edes seisomaan niin en olisi varmaankaan töissä, varsinkaan jos siellä pitää seistä välillä. Jos selkäni olisi niin romuna että olisi pakko istua vain tietyssä tuolissa niin kertoisin sen työnantajalleni jo etukäteen, ja työkavereille. En siis edes joutuisi kyseiseen tilanteeseen.
Miten sä etukäteen tietäisit, ettet siinä kiputilassa voi istua siinä toisessa satulatuolissa, koska aikaisemmin istuit?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mite se uitun selkä nyt? Istutko hyvällä tuolilla kun jatkat ulinaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tiedät, ettei hänellä ole selkävaivaa tai muuta vastaavaa vaivaa, jonka takia hän haluaa myös istua hyvällä tuolilla? Olisit suoraan kysynyt, että saisitko kyseisen tuolin, kerran sinä olet selkävaivainen. Ei työkaverisi ole meedio, jonka asiana on arvella mitähän se Martta tuolla ja tolla tarkoitti.
Vierailija kirjoitti:
No mite se uitun selkä nyt? Istutko hyvällä tuolilla kun jatkat ulinaa?
Kävelin pädi kädessä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä tämä onkin se ” ilmiannettu” - hullu? Eikä äitihullu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät, ettei hänellä ole selkävaivaa tai muuta vastaavaa vaivaa, jonka takia hän haluaa myös istua hyvällä tuolilla? Olisit suoraan kysynyt, että saisitko kyseisen tuolin, kerran sinä olet selkävaivainen. Ei työkaverisi ole meedio, jonka asiana on arvella mitähän se Martta tuolla ja tolla tarkoitti.
Sehän minulla olikin oletuksena, että hyvin voi olla! Siksi kysyin asiaa niin, että en ala vaatimaan tuolia, koska minäääää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mite se uitun selkä nyt? Istutko hyvällä tuolilla kun jatkat ulinaa?
Kävelin pädi kädessä.
Ap
Ehkä käyn nyt vielä pakkasessa kävelyllä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän ei ole todellakaan kysymys tyhmästä työkaverista vaan ap:n huonosta kysymyksen asettelusta. Miksi ylipäätään aloittaa koko juttua tuollaisella kysymyksellä, jos tarkoitus oli saada tuoli itselleen. Kyllä fikus ihminen osaa suoraan pyytää, että anteeksi, mutta voisinko hetken istua sillä tuolilla, koska selkäni on niin kipeä, ja se helpottaisi oloani. Homma olisi sillä tavoin hoidettu kaikkien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Mutta ei, kun ei... Ei voi pyytää suoraa vaan ap ilmiselvästi odottaa ja olettaa, että muiden tulisi osata lukea hänen ajatuksensa ja jos eivät ymmärrettävästi osaa, niin loukkaantuu. Ei hyvää päivää...En lukenut koko ketjua, mutta eikö ap muka näe mitään korjattavaa omassa toiminnassaan?
Tosin trollihan tää taitaa olla... Uusi aihe, siitä pointit.Olihan se tyhmä työkaveri. Normaali ihminen tajuaa, että jos selkävaivainen kyselee hänen työtuolistaan, selkävaivainen haluaisi mieluiten sen. Ap
Kaikilla on omat murheensa, ei kukaan jaksa muistaa joka hetki oliko joku työkaveri valittanut selkäkivusta. Kyllä sinun täytyy nyt ap nöyrtyä ja myöntää se tosiasia, että olisit voinut kohteliaasti pyytää työkaveria saisitko istua satulatuolissa koska sulla on sillä hetkellä selkä kipeä. Ilmeisesti työkaveri tämän kuitenkin myöhemmin oli hoksannutkin kun oli kysynyt olisitko halunnut sen tuolin. Myös jos työpaikalla olet, sinun lähtökohtaisesti oletetaan olevan sillä hetkellä työkuntoinen.
Ja kuten sanoit itse että työsi luonne on sellaista että tuolissa istutaan lyhyitä aikoja kerrallaan, tuskin kukaan ymmärtäisi tuossa kohtaa ajatella että hetken istuminen vähän pienemmällä ja hunommalla tuolilla olisi todella kohtalokasta sinun kannaltasi.
Muista että kukaan ei ole täydellinen, eikä pysty jokaisessa tilanteessa käyttäytymään juuri sinun toivomallasi tavalla. Tuskin sinä itsekään.
Sanon sen vielä, että työkaveri olisi voinut sanoa, että ”sori, etten tajunnut äsken”, kun tarjosi sitä tuolia mulle myöhemmin. Olisi kantanut vastuun siitä, mitä teki mulle. Koska ei kantanut, olin että kuule, en halua tuoliaSI. En siis tietenkään sanonut niin. Olisi osoittanut, että hänelle kävi harmillinen kämmi! Mutta ei. Liian ylpeä. Sellainen se just onkin, ylpeä ja se tekee hänestä niin tyhmän, että otti tuonkin siten, että mä kyselen hänen tuoleista diggaamisiaan.
Ap
Lollo