Lue keskustelun säännöt.
Onko työkaverini vähän tyhmä?
01.01.2022 |
Pidän hänestä kyllä, ja arvostan, mutta kun kysyin häneltä eilen akuutissa selkävaivassa, että kummalla satulatuolilla hän mieluiten istuu, (kun ne ovat erilaiset, se toinen niistä on sellainen ylipieni ja huono itselleni ja toinen normaalin kokoinen ja hyvä, ja hänellä oli se hyvä itsellään), niin hän vain sanoi, että ”mä tykkään tästä, toi toinen on huono”.
Kiva siinä sitten kysyä, että ”voisitko antaa sen hyvän minulle?” Miten joku ei tajua, että jos selkävaivainen kysyy tuollaista, hän itse istuisi siinä tuolissa hetken mielellään?
Työn luonne on vieläpä sellaista, että emme istu pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti, vaan aina hetken.
Ajatteliko hän, että minua vain ihan hänen näkökulmastaan kiinnostaa kysyä, kummalla tuolilla hän mieluummin istuu? Oikeasti.
Joskus 2 tunnin päästä hänellä oli sytyttänyt ja hän kysyi minulta, että ”haluaisitko sä istua tällä?” En viitsinyt sanoa, että olisin halunnut istua joo, koska ainakin itse olisin hänenä kokenut itseni ihan tyhmäksi siinä tapauksessa, että olisin ollut noin itsekäs. Tai ehkä hän siis oli vain tyhmä ja huonosti kasvatettu. Ei kasvatettu huomioimaan sitä, että kaikki ei liity aina juuri SINUUN.
Kommentit (628)
Meni sitten ap:lla 8 tuntia putkeen näihin vastaillessa. Selkäkipuisena. Ja saatiinko vastaus; onko työkaverini vähän tyhmä? Kannattiko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Apua, vieläkö tämä jatkuu? Onko löytynyt ketään, joka oli ap:n kanssa samaa mieltä?
Joko äitihullu/kivipissa kertoi miksi käy yhä töissä vaikka sai sen pitkään himoitsemansa miljoonaperinnön?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli edelleen kysymys kuuluu: miksi ap kysyit ylipäätään, kummasta tuolista työkaveri tykkää enemmän, jos tavoitteesi oli saada se parempi tuoli ja koet epäkohteliaana pyytää työkaveriasi luopumaan tuolista, jonka hän on itse valinnut paremmaksi?
No ehkä ajattelin, että sitten jos sattuisi, että hänestäkin, kuten siitä toisesta, joka on minua enemmän sillä pisteellä, se mulla ollut tuoli ois parempi, ei tarttis pyytää häntä luopumaan MISTÄÄN. Jos taas se hänen tuolinsa ois vain ollut parempi, mainitsematta sen tarkemmin sen mulla olleen tuolin pahuudesta, niin ois silti voinut kysyä aika helposti, että vaihdettaisiinko. Tietysti jos hän ois tykännyt siitä pienestä enemmän ja olisin kysynyt suoraan vaan, että vaihdetaanko, lopputulos ois hänen kannaltaan ollut samanlainen, kuin tuolla lähestymiskysymyksellä, mutta hän ei silloin olisi välttämättä sanonut, että näin on oikeastaan parempi, niin mä halusin sen tietää, jos niin olisi.
ApEli sinä et ihan oikeasti tiennyt, kumpi tuoli oli työkaverisi mielestä parempi eikä asiassa ole absoluuttista paremmuutta vaan asiasta voi olla oikeasti eri mielipiteitä? Mutta jollain ihmeen keinolla sen työkaverin olisi pitänyt tietää, että sinäkin pidät tietenkin parempana juuri sitä hänen tuoliaan ja ymmärtää tarjota sitä sinulle selkävaivojesi takia?
Mitä kohtaa sä et nyt tajua? Tajuatko, että jos sä kerrot jollekin sun mielipiteen jostain asiasta, negatiivisen mielipiteen, niin haluatko sä, että se henkilö sen jälkeen ehdottaa sinulle, että ottaisitko sitten sen? Ajattelisitko, että se toinen ehdottaisi sen jälkeen sulle mielellään, että ota sä tää, koska mun selkä kipeytyy tässä?
ApMitä kohtaa itse et tajua? Jos a-kysymyksen vastaus estää esittämästä kysymyksen b, joka oli se keskustelun alkuperäinen pointti, ÄLÄ ESITÄ KYSYMYSTÄ A, vaan ESITÄ KYSYMYS B!
Kysymyksessä a ei vastattu siihen, mitä kysyttiin.
ApKyllä vastattiin. Vaikka siihen olisi vastattu miten, joka tapauksessa kysymys a esti sinua kysymästä kysymystä b. Joten MIKSI esitit kysymyksen a kysymyksen b sijasta, jos sinua ei kiinnostanutkaan se mielipide lainkaan.
EI VASTATTU. Mä EN kysynyt, mitä mieltä olet näistä tuoleista, VAAN kumpi on parempi tai mieluisampi (en muista niin tarkkaan). Eli vastauksena olisi ollut se, KUMPI TUOLI, ei se, että vihaan tätä koska plaaplaa plaa. No, kiva, että JUST sulla on sitten se parempi tuoli.
ApEdelleen: ÄLÄ kysy mielipidettä, jos et halua kuulla mielipidettä. "kumpi on mieluisampi" on nimenomaan kysymys mielipiteestä.
Niin, mielipiteestä siitä, kumpi on MIELUISAMPI. tai mieleisempi. Miten se nyt kirjoitetaankaan. Eli kummassa istuu mieluummin.
Mä en kysynyt mielipidettä millaista niissä on hänestä istua.
Saahan senkin kertoa, mutta aika tökeröä vaan haukkua just sitä, jossa mä istuin. Haluaako sen jälkeen, että mä kerron, että mun selkääni sattuu enkä voi istua siinä?
ApEi se ole millään tavalla tökeröä. ellet halua kuulla perusteluja toisen vastaukselle, edelleen: ÄLÄ KYSY
No olihan se tökeröä, koska jos mä olisin sen jälkeen sanonut hänelle, että mun selkä on kipeä, enkä voi istua tässä, olisiko hän ottanut sen? Vai mitä ois ajatellut? Siis hän kyllä tiesi, että mulla on selkä kipeä, enpä nyt todellakaan omaa mitään intressiä puijata keneltäkään tämän favorite tuolia 🙄
Ap
Ihan vilpitön vastaus: Hän olisi vaihtanut tuolia kanssasi jos olisit kertonut että selkäsi on kipeä jos hänen oma selkänsä ei ollut myös kipeä. En tunne ketään joka ei tekisi niin jos saa vilpittömän pyynnön.
Vierailija kirjoitti:
Mainio ketju. Jo lähes kolmekymmentä sivua vääntöä työpaikan yhdestä tuolista.
Onneksi joillakin työpaikoilla ongelmat ovat vain tätä luokkaa. :)
Hullun työpaikalla on myös toinen ongelma! Ap ei saa viettää 10 min pidempää ruokataukoa kuin mitä työpäivään kuuluu. :'( On avautunut siitä täällä usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Montakohan sivua menee ennen kuin kivipissa "muistaa" itseasiassa pyytäneensä tuolia ilman mitään vihjailuja, ja "tökerö" sekä "alaluokkainen" työkaveri on kieltäytynyt sitä antamasta? Muuttuu meinaan sekopäinen tarinansa hetki hetkeltä, aivan kuin pyrkisi lisäämään siihen jo esitettyjä järkeviä vaihtoehtoja ettei vaikuttaisi ihan tyylipuhtaalta narsistilta.
Komppaan muuten aiempia viestejä. Pätkätyö ja osa-aikatyö eivät ole vakituisia työsuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Montakohan sivua menee ennen kuin kivipissa "muistaa" itseasiassa pyytäneensä tuolia ilman mitään vihjailuja, ja "tökerö" sekä "alaluokkainen" työkaveri on kieltäytynyt sitä antamasta? Muuttuu meinaan sekopäinen tarinansa hetki hetkeltä, aivan kuin pyrkisi lisäämään siihen jo esitettyjä järkeviä vaihtoehtoja ettei vaikuttaisi ihan tyylipuhtaalta narsistilta.
Komppaan muuten aiempia viestejä. Pätkätyö ja osa-aikatyö eivät ole vakituisia työsuhteita.
Kyllähän osa-aikainen voi olla vakituinen. Esim. minä teen vakituisesti osa-aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, miten on, hienostoleidi-ap (joka olet korkeasti koulutettu, hyvätapainen ja sivistynyt, mutta tästä huolimatta teet töitä, joissa notkutaan vapaahetket jossain tiskin ääressä huonoilla satulatuoleilla), aiotko olla oikeassa vai saada perseesi alle paremman jakkaran?
Oikeassa olokin on ihan hauskaa, mut se joskus sattuu.
Sådant är livet!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tämän sekopään ketjut saavat lojua palstalla tunteja, jopa päiviäkin? Ottaen huomioon että huomattavasti asiallisemmatkin ketjut hävitetään bittiavaruuteen?
Onpa vaikeeta. Selvästi kysytään kummalla tuolilla toinen mieluimmin istuu, tietysti sillä hyvällä ettei itsekin tule selkävaivaiseksi. Tuo oli sama kuin suoraan että anna tuolisi mulle, tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
täh? Miksi sinä työkaverilta tuollaisia kyselet? miksi et itse ota tai pyydä sitä satulatuolia, jota itse pidät parempana? Kai sinä nyt itse selkävaivasi kanssa tiedät, kumpiko sinulle on parempi.
Miten se ”otetaan itselle” sen toisen alta, kerrotko?
Ap
Kyllä sä pystyt siihen.
Veikkaan, että parempi tuoli on valmiina ap:n työpöydän ääressä maanantaiaamuna. Kyllä näistä vihjeistä jo tyhmempikin ymmärtää, mitä pitää ymmärtää. Ja kaikkihan tätä palstaa lukee, niin tyhmät kuin viisaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on ehdottomasti vuoden paras ketju.
Mikä tämä oireyhtymä on? Huomaan että tuun tosi ahdistuneeksi tosta kirjoitustyylitä ja vihan määrästä. En tiedä mitä se minussa triggeröi, mutta tuntuu kuin olis jäänyt rekan alle, kaikki voimat veks, ja siis luin vain muutaman kirjoituksen ekalta sivulta. Tosi raskasta. En kestäisi työkaverina päivääkään tämmöstä. Mitä ihmettä tossa liikkuu päässä ja miksi se purkautuu näin??
Eikö tuo mene jo manipuloinnin puolelle, jos yrittää saada toisen tekemään asioita ilman, että pyytää niitä häneltä?
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä oireyhtymä on? Huomaan että tuun tosi ahdistuneeksi tosta kirjoitustyylitä ja vihan määrästä. En tiedä mitä se minussa triggeröi, mutta tuntuu kuin olis jäänyt rekan alle, kaikki voimat veks, ja siis luin vain muutaman kirjoituksen ekalta sivulta. Tosi raskasta. En kestäisi työkaverina päivääkään tämmöstä. Mitä ihmettä tossa liikkuu päässä ja miksi se purkautuu näin??
Mun silmiin ap vaikuttaa sellaiselta "liian kiltiltä" henkilöltä, joka yrittää olla loukkaamatta ketään ja ajattelee, että vihjailemalla on vähemmän mulkku vaatiessaan sitä tuolia itselleen. Vaikka hän ei olisi ollut mulkku muutenkaan, jos olisi kysynyt suoraan. Kuitenkin kaikki ne pelot, jotka ajavat ap:n toimimaan näin, saavat tilanteet vain eskaloitumaan ja hänen oman mielikuvituksensa yliaktiiviseksi.
Vierailija kirjoitti:
Se on epäkohteliasta. Mitä, jos se toinenkin olisi kärsinyt selästään samalla ja tullut surulliseksi, kun jos sanoo ei vaikuttaa itsekkäältä ja taas jos antaa tuolin, on lammas tai muuten alistuu?
Ap
Onneksi en ole sun työkaveri, järki lähtisi. Puhukaa s**tana suoraan! Olet itse "lammas", kun alistut, japidät kaikkea normaalia epäkohteliaana. Urpo.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä oireyhtymä on? Huomaan että tuun tosi ahdistuneeksi tosta kirjoitustyylitä ja vihan määrästä. En tiedä mitä se minussa triggeröi, mutta tuntuu kuin olis jäänyt rekan alle, kaikki voimat veks, ja siis luin vain muutaman kirjoituksen ekalta sivulta. Tosi raskasta. En kestäisi työkaverina päivääkään tämmöstä. Mitä ihmettä tossa liikkuu päässä ja miksi se purkautuu näin??
Tuskin mikään oireyhtymä. Varmaan kasvanut narsistiperheessä, joista samaan aikaan saanut narsistin piirteitä ja toisaalta huonon itsetunnon. Loukkaantuu vaikka pienimmästäkin väärästä ilmeestä ja samalla kuvittelee liian suuria itsestään. Yksinkertaisesti raskas ihminen.
Aphän tässä on itsekäs eikä työkaveri. Ei voi olettaa, että kaikki tulkitsee epämääräiset vihjailut samalla tavalla kuin itse.