Onko työkaverini vähän tyhmä?

Ap - Olet passiivis-agressiivinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten arvottaminen ja johtopäätökset älykkyydestä koulutuksen perusteella, puheet tasoista, alamaisista ja ylemmistä kertonevatkin jo tarpeeksi ongelman synnyn taustoista. Kirsikkana kakun päällä: ongelma ei ollutkaan selkäkipu ja manipulointiyrityksen epäonnistuminen tuolin haltuunotossa, vaan se ettei himotulla tuolilla istuva ymmärtänyt pyytää tätä kaikkea anteeksi. Pyydän sitä nyt hänen puolestaan. Anna anteeksi, sillä hän ei tiennyt mitä hän teki.

Manipulointi? Mikä se sinusta sitten on, että sanoo toiselle: annatko sun tuolis mulle, koska mulla on selkä kipeä? Mitä, jos se toinen sanoo, että en anna? Sinä ajattelet, että olipas kiva tyyppi? Mutta mikä oikeus sulla on ajatella niin? Mistä sä tiedät, miksi toinen ei anna sitä? Siksi asiaa kysytään niin, että toinen voi hetken miettiä, voiko antaa tuolin vai ei.

Ap

Sinähän pidät nyt joka tapauksessa sitä työkaveriasi tyhmänä ja itsekkäänä, joten mitä ihmeessä häviät siinä, että annat hänelle tilaisuuden olla oikeasti kiva tyyppi esittämällä suoraan sen kysymyksen? 

Eli rautalangasta: 

a) "Kummastako tuolista pidät enemmän?" -> jättää TODELLA ison todennäköisyyden sille, että henkilö ei ajattele asiaa sen kummemmin ja vastaa ainoastaan esittämääsi kysymykseen -> on erittäin todennäköistä, että henkilöstä tulee tyhmä kuva, vaikka hän ei itse edes sitä huomaa

b) "Hei sinulla on tuo parempi tuoli tuossa, haittaisiko, jos minä ottaisin sen hetkeksi, kun selkäni on rikki" -> Sisältää OIKEAN ja todennäköisen mahdollisuuden siihen, etä henkilö ymmärtää kysymyksen oikein ja hänellä on AITO mahdollisuus olla kiva. 

Millä ihmeen logiikalla a -vaihtoehto on sinusta parempi, jos tarkoituksesi on muka välttää nolo tilanne? A-vaihtoehto pikemminkin antaa sinusta vaikutelman, että teit valinnan tarkoituksella hankalaksi, että pääset haukkumaan toista. 

Niin, nämä ”haittaisiko sinua, jos mä saan sen paremman asian” -tyypit ovat oksettavia ja itsekkäitä persoonia. Jos se haittaa, se ei ole heille yleensä ok. Hämmästyvät, jos joku koittaa perustella, miksei halua vaihtaa, eikä ole vain k-pää. Se tyrmistys on niin myötähäpeää aiheuttavaa, etten jaksaisi sitä. Sama siis tuossa, jos minun olisi pitänyt tuohon perään alkaa selittää, miksi se tuoli auttaisi nyt. Eikö toinen osaa ajatella sellaista itse, ihan pokkana vain kertoo meistä toiselle, eli minulle, että pitää itse parempaa tuolia? No, voihan se olla, että hän ajatteli, että se pienempi on minusta ”ihan sama” tai parempi, mutta miksi kysyisin sitten, mitä mieltä HÄN on…? Jos en itse asiassa meinaa, että sä olet nyt sillä paremmalla tuolilla.

Ap

Millä tavalla tällaiset tyypit ovat yhtään oksettavampia ja itsekkäämpiä persoonia kuin sinäkään, jos siellä on täsmälleen sama ajatusmaailma takana: "minä haluan sen tuolin ja sinun pitää se antaa minulle, vaikka oma selkäsi olisi miten kipeä ja sinä olet tyhmä, jos et tottele minua". Kysymyksenasettelusi ei pelasta sinua nyt tältä kuvotukselta vaan se ajatus ja asennehan tässä ratkaisee. 

Ei, vaan hän i kysynyt minulta, kumpi tuoli on mulle parempi, se teki hänestä moukan, joka piti oikeutenaan saada pitää parempi tuoli ja viis veisata minusta. En tosin kysynyt kysymystä ajatuksella, että hän kysyy kumpi on minusta parempi, se riippuu itselläni tilanteesta. Kysyin siksi, että olisin jatkanut, että jos se ei ole sulle niin tärkeä, niin mä voisin istua sillä, koska selkäni on kipeä, mutta hänen haukuttuaan minun tuolini olin hiljaa. En arvannut, että vastaus tulisi mun tuolini haukkmisen muodossa, koska en itse ole sellainen, että haukun tuoleja, joilla toinen juuri istuu.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap varaa aika ammattilaisen juttusille. Sitä ennen vedä syvään henkeä ja yritä miettiä asioita muiden näkökulmasta.

Jos kysyn sulta "Kumman suklaapatukan haluat?" Ja valitset sen, jonka minä olisin salaa halunnut, tuntuisiko reilulta jos haukkuisin sinua selän takana?

Vain jos olisit juuri sanonut, että lääkäri salli sinulle vain tumman suklaan ja ottaisin itse sen.

Ap

Miksi et kertonut tätä heti aloituksessa, että ennen kysymystä nimenomaan kerroit, että sinun on saatava se tuoli eikä huonompi tuoli tai seisominen sovi sinulle? 

Tämä luki aloituksessa: ”Miten joku ei tajua, että jos selkävaivainen kysyy tuollaista…”

Eli hän tiesi, että selkävaivainen kysyy. Vain ilkeä lukija ei tuostakaan ymmärrä, että ”selkävaivainen kysyy” viittaa kuulijan (työkaveri) mind settiin. En ole niin ilkeä, että oletan kenenkään huvikseen antavan juuri sitä tuolia, jolla itse on, minulle. Vaan syystä. Työkaveri tiesi, että mulla on selkä kipeänä ja siis niin, että valitin oikein siitä aiheutuvaa harmia.

En kai mä muuten mitään tuolia tuollalailla kyselisi!

Ap

Mutta kun niitä selkävaivojakin on aika helkkarin monenlaisia, joten mitenköhän sen työkaverin olisi pitänyt lukea sinun ajatuksesi siitä, että SINUN selällesi ainoa mahdollinen asento on nimenomaan siinä tuolissa, joka HÄNEN mielestään on parempi? On sellaisiakin selkävaivoja, joissa ei pysty edes istumaan satulatuolilla, joten marinasi selkävaivoistasi ei vielä anna tarpeeksi informaatiota kenellekään siitä, että juuri sillä sekunnilla olisit halunnut juuri sen tuolin, joka työkaverisi perseen alla sattui olemaan. 

No se voi olla. Sekin on mielestäni osoitus tyhmyydestä. Siis minun mielestäni. MUn mielipiteet eivät ole faktoja, kestätkö sen?

Ap

Kyllä, ihan jokainen tässä ketjussa tietää, että sinun mielipiteesi eivät ole faktoja. Siksihän tässä väännetäänkin, että sinäkin sen ymmärtäisit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap varaa aika ammattilaisen juttusille. Sitä ennen vedä syvään henkeä ja yritä miettiä asioita muiden näkökulmasta.

Jos kysyn sulta "Kumman suklaapatukan haluat?" Ja valitset sen, jonka minä olisin salaa halunnut, tuntuisiko reilulta jos haukkuisin sinua selän takana?

Vain jos olisit juuri sanonut, että lääkäri salli sinulle vain tumman suklaan ja ottaisin itse sen.

Ap

Miksi et kertonut tätä heti aloituksessa, että ennen kysymystä nimenomaan kerroit, että sinun on saatava se tuoli eikä huonompi tuoli tai seisominen sovi sinulle? 

Tämä luki aloituksessa: ”Miten joku ei tajua, että jos selkävaivainen kysyy tuollaista…”

Eli hän tiesi, että selkävaivainen kysyy. Vain ilkeä lukija ei tuostakaan ymmärrä, että ”selkävaivainen kysyy” viittaa kuulijan (työkaveri) mind settiin. En ole niin ilkeä, että oletan kenenkään huvikseen antavan juuri sitä tuolia, jolla itse on, minulle. Vaan syystä. Työkaveri tiesi, että mulla on selkä kipeänä ja siis niin, että valitin oikein siitä aiheutuvaa harmia.

En kai mä muuten mitään tuolia tuollalailla kyselisi!

Ap

Mutta kun niitä selkävaivojakin on aika helkkarin monenlaisia, joten mitenköhän sen työkaverin olisi pitänyt lukea sinun ajatuksesi siitä, että SINUN selällesi ainoa mahdollinen asento on nimenomaan siinä tuolissa, joka HÄNEN mielestään on parempi? On sellaisiakin selkävaivoja, joissa ei pysty edes istumaan satulatuolilla, joten marinasi selkävaivoistasi ei vielä anna tarpeeksi informaatiota kenellekään siitä, että juuri sillä sekunnilla olisit halunnut juuri sen tuolin, joka työkaverisi perseen alla sattui olemaan. 

No se voi olla. Sekin on mielestäni osoitus tyhmyydestä. Siis minun mielestäni. MUn mielipiteet eivät ole faktoja, kestätkö sen?

Ap

Kyllä, ihan jokainen tässä ketjussa tietää, että sinun mielipiteesi eivät ole faktoja. Siksihän tässä väännetäänkin, että sinäkin sen ymmärtäisit. 

Miksi sä siitä väännät, mitä mieltä mä olen? Enkö saa olla sitä mieltä, että pidän työkaveriani tyhmänä? Osa tyhmyyttä oli se, että hän oikein haukkui sen tuolin, jolla minä olin, tosi tahditonta, vaikka en ois halunnut tuolia edes vaihtaa. Hän olisi voinut kehua omaa tuoliaan, silloin ei olisi käynyt täysin selväksi miten paska se vaihdokki sitten hänelle olisi.

Ap

Hei ap!

Työkaverisi ei ole tyhmä, huono, moukka tai mitenkään huonosti kasvatettu.

Sinä olet itse tyhmä, huonosti kasvatettu, inhottava, epämiellyttävä, törkeä, itsekäs ja TYHMÄ!

Olet tyhmä. Tao siihen pissaiseen päähäsi se.

Muistaakseni vielä sanoin, että aarght, tää tuoli (jolla olin) tekee mun selälle kipeää.

Sitten perään kysymystä hänelle.

Ap

Diagnoosini ap:lle ketjun perusteella:

F60.5 Vaativa persoonallisuushäiriö, johon yhdistyneenä F60.8 (narsistinen persoonallisuushäiriö) ominaisuuksia. Lisäksi passiivis-aggressiivista käytöstä ja kuvitelmia toisten kyvystä lukea hänen ajatuksiaan ja toiveitaan ilman, että hän ilmaisee niitä. Pikanttina lisänä yleinen kusipäisyys.

T. Psykiatri, psykoterapeutti

Vierailija kirjoitti:

Hei ap!

Työkaverisi ei ole tyhmä, huono, moukka tai mitenkään huonosti kasvatettu.

Sinä olet itse tyhmä, huonosti kasvatettu, inhottava, epämiellyttävä, törkeä, itsekäs ja TYHMÄ!

Olet tyhmä. Tao siihen pissaiseen päähäsi se.

Sä voit olla tuota mieltä, ihan rauhassa, iisi iisi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap varaa aika ammattilaisen juttusille. Sitä ennen vedä syvään henkeä ja yritä miettiä asioita muiden näkökulmasta.

Jos kysyn sulta "Kumman suklaapatukan haluat?" Ja valitset sen, jonka minä olisin salaa halunnut, tuntuisiko reilulta jos haukkuisin sinua selän takana?

Vain jos olisit juuri sanonut, että lääkäri salli sinulle vain tumman suklaan ja ottaisin itse sen.

Ap

Miksi et kertonut tätä heti aloituksessa, että ennen kysymystä nimenomaan kerroit, että sinun on saatava se tuoli eikä huonompi tuoli tai seisominen sovi sinulle? 

Tämä luki aloituksessa: ”Miten joku ei tajua, että jos selkävaivainen kysyy tuollaista…”

Eli hän tiesi, että selkävaivainen kysyy. Vain ilkeä lukija ei tuostakaan ymmärrä, että ”selkävaivainen kysyy” viittaa kuulijan (työkaveri) mind settiin. En ole niin ilkeä, että oletan kenenkään huvikseen antavan juuri sitä tuolia, jolla itse on, minulle. Vaan syystä. Työkaveri tiesi, että mulla on selkä kipeänä ja siis niin, että valitin oikein siitä aiheutuvaa harmia.

En kai mä muuten mitään tuolia tuollalailla kyselisi!

Ap

Mutta kun niitä selkävaivojakin on aika helkkarin monenlaisia, joten mitenköhän sen työkaverin olisi pitänyt lukea sinun ajatuksesi siitä, että SINUN selällesi ainoa mahdollinen asento on nimenomaan siinä tuolissa, joka HÄNEN mielestään on parempi? On sellaisiakin selkävaivoja, joissa ei pysty edes istumaan satulatuolilla, joten marinasi selkävaivoistasi ei vielä anna tarpeeksi informaatiota kenellekään siitä, että juuri sillä sekunnilla olisit halunnut juuri sen tuolin, joka työkaverisi perseen alla sattui olemaan. 

No se voi olla. Sekin on mielestäni osoitus tyhmyydestä. Siis minun mielestäni. MUn mielipiteet eivät ole faktoja, kestätkö sen?

Ap

Niin mikä on mielestäsi myös osoitus tyhmyydestä? Sekö ettei osa lukea ajatuksiasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten arvottaminen ja johtopäätökset älykkyydestä koulutuksen perusteella, puheet tasoista, alamaisista ja ylemmistä kertonevatkin jo tarpeeksi ongelman synnyn taustoista. Kirsikkana kakun päällä: ongelma ei ollutkaan selkäkipu ja manipulointiyrityksen epäonnistuminen tuolin haltuunotossa, vaan se ettei himotulla tuolilla istuva ymmärtänyt pyytää tätä kaikkea anteeksi. Pyydän sitä nyt hänen puolestaan. Anna anteeksi, sillä hän ei tiennyt mitä hän teki.

Manipulointi? Mikä se sinusta sitten on, että sanoo toiselle: annatko sun tuolis mulle, koska mulla on selkä kipeä? Mitä, jos se toinen sanoo, että en anna? Sinä ajattelet, että olipas kiva tyyppi? Mutta mikä oikeus sulla on ajatella niin? Mistä sä tiedät, miksi toinen ei anna sitä? Siksi asiaa kysytään niin, että toinen voi hetken miettiä, voiko antaa tuolin vai ei.

Ap

Sinähän pidät nyt joka tapauksessa sitä työkaveriasi tyhmänä ja itsekkäänä, joten mitä ihmeessä häviät siinä, että annat hänelle tilaisuuden olla oikeasti kiva tyyppi esittämällä suoraan sen kysymyksen? 

Eli rautalangasta: 

a) "Kummastako tuolista pidät enemmän?" -> jättää TODELLA ison todennäköisyyden sille, että henkilö ei ajattele asiaa sen kummemmin ja vastaa ainoastaan esittämääsi kysymykseen -> on erittäin todennäköistä, että henkilöstä tulee tyhmä kuva, vaikka hän ei itse edes sitä huomaa

b) "Hei sinulla on tuo parempi tuoli tuossa, haittaisiko, jos minä ottaisin sen hetkeksi, kun selkäni on rikki" -> Sisältää OIKEAN ja todennäköisen mahdollisuuden siihen, etä henkilö ymmärtää kysymyksen oikein ja hänellä on AITO mahdollisuus olla kiva. 

Millä ihmeen logiikalla a -vaihtoehto on sinusta parempi, jos tarkoituksesi on muka välttää nolo tilanne? A-vaihtoehto pikemminkin antaa sinusta vaikutelman, että teit valinnan tarkoituksella hankalaksi, että pääset haukkumaan toista. 

Niin, nämä ”haittaisiko sinua, jos mä saan sen paremman asian” -tyypit ovat oksettavia ja itsekkäitä persoonia. Jos se haittaa, se ei ole heille yleensä ok. Hämmästyvät, jos joku koittaa perustella, miksei halua vaihtaa, eikä ole vain k-pää. Se tyrmistys on niin myötähäpeää aiheuttavaa, etten jaksaisi sitä. Sama siis tuossa, jos minun olisi pitänyt tuohon perään alkaa selittää, miksi se tuoli auttaisi nyt. Eikö toinen osaa ajatella sellaista itse, ihan pokkana vain kertoo meistä toiselle, eli minulle, että pitää itse parempaa tuolia? No, voihan se olla, että hän ajatteli, että se pienempi on minusta ”ihan sama” tai parempi, mutta miksi kysyisin sitten, mitä mieltä HÄN on…? Jos en itse asiassa meinaa, että sä olet nyt sillä paremmalla tuolilla.

Ap

Millä tavalla tällaiset tyypit ovat yhtään oksettavampia ja itsekkäämpiä persoonia kuin sinäkään, jos siellä on täsmälleen sama ajatusmaailma takana: "minä haluan sen tuolin ja sinun pitää se antaa minulle, vaikka oma selkäsi olisi miten kipeä ja sinä olet tyhmä, jos et tottele minua". Kysymyksenasettelusi ei pelasta sinua nyt tältä kuvotukselta vaan se ajatus ja asennehan tässä ratkaisee. 

Ei, vaan hän i kysynyt minulta, kumpi tuoli on mulle parempi, se teki hänestä moukan, joka piti oikeutenaan saada pitää parempi tuoli ja viis veisata minusta. En tosin kysynyt kysymystä ajatuksella, että hän kysyy kumpi on minusta parempi, se riippuu itselläni tilanteesta. Kysyin siksi, että olisin jatkanut, että jos se ei ole sulle niin tärkeä, niin mä voisin istua sillä, koska selkäni on kipeä, mutta hänen haukuttuaan minun tuolini olin hiljaa. En arvannut, että vastaus tulisi mun tuolini haukkmisen muodossa, koska en itse ole sellainen, että haukun tuoleja, joilla toinen juuri istuu.

Ap

No jospa tämä työkaverisi ei tajunnut, että et osaa jatkaa keskustelua ja kertoa mielipidettäsi ilman, että hän toistaa papukaijana sinun kysymyksesi. Kuulostaa joltain alakoululaisten kirjeenvaihdolta 

"mikä on sun lempiväri" 

"punainen. mikä on sinun lempiväri" 

" sininen". 

Jos olisin itse tuollaisessa tilanteessa niin en kiertelis ja kaartelis kun kissa kuumaa puuroa, vaan sanoisin että nyt on selkä vähän huonompana, pahastutko jos saisin sen tuolin jolla istut kun se on parempi. Easy.

Ap, sinun työkaverillasi ei ole velvollisuutta huolehtia sinun hyvinvoinnistasi ja antaa tuoliaan sinulle. Sinun kuuluu pyytää työnantajaltasi sellainen tuoli, jota voit selkävaivaisena käyttää. Muut eivät ole sinun alamaisiasi ja käskytettäviäsi eikä sinun ihmeellisten, epämääräisten vihjailujesi perusteella normaali ihminen ymmärrä mitä olet milloinkin vailla. Mene itseesi.

T. Toinen korkeakoulutettu (jos sillä on tässä jotain väliä

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni vielä sanoin, että aarght, tää tuoli (jolla olin) tekee mun selälle kipeää.

Sitten perään kysymystä hänelle.

Ap

Kyllä sellaiset huomaavaiset ihmiset ottavat heti vaarin, ettei heiltä tartte tuolia viedä alta, vaan tarjoavat sitä TAI vähintään neuvottelevat vuorokäytöstä ilman että se pitää edes heistä esiin puristaa.

Tosi kiva ehdottaa toiselle sen jälkeen, että otatko tämän, kun hän on moukkana haukkunut sen lyttyyn. Tätäkin tarkoitan huonolla kotikasvatuksella ja tahdittomuudella hänessä. Muuten on mukava tyyppi, niin harmillista sitten tuollainen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni vielä sanoin, että aarght, tää tuoli (jolla olin) tekee mun selälle kipeää.

Sitten perään kysymystä hänelle.

Ap

Juu juu, ihan varmasti, "muistaaksesi". Jännä, että nyt vasta tämänkin muistit. Ja tuostakaan ei kukaan vieläkään pysty täydellisesti päättelemään, että haluat nimenomaan sen toisen tuolin vaan tuosta voi saada sen käsityksen, että satulatuoli tai istuminen ei yleensäkään sovi sinulle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni vielä sanoin, että aarght, tää tuoli (jolla olin) tekee mun selälle kipeää.

Sitten perään kysymystä hänelle.

Ap

Kyllä sellaiset huomaavaiset ihmiset ottavat heti vaarin, ettei heiltä tartte tuolia viedä alta, vaan tarjoavat sitä TAI vähintään neuvottelevat vuorokäytöstä ilman että se pitää edes heistä esiin puristaa.

Tosi kiva ehdottaa toiselle sen jälkeen, että otatko tämän, kun hän on moukkana haukkunut sen lyttyyn. Tätäkin tarkoitan huonolla kotikasvatuksella ja tahdittomuudella hänessä. Muuten on mukava tyyppi, niin harmillista sitten tuollainen.

Ap

Sinusta on siis huomaavaista olettaa automaattisesti, että kaikki, mitä tässä maailmassa keksit haluta, pitää sinun heti saada. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten arvottaminen ja johtopäätökset älykkyydestä koulutuksen perusteella, puheet tasoista, alamaisista ja ylemmistä kertonevatkin jo tarpeeksi ongelman synnyn taustoista. Kirsikkana kakun päällä: ongelma ei ollutkaan selkäkipu ja manipulointiyrityksen epäonnistuminen tuolin haltuunotossa, vaan se ettei himotulla tuolilla istuva ymmärtänyt pyytää tätä kaikkea anteeksi. Pyydän sitä nyt hänen puolestaan. Anna anteeksi, sillä hän ei tiennyt mitä hän teki.

Manipulointi? Mikä se sinusta sitten on, että sanoo toiselle: annatko sun tuolis mulle, koska mulla on selkä kipeä? Mitä, jos se toinen sanoo, että en anna? Sinä ajattelet, että olipas kiva tyyppi? Mutta mikä oikeus sulla on ajatella niin? Mistä sä tiedät, miksi toinen ei anna sitä? Siksi asiaa kysytään niin, että toinen voi hetken miettiä, voiko antaa tuolin vai ei.

Ap

Sinähän pidät nyt joka tapauksessa sitä työkaveriasi tyhmänä ja itsekkäänä, joten mitä ihmeessä häviät siinä, että annat hänelle tilaisuuden olla oikeasti kiva tyyppi esittämällä suoraan sen kysymyksen? 

Eli rautalangasta: 

a) "Kummastako tuolista pidät enemmän?" -> jättää TODELLA ison todennäköisyyden sille, että henkilö ei ajattele asiaa sen kummemmin ja vastaa ainoastaan esittämääsi kysymykseen -> on erittäin todennäköistä, että henkilöstä tulee tyhmä kuva, vaikka hän ei itse edes sitä huomaa

b) "Hei sinulla on tuo parempi tuoli tuossa, haittaisiko, jos minä ottaisin sen hetkeksi, kun selkäni on rikki" -> Sisältää OIKEAN ja todennäköisen mahdollisuuden siihen, etä henkilö ymmärtää kysymyksen oikein ja hänellä on AITO mahdollisuus olla kiva. 

Millä ihmeen logiikalla a -vaihtoehto on sinusta parempi, jos tarkoituksesi on muka välttää nolo tilanne? A-vaihtoehto pikemminkin antaa sinusta vaikutelman, että teit valinnan tarkoituksella hankalaksi, että pääset haukkumaan toista. 

Niin, nämä ”haittaisiko sinua, jos mä saan sen paremman asian” -tyypit ovat oksettavia ja itsekkäitä persoonia. Jos se haittaa, se ei ole heille yleensä ok. Hämmästyvät, jos joku koittaa perustella, miksei halua vaihtaa, eikä ole vain k-pää. Se tyrmistys on niin myötähäpeää aiheuttavaa, etten jaksaisi sitä. Sama siis tuossa, jos minun olisi pitänyt tuohon perään alkaa selittää, miksi se tuoli auttaisi nyt. Eikö toinen osaa ajatella sellaista itse, ihan pokkana vain kertoo meistä toiselle, eli minulle, että pitää itse parempaa tuolia? No, voihan se olla, että hän ajatteli, että se pienempi on minusta ”ihan sama” tai parempi, mutta miksi kysyisin sitten, mitä mieltä HÄN on…? Jos en itse asiassa meinaa, että sä olet nyt sillä paremmalla tuolilla.

Ap

Millä tavalla tällaiset tyypit ovat yhtään oksettavampia ja itsekkäämpiä persoonia kuin sinäkään, jos siellä on täsmälleen sama ajatusmaailma takana: "minä haluan sen tuolin ja sinun pitää se antaa minulle, vaikka oma selkäsi olisi miten kipeä ja sinä olet tyhmä, jos et tottele minua". Kysymyksenasettelusi ei pelasta sinua nyt tältä kuvotukselta vaan se ajatus ja asennehan tässä ratkaisee. 

Ei, vaan hän i kysynyt minulta, kumpi tuoli on mulle parempi, se teki hänestä moukan, joka piti oikeutenaan saada pitää parempi tuoli ja viis veisata minusta. En tosin kysynyt kysymystä ajatuksella, että hän kysyy kumpi on minusta parempi, se riippuu itselläni tilanteesta. Kysyin siksi, että olisin jatkanut, että jos se ei ole sulle niin tärkeä, niin mä voisin istua sillä, koska selkäni on kipeä, mutta hänen haukuttuaan minun tuolini olin hiljaa. En arvannut, että vastaus tulisi mun tuolini haukkmisen muodossa, koska en itse ole sellainen, että haukun tuoleja, joilla toinen juuri istuu.

Ap

No jospa tämä työkaverisi ei tajunnut, että et osaa jatkaa keskustelua ja kertoa mielipidettäsi ilman, että hän toistaa papukaijana sinun kysymyksesi. Kuulostaa joltain alakoululaisten kirjeenvaihdolta 

"mikä on sun lempiväri" 

"punainen. mikä on sinun lempiväri" 

" sininen". 

Mä kirjoitinkin, etten todellakaan olettanut, että sitten hän kysyy minulta, vaan oletin ehkä, että hän sanoo, kumpi on. Vaikka hän ois sanonutkin, että se, jolla itse istui, olisin siihen voinut sanoa, että ottaisitko silti hetkeksi tän mun, koska mun selkä on niin kipeä nyt, mutta koska hän mauttomasti ja moukkamaisesti vastasikin haukkumalla sen mun tuolin, en oikein voinut tuntematta itseäni ilkeäksi tai ahneeksi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni vielä sanoin, että aarght, tää tuoli (jolla olin) tekee mun selälle kipeää.

Sitten perään kysymystä hänelle.

Ap

Kyllä sellaiset huomaavaiset ihmiset ottavat heti vaarin, ettei heiltä tartte tuolia viedä alta, vaan tarjoavat sitä TAI vähintään neuvottelevat vuorokäytöstä ilman että se pitää edes heistä esiin puristaa.

Tosi kiva ehdottaa toiselle sen jälkeen, että otatko tämän, kun hän on moukkana haukkunut sen lyttyyn. Tätäkin tarkoitan huonolla kotikasvatuksella ja tahdittomuudella hänessä. Muuten on mukava tyyppi, niin harmillista sitten tuollainen.

Ap

Sinusta on siis huomaavaista olettaa automaattisesti, että kaikki, mitä tässä maailmassa keksit haluta, pitää sinun heti saada. 

Ei, vaan tarkoitus oli ihan kysyä. Sehän ois ollut tosi heppo, jos hän ois sanonut tykkäävänsä siitä, jolla mä olin, enemmän. Koska meillä on (ainakin) yksi sellainen työntekijä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei ap!

Työkaverisi ei ole tyhmä, huono, moukka tai mitenkään huonosti kasvatettu.

Sinä olet itse tyhmä, huonosti kasvatettu, inhottava, epämiellyttävä, törkeä, itsekäs ja TYHMÄ!

Olet tyhmä. Tao siihen pissaiseen päähäsi se.

Sä voit olla tuota mieltä, ihan rauhassa, iisi iisi.

Ap

Kaikki on sitä mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap varaa aika ammattilaisen juttusille. Sitä ennen vedä syvään henkeä ja yritä miettiä asioita muiden näkökulmasta.

Jos kysyn sulta "Kumman suklaapatukan haluat?" Ja valitset sen, jonka minä olisin salaa halunnut, tuntuisiko reilulta jos haukkuisin sinua selän takana?

Vain jos olisit juuri sanonut, että lääkäri salli sinulle vain tumman suklaan ja ottaisin itse sen.

Ap

Miksi et kertonut tätä heti aloituksessa, että ennen kysymystä nimenomaan kerroit, että sinun on saatava se tuoli eikä huonompi tuoli tai seisominen sovi sinulle? 

Tämä luki aloituksessa: ”Miten joku ei tajua, että jos selkävaivainen kysyy tuollaista…”

Eli hän tiesi, että selkävaivainen kysyy. Vain ilkeä lukija ei tuostakaan ymmärrä, että ”selkävaivainen kysyy” viittaa kuulijan (työkaveri) mind settiin. En ole niin ilkeä, että oletan kenenkään huvikseen antavan juuri sitä tuolia, jolla itse on, minulle. Vaan syystä. Työkaveri tiesi, että mulla on selkä kipeänä ja siis niin, että valitin oikein siitä aiheutuvaa harmia.

En kai mä muuten mitään tuolia tuollalailla kyselisi!

Ap

Mutta kun niitä selkävaivojakin on aika helkkarin monenlaisia, joten mitenköhän sen työkaverin olisi pitänyt lukea sinun ajatuksesi siitä, että SINUN selällesi ainoa mahdollinen asento on nimenomaan siinä tuolissa, joka HÄNEN mielestään on parempi? On sellaisiakin selkävaivoja, joissa ei pysty edes istumaan satulatuolilla, joten marinasi selkävaivoistasi ei vielä anna tarpeeksi informaatiota kenellekään siitä, että juuri sillä sekunnilla olisit halunnut juuri sen tuolin, joka työkaverisi perseen alla sattui olemaan. 

No se voi olla. Sekin on mielestäni osoitus tyhmyydestä. Siis minun mielestäni. MUn mielipiteet eivät ole faktoja, kestätkö sen?

Ap

Kyllä, ihan jokainen tässä ketjussa tietää, että sinun mielipiteesi eivät ole faktoja. Siksihän tässä väännetäänkin, että sinäkin sen ymmärtäisit. 

Miksi sä siitä väännät, mitä mieltä mä olen? Enkö saa olla sitä mieltä, että pidän työkaveriani tyhmänä? Osa tyhmyyttä oli se, että hän oikein haukkui sen tuolin, jolla minä olin, tosi tahditonta, vaikka en ois halunnut tuolia edes vaihtaa. Hän olisi voinut kehua omaa tuoliaan, silloin ei olisi käynyt täysin selväksi miten paska se vaihdokki sitten hänelle olisi.

Ap

No ihan siksi, että toisin kuin väität, tyhmäksi haukkuminen ei ole koskaan hyvää käytöstä. Varsinkaan ilman mitään syytä. Ihan vain tiedoksesi, että tämä on melko yleinen yhteisymmärrys tässä maailmassa, että hyvä käytös on jotain ihan muuta kuin sinä näköjään luulet.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni vielä sanoin, että aarght, tää tuoli (jolla olin) tekee mun selälle kipeää.

Sitten perään kysymystä hänelle.

Ap

Juu juu, ihan varmasti, "muistaaksesi". Jännä, että nyt vasta tämänkin muistit. Ja tuostakaan ei kukaan vieläkään pysty täydellisesti päättelemään, että haluat nimenomaan sen toisen tuolin vaan tuosta voi saada sen käsityksen, että satulatuoli tai istuminen ei yleensäkään sovi sinulle. 

No siksi mä en voinut jatkaa siitä mihinkään, koska hän moukkamaisesti haukkui sen mun tuolini. Sanoin siis noin, mutta siitä en mene takuuseen, oliko paikalla silloin hän vai eräs toinen.

Ap