Onko työkaverini vähän tyhmä?
Pidän hänestä kyllä, ja arvostan, mutta kun kysyin häneltä eilen akuutissa selkävaivassa, että kummalla satulatuolilla hän mieluiten istuu, (kun ne ovat erilaiset, se toinen niistä on sellainen ylipieni ja huono itselleni ja toinen normaalin kokoinen ja hyvä, ja hänellä oli se hyvä itsellään), niin hän vain sanoi, että ”mä tykkään tästä, toi toinen on huono”.
Kiva siinä sitten kysyä, että ”voisitko antaa sen hyvän minulle?” Miten joku ei tajua, että jos selkävaivainen kysyy tuollaista, hän itse istuisi siinä tuolissa hetken mielellään?
Työn luonne on vieläpä sellaista, että emme istu pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti, vaan aina hetken.
Ajatteliko hän, että minua vain ihan hänen näkökulmastaan kiinnostaa kysyä, kummalla tuolilla hän mieluummin istuu? Oikeasti.
Joskus 2 tunnin päästä hänellä oli sytyttänyt ja hän kysyi minulta, että ”haluaisitko sä istua tällä?” En viitsinyt sanoa, että olisin halunnut istua joo, koska ainakin itse olisin hänenä kokenut itseni ihan tyhmäksi siinä tapauksessa, että olisin ollut noin itsekäs. Tai ehkä hän siis oli vain tyhmä ja huonosti kasvatettu. Ei kasvatettu huomioimaan sitä, että kaikki ei liity aina juuri SINUUN.
Kommentit (628)
Mitähän sen työkaverin olisi sitten oikein pitänyt tehdä?Asian huomattuaan tulla levittämään se satulatuoli teidän ylhäisen takamuksenne alle ja samalla pyydellen anteeksi kun ei HETI huomannut ettei teidän ylhäisyytenne ollutkaan muuten vain kiinnostunut tuolien teknisistä ominaisuuksista, vaan hän todella tarkoitti että hänen olisi pitänyt päästä istumaan siihen samantien itse, ja muuten joku saa vähintäänkin syytteen fyysisestä pahoinpitelystä tai laiminlyönnistä😅
Ihan aikuisten oikeasti, taidat ap kärsiä vaativasta persoonallisuushäiriöstä. Suosittelen pikaisesti hakeutumaan tutkimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo sinun käytöksesi AP ole mitään hyvän kasvatuksen tulosta, sinut on vain opetettu ilmaisemaan itseäsi kiertoilmaisuin. Monet puhuvat suoraan tuollaisista yksinkertaisista asioista, eikä se ole epäkohteliasta. Epäkohteliasta on heittäytyä marttyyrilinjalle ihan vaan sen vuoksi, että työkaveri ei ymmärtänyt vihjailuasi.
No, jos se ei ole epäkohteliasta, niin se on, jos joku antaa sen tuolin sitten toiselle ja pahastuu, koska olisi ITSE tarvinnut sitä, koska hänen niskajuminsa, vaivansa, whatever.
Kuinka monta sellaista ketjua ollaankaan nähty palstalla ja niissäkin se tuolin annosta pahastuva on syytetyn penkillä aina.
Minä en halua kenenkään antavan sitä tuoliaan jos ei halua, sen takia kysyin niin, että henkilön ei ole pakko sitä antaa.
Minusta oli tosi käsittämätöntä, että hänellä meni joku 2 tuntia tajuta asia.
Miksei sellaisesta saa ärsyyntyä ja kertoa sitä mihin haluaa, jos tahtoo???
Kyllä se, että itse haluat toiselle hyvää ja tämä on noin tyhmä, ärsyttää ihan oikeutetusti! Ei se sitä tarkoita, että ajattelisin tyhmyyden olevan pahuutta tms. Mutta en vain VOI pitää älykkäänä ihmistä, joka ei heti tajunnut antaa sitä tuolia mulle.
En minäkään ole ihminen, joka ehkä toisen selkäsäryistä kuullessaan kysyy, haluaako tämä minun tuolini, eli onko se hänestä parempi (se oli siis se normaalinkokoinen satulatuoli, eli oletusarvoisesti toimivin), mutta kyllä mä ajattelen asiaa.
Eli herkällä korvalla kuulostelen sitä, osoittaako toinen merkkejä, että aikoisi kysyä tuolia minulta. Siinä tapauksessa annan sellaisen, joka toista helpottaa ilman muuta hänelle, jos itse olen terve. Ja jos en ole, sanon, että sopiiko näin ja näin yms.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap varaa aika ammattilaisen juttusille. Sitä ennen vedä syvään henkeä ja yritä miettiä asioita muiden näkökulmasta.
Jos kysyn sulta "Kumman suklaapatukan haluat?" Ja valitset sen, jonka minä olisin salaa halunnut, tuntuisiko reilulta jos haukkuisin sinua selän takana?Vain jos olisit juuri sanonut, että lääkäri salli sinulle vain tumman suklaan ja ottaisin itse sen.
ApMiksi et kertonut tätä heti aloituksessa, että ennen kysymystä nimenomaan kerroit, että sinun on saatava se tuoli eikä huonompi tuoli tai seisominen sovi sinulle?
Tämä luki aloituksessa: ”Miten joku ei tajua, että jos selkävaivainen kysyy tuollaista…”
Eli hän tiesi, että selkävaivainen kysyy. Vain ilkeä lukija ei tuostakaan ymmärrä, että ”selkävaivainen kysyy” viittaa kuulijan (työkaveri) mind settiin. En ole niin ilkeä, että oletan kenenkään huvikseen antavan juuri sitä tuolia, jolla itse on, minulle. Vaan syystä. Työkaveri tiesi, että mulla on selkä kipeänä ja siis niin, että valitin oikein siitä aiheutuvaa harmia.
En kai mä muuten mitään tuolia tuollalailla kyselisi!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän tajusi asiani lopulta, missä pahoittelut, ettei tajunnut heti?
ApAnteeksipyyntö mistä? Ettet osaa ilmaista itseäsi?
Osasinhan. Siitä, ettei heti tajunnut.
ApKatsopa ap saamiasi alapeukkuja. Yleinen arvio on, että et osannut. Selkeä toive olisi huomioitu heti, passiivis-aggressiivisen muka-kysymyksen tulkintaan meni aikaa. Varmaan työkaveri huomasi sinun alkaneen sen jälkeen murjottaa ja kyräillä ja alkoi sen takia miettiä omituiseen reaktioosi syytä. Se ei silti tehnyt toiveestasi oikein muotoiltua, että työtoverisi alkoi hiljaa itsekseen arvailla huonoon käytökseesi syitä.
En alkanut murjottaa, sen keksit ihan omasta päästäsi. Ajattelen vain, että hän on tyhmä ja ylpeä ja aika itsekeskeinen. Se on tullut esille aikaisemminkin, ehkä senkin takia en ihan suoraan kysynyt. Sellaiset ihmiset eivät myöskään tajua, jos kysyt ystävällisesti jotain itseäsi varten, että vaikka he voivatkin pitää kiinni oikeuksistaan, se ei aina ole kohteliasta.
ApHöpö höpö. Kyllä sun omahyväinen halveksuntasi näkyy ja kuuluu, ja juuri siksi hän myöhemmin tyrkyttikin tuoliaan sulle.
Jännä muuten, että sun mielestä se tuoli EI voinut olla sille työkaverillesi tärkeä hänen mahdollisten selkävaivojensa takia, koska "istuksitte tuoleilla vain silloin tällöin päivän aikana, ei työtä tehdessänne".
Mutta sulle se silti olikin yhtäkkiä selän takia ehdottoman välttämätön.
Pikkasenlo tuossaKIN sulla epäloogisuutta. Taustalla tietysti itsekäs ajattelu: sulle tärkeää ja olemassa olevaa ovat vain sä ja sun tarpeet, ja muiden pitäisi palvoa ja noudattaa niitä.
Mä nimenomaan oletin, että se voi olla hänellekin tärkeä. Mutta syy olla tarjoamatta sitä mulle, kun kysyin siitä, ei ollut se, vaan se, että hän ei tajunnut mitä kysyttiin, ennen kuin vasta pitkän ajan kuluttua. Jos kysymyksen kerran pystyi tajuamaan, fiksu olisi tajunnut sen HETI. Sori vaan, tyhmät, jotka jankkaatte, ettei voinut heti tajuta. Nimenomaan voi, jos keskittyy vähän muihinkin, kuin itseensä. Ja töitä siinä ei tehdä (silloin, jos _toiselle_ voi puhua).
Ap
Harvoin näkee näin yksimielisesti aptä teilaavia peukutuksia. Kiitos uv 2022,toivoa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten arvottaminen ja johtopäätökset älykkyydestä koulutuksen perusteella, puheet tasoista, alamaisista ja ylemmistä kertonevatkin jo tarpeeksi ongelman synnyn taustoista. Kirsikkana kakun päällä: ongelma ei ollutkaan selkäkipu ja manipulointiyrityksen epäonnistuminen tuolin haltuunotossa, vaan se ettei himotulla tuolilla istuva ymmärtänyt pyytää tätä kaikkea anteeksi. Pyydän sitä nyt hänen puolestaan. Anna anteeksi, sillä hän ei tiennyt mitä hän teki.
Manipulointi? Mikä se sinusta sitten on, että sanoo toiselle: annatko sun tuolis mulle, koska mulla on selkä kipeä? Mitä, jos se toinen sanoo, että en anna? Sinä ajattelet, että olipas kiva tyyppi? Mutta mikä oikeus sulla on ajatella niin? Mistä sä tiedät, miksi toinen ei anna sitä? Siksi asiaa kysytään niin, että toinen voi hetken miettiä, voiko antaa tuolin vai ei.
ApEn ymmärrä yhtään mitä selität, (joten taidan olla sitä alinta tasoa sillä sun asteikollasi.) Olisin kysynyt, että "voidaanko vaihtaa tuoleja, kun tuo on omalle selälle parempi, mikäli sulle ei ole väliä kummalla istut."
Toi oli muuten hyvä, mutta mitä, jos hän olisi sanonut, että ”on”. Sanoihan hän nytkin heti hyvin koppavasti, että se tuoli, jolla HÄN SIINÄ SAA ISTUA, on parempi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap varaa aika ammattilaisen juttusille. Sitä ennen vedä syvään henkeä ja yritä miettiä asioita muiden näkökulmasta.
Jos kysyn sulta "Kumman suklaapatukan haluat?" Ja valitset sen, jonka minä olisin salaa halunnut, tuntuisiko reilulta jos haukkuisin sinua selän takana?Vain jos olisit juuri sanonut, että lääkäri salli sinulle vain tumman suklaan ja ottaisin itse sen.
ApAi sä olit työkaverillesi juuri sanonut, että lääkäri sallii sulle vain juuri hänen käyttämällään satulatuolilla istumisen?
Ja nytkö tämä seikka tuli sulle vasta mieleen kertoa, sivulla 18?
Ap, olet typerä ja olet valehtelija.
En, vaan olin kertonut seikan, jolla on merkitystä sen toisen valinnoissa. Jos hän voi sen kerran valita A tai B.
Ap
Ap vaikuttaa aivan sekopäältä. Toivottavasti en joudu koskaan työkaveriksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo sinun käytöksesi AP ole mitään hyvän kasvatuksen tulosta, sinut on vain opetettu ilmaisemaan itseäsi kiertoilmaisuin. Monet puhuvat suoraan tuollaisista yksinkertaisista asioista, eikä se ole epäkohteliasta. Epäkohteliasta on heittäytyä marttyyrilinjalle ihan vaan sen vuoksi, että työkaveri ei ymmärtänyt vihjailuasi.
No, jos se ei ole epäkohteliasta, niin se on, jos joku antaa sen tuolin sitten toiselle ja pahastuu, koska olisi ITSE tarvinnut sitä, koska hänen niskajuminsa, vaivansa, whatever.
Kuinka monta sellaista ketjua ollaankaan nähty palstalla ja niissäkin se tuolin annosta pahastuva on syytetyn penkillä aina.
Minä en halua kenenkään antavan sitä tuoliaan jos ei halua, sen takia kysyin niin, että henkilön ei ole pakko sitä antaa.
Minusta oli tosi käsittämätöntä, että hänellä meni joku 2 tuntia tajuta asia.
Miksei sellaisesta saa ärsyyntyä ja kertoa sitä mihin haluaa, jos tahtoo???
Kyllä se, että itse haluat toiselle hyvää ja tämä on noin tyhmä, ärsyttää ihan oikeutetusti! Ei se sitä tarkoita, että ajattelisin tyhmyyden olevan pahuutta tms. Mutta en vain VOI pitää älykkäänä ihmistä, joka ei heti tajunnut antaa sitä tuolia mulle.
En minäkään ole ihminen, joka ehkä toisen selkäsäryistä kuullessaan kysyy, haluaako tämä minun tuolini, eli onko se hänestä parempi (se oli siis se normaalinkokoinen satulatuoli, eli oletusarvoisesti toimivin), mutta kyllä mä ajattelen asiaa.Eli herkällä korvalla kuulostelen sitä, osoittaako toinen merkkejä, että aikoisi kysyä tuolia minulta. Siinä tapauksessa annan sellaisen, joka toista helpottaa ilman muuta hänelle, jos itse olen terve. Ja jos en ole, sanon, että sopiiko näin ja näin yms.
Ap
Saatan arvata että olet diagnosoitunut itsesi myös erityisherkäksi ja sen takia mainitsit että sinulla on myös joitakin as- piirteitä. Anteeksi vain mutta et voi poimia sieltä niitä ”parhaita” piirteitä, sillä autismirjoon kuuluvalla henkilöllä, jollainen sinäkin epäilemättä olet on hyvin laaja oireiden kirjo joka epäilemättä korostuu ainakin sinun kohdallasi joustamattomina ajatusmalleina. Vaikka siis itse haluatkin uskoa olevasi vain erityisherkkä ”tuntosarvet pystyssä” oleva korkeantason ihminen niin kyllä tuo yksityiskohtiin jumittaminen jo pelkästään kertoo jostain ihan muusta.
Lopeta jo!
Aloituksesta ajattelin, ettei ole kaikki kotona, mutta nyt olen vakuuttunut sinun olevan umpihullu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap varaa aika ammattilaisen juttusille. Sitä ennen vedä syvään henkeä ja yritä miettiä asioita muiden näkökulmasta.
Jos kysyn sulta "Kumman suklaapatukan haluat?" Ja valitset sen, jonka minä olisin salaa halunnut, tuntuisiko reilulta jos haukkuisin sinua selän takana?Vain jos olisit juuri sanonut, että lääkäri salli sinulle vain tumman suklaan ja ottaisin itse sen.
ApMiksi et kertonut tätä heti aloituksessa, että ennen kysymystä nimenomaan kerroit, että sinun on saatava se tuoli eikä huonompi tuoli tai seisominen sovi sinulle?
Tämä luki aloituksessa: ”Miten joku ei tajua, että jos selkävaivainen kysyy tuollaista…”
Eli hän tiesi, että selkävaivainen kysyy. Vain ilkeä lukija ei tuostakaan ymmärrä, että ”selkävaivainen kysyy” viittaa kuulijan (työkaveri) mind settiin. En ole niin ilkeä, että oletan kenenkään huvikseen antavan juuri sitä tuolia, jolla itse on, minulle. Vaan syystä. Työkaveri tiesi, että mulla on selkä kipeänä ja siis niin, että valitin oikein siitä aiheutuvaa harmia.
En kai mä muuten mitään tuolia tuollalailla kyselisi!
Ap
Mutta kun niitä selkävaivojakin on aika helkkarin monenlaisia, joten mitenköhän sen työkaverin olisi pitänyt lukea sinun ajatuksesi siitä, että SINUN selällesi ainoa mahdollinen asento on nimenomaan siinä tuolissa, joka HÄNEN mielestään on parempi? On sellaisiakin selkävaivoja, joissa ei pysty edes istumaan satulatuolilla, joten marinasi selkävaivoistasi ei vielä anna tarpeeksi informaatiota kenellekään siitä, että juuri sillä sekunnilla olisit halunnut juuri sen tuolin, joka työkaverisi perseen alla sattui olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten arvottaminen ja johtopäätökset älykkyydestä koulutuksen perusteella, puheet tasoista, alamaisista ja ylemmistä kertonevatkin jo tarpeeksi ongelman synnyn taustoista. Kirsikkana kakun päällä: ongelma ei ollutkaan selkäkipu ja manipulointiyrityksen epäonnistuminen tuolin haltuunotossa, vaan se ettei himotulla tuolilla istuva ymmärtänyt pyytää tätä kaikkea anteeksi. Pyydän sitä nyt hänen puolestaan. Anna anteeksi, sillä hän ei tiennyt mitä hän teki.
Manipulointi? Mikä se sinusta sitten on, että sanoo toiselle: annatko sun tuolis mulle, koska mulla on selkä kipeä? Mitä, jos se toinen sanoo, että en anna? Sinä ajattelet, että olipas kiva tyyppi? Mutta mikä oikeus sulla on ajatella niin? Mistä sä tiedät, miksi toinen ei anna sitä? Siksi asiaa kysytään niin, että toinen voi hetken miettiä, voiko antaa tuolin vai ei.
ApEn ymmärrä yhtään mitä selität, (joten taidan olla sitä alinta tasoa sillä sun asteikollasi.) Olisin kysynyt, että "voidaanko vaihtaa tuoleja, kun tuo on omalle selälle parempi, mikäli sulle ei ole väliä kummalla istut."
Toi oli muuten hyvä, mutta mitä, jos hän olisi sanonut, että ”on”. Sanoihan hän nytkin heti hyvin koppavasti, että se tuoli, jolla HÄN SIINÄ SAA ISTUA, on parempi.
Ap
Ja itsekin myönsit tuolla aikaisemmissa viesteissä että työkaverisi ei vain huomannut heti ja myöhemmin kyllä tarjosi tuolia. Joten älä viitsi taas alkaa selittämään ristiin asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten arvottaminen ja johtopäätökset älykkyydestä koulutuksen perusteella, puheet tasoista, alamaisista ja ylemmistä kertonevatkin jo tarpeeksi ongelman synnyn taustoista. Kirsikkana kakun päällä: ongelma ei ollutkaan selkäkipu ja manipulointiyrityksen epäonnistuminen tuolin haltuunotossa, vaan se ettei himotulla tuolilla istuva ymmärtänyt pyytää tätä kaikkea anteeksi. Pyydän sitä nyt hänen puolestaan. Anna anteeksi, sillä hän ei tiennyt mitä hän teki.
Manipulointi? Mikä se sinusta sitten on, että sanoo toiselle: annatko sun tuolis mulle, koska mulla on selkä kipeä? Mitä, jos se toinen sanoo, että en anna? Sinä ajattelet, että olipas kiva tyyppi? Mutta mikä oikeus sulla on ajatella niin? Mistä sä tiedät, miksi toinen ei anna sitä? Siksi asiaa kysytään niin, että toinen voi hetken miettiä, voiko antaa tuolin vai ei.
ApSinähän pidät nyt joka tapauksessa sitä työkaveriasi tyhmänä ja itsekkäänä, joten mitä ihmeessä häviät siinä, että annat hänelle tilaisuuden olla oikeasti kiva tyyppi esittämällä suoraan sen kysymyksen?
Eli rautalangasta:
a) "Kummastako tuolista pidät enemmän?" -> jättää TODELLA ison todennäköisyyden sille, että henkilö ei ajattele asiaa sen kummemmin ja vastaa ainoastaan esittämääsi kysymykseen -> on erittäin todennäköistä, että henkilöstä tulee tyhmä kuva, vaikka hän ei itse edes sitä huomaa
b) "Hei sinulla on tuo parempi tuoli tuossa, haittaisiko, jos minä ottaisin sen hetkeksi, kun selkäni on rikki" -> Sisältää OIKEAN ja todennäköisen mahdollisuuden siihen, etä henkilö ymmärtää kysymyksen oikein ja hänellä on AITO mahdollisuus olla kiva.
Millä ihmeen logiikalla a -vaihtoehto on sinusta parempi, jos tarkoituksesi on muka välttää nolo tilanne? A-vaihtoehto pikemminkin antaa sinusta vaikutelman, että teit valinnan tarkoituksella hankalaksi, että pääset haukkumaan toista.
Niin, nämä ”haittaisiko sinua, jos mä saan sen paremman asian” -tyypit ovat oksettavia ja itsekkäitä persoonia. Jos se haittaa, se ei ole heille yleensä ok. Hämmästyvät, jos joku koittaa perustella, miksei halua vaihtaa, eikä ole vain k-pää. Se tyrmistys on niin myötähäpeää aiheuttavaa, etten jaksaisi sitä. Sama siis tuossa, jos minun olisi pitänyt tuohon perään alkaa selittää, miksi se tuoli auttaisi nyt. Eikö toinen osaa ajatella sellaista itse, ihan pokkana vain kertoo meistä toiselle, eli minulle, että pitää itse parempaa tuolia? No, voihan se olla, että hän ajatteli, että se pienempi on minusta ”ihan sama” tai parempi, mutta miksi kysyisin sitten, mitä mieltä HÄN on…? Jos en itse asiassa meinaa, että sä olet nyt sillä paremmalla tuolilla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap varaa aika ammattilaisen juttusille. Sitä ennen vedä syvään henkeä ja yritä miettiä asioita muiden näkökulmasta.
Jos kysyn sulta "Kumman suklaapatukan haluat?" Ja valitset sen, jonka minä olisin salaa halunnut, tuntuisiko reilulta jos haukkuisin sinua selän takana?Vain jos olisit juuri sanonut, että lääkäri salli sinulle vain tumman suklaan ja ottaisin itse sen.
ApAi sä olit työkaverillesi juuri sanonut, että lääkäri sallii sulle vain juuri hänen käyttämällään satulatuolilla istumisen?
Ja nytkö tämä seikka tuli sulle vasta mieleen kertoa, sivulla 18?
Ap, olet typerä ja olet valehtelija.
En, vaan olin kertonut seikan, jolla on merkitystä sen toisen valinnoissa. Jos hän voi sen kerran valita A tai B.
Ap
Täh? Miten sinun selkävaivoillasi pitäisi olla mitään merkitystä silloin, kun kysyt mikä tuoli TYÖKAVERISI MIELESTÄ on parempi? Siinä hän ei valitse, mikä tuoli hänen pitäisi antaa sinulle vaan ainoastaan se, missä hän itse mieluiten istuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten arvottaminen ja johtopäätökset älykkyydestä koulutuksen perusteella, puheet tasoista, alamaisista ja ylemmistä kertonevatkin jo tarpeeksi ongelman synnyn taustoista. Kirsikkana kakun päällä: ongelma ei ollutkaan selkäkipu ja manipulointiyrityksen epäonnistuminen tuolin haltuunotossa, vaan se ettei himotulla tuolilla istuva ymmärtänyt pyytää tätä kaikkea anteeksi. Pyydän sitä nyt hänen puolestaan. Anna anteeksi, sillä hän ei tiennyt mitä hän teki.
Manipulointi? Mikä se sinusta sitten on, että sanoo toiselle: annatko sun tuolis mulle, koska mulla on selkä kipeä? Mitä, jos se toinen sanoo, että en anna? Sinä ajattelet, että olipas kiva tyyppi? Mutta mikä oikeus sulla on ajatella niin? Mistä sä tiedät, miksi toinen ei anna sitä? Siksi asiaa kysytään niin, että toinen voi hetken miettiä, voiko antaa tuolin vai ei.
ApEn ymmärrä yhtään mitä selität, (joten taidan olla sitä alinta tasoa sillä sun asteikollasi.) Olisin kysynyt, että "voidaanko vaihtaa tuoleja, kun tuo on omalle selälle parempi, mikäli sulle ei ole väliä kummalla istut."
Toi oli muuten hyvä, mutta mitä, jos hän olisi sanonut, että ”on”. Sanoihan hän nytkin heti hyvin koppavasti, että se tuoli, jolla HÄN SIINÄ SAA ISTUA, on parempi.
ApJa itsekin myönsit tuolla aikaisemmissa viesteissä että työkaverisi ei vain huomannut heti ja myöhemmin kyllä tarjosi tuolia. Joten älä viitsi taas alkaa selittämään ristiin asioita.
No en mä siinä vaiheessa enää voinut ilmaista, että kysymys oli saada se tuoli. Koska hän vaikutti jo ilmankin sitä niin tyhmältä. Nyt hän vo ajatella, että mua tosiaan kiinnosti kummasta tuoleista hän pitää enemmän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap varaa aika ammattilaisen juttusille. Sitä ennen vedä syvään henkeä ja yritä miettiä asioita muiden näkökulmasta.
Jos kysyn sulta "Kumman suklaapatukan haluat?" Ja valitset sen, jonka minä olisin salaa halunnut, tuntuisiko reilulta jos haukkuisin sinua selän takana?Vain jos olisit juuri sanonut, että lääkäri salli sinulle vain tumman suklaan ja ottaisin itse sen.
ApAi sä olit työkaverillesi juuri sanonut, että lääkäri sallii sulle vain juuri hänen käyttämällään satulatuolilla istumisen?
Ja nytkö tämä seikka tuli sulle vasta mieleen kertoa, sivulla 18?
Ap, olet typerä ja olet valehtelija.
En, vaan olin kertonut seikan, jolla on merkitystä sen toisen valinnoissa. Jos hän voi sen kerran valita A tai B.
ApTäh? Miten sinun selkävaivoillasi pitäisi olla mitään merkitystä silloin, kun kysyt mikä tuoli TYÖKAVERISI MIELESTÄ on parempi? Siinä hän ei valitse, mikä tuoli hänen pitäisi antaa sinulle vaan ainoastaan se, missä hän itse mieluiten istuu.
Niin? Ja hänestä on ihan ok istua sillä paremmalla tuolilla, kun mulla on selkä pahana?
Ei edes kysy, kumpi on susta eli minusta parempi?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap varaa aika ammattilaisen juttusille. Sitä ennen vedä syvään henkeä ja yritä miettiä asioita muiden näkökulmasta.
Jos kysyn sulta "Kumman suklaapatukan haluat?" Ja valitset sen, jonka minä olisin salaa halunnut, tuntuisiko reilulta jos haukkuisin sinua selän takana?Vain jos olisit juuri sanonut, että lääkäri salli sinulle vain tumman suklaan ja ottaisin itse sen.
ApMiksi et kertonut tätä heti aloituksessa, että ennen kysymystä nimenomaan kerroit, että sinun on saatava se tuoli eikä huonompi tuoli tai seisominen sovi sinulle?
Tämä luki aloituksessa: ”Miten joku ei tajua, että jos selkävaivainen kysyy tuollaista…”
Eli hän tiesi, että selkävaivainen kysyy. Vain ilkeä lukija ei tuostakaan ymmärrä, että ”selkävaivainen kysyy” viittaa kuulijan (työkaveri) mind settiin. En ole niin ilkeä, että oletan kenenkään huvikseen antavan juuri sitä tuolia, jolla itse on, minulle. Vaan syystä. Työkaveri tiesi, että mulla on selkä kipeänä ja siis niin, että valitin oikein siitä aiheutuvaa harmia.
En kai mä muuten mitään tuolia tuollalailla kyselisi!
ApMutta kun niitä selkävaivojakin on aika helkkarin monenlaisia, joten mitenköhän sen työkaverin olisi pitänyt lukea sinun ajatuksesi siitä, että SINUN selällesi ainoa mahdollinen asento on nimenomaan siinä tuolissa, joka HÄNEN mielestään on parempi? On sellaisiakin selkävaivoja, joissa ei pysty edes istumaan satulatuolilla, joten marinasi selkävaivoistasi ei vielä anna tarpeeksi informaatiota kenellekään siitä, että juuri sillä sekunnilla olisit halunnut juuri sen tuolin, joka työkaverisi perseen alla sattui olemaan.
No se voi olla. Sekin on mielestäni osoitus tyhmyydestä. Siis minun mielestäni. MUn mielipiteet eivät ole faktoja, kestätkö sen?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten arvottaminen ja johtopäätökset älykkyydestä koulutuksen perusteella, puheet tasoista, alamaisista ja ylemmistä kertonevatkin jo tarpeeksi ongelman synnyn taustoista. Kirsikkana kakun päällä: ongelma ei ollutkaan selkäkipu ja manipulointiyrityksen epäonnistuminen tuolin haltuunotossa, vaan se ettei himotulla tuolilla istuva ymmärtänyt pyytää tätä kaikkea anteeksi. Pyydän sitä nyt hänen puolestaan. Anna anteeksi, sillä hän ei tiennyt mitä hän teki.
Manipulointi? Mikä se sinusta sitten on, että sanoo toiselle: annatko sun tuolis mulle, koska mulla on selkä kipeä? Mitä, jos se toinen sanoo, että en anna? Sinä ajattelet, että olipas kiva tyyppi? Mutta mikä oikeus sulla on ajatella niin? Mistä sä tiedät, miksi toinen ei anna sitä? Siksi asiaa kysytään niin, että toinen voi hetken miettiä, voiko antaa tuolin vai ei.
ApSinähän pidät nyt joka tapauksessa sitä työkaveriasi tyhmänä ja itsekkäänä, joten mitä ihmeessä häviät siinä, että annat hänelle tilaisuuden olla oikeasti kiva tyyppi esittämällä suoraan sen kysymyksen?
Eli rautalangasta:
a) "Kummastako tuolista pidät enemmän?" -> jättää TODELLA ison todennäköisyyden sille, että henkilö ei ajattele asiaa sen kummemmin ja vastaa ainoastaan esittämääsi kysymykseen -> on erittäin todennäköistä, että henkilöstä tulee tyhmä kuva, vaikka hän ei itse edes sitä huomaa
b) "Hei sinulla on tuo parempi tuoli tuossa, haittaisiko, jos minä ottaisin sen hetkeksi, kun selkäni on rikki" -> Sisältää OIKEAN ja todennäköisen mahdollisuuden siihen, etä henkilö ymmärtää kysymyksen oikein ja hänellä on AITO mahdollisuus olla kiva.
Millä ihmeen logiikalla a -vaihtoehto on sinusta parempi, jos tarkoituksesi on muka välttää nolo tilanne? A-vaihtoehto pikemminkin antaa sinusta vaikutelman, että teit valinnan tarkoituksella hankalaksi, että pääset haukkumaan toista.
Niin, nämä ”haittaisiko sinua, jos mä saan sen paremman asian” -tyypit ovat oksettavia ja itsekkäitä persoonia. Jos se haittaa, se ei ole heille yleensä ok. Hämmästyvät, jos joku koittaa perustella, miksei halua vaihtaa, eikä ole vain k-pää. Se tyrmistys on niin myötähäpeää aiheuttavaa, etten jaksaisi sitä. Sama siis tuossa, jos minun olisi pitänyt tuohon perään alkaa selittää, miksi se tuoli auttaisi nyt. Eikö toinen osaa ajatella sellaista itse, ihan pokkana vain kertoo meistä toiselle, eli minulle, että pitää itse parempaa tuolia? No, voihan se olla, että hän ajatteli, että se pienempi on minusta ”ihan sama” tai parempi, mutta miksi kysyisin sitten, mitä mieltä HÄN on…? Jos en itse asiassa meinaa, että sä olet nyt sillä paremmalla tuolilla.
Ap
Millä tavalla tällaiset tyypit ovat yhtään oksettavampia ja itsekkäämpiä persoonia kuin sinäkään, jos siellä on täsmälleen sama ajatusmaailma takana: "minä haluan sen tuolin ja sinun pitää se antaa minulle, vaikka oma selkäsi olisi miten kipeä ja sinä olet tyhmä, jos et tottele minua". Kysymyksenasettelusi ei pelasta sinua nyt tältä kuvotukselta vaan se ajatus ja asennehan tässä ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap varaa aika ammattilaisen juttusille. Sitä ennen vedä syvään henkeä ja yritä miettiä asioita muiden näkökulmasta.
Jos kysyn sulta "Kumman suklaapatukan haluat?" Ja valitset sen, jonka minä olisin salaa halunnut, tuntuisiko reilulta jos haukkuisin sinua selän takana?Vain jos olisit juuri sanonut, että lääkäri salli sinulle vain tumman suklaan ja ottaisin itse sen.
ApMiksi et kertonut tätä heti aloituksessa, että ennen kysymystä nimenomaan kerroit, että sinun on saatava se tuoli eikä huonompi tuoli tai seisominen sovi sinulle?
Tämä luki aloituksessa: ”Miten joku ei tajua, että jos selkävaivainen kysyy tuollaista…”
Eli hän tiesi, että selkävaivainen kysyy. Vain ilkeä lukija ei tuostakaan ymmärrä, että ”selkävaivainen kysyy” viittaa kuulijan (työkaveri) mind settiin. En ole niin ilkeä, että oletan kenenkään huvikseen antavan juuri sitä tuolia, jolla itse on, minulle. Vaan syystä. Työkaveri tiesi, että mulla on selkä kipeänä ja siis niin, että valitin oikein siitä aiheutuvaa harmia.
En kai mä muuten mitään tuolia tuollalailla kyselisi!
ApMutta kun niitä selkävaivojakin on aika helkkarin monenlaisia, joten mitenköhän sen työkaverin olisi pitänyt lukea sinun ajatuksesi siitä, että SINUN selällesi ainoa mahdollinen asento on nimenomaan siinä tuolissa, joka HÄNEN mielestään on parempi? On sellaisiakin selkävaivoja, joissa ei pysty edes istumaan satulatuolilla, joten marinasi selkävaivoistasi ei vielä anna tarpeeksi informaatiota kenellekään siitä, että juuri sillä sekunnilla olisit halunnut juuri sen tuolin, joka työkaverisi perseen alla sattui olemaan.
Pitäisi olla yleissivistyksessä, että selkävaivat = tuolilla istuminen on nou nou.
Ja jos selkä vaivaa, satulatuoli on paras. Hän itse oikein haukkui tuolin, jolla mä istun, mutta ONNEKSI hän itse sai istua sillä paremmalla. Nih.
Ap
En tiedä kumpi on oudompaa aloittajassa:
Ongelma kommunikoida asioista suoraan ja pyytää tuolia vai tämä, että jaksaa jauhaa 19! sivua saman päivän aikana siitä asiasta vauvapalstalla.
Onkohan sulla korvien välissä vikaa?