Olen äiti, jonka lapsi jättää yhden luokkakaverin kutsumatta synttäreilleen
Lapseni järjestää syntymäpäivät ja jättää vain yhden lapsen luokaltaan kutsumatta kaikista kutsutuista pojista.
Yritin selittää, että on epäkohteliasta jättää yksi kutsumatta, kun kaikki muut pojat saavat kutsun. Lapseni selitti, että tämä yksi poika kiusaa toisia, tönii ja on ilkeä toisille. Mutta. Mikä pahinta: Kukaan muukaan ei aio kutsua häntä syntymäpäivilleen. Tästä ovat pienet pojat keskenään sopineet.
Voi itku! Olen aina niin ihmetellyt, miksi jotkut vanhemmat ovat niin pölvästejä, että jättävät yhden lapsen kutsumatta. Nyt olen itse tuollainen pölvästi-vanhempi.
Olenko toiminut mielestänne väärin, kun annan lapseni jättää yhden lapsen kutsumatta? Enhän minä tiedä kiusaako tuo poika oikeasti toisia lapsia - minulla on siitä vain oman poikani sana. Oma poikani sanoo, että hän ei halua kutsua tuota poikaa, koska poika on ilkeä toisille, aina menemässä joka paikkaan ensimmäisenä ja kiusaa toisia.
Joten annan pojan pitää pääni. Hän saa jättää tuon yhden pojan kutsumatta. Miten muut olette toimineet tällaisessa tilanteessa?
Hän meinasi jättää toisenkin pojan kutsumatta, mutta sain ylipuhuttua (tämä toinen poika ei ole kiusaaja, joten sanoin, että on pakko kutsua).
Kommentit (117)
Ikävää, mutta ymmärrän. Omankin lapsen luokalla on sellainen häirikkö, etten voi mitenkään kuvitella kutsuvani häntä kotiimme. Rikkoo, varastaa, on väkivaltainen.
Tosin me teimme sillä tavalla, että hänen takiaan, lapsi jätti pari muutakin kutsumatta, ettei häirikkö jäänyt ainoaksi, joka ei saanut kutsua.
Kiusata ei saa, mutta mielestäni se ei ole kiusaamista, että jättää kutsumatta kiusaajan. Ei aikuisetkaan kutsu juhliinsa ihmisiä, joista on pelkkää harmia ja joiden kanssa saa jatkuvasti pelätä saavansa turpaansa.
Oma lapsi on ollut se toinen joka jätettiin kuulemma kutsumatta jottei vain yksi olisi jäänyt. Itse varmaan tuollaisessa tilanteessa rajoittaisin sitä määrää enemmänkin, esim. että saa kutsua luokalta 3 läheisintä.
Minäkin olin aina se yksi jota kukaan ei kutsunut. Olin erittäin helpottunut ja onnellinen. Riitti että koulussa joutui näkemään niitä.
Olen opettaja ja kyllä se 99% on niin, että se yksi joka jätetään kutsumatta on kiusattu ei kiusaaja: yleensä sellianen ujo ja kiltti oppilas. Veikkaanpa että tässäkin on kyse siitä, toki kuulostaa tyttöjen toiminnalta tuo yhden jättäminen ulkopuollelle.
[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 14:45"]
[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 14:43"]Hienoa että annat pojan pitää pääsi. [/quote] XD
[/quote]
Varmaan silti itse järjestit lapsettomat häät, tai muuta vastaavaa?
[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 14:47"]Mun mielestä tämä keskustelu synttäreistä on mennyt aivan yli. Kouluun ei saa viedä kutsuja kun jollekin voi tulla paha mieli. Siis what :0
Lapsi päättää kavereistaan ja aikuinen voi olla tukemassa ja ohjeistamassa mutta et sinä vanhempana voi paljoa puuttua lapsen kavereihin. Tietysti jos on vaaraksi/huonoja vaikutteita niin silloin suojellaan mutta muuten en kyllä puuttuisi.
[/quote]
entä jos se ulkopuolelle jäävä on kerta toisensa jälkeen oma lapsesi?
Kun tyttäreni sanoi "haluan kutsua Miinan, Liinun, Erikan ja Lotan" ja jätti yhden luokan tytön Jessican kutsumatta, sanoin välittömästi että hänen on kutsuttava myös Jessica. Tietty tyttö sanoi että tämä Jessica on hirveän väkivaltainen ja kiusaa muita. Käskin hänen silti kutsua ja hän lopulta suostui. Jessica tuli ja huomasin että hän oli melko ujo. Tytöt kuitenkin alkoivat leikkiä ja koko synttärit olivat aivan ihanat tyttärestäni. Jessica ja tyttöni ovat tällä hetkellä porukassa Jessica, tyttäreni ja Lotta. Jessica on siis hänen yksi parhaista ystävistä.
Muista: Lapsen vanhemmat saa aina soittaa paikalle jos lapsi käyttäytyy sopimattomasti.
Voin kertoa opettaja, että ainakin minun kertomassani tapauksessa olet 100 % väärässä. Kyseessä ei suinkaan ole hiljainen tyttö, jota kiusataan vaan hyvin voimakkaasti väkivaltainen tyttö, joka lisäksi varastelee ja rikkoo toisten tavaroita.
[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 14:56"]Minäkin olin aina se yksi jota kukaan ei kutsunut. Olin erittäin helpottunut ja onnellinen. Riitti että koulussa joutui näkemään niitä.
[/quote]
Taidat olla harvinaisuus, joka nauttii porukan ulkopuolelle jättämisestä. Vai oletko sittenkin vain uskotellut itsellesi niin? Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Meillä tilanne oli se, että poikamme sai kutsua synttäreilleen ikävuosien mukaisen määrän luokkakavereitaan l. ei ollenkaan kaikkia. Noh, parin viikon päästä oli pojan luokkakaverilla synttärit ja tämä samainen sankari oli poikamme juhlissa -tällöin kehuskeli paikalla, missä hänen juhlansa pidetään ja puhui pojallemme, että tottakai hänkin saa kutsun jne.jne. Vaan eipä saanut. Yritäpä selittää harmistuneelle lapselle, miksi häntä ja erästä toista poikaa ei kutsuttu vaikka luokan kaikki muut pojat kutsuttiin. Ihmettelen tässä tapauksessa pojan vanhempien,(ähinnä äidin) toimintaa, sillä hän haki poikaansa meidän juhlilta ja kuuli takuulla poikansa puheista ja kutsusta meidän pojallemme. Mutta minkäs teet, jos vanhemmat ovat moukkia niin... Ja ei, tällä kaverilla ei ole mitään asiaa poikamme seuraaville synttäreille, sen verran moukkia olemme nyt mekin.
Tässä keskustelussa taas huomaa, että todella moni hyväksyy yhden kiusaamisen lajin, ulkopuolelle jättämisen. Kuten opettaja sanoo, lapset myös keksivät taitavasti syitä jättää ulkopuolelle.
En väitä, etteikö osa näistä lapsista, joiden sanotte kiusaavan, kiusaa. Silti valtaosa näistä ongelmista saadaan ratkaistuksi aikuisen tuella. Hankalasti käyttäytyvä lapsi saattaa kipeästi kaivata aikuisen apua.
Lapset ovat vielä lapsia ja siksi kypsymättömiä. He kehittyvät eri tahtiin ja heillä on erilaisia ongelmia. Monta surullista kohtaloa voitaisiin ehkäistä sillä, että me aikuiset olisimme aikuisia - myös vieraille lapsille. On ilman muuta selvää, ettei kenenkään lapsen huonoa käytöstä tule sallia. Kuitenkin myös ne meidän omat kullanmurumme kiusaavat, mahdollistavat kiusaamista vaikenemalla - ja syrjivät.
Tässä keskustelussa taas huomaa, että todella moni hyväksyy yhden kiusaamisen lajin, ulkopuolelle jättämisen. Kuten opettaja sanoo, lapset myös keksivät taitavasti syitä jättää ulkopuolelle.
En väitä, etteikö osa näistä lapsista, joiden sanotte kiusaavan, kiusaa. Silti valtaosa näistä ongelmista saadaan ratkaistuksi aikuisen tuella. Hankalasti käyttäytyvä lapsi saattaa kipeästi kaivata aikuisen apua.
Lapset ovat vielä lapsia ja siksi kypsymättömiä. He kehittyvät eri tahtiin ja heillä on erilaisia ongelmia. Monta surullista kohtaloa voitaisiin ehkäistä sillä, että me aikuiset olisimme aikuisia - myös vieraille lapsille. On ilman muuta selvää, ettei kenenkään lapsen huonoa käytöstä tule sallia. Kuitenkin myös ne meidän omat kullanmurumme kiusaavat, mahdollistavat kiusaamista vaikenemalla - ja syrjivät.
Tässä keskustelussa taas huomaa, että todella moni hyväksyy yhden kiusaamisen lajin, ulkopuolelle jättämisen. Kuten opettaja sanoo, lapset myös keksivät taitavasti syitä jättää ulkopuolelle.
En väitä, etteikö osa näistä lapsista, joiden sanotte kiusaavan, kiusaa. Silti valtaosa näistä ongelmista saadaan ratkaistuksi aikuisen tuella. Hankalasti käyttäytyvä lapsi saattaa kipeästi kaivata aikuisen apua.
Lapset ovat vielä lapsia ja siksi kypsymättömiä. He kehittyvät eri tahtiin ja heillä on erilaisia ongelmia. Monta surullista kohtaloa voitaisiin ehkäistä sillä, että me aikuiset olisimme aikuisia - myös vieraille lapsille. On ilman muuta selvää, ettei kenenkään lapsen huonoa käytöstä tule sallia. Kuitenkin myös ne meidän omat kullanmurumme kiusaavat, mahdollistavat kiusaamista vaikenemalla - ja syrjivät.
Poikasi on kiusaaja. Se että yhdessä päätetään, että kukaan ei kutsu yhtä lasta, on eristämistä ja pahimman laatuista kiusaamista. Ikinä en antaisi oman lapseni käyttäytyä noin. Lapsillani on lupa joko kutsua kaikki luokkansa pojat/tytöt tai sitten jättää useampi kutsumatta. Tähän mennessä ovat halunneet kutsua kaikki ja meidän vanhempien ohjauksessa kaikilla on ollut juhlissa mukavaa.
Se että yhden lapsen kerrotaan käyttäytyvän huonosti ei ole lainkaan yksiselitteistä. Aikuiset eivät voi tietää onko tätä yhtä "huonosti käyttäytyvää" jo alunperinkin eristetty tai muulla tavoin kiusattu ja hän vastaa kiusaamiseen "käyttäytymällä huonosti". Olivatpa syyt mitkä tahansa, niin aikuisten tehtävänä on varmistaa, että ketään ei syrjitä, kiusata tai eristetä vaan kannustetaan tulemaan toimeen erilaisten lasten kanssa ja olemaan ystävällisiä niillekin lapsille joilla syystä tai toisesta on vaikeaa toimia muiden kanssa. Yksikin ystävällisesti kohteleva koulukaveri voi pelastaa syrjään jääneen päivän tai joskus koko elämän. On hirveää käydä päivästä toiseen koulua, kun tuntee aina itsensä ulkopuoliseksi, hyljeksityksi ja kokee että kukaan ei tykkää juuri minusta.
Siis miksi ihmeessä pitää kutsua kiusaaja, ettei sille tule paha mieli? Jos mut olis aikoinaan pakotettu kutsumaan kiusaajani olisin perunut koko juhlat. Edes synttäreilläni halusin olla kavereideni kanssa ilman, että tarvii pelätä sitä yhtä ja sen mahdollinen mielipaha yhdestä päivästä versus minun mielipaha viitenä päivänä viikossa vuodesta toiseen ei hirveesti enää jaksanut mua painaa. Ymmärrän tietenkin kiusaamisen ja "kiusaamisen" eron ja tarkoitan nyt siis niitä ihan oikeita kiusaajia. Tää mun kiusaaja rikkoi mun tavaroita, sytytti mun laukun tuleen ja mursi multa kolme kylkiluuta.
En antaisi oman lapseni toimia noin. Selittäisin, että tuon lapsen kurja käytös voi olla oire siitä, että häntä syrjitään ja jätetään kaiken ulkopuolelle.
Entäs jos kiusaaja on niin hankala tapaus, ettei häntä ole vuosien aikana pystynyt auttamaan aikuiset, asiantuntijat eivätkä lapsetkaan? Koulussa tehty päätös, ettei voi viettää välitunteja muiden lasten kanssa, kun ei kertakaikkiaan onnistu jne.
On olemassa oikeasti todella vaikeita tapauksia. Todennäköisesti lapsi on pilattu jo sikiöaikana päihteiden käytöllä tms.
[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 15:13"]Tässä keskustelussa taas huomaa, että todella moni hyväksyy yhden kiusaamisen lajin, ulkopuolelle jättämisen. Kuten opettaja sanoo, lapset myös keksivät taitavasti syitä jättää ulkopuolelle.
En väitä, etteikö osa näistä lapsista, joiden sanotte kiusaavan, kiusaa. Silti valtaosa näistä ongelmista saadaan ratkaistuksi aikuisen tuella. Hankalasti käyttäytyvä lapsi saattaa kipeästi kaivata aikuisen apua.
Lapset ovat vielä lapsia ja siksi kypsymättömiä. He kehittyvät eri tahtiin ja heillä on erilaisia ongelmia. Monta surullista kohtaloa voitaisiin ehkäistä sillä, että me aikuiset olisimme aikuisia - myös vieraille lapsille. On ilman muuta selvää, ettei kenenkään lapsen huonoa käytöstä tule sallia. Kuitenkin myös ne meidän omat kullanmurumme kiusaavat, mahdollistavat kiusaamista vaikenemalla - ja syrjivät.
[/quote]
Minä ajattelin myös joskus, että jotkut lapset tarvitsevat vieraan aikuisen tukea ja heitä kuuluu auttaa ja päästää kotiinsa ja ymmärtää. Mutta valitettavasti minulla ei ole enää aikaa ja voimia tuohon hyysäämiseen. Siinä vaan kerjää ongelmia itselleen (on nähty).
[quote author="Vierailija" time="17.04.2015 klo 15:15"]
Siis miksi ihmeessä pitää kutsua kiusaaja, ettei sille tule paha mieli? Jos mut olis aikoinaan pakotettu kutsumaan kiusaajani olisin perunut koko juhlat. Edes synttäreilläni halusin olla kavereideni kanssa ilman, että tarvii pelätä sitä yhtä ja sen mahdollinen mielipaha yhdestä päivästä versus minun mielipaha viitenä päivänä viikossa vuodesta toiseen ei hirveesti enää jaksanut mua painaa. Ymmärrän tietenkin kiusaamisen ja "kiusaamisen" eron ja tarkoitan nyt siis niitä ihan oikeita kiusaajia. Tää mun kiusaaja rikkoi mun tavaroita, sytytti mun laukun tuleen ja mursi multa kolme kylkiluuta.
[/quote]
Ei minkään takia tarvitse! Ei kukaan aikuinenkaan toimisi noin. Kutsumpa häihini kaikki väkivaltaiset hullut, joiden tiedän pilaavan koko juhlat ja joita en voi sietääkään.
Ihme jeesustelua tällä palstalla! Joku oikeus ja tolkku pitää olla lapsillakin. Mä en ymmärrä, että miksi kiusaajia pitää pidellä pumpulissa.
Meidän asuinalueella on yksi perhe jonka poika alkoi hieroa kaveruutta meidän pojan kanssa. Oltiin siellä uusia niin en tuntenut ennestään. Jonkun aikaa meni hyvin mutta sitten tämä poika alkoi kiusata kaikkia näitä muita poikia, pakottaa, pilkata, seurata ja ahdistella. Hän ei totellut aikuisia kun oli meillä. Soitin hänen äidilleen ja äiti haukkui minut.
Totesin että on joitakin perheitä joiden kanssa ei tarvitse olla tekemisissä ja tässä on yksi niistä, ja sanoin tämän lapsellekin että itseä saa puolustaa, saa valita kaverinsa, kiusaamista ei tarvitse sietää, eikä koskaan pidä antaa kenenkään nöyryyttää ja pilkata. Minun mielestäni se oli hyvä opetus myös lapselle oikeudesta asettaa rajansa. Ei tarvitse antaa röyhkeiden kävellä yli, kiltteyttä käytetään häpeämättä hyväksi.