Lue keskustelun säännöt.
Mies halusi lapsen, minä en, erohan siitä tuli
17.12.2021 |
En nyt tiedä, mitä tällä aloituksella haen, mutta olen erosta niin rikki. Meillä molemmilla on kaksi lasta aiemmista suhteista ja olemme nelikymppisiä. Mies halusi kovasti lapsen, mutta minä en ollut enää niin innokas. Varsinkin kun miehellä oli toistuvia rahaongelmia ja edellisenkin vaimon kanssa on ollut hirveät taistelut elareista ja kuka maksaa ja mitä. Kaiken lisäksi miehellä on tosi epäsäännölliset työajat ja tiedän, että hän ei olisi jäänyt lapsen kanssa kotiin ja olisin kuitenkin joutunut hoitamaan lapsen todella pitkälti yksin. Emme siis edes asuneet yhdessä ja olin todella epäuskoinen, että mies pystyisi sellaiseen perhe-elämään, jota uusi lapsi vaatisi. Olen selittänyt hänelle tuhansia kertoja, että tähän tilanteeseen ei mitenkään voi tehdä lasta ennen kuin nämä asiat näyttävät edes jotenkin olevan tasapainossa ja hallinnassa. Olen myös kysynyt moneen kertaan, miten hän ajattelisi, että se toimisi, niin hän ei vastaa mitään muuta kuin että kyllä asiat sitten aikanaan järjestyvät.
Nyt mies sitten jätti minut ja sanoo syyksi, että haluaa sen lapsen eikä sitä minun kanssani tule saamaan. Olen ihan rikki enkä voi ymmärtää miehen järjenjuoksua. Onhan tuo tavallaan hyvä syy eroon, jos toinen haluaa lapsen ja toinen ei, mutta en ihan oikeasti ymmärrä vieläkään, millainen se hänen toiveensa lapsesta oli. En ymmärrä, miten hän kuvittelee, että lapsi tekee hänen elämänsä onnelliseksi, kun nytkään ei ole vapaa-aikaa eikä rahaa mihinkään. Milloin ja millä rahalla hän aikoo sen lapsen hoitaa ja kasvattaa. Kaiken lisäksi kuviossa on jo neljä lasta, joiden elämä mullistuisi myös uuden lapsen myötä täysin.
Ero on todella kipeä asia ja haluaisin jotenkin vain selittää hänelle, että hänen unelmassaan ei ole mitään järkeä. Vai olenko itse jotenkin hullu, kun en näe tuossa hänen unelmassaan mitään hyvää vaan ainoastaan suuren painolastin, joka ennen pitkää joka tapauksessa johtaisi eroon? Olisin ehkä voinut tehdäkin vielä lapsen, mutta taloudellinen tilanne ja aiemmat lapset olivat minulle suurin syy siihen, että en pysty sitä vaihtoehtoa edes ajattelemaan.
Ja tässä vaiheessa jo pyydän, että ei tultaisi mitätöimään ja haukkumaan tätä suhdettamme ja vihjailemaan, että mies kuitenkin on pettänyt jo kauan ja on ties mikä roisto. Olen tarpeeksi rikki tässä jo muutenkin niin haluaisin vain selkeyttää ajatuksiani tähän lapsiasiaan liittyen.
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ei ne rahaongelmat ja ongelmat lasten elatuksen kanssa ole mitään irrallisia ongelmia vaan osa persoonaa.
Jos mies olisi hyväsydäminen, hän keskittyisi aidosti siihen, että pystyy elättämään edes ne olemassaolevat lapsensa ja olisi heille hyvä isä. Sinnikkyyttä ei ole se, että jatkaa tuhoisalla holtittomalla linjallaan.
Lojaali ja hyväsydäminen ihminen ei aiheuta läheisilleen sellaista kärsimystä kuin hän.
Sinä puhut kuin naiset, joita kumppani pahoinpitelee. "Se on hyvä ja pohjimmiltaan empaattinen mies eikä pienet ongelmat (kuten nyrkin heiluminen) siihen vaikuta."
Siis et kai ihan tosissasi vertaa ihmisen rahaongelmia VÄKIVALTAAN!? Luuletko tosiaan, että mies on tahallaan ja ilkeyttään köyhä!?
ap
Ei, en vertaa vakavuudeltaan väkivaltaan vaan sinun suhtautumisesi miehen huonoihin puoliin on samankaltaista kuin väkivaltaiseen suhteeseen juuttuneilla.
Sanot, että mies on hyväsydäminen, vaikka hänen toimintansa lasten suhteen kertoo muusta. Samoin sinnikkyys jne. ei saa katetta kuvauksestasi. Miehen toiminta on välinpitämätöntä, ei välittävää.
Mitä hänen toimintansa lasten suhteen kertoo? Minusta tuo ei kerro mistään muusta kuin siitä, että hän elää jossain harhassa, että kaikki järjestyy. Ja sinnikkyydestäkään sinä et tiedä yhtään mitään. Minusta on todella ikävää, että joudun tässä nyt selittelemään miehen tekemisiä, koska saat siitä vaan lisäpontta tuolle väitteellesi, että puolustelen huonostikohtelevaa miestä. Mutta sen verran kerron esimerkkinä sinnikkyydestä, että on tänä aikana kun olemme seurustelleet hankkinut uuden työpaikan, aloittanut opiskelut, joista pian valmistuu, on tehnyt kolmea ja neljää työtä päällekkäin, on hoitanut lapset silloinkin, kun exä on huidellut ties missä, on maksanut asioita exän vaatimuksesta, kun exä kiristää lapsien tapaamisoikeudella. On ollut lomautettuna useampaan kertaan nyt korona-aikana ja käynyt ansiosidonnaisen kanssa sellaisen paperisodan, että moni ei edes uskoisi. Siinä sinulle esimakua välinpitämättömyydestä ja kaltoinkohtelusta!
Nyt oikeasti suututtaa kun täällä tullaan kertomaan asioita, joista ei kuitenkaan tiedetä yhtään mitään.
ap
Kaikella rakkaudella, mutta todella monet ovat olleet lomautettuna ja tekevät töitä ja opiskelevat samaan aikaan (kuten minä juuri nyt). Ja useimmat kykenevät vielä maksamaan vuokransa useimmiten ajallaan. Jonkun yksittäisen katastrofaalisen kuukauden ymmärtäisin, mutta sun sanomistesi perusteella laskut rästissä on hyvinkin yleinen asiaintila hänen elämässään.
Kyllä, on yleinen asiaintila, mutta ei se tee hänestä vielä hirviötä. En oikeasti mitenkään käsitä, miten p*rsaukisuus on nyt johonkin pahoinpitelyyn verrattava asia.
ap
Tuossa viestissä ei muuten puhuttu hänen käytöksestään, vaan sinun. Kokeilepa lukea uudelleen. Tällä kertaa ihan ajatuksen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni ikävä tapahtuma osoittautuu myöhemmin onnenpotkuksi, tai ainakin hyväksi asiaksi. Luulen, että miehen ero sinusta on yksi tällainen, ja huomaat sen kun kipu hellittää.
Olet todella viisas kun et alkanut tekemään sitä lasta painostuksen alla! Elämäsi oli hyvää sellaisena kuin se miehen kanssa seurustellessa oli, mutta mies nyt valitsi haluta muuta. Vauvakuumehan on mielenhäiriö, ei kukaan järkisyistä halua lisääntyä. Mielenhäiriötä ei voi poistaa taikasanoilla, se vain vahvistuu kun joku yrittää puhua järkeä.
Tsemppiä. Aika auttaa; tunnit, vuorokaudet haavat parantaa.
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ei ne rahaongelmat ja ongelmat lasten elatuksen kanssa ole mitään irrallisia ongelmia vaan osa persoonaa.
Jos mies olisi hyväsydäminen, hän keskittyisi aidosti siihen, että pystyy elättämään edes ne olemassaolevat lapsensa ja olisi heille hyvä isä. Sinnikkyyttä ei ole se, että jatkaa tuhoisalla holtittomalla linjallaan.
Lojaali ja hyväsydäminen ihminen ei aiheuta läheisilleen sellaista kärsimystä kuin hän.
Sinä puhut kuin naiset, joita kumppani pahoinpitelee. "Se on hyvä ja pohjimmiltaan empaattinen mies eikä pienet ongelmat (kuten nyrkin heiluminen) siihen vaikuta."
Siis et kai ihan tosissasi vertaa ihmisen rahaongelmia VÄKIVALTAAN!? Luuletko tosiaan, että mies on tahallaan ja ilkeyttään köyhä!?
ap
Ei, en vertaa vakavuudeltaan väkivaltaan vaan sinun suhtautumisesi miehen huonoihin puoliin on samankaltaista kuin väkivaltaiseen suhteeseen juuttuneilla.
Sanot, että mies on hyväsydäminen, vaikka hänen toimintansa lasten suhteen kertoo muusta. Samoin sinnikkyys jne. ei saa katetta kuvauksestasi. Miehen toiminta on välinpitämätöntä, ei välittävää.
Mitä hänen toimintansa lasten suhteen kertoo? Minusta tuo ei kerro mistään muusta kuin siitä, että hän elää jossain harhassa, että kaikki järjestyy. Ja sinnikkyydestäkään sinä et tiedä yhtään mitään. Minusta on todella ikävää, että joudun tässä nyt selittelemään miehen tekemisiä, koska saat siitä vaan lisäpontta tuolle väitteellesi, että puolustelen huonostikohtelevaa miestä. Mutta sen verran kerron esimerkkinä sinnikkyydestä, että on tänä aikana kun olemme seurustelleet hankkinut uuden työpaikan, aloittanut opiskelut, joista pian valmistuu, on tehnyt kolmea ja neljää työtä päällekkäin, on hoitanut lapset silloinkin, kun exä on huidellut ties missä, on maksanut asioita exän vaatimuksesta, kun exä kiristää lapsien tapaamisoikeudella. On ollut lomautettuna useampaan kertaan nyt korona-aikana ja käynyt ansiosidonnaisen kanssa sellaisen paperisodan, että moni ei edes uskoisi. Siinä sinulle esimakua välinpitämättömyydestä ja kaltoinkohtelusta!
Nyt oikeasti suututtaa kun täällä tullaan kertomaan asioita, joista ei kuitenkaan tiedetä yhtään mitään.
ap
Todellakin, hän elää harhassa, jos kuvittelee, että vauvan syntymä jotenkin taianomaisesti poistaisi hänen talousongelmansa. (Jos hän ei sitten kuvitellut, että sinä maksaisit hänen velkansa.)
Ole itsellesi kiitollinen siitä, että et noihin harhoihin lähtenyt mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ei ne rahaongelmat ja ongelmat lasten elatuksen kanssa ole mitään irrallisia ongelmia vaan osa persoonaa.
Jos mies olisi hyväsydäminen, hän keskittyisi aidosti siihen, että pystyy elättämään edes ne olemassaolevat lapsensa ja olisi heille hyvä isä. Sinnikkyyttä ei ole se, että jatkaa tuhoisalla holtittomalla linjallaan.
Lojaali ja hyväsydäminen ihminen ei aiheuta läheisilleen sellaista kärsimystä kuin hän.
Sinä puhut kuin naiset, joita kumppani pahoinpitelee. "Se on hyvä ja pohjimmiltaan empaattinen mies eikä pienet ongelmat (kuten nyrkin heiluminen) siihen vaikuta."
Siis et kai ihan tosissasi vertaa ihmisen rahaongelmia VÄKIVALTAAN!? Luuletko tosiaan, että mies on tahallaan ja ilkeyttään köyhä!?
ap
Ei, en vertaa vakavuudeltaan väkivaltaan vaan sinun suhtautumisesi miehen huonoihin puoliin on samankaltaista kuin väkivaltaiseen suhteeseen juuttuneilla.
Sanot, että mies on hyväsydäminen, vaikka hänen toimintansa lasten suhteen kertoo muusta. Samoin sinnikkyys jne. ei saa katetta kuvauksestasi. Miehen toiminta on välinpitämätöntä, ei välittävää.
Mitä hänen toimintansa lasten suhteen kertoo? Minusta tuo ei kerro mistään muusta kuin siitä, että hän elää jossain harhassa, että kaikki järjestyy. Ja sinnikkyydestäkään sinä et tiedä yhtään mitään. Minusta on todella ikävää, että joudun tässä nyt selittelemään miehen tekemisiä, koska saat siitä vaan lisäpontta tuolle väitteellesi, että puolustelen huonostikohtelevaa miestä. Mutta sen verran kerron esimerkkinä sinnikkyydestä, että on tänä aikana kun olemme seurustelleet hankkinut uuden työpaikan, aloittanut opiskelut, joista pian valmistuu, on tehnyt kolmea ja neljää työtä päällekkäin, on hoitanut lapset silloinkin, kun exä on huidellut ties missä, on maksanut asioita exän vaatimuksesta, kun exä kiristää lapsien tapaamisoikeudella. On ollut lomautettuna useampaan kertaan nyt korona-aikana ja käynyt ansiosidonnaisen kanssa sellaisen paperisodan, että moni ei edes uskoisi. Siinä sinulle esimakua välinpitämättömyydestä ja kaltoinkohtelusta!
Nyt oikeasti suututtaa kun täällä tullaan kertomaan asioita, joista ei kuitenkaan tiedetä yhtään mitään.
ap
Kaikella rakkaudella, mutta todella monet ovat olleet lomautettuna ja tekevät töitä ja opiskelevat samaan aikaan (kuten minä juuri nyt). Ja useimmat kykenevät vielä maksamaan vuokransa useimmiten ajallaan. Jonkun yksittäisen katastrofaalisen kuukauden ymmärtäisin, mutta sun sanomistesi perusteella laskut rästissä on hyvinkin yleinen asiaintila hänen elämässään.
Kyllä, on yleinen asiaintila, mutta ei se tee hänestä vielä hirviötä. En oikeasti mitenkään käsitä, miten p*rsaukisuus on nyt johonkin pahoinpitelyyn verrattava asia.
ap
Tuossa viestissä ei muuten puhuttu hänen käytöksestään, vaan sinun. Kokeilepa lukea uudelleen. Tällä kertaa ihan ajatuksen kanssa.
Miten niin ei puhuttu hänen käytöksestään? Tuolla sanottiin, että minä olen pahoinpitelijän uhri, joka puolustelee pahoinpitelijän tekoja eikä näe sitä julmuutta. Miksi minun pitäisi nähdä jokin julmuus, jota ei ole? Kun mies ei ole pahoinpitelijä. Miksi yrität väittää, että on jotenkin sairasta rakastaa ja ikävöidä ihmistä, joka ei ole tehnyt mitään pahaa?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ei ne rahaongelmat ja ongelmat lasten elatuksen kanssa ole mitään irrallisia ongelmia vaan osa persoonaa.
Jos mies olisi hyväsydäminen, hän keskittyisi aidosti siihen, että pystyy elättämään edes ne olemassaolevat lapsensa ja olisi heille hyvä isä. Sinnikkyyttä ei ole se, että jatkaa tuhoisalla holtittomalla linjallaan.
Lojaali ja hyväsydäminen ihminen ei aiheuta läheisilleen sellaista kärsimystä kuin hän.
Sinä puhut kuin naiset, joita kumppani pahoinpitelee. "Se on hyvä ja pohjimmiltaan empaattinen mies eikä pienet ongelmat (kuten nyrkin heiluminen) siihen vaikuta."
Siis et kai ihan tosissasi vertaa ihmisen rahaongelmia VÄKIVALTAAN!? Luuletko tosiaan, että mies on tahallaan ja ilkeyttään köyhä!?
ap
Ei, en vertaa vakavuudeltaan väkivaltaan vaan sinun suhtautumisesi miehen huonoihin puoliin on samankaltaista kuin väkivaltaiseen suhteeseen juuttuneilla.
Sanot, että mies on hyväsydäminen, vaikka hänen toimintansa lasten suhteen kertoo muusta. Samoin sinnikkyys jne. ei saa katetta kuvauksestasi. Miehen toiminta on välinpitämätöntä, ei välittävää.
Mitä hänen toimintansa lasten suhteen kertoo? Minusta tuo ei kerro mistään muusta kuin siitä, että hän elää jossain harhassa, että kaikki järjestyy. Ja sinnikkyydestäkään sinä et tiedä yhtään mitään. Minusta on todella ikävää, että joudun tässä nyt selittelemään miehen tekemisiä, koska saat siitä vaan lisäpontta tuolle väitteellesi, että puolustelen huonostikohtelevaa miestä. Mutta sen verran kerron esimerkkinä sinnikkyydestä, että on tänä aikana kun olemme seurustelleet hankkinut uuden työpaikan, aloittanut opiskelut, joista pian valmistuu, on tehnyt kolmea ja neljää työtä päällekkäin, on hoitanut lapset silloinkin, kun exä on huidellut ties missä, on maksanut asioita exän vaatimuksesta, kun exä kiristää lapsien tapaamisoikeudella. On ollut lomautettuna useampaan kertaan nyt korona-aikana ja käynyt ansiosidonnaisen kanssa sellaisen paperisodan, että moni ei edes uskoisi. Siinä sinulle esimakua välinpitämättömyydestä ja kaltoinkohtelusta!
Nyt oikeasti suututtaa kun täällä tullaan kertomaan asioita, joista ei kuitenkaan tiedetä yhtään mitään.
ap
Todellakin, hän elää harhassa, jos kuvittelee, että vauvan syntymä jotenkin taianomaisesti poistaisi hänen talousongelmansa. (Jos hän ei sitten kuvitellut, että sinä maksaisit hänen velkansa.)
Ole itsellesi kiitollinen siitä, että et noihin harhoihin lähtenyt mukaan.
Niin olenkin. Mutta silti toivon, että niitä harhoja ei olisi lainkaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Kyllähän viesteistäsi jo huomaa, että järjellä ymmärrät tehneesi oikean ratkaisun. Tunnepuoli ei oikene hetkessä. Siihen ei auta asian jankkaaminen tällä palstalla.
Tunteiden kanssa sinun pitää tehdä töitä ihan omassa päässäsi. Ne elävät omaa elämäänsä, mutta niitäkin voi jonkin verran manipuloida. Silloin, kun tulee kova ikävä, kaiva esille muististasi niitä asioita, jotka tukevat sitä ajatusta, että ero oli hyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ei ne rahaongelmat ja ongelmat lasten elatuksen kanssa ole mitään irrallisia ongelmia vaan osa persoonaa.
Jos mies olisi hyväsydäminen, hän keskittyisi aidosti siihen, että pystyy elättämään edes ne olemassaolevat lapsensa ja olisi heille hyvä isä. Sinnikkyyttä ei ole se, että jatkaa tuhoisalla holtittomalla linjallaan.
Lojaali ja hyväsydäminen ihminen ei aiheuta läheisilleen sellaista kärsimystä kuin hän.
Sinä puhut kuin naiset, joita kumppani pahoinpitelee. "Se on hyvä ja pohjimmiltaan empaattinen mies eikä pienet ongelmat (kuten nyrkin heiluminen) siihen vaikuta."
Siis et kai ihan tosissasi vertaa ihmisen rahaongelmia VÄKIVALTAAN!? Luuletko tosiaan, että mies on tahallaan ja ilkeyttään köyhä!?
ap
Ei, en vertaa vakavuudeltaan väkivaltaan vaan sinun suhtautumisesi miehen huonoihin puoliin on samankaltaista kuin väkivaltaiseen suhteeseen juuttuneilla.
Sanot, että mies on hyväsydäminen, vaikka hänen toimintansa lasten suhteen kertoo muusta. Samoin sinnikkyys jne. ei saa katetta kuvauksestasi. Miehen toiminta on välinpitämätöntä, ei välittävää.
Mitä hänen toimintansa lasten suhteen kertoo? Minusta tuo ei kerro mistään muusta kuin siitä, että hän elää jossain harhassa, että kaikki järjestyy. Ja sinnikkyydestäkään sinä et tiedä yhtään mitään. Minusta on todella ikävää, että joudun tässä nyt selittelemään miehen tekemisiä, koska saat siitä vaan lisäpontta tuolle väitteellesi, että puolustelen huonostikohtelevaa miestä. Mutta sen verran kerron esimerkkinä sinnikkyydestä, että on tänä aikana kun olemme seurustelleet hankkinut uuden työpaikan, aloittanut opiskelut, joista pian valmistuu, on tehnyt kolmea ja neljää työtä päällekkäin, on hoitanut lapset silloinkin, kun exä on huidellut ties missä, on maksanut asioita exän vaatimuksesta, kun exä kiristää lapsien tapaamisoikeudella. On ollut lomautettuna useampaan kertaan nyt korona-aikana ja käynyt ansiosidonnaisen kanssa sellaisen paperisodan, että moni ei edes uskoisi. Siinä sinulle esimakua välinpitämättömyydestä ja kaltoinkohtelusta!
Nyt oikeasti suututtaa kun täällä tullaan kertomaan asioita, joista ei kuitenkaan tiedetä yhtään mitään.
ap
Kaikella rakkaudella, mutta todella monet ovat olleet lomautettuna ja tekevät töitä ja opiskelevat samaan aikaan (kuten minä juuri nyt). Ja useimmat kykenevät vielä maksamaan vuokransa useimmiten ajallaan. Jonkun yksittäisen katastrofaalisen kuukauden ymmärtäisin, mutta sun sanomistesi perusteella laskut rästissä on hyvinkin yleinen asiaintila hänen elämässään.
Kyllä, on yleinen asiaintila, mutta ei se tee hänestä vielä hirviötä. En oikeasti mitenkään käsitä, miten p*rsaukisuus on nyt johonkin pahoinpitelyyn verrattava asia.
ap
Tuossa viestissä ei muuten puhuttu hänen käytöksestään, vaan sinun. Kokeilepa lukea uudelleen. Tällä kertaa ihan ajatuksen kanssa.
Miten niin ei puhuttu hänen käytöksestään? Tuolla sanottiin, että minä olen pahoinpitelijän uhri, joka puolustelee pahoinpitelijän tekoja eikä näe sitä julmuutta. Miksi minun pitäisi nähdä jokin julmuus, jota ei ole? Kun mies ei ole pahoinpitelijä. Miksi yrität väittää, että on jotenkin sairasta rakastaa ja ikävöidä ihmistä, joka ei ole tehnyt mitään pahaa?
ap
Ei, vaan sinä käyttäydyt kuin klassinen perheväkivallan uhri usein käyttäytyy. Puolustelet toisen huonoja päätöksiä ja vähättelet niiden vaikutusta ja selität, että kaikesta, rehellisesti sanottuna käsittämättömän typerästä toiminnastaan huolimatta hän on oikein hyvä mies ja ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Jos joku jää inttämään kanssasi joutavanpäiväisiä, niin älä silti leimaa sen yhden perusteella meitä "te muut";ksi. Inttäjät kannattaa jättää omaan arvoonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ei ne rahaongelmat ja ongelmat lasten elatuksen kanssa ole mitään irrallisia ongelmia vaan osa persoonaa.
Jos mies olisi hyväsydäminen, hän keskittyisi aidosti siihen, että pystyy elättämään edes ne olemassaolevat lapsensa ja olisi heille hyvä isä. Sinnikkyyttä ei ole se, että jatkaa tuhoisalla holtittomalla linjallaan.
Lojaali ja hyväsydäminen ihminen ei aiheuta läheisilleen sellaista kärsimystä kuin hän.
Sinä puhut kuin naiset, joita kumppani pahoinpitelee. "Se on hyvä ja pohjimmiltaan empaattinen mies eikä pienet ongelmat (kuten nyrkin heiluminen) siihen vaikuta."
Siis et kai ihan tosissasi vertaa ihmisen rahaongelmia VÄKIVALTAAN!? Luuletko tosiaan, että mies on tahallaan ja ilkeyttään köyhä!?
ap
Ei, en vertaa vakavuudeltaan väkivaltaan vaan sinun suhtautumisesi miehen huonoihin puoliin on samankaltaista kuin väkivaltaiseen suhteeseen juuttuneilla.
Sanot, että mies on hyväsydäminen, vaikka hänen toimintansa lasten suhteen kertoo muusta. Samoin sinnikkyys jne. ei saa katetta kuvauksestasi. Miehen toiminta on välinpitämätöntä, ei välittävää.
Mitä hänen toimintansa lasten suhteen kertoo? Minusta tuo ei kerro mistään muusta kuin siitä, että hän elää jossain harhassa, että kaikki järjestyy. Ja sinnikkyydestäkään sinä et tiedä yhtään mitään. Minusta on todella ikävää, että joudun tässä nyt selittelemään miehen tekemisiä, koska saat siitä vaan lisäpontta tuolle väitteellesi, että puolustelen huonostikohtelevaa miestä. Mutta sen verran kerron esimerkkinä sinnikkyydestä, että on tänä aikana kun olemme seurustelleet hankkinut uuden työpaikan, aloittanut opiskelut, joista pian valmistuu, on tehnyt kolmea ja neljää työtä päällekkäin, on hoitanut lapset silloinkin, kun exä on huidellut ties missä, on maksanut asioita exän vaatimuksesta, kun exä kiristää lapsien tapaamisoikeudella. On ollut lomautettuna useampaan kertaan nyt korona-aikana ja käynyt ansiosidonnaisen kanssa sellaisen paperisodan, että moni ei edes uskoisi. Siinä sinulle esimakua välinpitämättömyydestä ja kaltoinkohtelusta!
Nyt oikeasti suututtaa kun täällä tullaan kertomaan asioita, joista ei kuitenkaan tiedetä yhtään mitään.
ap
Kaikella rakkaudella, mutta todella monet ovat olleet lomautettuna ja tekevät töitä ja opiskelevat samaan aikaan (kuten minä juuri nyt). Ja useimmat kykenevät vielä maksamaan vuokransa useimmiten ajallaan. Jonkun yksittäisen katastrofaalisen kuukauden ymmärtäisin, mutta sun sanomistesi perusteella laskut rästissä on hyvinkin yleinen asiaintila hänen elämässään.
Kyllä, on yleinen asiaintila, mutta ei se tee hänestä vielä hirviötä. En oikeasti mitenkään käsitä, miten p*rsaukisuus on nyt johonkin pahoinpitelyyn verrattava asia.
ap
Tuossa viestissä ei muuten puhuttu hänen käytöksestään, vaan sinun. Kokeilepa lukea uudelleen. Tällä kertaa ihan ajatuksen kanssa.
Miten niin ei puhuttu hänen käytöksestään? Tuolla sanottiin, että minä olen pahoinpitelijän uhri, joka puolustelee pahoinpitelijän tekoja eikä näe sitä julmuutta. Miksi minun pitäisi nähdä jokin julmuus, jota ei ole? Kun mies ei ole pahoinpitelijä. Miksi yrität väittää, että on jotenkin sairasta rakastaa ja ikävöidä ihmistä, joka ei ole tehnyt mitään pahaa?
ap
Ei, vaan sinä käyttäydyt kuin klassinen perheväkivallan uhri usein käyttäytyy. Puolustelet toisen huonoja päätöksiä ja vähättelet niiden vaikutusta ja selität, että kaikesta, rehellisesti sanottuna käsittämättömän typerästä toiminnastaan huolimatta hän on oikein hyvä mies ja ihminen.
En minä ole niitä puolustellut enkä vähätellyt. Olen vain sanonut, että ne eivät ole mitään väkivaltaan verrattavaa kaltoinkohtelua vaikka niin yrität väittää. Huomasitko, että olen rikkonut sydämeni ja olen äärimmäisen rikki nimenomaan siksi, että en ollut valmis vähättelemään niitä vaikutuksia?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Eikä ole. Sinun hattarasi ei ole yhtään sen validimpi kuin hänen hattaransa. Hän on aikuinen ihminen ja saa elää elämäänsä ihan miten itse haluaa (lakien puitteissa tietysti). Suhteet perustuvat tunteisiin ja jos toinen tuntee, ettei halua jatkaa elämäänsä kanssasi, niin ei se vaadi sen kummempia perusteluita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ei ne rahaongelmat ja ongelmat lasten elatuksen kanssa ole mitään irrallisia ongelmia vaan osa persoonaa.
Jos mies olisi hyväsydäminen, hän keskittyisi aidosti siihen, että pystyy elättämään edes ne olemassaolevat lapsensa ja olisi heille hyvä isä. Sinnikkyyttä ei ole se, että jatkaa tuhoisalla holtittomalla linjallaan.
Lojaali ja hyväsydäminen ihminen ei aiheuta läheisilleen sellaista kärsimystä kuin hän.
Sinä puhut kuin naiset, joita kumppani pahoinpitelee. "Se on hyvä ja pohjimmiltaan empaattinen mies eikä pienet ongelmat (kuten nyrkin heiluminen) siihen vaikuta."
Siis et kai ihan tosissasi vertaa ihmisen rahaongelmia VÄKIVALTAAN!? Luuletko tosiaan, että mies on tahallaan ja ilkeyttään köyhä!?
ap
Ei, en vertaa vakavuudeltaan väkivaltaan vaan sinun suhtautumisesi miehen huonoihin puoliin on samankaltaista kuin väkivaltaiseen suhteeseen juuttuneilla.
Sanot, että mies on hyväsydäminen, vaikka hänen toimintansa lasten suhteen kertoo muusta. Samoin sinnikkyys jne. ei saa katetta kuvauksestasi. Miehen toiminta on välinpitämätöntä, ei välittävää.
Mitä hänen toimintansa lasten suhteen kertoo? Minusta tuo ei kerro mistään muusta kuin siitä, että hän elää jossain harhassa, että kaikki järjestyy. Ja sinnikkyydestäkään sinä et tiedä yhtään mitään. Minusta on todella ikävää, että joudun tässä nyt selittelemään miehen tekemisiä, koska saat siitä vaan lisäpontta tuolle väitteellesi, että puolustelen huonostikohtelevaa miestä. Mutta sen verran kerron esimerkkinä sinnikkyydestä, että on tänä aikana kun olemme seurustelleet hankkinut uuden työpaikan, aloittanut opiskelut, joista pian valmistuu, on tehnyt kolmea ja neljää työtä päällekkäin, on hoitanut lapset silloinkin, kun exä on huidellut ties missä, on maksanut asioita exän vaatimuksesta, kun exä kiristää lapsien tapaamisoikeudella. On ollut lomautettuna useampaan kertaan nyt korona-aikana ja käynyt ansiosidonnaisen kanssa sellaisen paperisodan, että moni ei edes uskoisi. Siinä sinulle esimakua välinpitämättömyydestä ja kaltoinkohtelusta!
Nyt oikeasti suututtaa kun täällä tullaan kertomaan asioita, joista ei kuitenkaan tiedetä yhtään mitään.
ap
Kaikella rakkaudella, mutta todella monet ovat olleet lomautettuna ja tekevät töitä ja opiskelevat samaan aikaan (kuten minä juuri nyt). Ja useimmat kykenevät vielä maksamaan vuokransa useimmiten ajallaan. Jonkun yksittäisen katastrofaalisen kuukauden ymmärtäisin, mutta sun sanomistesi perusteella laskut rästissä on hyvinkin yleinen asiaintila hänen elämässään.
Kyllä, on yleinen asiaintila, mutta ei se tee hänestä vielä hirviötä. En oikeasti mitenkään käsitä, miten p*rsaukisuus on nyt johonkin pahoinpitelyyn verrattava asia.
ap
Tuossa viestissä ei muuten puhuttu hänen käytöksestään, vaan sinun. Kokeilepa lukea uudelleen. Tällä kertaa ihan ajatuksen kanssa.
Miten niin ei puhuttu hänen käytöksestään? Tuolla sanottiin, että minä olen pahoinpitelijän uhri, joka puolustelee pahoinpitelijän tekoja eikä näe sitä julmuutta. Miksi minun pitäisi nähdä jokin julmuus, jota ei ole? Kun mies ei ole pahoinpitelijä. Miksi yrität väittää, että on jotenkin sairasta rakastaa ja ikävöidä ihmistä, joka ei ole tehnyt mitään pahaa?
ap
Ei, vaan sinä käyttäydyt kuin klassinen perheväkivallan uhri usein käyttäytyy. Puolustelet toisen huonoja päätöksiä ja vähättelet niiden vaikutusta ja selität, että kaikesta, rehellisesti sanottuna käsittämättömän typerästä toiminnastaan huolimatta hän on oikein hyvä mies ja ihminen.
En minä ole niitä puolustellut enkä vähätellyt. Olen vain sanonut, että ne eivät ole mitään väkivaltaan verrattavaa kaltoinkohtelua vaikka niin yrität väittää. Huomasitko, että olen rikkonut sydämeni ja olen äärimmäisen rikki nimenomaan siksi, että en ollut valmis vähättelemään niitä vaikutuksia?
ap
Sä ajattelet miestä pelkästään suhteessa itseesi ja me taas ehkä katsomme enemmän kokonaisuutta. Hän ei pölli sinulta rahaa, niin sinä koet, ettei hänen holtiton rahankäyttönsä ei ole ongelma. Minä ehkä katselen enemmän sitä kokonaisuutta, eli miten miehen toiminta vaikuttaa kaikkiin hänen ympärillään (mm. vuokranantajaan), ei pelkästään sinuun.
Tuntuu varmasti hirveältä, mutta parempi lopulta näin. Ei siitä onnellista tilannetta tule, jos toinen haluaa sen lapsen ja toinen tekee sen vastoin tahtoaan tuollaisessa tilanteessa.
Hei AP, ratkaisu oli oikea vaikka sattuu. Tarjoan sinulle näkemystä kertomalla tilanteestani.
Minulla myös mies, joka haluaa lapsen, mutta niin että minä hoitaisin lapsen/vauvan kokonaan. Minulla on lapsi ennestään, hänellä ei. Täytän kohta 40 ja mies 47. Minua ei kiinnosta tällainen asetelma, vaan tämän ikäisenä jos teen vielä lapsen kun oma on jo teini, niin mies kyllä osallistuisi lapsen hoitamiseen tasa-arvoisesti. Olemme molemmat työssäkäyviä ja myös maksumiehiä kodissa. Jos mies haluaa sen vuoksi erota ja toteuttaa vanhainaikaista perhekuviota toisen naisen kanssa vanhemmalla iällään, en pidättele. Päästän siinä tapauksessa rakkaan tavoittelemaan unelmiaan, mutta takaisin en ottaisi jos lähtee.
Huono provo, oikeat miehet eivät halua lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Eikä ole. Sinun hattarasi ei ole yhtään sen validimpi kuin hänen hattaransa. Hän on aikuinen ihminen ja saa elää elämäänsä ihan miten itse haluaa (lakien puitteissa tietysti). Suhteet perustuvat tunteisiin ja jos toinen tuntee, ettei halua jatkaa elämäänsä kanssasi, niin ei se vaadi sen kummempia perusteluita.
Se, että aikuinen ihminen saa elää niin kuin haluaa, ei todista tässä nyt yhtään mitään. En ole väittänytkään, ettei hänellä ole oikeus tehdä valintojaan. Sanon vain, että hänen valintansa on 99,9999999999999999% todennäköisyydellä todella todella huono, jos oikeasti kuvittelee, että vauva tekee hänen elämästään sateenkaaria ja hattaroita eikä siellä tulisi niitä samoja ongelmia ja ahdistuksia, joita nytkin itkee yöt läpeensä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Jos joku jää inttämään kanssasi joutavanpäiväisiä, niin älä silti leimaa sen yhden perusteella meitä "te muut";ksi. Inttäjät kannattaa jättää omaan arvoonsa.
tämä
Hei, viikon kuluttua Joulu!!