Mies 50+: Kulissiavioliitto, seksittömyys ja sivusuhteet – onko tämä myös naisten ongelma ja voiko löytää salasuhteen tunneyhteydellä?

Olen yli 50-vuotias mies Lounais-Suomesta ja mietin joskus, onkohan monta kaltaistani kohtalontoveria, jotka haluaisivat ja jopa yrittävät erota nykyisestä puolisostaan, mutta eivät pysty erinäisistä syistä. Syitä saattavat oma esimerkiksi pelko heittäytyä kokonaan uuteen elämäntilanteeseen, halu säilyttää lapsille ”turvallinen” kasvuympäristö, yhteinen liiketoiminta, suvun paineet, taloudellisen tilanteen tai sosiaalisen aseman heikkeneminen, sosiaalinen paine, kunniavelan tunne, huoli puolison tulevaisuudesta jne. Itselleni osuu suurin osa edellä mainituista, mitä korostaa se, että puolisoni laittaa eroa vastaan kynsin ja hampain sekä yrittääpä vielä manipuloida lapsiakin puhumaan eroa vastaan. Meille erikoista on ehkä se, että olen jo kahdesti lähtenyt yhteisestä kodista useammaksi vuodeksi omaan asuntoon, mutta joutunut palaamaan, kun puolisoni on saanut jostain taas pihtiotteen, jolla on päässyt minua kiristämään. Useinmiten se on liittynyt lasten hyvinvointiin. Seksiä meillä ei ole ollut pitkään aikaan, mutta puolisoni on riittävän tyytyväinen ns. ”edustusvaimon” rooliin koulutetun, komeahkon ja menestyneen miehen rinnalla, vaikka töissä käykin. Myös elämämme muut ulkoiset puitteet ovat enemmän kuin kadehdittavat sen enempää asiaa erittelemättä. Vaimoni ei tietystikään halua luopua näistäkään ”eduista”. Uskon kuitenkin myös, että puolisollani on oikeasti kiintymystä ja jopa rakkautta minua kohtaan, vaikka hän tietää sivusuhteistani, joista hieman lisää jäljempänä. Kun olen joskus vieraille ihmisille tilanteestani avautunut, ei ymmärrystä ole paljon herunut ja lähinnä olen saanut helppoja heittoja lähteä eroprosessiin. Lähipiiristä sen sijaan on tullut enimmäkseen ymmärrystä, koska heille tilanne avautuu kokonaisvaltaisemmin ja selkeämmin.

Olemme käyneet monet pariterapiat ja yrittäneet oikeasti korjata suhdettamme, mutta on selvää, että tilanne ei tule ainakaan paranemaan, koska jo alunperin menimme naimisiin vääristä syistä ja erilaisuutemme on vuosien mittaan vain kasvanut. 

Koska olen elänyt seksittömässä ja henkisesti uuvuttavassa liitossa, olen ajautunut sivusuhteisiin, mistä en ole varsinaisesti ylpeä, mutta itse ajattelisin tämän olevan inhimillisesti ymmärrettävää. Mietin eroa lähes päivittäin ja saattaa olla, että taas seuraavan kriisin yhteydessä maljani vuotaa yli ja päädyn lopulta avioerohakemuksen jättämään.

Salaseurankin löytäminen on haastavaa, koska en voi luvata ruusuista tulevaisuutta ja kuinka moni fiksu nainen haluaa oikeasti hypätä pelkkään salaiseen seksisuhteeseen miehen kanssa, jos kaikki pitää tehdä miehen aikataulujen ja mahdollisuuksien ehdoilla? Itselläni on taas iso kynnys maksaa seksistä, koska en hae pelkkää seksiä vaan myös läheisyyttä ja tunneyhteyttä seksikumppaniini. Sinänsä olen nuorekas, karismaattinen ja jopa komea, joten siltä osin speksit ovat kunnossa. 

Kuten alussa totesin, olen miettinyt, kuinka moni mahtaa olla samassa tilanteessa - ja myös sitä, onko tämä pelkkä miehen ongelma vai onkohan naisia, jotka tuskailevat samojen murheiden ja ongelmien kanssa? 

Toki myös kiinnostaa, miten ihmiset ovat tämän seksipuolen hoitaneet vastaavissa tilanteissa, jos kohtalontovereita löytyy?