Lue keskustelun säännöt.
Mies halusi lapsen, minä en, erohan siitä tuli
17.12.2021 |
En nyt tiedä, mitä tällä aloituksella haen, mutta olen erosta niin rikki. Meillä molemmilla on kaksi lasta aiemmista suhteista ja olemme nelikymppisiä. Mies halusi kovasti lapsen, mutta minä en ollut enää niin innokas. Varsinkin kun miehellä oli toistuvia rahaongelmia ja edellisenkin vaimon kanssa on ollut hirveät taistelut elareista ja kuka maksaa ja mitä. Kaiken lisäksi miehellä on tosi epäsäännölliset työajat ja tiedän, että hän ei olisi jäänyt lapsen kanssa kotiin ja olisin kuitenkin joutunut hoitamaan lapsen todella pitkälti yksin. Emme siis edes asuneet yhdessä ja olin todella epäuskoinen, että mies pystyisi sellaiseen perhe-elämään, jota uusi lapsi vaatisi. Olen selittänyt hänelle tuhansia kertoja, että tähän tilanteeseen ei mitenkään voi tehdä lasta ennen kuin nämä asiat näyttävät edes jotenkin olevan tasapainossa ja hallinnassa. Olen myös kysynyt moneen kertaan, miten hän ajattelisi, että se toimisi, niin hän ei vastaa mitään muuta kuin että kyllä asiat sitten aikanaan järjestyvät.
Nyt mies sitten jätti minut ja sanoo syyksi, että haluaa sen lapsen eikä sitä minun kanssani tule saamaan. Olen ihan rikki enkä voi ymmärtää miehen järjenjuoksua. Onhan tuo tavallaan hyvä syy eroon, jos toinen haluaa lapsen ja toinen ei, mutta en ihan oikeasti ymmärrä vieläkään, millainen se hänen toiveensa lapsesta oli. En ymmärrä, miten hän kuvittelee, että lapsi tekee hänen elämänsä onnelliseksi, kun nytkään ei ole vapaa-aikaa eikä rahaa mihinkään. Milloin ja millä rahalla hän aikoo sen lapsen hoitaa ja kasvattaa. Kaiken lisäksi kuviossa on jo neljä lasta, joiden elämä mullistuisi myös uuden lapsen myötä täysin.
Ero on todella kipeä asia ja haluaisin jotenkin vain selittää hänelle, että hänen unelmassaan ei ole mitään järkeä. Vai olenko itse jotenkin hullu, kun en näe tuossa hänen unelmassaan mitään hyvää vaan ainoastaan suuren painolastin, joka ennen pitkää joka tapauksessa johtaisi eroon? Olisin ehkä voinut tehdäkin vielä lapsen, mutta taloudellinen tilanne ja aiemmat lapset olivat minulle suurin syy siihen, että en pysty sitä vaihtoehtoa edes ajattelemaan.
Ja tässä vaiheessa jo pyydän, että ei tultaisi mitätöimään ja haukkumaan tätä suhdettamme ja vihjailemaan, että mies kuitenkin on pettänyt jo kauan ja on ties mikä roisto. Olen tarpeeksi rikki tässä jo muutenkin niin haluaisin vain selkeyttää ajatuksiani tähän lapsiasiaan liittyen.
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin täytyy sanoa sinulle suoraan (ehkä se helpottaa irti päästämistäsi):
Ei se miehen unelma välttämättä ole mikään "hattara". Seuraava nainen voi hyvinkin tehdä hänelle sen kaivatun lapsen.
Sinun pitää nyt vaan luovuttaa. Älä katso taaksepäin, suuntaa eteenpäin.
niin tuolla jo sanoinkin, että saattaahan joku sen lapsen tehdäkin, mutta tarkoitin, että lapsi ei tuo hänen elämäänsä sitä onnea ja helpotusta, mitä hän jotenkin tuntuu kuvittelevan. Uskallan siis sanoa näin, koska olen nähnyt hänen masennustaan aika pitkään. Hänellä on jo kaksi lasta ja tyttöystävä. Hänellä on jo kaikki se, mitä se hattara on ja mielestäni vielä enemmänkin.
ap
Ajatteleeko mies siis, että lapsen saaminen korjaisi kaikki asiat? Vai onko tuo vain sinun luuloasi, että mies ajattelee lapsen tuovan onnen?
Itse haluaisin toisen lapsen. Minulla on rahavaikeuksia ja kausittain masennusta. Minulla on 10-vuotias lapsi jonka yksinhuoltaja olen ollut alusta asti. Harkitsen tosissani toisen lapsen hankkimista, yksin, sillä en halua parisuhdetta. En minä ainakaan kuvittele että lapsen saaminen poistaisi kaikki ongelmat. Tiedän hyvin että taloudellinen tilanne huononisi. Ei se että tuntee tarvetta saada jälkikasvua, tarkoita että kuvittelee elämän helpottuvan lapsen myötä.
Kyllä, hän on ihan itse sanonut näin. Hän sanoo, ettei ole elämässään onnellinen, koska hän haluaa vielä lapsen (tai jopa useammankin vielä). Asiasta on keskusteltu monet kerrat ja hän on kysynyt, miksi minä en halua lasta. Olen selittänyt moneen kertaan, että hänen rahatilanteensa on nyt jo vaikea ja työt epäsäännöllisiä, että minä en voi mitenkään uskoa, että lapsi ei aiheuttaisi vain suuria ongelmia. Olen kysynyt monta kertaa, miten hänen rahatilanteensa muuttuisi ja miten hän järjestäisi työnsä niin, että hän on mukana myös lapsenhoidossa ja entä meidän nykyiset lapsemme, meidän pitäisi kaikkien muuttaa yhteen. Kaikkeen on vastaus ollut vain, että kyllä kaikki järjestyy, koska sitten on uusi vauva ja hänkin jaksaa sitten paremmin hoitaa asioitaan.
Ja kun hän kertoi, että haluaa erota, emme olleet hetkeen puhuneet tästä lapsiasiasta. Hän sanoi, että on miettinyt asiaa tosi paljon ja meidän on pakko erota, koska hän ei ole enää nuori ja tosiaan haluaa sen lapsen, koska hänen elämänsä on umpikujassa ja ei muuten koe olevansa onnellinen. Täsmälleen näillä sanoilla.
Ei tuossa ole kyse halusta saada vauva vaan halusta paeta omia ongelmiaan uuteen elämäntilanteeseen. Varmaan ihan vilpittömästi uskoo asioiden järjestymiseen mutta oikeasti nyt kyse on isommista ongelmista.
Toivottavasti ei vaan lisäänny kenenkään kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellätoistuviarahaongelmia ja tappelee eksänsä kanssa kaikesta... ja sinua harmittaa ero?
Hienoa!No kyllä harmittaa, naura vain. En pysty lopettamaan rakastamista vain sen takia, että ihminen on p*rsaukinen ja p*ska raha-asioissa. Rahastahan he exänkin kanssa tappelevat.
Luuseriin rakastuminen ei ole sattumaa vaan valinta. Jostain syystä ihailet epäluotettavaa miestä ja pidät sellaista miesihanteenasi. Mistä tämä kertoo?
Tätä nimenomaan tarkoitin tuossa aloituksessani, että miehestä tehdään tietysti joku roisto. Mielestäni en ole puhunut mitään epäluotettavuudesta vaan ainoastaan rahaongelmista. pystytkö ymmärtämään, että ihminen voi olla erittäin lojaali, sinnikäs, kannustava, luotettava, hyväsydäminen ja kultainen, vaikka hänen raha-asiansa ovatkin solmussa. Mitä se kertoo sinusta, että rahaongelmat tarkoittavat automaattisesti epärehellisyyttä?
Niin, no jos olisit kirjoittanut tämän sukupuolet toisinpäin... nainen haluaa lapsen ja jättää, mies jätetty ja haukkuu naisen unelman.. Kaikki tietää mitä olisi käynyt: mies haukuttu silloinkin. Sellaista porukkaa tämä palsta on täynnä. Kaksinaismoralistisia sikoja. Ei voi mitään. Jos tiesit etukäteen, miksi avauduit täällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin täytyy sanoa sinulle suoraan (ehkä se helpottaa irti päästämistäsi):
Ei se miehen unelma välttämättä ole mikään "hattara". Seuraava nainen voi hyvinkin tehdä hänelle sen kaivatun lapsen.
Sinun pitää nyt vaan luovuttaa. Älä katso taaksepäin, suuntaa eteenpäin.
niin tuolla jo sanoinkin, että saattaahan joku sen lapsen tehdäkin, mutta tarkoitin, että lapsi ei tuo hänen elämäänsä sitä onnea ja helpotusta, mitä hän jotenkin tuntuu kuvittelevan. Uskallan siis sanoa näin, koska olen nähnyt hänen masennustaan aika pitkään. Hänellä on jo kaksi lasta ja tyttöystävä. Hänellä on jo kaikki se, mitä se hattara on ja mielestäni vielä enemmänkin.
ap
Ajatteleeko mies siis, että lapsen saaminen korjaisi kaikki asiat? Vai onko tuo vain sinun luuloasi, että mies ajattelee lapsen tuovan onnen?
Itse haluaisin toisen lapsen. Minulla on rahavaikeuksia ja kausittain masennusta. Minulla on 10-vuotias lapsi jonka yksinhuoltaja olen ollut alusta asti. Harkitsen tosissani toisen lapsen hankkimista, yksin, sillä en halua parisuhdetta. En minä ainakaan kuvittele että lapsen saaminen poistaisi kaikki ongelmat. Tiedän hyvin että taloudellinen tilanne huononisi. Ei se että tuntee tarvetta saada jälkikasvua, tarkoita että kuvittelee elämän helpottuvan lapsen myötä.
Kyllä, hän on ihan itse sanonut näin. Hän sanoo, ettei ole elämässään onnellinen, koska hän haluaa vielä lapsen (tai jopa useammankin vielä). Asiasta on keskusteltu monet kerrat ja hän on kysynyt, miksi minä en halua lasta. Olen selittänyt moneen kertaan, että hänen rahatilanteensa on nyt jo vaikea ja työt epäsäännöllisiä, että minä en voi mitenkään uskoa, että lapsi ei aiheuttaisi vain suuria ongelmia. Olen kysynyt monta kertaa, miten hänen rahatilanteensa muuttuisi ja miten hän järjestäisi työnsä niin, että hän on mukana myös lapsenhoidossa ja entä meidän nykyiset lapsemme, meidän pitäisi kaikkien muuttaa yhteen. Kaikkeen on vastaus ollut vain, että kyllä kaikki järjestyy, koska sitten on uusi vauva ja hänkin jaksaa sitten paremmin hoitaa asioitaan.
Ja kun hän kertoi, että haluaa erota, emme olleet hetkeen puhuneet tästä lapsiasiasta. Hän sanoi, että on miettinyt asiaa tosi paljon ja meidän on pakko erota, koska hän ei ole enää nuori ja tosiaan haluaa sen lapsen, koska hänen elämänsä on umpikujassa ja ei muuten koe olevansa onnellinen. Täsmälleen näillä sanoilla.
Ei tuossa ole kyse halusta saada vauva vaan halusta paeta omia ongelmiaan uuteen elämäntilanteeseen. Varmaan ihan vilpittömästi uskoo asioiden järjestymiseen mutta oikeasti nyt kyse on isommista ongelmista.
Toivottavasti ei vaan lisäänny kenenkään kanssa.
No juuri näin minäkin asian ajattelen ja siksi toivoisinkin, että saisin hänet ymmärtämään tämän asian. Ei ehkä kuulosta vilpittömältä, mutta kyllähän tässä voisi olla huolissaan myös uuden potentiaalisen kumppanin, uuden lapsen ja nykyisten lastenkin puolesta. Plus sitten tietysti hänen puolestaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellätoistuviarahaongelmia ja tappelee eksänsä kanssa kaikesta... ja sinua harmittaa ero?
Hienoa!No kyllä harmittaa, naura vain. En pysty lopettamaan rakastamista vain sen takia, että ihminen on p*rsaukinen ja p*ska raha-asioissa. Rahastahan he exänkin kanssa tappelevat.
Luuseriin rakastuminen ei ole sattumaa vaan valinta. Jostain syystä ihailet epäluotettavaa miestä ja pidät sellaista miesihanteenasi. Mistä tämä kertoo?
Tätä nimenomaan tarkoitin tuossa aloituksessani, että miehestä tehdään tietysti joku roisto. Mielestäni en ole puhunut mitään epäluotettavuudesta vaan ainoastaan rahaongelmista. pystytkö ymmärtämään, että ihminen voi olla erittäin lojaali, sinnikäs, kannustava, luotettava, hyväsydäminen ja kultainen, vaikka hänen raha-asiansa ovatkin solmussa. Mitä se kertoo sinusta, että rahaongelmat tarkoittavat automaattisesti epärehellisyyttä?
Niin, no jos olisit kirjoittanut tämän sukupuolet toisinpäin... nainen haluaa lapsen ja jättää, mies jätetty ja haukkuu naisen unelman.. Kaikki tietää mitä olisi käynyt: mies haukuttu silloinkin. Sellaista porukkaa tämä palsta on täynnä. Kaksinaismoralistisia sikoja. Ei voi mitään. Jos tiesit etukäteen, miksi avauduit täällä?
Olen saanut tässä ketjussa aivan ihania kommentteja ja lähes kaikki kommentit ovat olleet vähintäänkin asiallisia. En näe, miksi olisi mieluummin pitänyt jättää aloitus tekemättä. Kirjoitin aloitukseen tuon vain siksi, että joku saattaisi ymmärtää, että nuo sikahaukkumiset eivät minua nyt juurikaan kiinnosta, koska tiedän itsekin joidenkin ajattelevan niin.
ap
Epärealistisilla tyypeillä on aina jokin utopia meneillään. Miten uskottavana pidät selitystä että ero johtuu siitä yhteisen lapsen puuttumisesta? Ajattele, jos sinulla olisi nyt yksi lapsi lisää ja miehesi olisi lähtenyt vaikkapa minun hulttiomieheni kanssa maailmanympäryspurjehdukselle, kesto 7-10 vuotta? Vetää sanattomaksi vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ap, ymmärrän että ero tuntuu vaikealta, jos vielä rakastat miestä ja olet tavallaan tottunut parisuhteeseenne. Mutta kaiken kirjoittamasi perusteella ajatukseni on lähinnä, että ero on sulle valtava lottovoitto. Mies on itse sotkenut asiansa eikä edes näköjään tajua tilannettaan ollenkaan. Jonkin aikaa se kestää että pääset suhteenne yli ja tajuat, ettei se nyt sittenkään mikään kovin hääppöinen ukko ollutkaan. Ja exä on exä, turha sun on sitä mitenkään yrittää saada mitään enää tajuamaan. Yritä ajatella että koko asia ei kuulu sulle enää mitenkään. Mitä sinä siitä enää välität, tajuaako mies koskaan että uusi vauva ei ole hyvä idea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellätoistuviarahaongelmia ja tappelee eksänsä kanssa kaikesta... ja sinua harmittaa ero?
Hienoa!No kyllä harmittaa, naura vain. En pysty lopettamaan rakastamista vain sen takia, että ihminen on p*rsaukinen ja p*ska raha-asioissa. Rahastahan he exänkin kanssa tappelevat.
Luuseriin rakastuminen ei ole sattumaa vaan valinta. Jostain syystä ihailet epäluotettavaa miestä ja pidät sellaista miesihanteenasi. Mistä tämä kertoo?
Tätä nimenomaan tarkoitin tuossa aloituksessani, että miehestä tehdään tietysti joku roisto. Mielestäni en ole puhunut mitään epäluotettavuudesta vaan ainoastaan rahaongelmista. pystytkö ymmärtämään, että ihminen voi olla erittäin lojaali, sinnikäs, kannustava, luotettava, hyväsydäminen ja kultainen, vaikka hänen raha-asiansa ovatkin solmussa. Mitä se kertoo sinusta, että rahaongelmat tarkoittavat automaattisesti epärehellisyyttä?
Niin, no jos olisit kirjoittanut tämän sukupuolet toisinpäin... nainen haluaa lapsen ja jättää, mies jätetty ja haukkuu naisen unelman.. Kaikki tietää mitä olisi käynyt: mies haukuttu silloinkin. Sellaista porukkaa tämä palsta on täynnä. Kaksinaismoralistisia sikoja. Ei voi mitään. Jos tiesit etukäteen, miksi avauduit täällä?
Kerro mulle yksi aloitus, jossa nainen haluaa yllättäen vielä yhden vauvan, kun taas mies ei halua enempää ja palstalla on kirkkasti enemmistössä ne äänet, joiden perusteella mies on sika kun kokee lapsilukunsa olevan täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
No kyllä ihminen on aika epäluotettava jos ei raha-asiat pysy hallinnassa ja laskuja jää säännöllisesti rästiin. Ainakin vuokranantajan vinkkelistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellätoistuviarahaongelmia ja tappelee eksänsä kanssa kaikesta... ja sinua harmittaa ero?
Hienoa!No kyllä harmittaa, naura vain. En pysty lopettamaan rakastamista vain sen takia, että ihminen on p*rsaukinen ja p*ska raha-asioissa. Rahastahan he exänkin kanssa tappelevat.
Luuseriin rakastuminen ei ole sattumaa vaan valinta. Jostain syystä ihailet epäluotettavaa miestä ja pidät sellaista miesihanteenasi. Mistä tämä kertoo?
Tätä nimenomaan tarkoitin tuossa aloituksessani, että miehestä tehdään tietysti joku roisto. Mielestäni en ole puhunut mitään epäluotettavuudesta vaan ainoastaan rahaongelmista. pystytkö ymmärtämään, että ihminen voi olla erittäin lojaali, sinnikäs, kannustava, luotettava, hyväsydäminen ja kultainen, vaikka hänen raha-asiansa ovatkin solmussa. Mitä se kertoo sinusta, että rahaongelmat tarkoittavat automaattisesti epärehellisyyttä?
Niin, no jos olisit kirjoittanut tämän sukupuolet toisinpäin... nainen haluaa lapsen ja jättää, mies jätetty ja haukkuu naisen unelman.. Kaikki tietää mitä olisi käynyt: mies haukuttu silloinkin. Sellaista porukkaa tämä palsta on täynnä. Kaksinaismoralistisia sikoja. Ei voi mitään. Jos tiesit etukäteen, miksi avauduit täällä?
Kerro mulle yksi aloitus, jossa nainen haluaa yllättäen vielä yhden vauvan, kun taas mies ei halua enempää ja palstalla on kirkkasti enemmistössä ne äänet, joiden perusteella mies on sika kun kokee lapsilukunsa olevan täynnä.
Ymmärrän myös näitä miehiä, sillä jos lapsiluku tuntuu olevan täynnä on se yksi lapsi lisää iso uhraus. Mutta vielä isompi uhraus se on äidille, joka on raskaana, synnyttää, imettää ja muutenkin usein on se jonka vastuulle lapsi jää jos ero tulee. En tässä yritä vähätellä isän roolia, vaan hyvin usein kuitenkin äidille jää lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin täytyy sanoa sinulle suoraan (ehkä se helpottaa irti päästämistäsi):
Ei se miehen unelma välttämättä ole mikään "hattara". Seuraava nainen voi hyvinkin tehdä hänelle sen kaivatun lapsen.
Sinun pitää nyt vaan luovuttaa. Älä katso taaksepäin, suuntaa eteenpäin.
niin tuolla jo sanoinkin, että saattaahan joku sen lapsen tehdäkin, mutta tarkoitin, että lapsi ei tuo hänen elämäänsä sitä onnea ja helpotusta, mitä hän jotenkin tuntuu kuvittelevan. Uskallan siis sanoa näin, koska olen nähnyt hänen masennustaan aika pitkään. Hänellä on jo kaksi lasta ja tyttöystävä. Hänellä on jo kaikki se, mitä se hattara on ja mielestäni vielä enemmänkin.
ap
Ajatteleeko mies siis, että lapsen saaminen korjaisi kaikki asiat? Vai onko tuo vain sinun luuloasi, että mies ajattelee lapsen tuovan onnen?
Itse haluaisin toisen lapsen. Minulla on rahavaikeuksia ja kausittain masennusta. Minulla on 10-vuotias lapsi jonka yksinhuoltaja olen ollut alusta asti. Harkitsen tosissani toisen lapsen hankkimista, yksin, sillä en halua parisuhdetta. En minä ainakaan kuvittele että lapsen saaminen poistaisi kaikki ongelmat. Tiedän hyvin että taloudellinen tilanne huononisi. Ei se että tuntee tarvetta saada jälkikasvua, tarkoita että kuvittelee elämän helpottuvan lapsen myötä.
Kyllä, hän on ihan itse sanonut näin. Hän sanoo, ettei ole elämässään onnellinen, koska hän haluaa vielä lapsen (tai jopa useammankin vielä). Asiasta on keskusteltu monet kerrat ja hän on kysynyt, miksi minä en halua lasta. Olen selittänyt moneen kertaan, että hänen rahatilanteensa on nyt jo vaikea ja työt epäsäännöllisiä, että minä en voi mitenkään uskoa, että lapsi ei aiheuttaisi vain suuria ongelmia. Olen kysynyt monta kertaa, miten hänen rahatilanteensa muuttuisi ja miten hän järjestäisi työnsä niin, että hän on mukana myös lapsenhoidossa ja entä meidän nykyiset lapsemme, meidän pitäisi kaikkien muuttaa yhteen. Kaikkeen on vastaus ollut vain, että kyllä kaikki järjestyy, koska sitten on uusi vauva ja hänkin jaksaa sitten paremmin hoitaa asioitaan.
Ja kun hän kertoi, että haluaa erota, emme olleet hetkeen puhuneet tästä lapsiasiasta. Hän sanoi, että on miettinyt asiaa tosi paljon ja meidän on pakko erota, koska hän ei ole enää nuori ja tosiaan haluaa sen lapsen, koska hänen elämänsä on umpikujassa ja ei muuten koe olevansa onnellinen. Täsmälleen näillä sanoilla.
Kannattaa tiedottaa että narsismi ja suuri määrä lapsia korreloivat keskenään. Miksi hän niitä lapsia haluaa niin monta? Onko oma lapsuudenperhe iso? Onko hyvät geenit, joita haluaa siirtää? Mitä annettavaa hänellä on lapsille vai pönkittääkö lapsimäärä vain omaa egoa siitossonnina? Taloudellista annettavaa hänellä ei ole lapsille, entä tapaako edes entisiäkään? Mikä on motivaattori lasten hankintaan? Pitääkö edes aidosti lapsista?
Hänen lapsuudenperheensä on iso ja hänen sisaruksillaankin on useita lapsia ja uskoisin, että vähän sieltä kotoakin on tullut kyselyä, onko lisää jälkikasvua tulossa. Rivien välistä olen lukenut näin, mutta saattaa olla omaa kuvitelmaanikin.
Mutta oikeaa syytä en tosiaan tiedä ja siksi tämä tilanne minua niin paljon hämmentääkin, kun tämä tahto on niin voimakas, että mikään järkipuhe ei sitä läpäise.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellätoistuviarahaongelmia ja tappelee eksänsä kanssa kaikesta... ja sinua harmittaa ero?
Hienoa!No kyllä harmittaa, naura vain. En pysty lopettamaan rakastamista vain sen takia, että ihminen on p*rsaukinen ja p*ska raha-asioissa. Rahastahan he exänkin kanssa tappelevat.
Luuseriin rakastuminen ei ole sattumaa vaan valinta. Jostain syystä ihailet epäluotettavaa miestä ja pidät sellaista miesihanteenasi. Mistä tämä kertoo?
Tätä nimenomaan tarkoitin tuossa aloituksessani, että miehestä tehdään tietysti joku roisto. Mielestäni en ole puhunut mitään epäluotettavuudesta vaan ainoastaan rahaongelmista. pystytkö ymmärtämään, että ihminen voi olla erittäin lojaali, sinnikäs, kannustava, luotettava, hyväsydäminen ja kultainen, vaikka hänen raha-asiansa ovatkin solmussa. Mitä se kertoo sinusta, että rahaongelmat tarkoittavat automaattisesti epärehellisyyttä?
Niin, no jos olisit kirjoittanut tämän sukupuolet toisinpäin... nainen haluaa lapsen ja jättää, mies jätetty ja haukkuu naisen unelman.. Kaikki tietää mitä olisi käynyt: mies haukuttu silloinkin. Sellaista porukkaa tämä palsta on täynnä. Kaksinaismoralistisia sikoja. Ei voi mitään. Jos tiesit etukäteen, miksi avauduit täällä?
Kerro mulle yksi aloitus, jossa nainen haluaa yllättäen vielä yhden vauvan, kun taas mies ei halua enempää ja palstalla on kirkkasti enemmistössä ne äänet, joiden perusteella mies on sika kun kokee lapsilukunsa olevan täynnä.
Ymmärrän myös näitä miehiä, sillä jos lapsiluku tuntuu olevan täynnä on se yksi lapsi lisää iso uhraus. Mutta vielä isompi uhraus se on äidille, joka on raskaana, synnyttää, imettää ja muutenkin usein on se jonka vastuulle lapsi jää jos ero tulee. En tässä yritä vähätellä isän roolia, vaan hyvin usein kuitenkin äidille jää lapset.
Tottakai. Mutta oli kyseessä isä tai äiti, niin uskon vakaasti että jokaisella on oikeus valita ihan itse kuinka monta lasta haluaa ja käyttäytyä sen mukaan. Toki sellaisessa tilanteessa, jossa ollaan puhuttu pitkään perheen perustamisesta ja toinen yhtäkkiä pyörtää päätöksensa se on ikävää käytöstä, sillä siinä on tuhlattu merkittävästi sen toisen aikaa, mutta ei silloinkaan pitäisi alkaa mieliksi toiselle tekemään lapsia, joita ei oikeasti halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellätoistuviarahaongelmia ja tappelee eksänsä kanssa kaikesta... ja sinua harmittaa ero?
Hienoa!No kyllä harmittaa, naura vain. En pysty lopettamaan rakastamista vain sen takia, että ihminen on p*rsaukinen ja p*ska raha-asioissa. Rahastahan he exänkin kanssa tappelevat.
Eikä tarttekaan lopettaa, mutta koeta juntata päähäsi se, että mies ei yhtä paljon rakastanut sinua ja on sotkenut kaikki asiansa. Parempi näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
No kyllä ihminen on aika epäluotettava jos ei raha-asiat pysy hallinnassa ja laskuja jää säännöllisesti rästiin. Ainakin vuokranantajan vinkkelistä.
No minä en ole vuokranantaja vaan tyttöystävä (tai siis haluaisin olla).
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ei ne rahaongelmat ja ongelmat lasten elatuksen kanssa ole mitään irrallisia ongelmia vaan osa persoonaa.
Jos mies olisi hyväsydäminen, hän keskittyisi aidosti siihen, että pystyy elättämään edes ne olemassaolevat lapsensa ja olisi heille hyvä isä. Sinnikkyyttä ei ole se, että jatkaa tuhoisalla holtittomalla linjallaan.
Lojaali ja hyväsydäminen ihminen ei aiheuta läheisilleen sellaista kärsimystä kuin hän.
Sinä puhut kuin naiset, joita kumppani pahoinpitelee. "Se on hyvä ja pohjimmiltaan empaattinen mies eikä pienet ongelmat (kuten nyrkin heiluminen) siihen vaikuta."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin täytyy sanoa sinulle suoraan (ehkä se helpottaa irti päästämistäsi):
Ei se miehen unelma välttämättä ole mikään "hattara". Seuraava nainen voi hyvinkin tehdä hänelle sen kaivatun lapsen.
Sinun pitää nyt vaan luovuttaa. Älä katso taaksepäin, suuntaa eteenpäin.
niin tuolla jo sanoinkin, että saattaahan joku sen lapsen tehdäkin, mutta tarkoitin, että lapsi ei tuo hänen elämäänsä sitä onnea ja helpotusta, mitä hän jotenkin tuntuu kuvittelevan. Uskallan siis sanoa näin, koska olen nähnyt hänen masennustaan aika pitkään. Hänellä on jo kaksi lasta ja tyttöystävä. Hänellä on jo kaikki se, mitä se hattara on ja mielestäni vielä enemmänkin.
ap
Ajatteleeko mies siis, että lapsen saaminen korjaisi kaikki asiat? Vai onko tuo vain sinun luuloasi, että mies ajattelee lapsen tuovan onnen?
Itse haluaisin toisen lapsen. Minulla on rahavaikeuksia ja kausittain masennusta. Minulla on 10-vuotias lapsi jonka yksinhuoltaja olen ollut alusta asti. Harkitsen tosissani toisen lapsen hankkimista, yksin, sillä en halua parisuhdetta. En minä ainakaan kuvittele että lapsen saaminen poistaisi kaikki ongelmat. Tiedän hyvin että taloudellinen tilanne huononisi. Ei se että tuntee tarvetta saada jälkikasvua, tarkoita että kuvittelee elämän helpottuvan lapsen myötä.
Kyllä, hän on ihan itse sanonut näin. Hän sanoo, ettei ole elämässään onnellinen, koska hän haluaa vielä lapsen (tai jopa useammankin vielä). Asiasta on keskusteltu monet kerrat ja hän on kysynyt, miksi minä en halua lasta. Olen selittänyt moneen kertaan, että hänen rahatilanteensa on nyt jo vaikea ja työt epäsäännöllisiä, että minä en voi mitenkään uskoa, että lapsi ei aiheuttaisi vain suuria ongelmia. Olen kysynyt monta kertaa, miten hänen rahatilanteensa muuttuisi ja miten hän järjestäisi työnsä niin, että hän on mukana myös lapsenhoidossa ja entä meidän nykyiset lapsemme, meidän pitäisi kaikkien muuttaa yhteen. Kaikkeen on vastaus ollut vain, että kyllä kaikki järjestyy, koska sitten on uusi vauva ja hänkin jaksaa sitten paremmin hoitaa asioitaan.
Ja kun hän kertoi, että haluaa erota, emme olleet hetkeen puhuneet tästä lapsiasiasta. Hän sanoi, että on miettinyt asiaa tosi paljon ja meidän on pakko erota, koska hän ei ole enää nuori ja tosiaan haluaa sen lapsen, koska hänen elämänsä on umpikujassa ja ei muuten koe olevansa onnellinen. Täsmälleen näillä sanoilla.
Kannattaa tiedottaa että narsismi ja suuri määrä lapsia korreloivat keskenään. Miksi hän niitä lapsia haluaa niin monta? Onko oma lapsuudenperhe iso? Onko hyvät geenit, joita haluaa siirtää? Mitä annettavaa hänellä on lapsille vai pönkittääkö lapsimäärä vain omaa egoa siitossonnina? Taloudellista annettavaa hänellä ei ole lapsille, entä tapaako edes entisiäkään? Mikä on motivaattori lasten hankintaan? Pitääkö edes aidosti lapsista?
Hänen lapsuudenperheensä on iso ja hänen sisaruksillaankin on useita lapsia ja uskoisin, että vähän sieltä kotoakin on tullut kyselyä, onko lisää jälkikasvua tulossa. Rivien välistä olen lukenut näin, mutta saattaa olla omaa kuvitelmaanikin.
Mutta oikeaa syytä en tosiaan tiedä ja siksi tämä tilanne minua niin paljon hämmentääkin, kun tämä tahto on niin voimakas, että mikään järkipuhe ei sitä läpäise.
ap
Kyllä se olet sinä, johon järkipuhe tepsi. Haikailet miestä, joka on täysin toivoton parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
No kyllä ihminen on aika epäluotettava jos ei raha-asiat pysy hallinnassa ja laskuja jää säännöllisesti rästiin. Ainakin vuokranantajan vinkkelistä.
No minä en ole vuokranantaja vaan tyttöystävä (tai siis haluaisin olla).
ap
Mä uskon, että jos kylenet olemaan systemaattisesti epäluotettava jotain tahoa kohtaan, niin silloin tientynlainen epäluotettavuus on osa sinua. Vaikka hän ei ole ollut epäluotettava sinua kohtaan vielä, niin silti on mahdollista että tietyissä olosuhteissa tämä epäluotettavuus tulisi osaksi myös teidän välejänne. Kuten vaikka jos teille syntyisi raskas koliikkivauva tai hankkisitte yhdessä asunnon tms.
Tässä taas niin sairasta miesv i haa ku olla ja voi! Mies ei voi edes lasta haluta puhtoisin mielin, sairaat motiivit aina taustalla. Haloo oikeesti.