Lue keskustelun säännöt.
Mies halusi lapsen, minä en, erohan siitä tuli
17.12.2021 |
En nyt tiedä, mitä tällä aloituksella haen, mutta olen erosta niin rikki. Meillä molemmilla on kaksi lasta aiemmista suhteista ja olemme nelikymppisiä. Mies halusi kovasti lapsen, mutta minä en ollut enää niin innokas. Varsinkin kun miehellä oli toistuvia rahaongelmia ja edellisenkin vaimon kanssa on ollut hirveät taistelut elareista ja kuka maksaa ja mitä. Kaiken lisäksi miehellä on tosi epäsäännölliset työajat ja tiedän, että hän ei olisi jäänyt lapsen kanssa kotiin ja olisin kuitenkin joutunut hoitamaan lapsen todella pitkälti yksin. Emme siis edes asuneet yhdessä ja olin todella epäuskoinen, että mies pystyisi sellaiseen perhe-elämään, jota uusi lapsi vaatisi. Olen selittänyt hänelle tuhansia kertoja, että tähän tilanteeseen ei mitenkään voi tehdä lasta ennen kuin nämä asiat näyttävät edes jotenkin olevan tasapainossa ja hallinnassa. Olen myös kysynyt moneen kertaan, miten hän ajattelisi, että se toimisi, niin hän ei vastaa mitään muuta kuin että kyllä asiat sitten aikanaan järjestyvät.
Nyt mies sitten jätti minut ja sanoo syyksi, että haluaa sen lapsen eikä sitä minun kanssani tule saamaan. Olen ihan rikki enkä voi ymmärtää miehen järjenjuoksua. Onhan tuo tavallaan hyvä syy eroon, jos toinen haluaa lapsen ja toinen ei, mutta en ihan oikeasti ymmärrä vieläkään, millainen se hänen toiveensa lapsesta oli. En ymmärrä, miten hän kuvittelee, että lapsi tekee hänen elämänsä onnelliseksi, kun nytkään ei ole vapaa-aikaa eikä rahaa mihinkään. Milloin ja millä rahalla hän aikoo sen lapsen hoitaa ja kasvattaa. Kaiken lisäksi kuviossa on jo neljä lasta, joiden elämä mullistuisi myös uuden lapsen myötä täysin.
Ero on todella kipeä asia ja haluaisin jotenkin vain selittää hänelle, että hänen unelmassaan ei ole mitään järkeä. Vai olenko itse jotenkin hullu, kun en näe tuossa hänen unelmassaan mitään hyvää vaan ainoastaan suuren painolastin, joka ennen pitkää joka tapauksessa johtaisi eroon? Olisin ehkä voinut tehdäkin vielä lapsen, mutta taloudellinen tilanne ja aiemmat lapset olivat minulle suurin syy siihen, että en pysty sitä vaihtoehtoa edes ajattelemaan.
Ja tässä vaiheessa jo pyydän, että ei tultaisi mitätöimään ja haukkumaan tätä suhdettamme ja vihjailemaan, että mies kuitenkin on pettänyt jo kauan ja on ties mikä roisto. Olen tarpeeksi rikki tässä jo muutenkin niin haluaisin vain selkeyttää ajatuksiani tähän lapsiasiaan liittyen.
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Eikä ole. Sinun hattarasi ei ole yhtään sen validimpi kuin hänen hattaransa. Hän on aikuinen ihminen ja saa elää elämäänsä ihan miten itse haluaa (lakien puitteissa tietysti). Suhteet perustuvat tunteisiin ja jos toinen tuntee, ettei halua jatkaa elämäänsä kanssasi, niin ei se vaadi sen kummempia perusteluita.
Se, että aikuinen ihminen saa elää niin kuin haluaa, ei todista tässä nyt yhtään mitään. En ole väittänytkään, ettei hänellä ole oikeus tehdä valintojaan. Sanon vain, että hänen valintansa on 99,9999999999999999% todennäköisyydellä todella todella huono, jos oikeasti kuvittelee, että vauva tekee hänen elämästään sateenkaaria ja hattaroita eikä siellä tulisi niitä samoja ongelmia ja ahdistuksia, joita nytkin itkee yöt läpeensä.
ap
Ei varmasti poistakaan. Mutta hän on joko todella tyhmä/impulsiivinen tai sitten teidän suhteenne ei paina hänen vaakakupissaan kovin paljoa jos tuon takia heittää teidät menemään. Mistä päästään sinun hattaraasi, eli kuvitelmaan että joko mies on oikein hyvä mies tai teidän suhteenne olisi muuten onnistunut, jos mies vaan luopuisi omasta hattarastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ei ne rahaongelmat ja ongelmat lasten elatuksen kanssa ole mitään irrallisia ongelmia vaan osa persoonaa.
Jos mies olisi hyväsydäminen, hän keskittyisi aidosti siihen, että pystyy elättämään edes ne olemassaolevat lapsensa ja olisi heille hyvä isä. Sinnikkyyttä ei ole se, että jatkaa tuhoisalla holtittomalla linjallaan.
Lojaali ja hyväsydäminen ihminen ei aiheuta läheisilleen sellaista kärsimystä kuin hän.
Sinä puhut kuin naiset, joita kumppani pahoinpitelee. "Se on hyvä ja pohjimmiltaan empaattinen mies eikä pienet ongelmat (kuten nyrkin heiluminen) siihen vaikuta."
Siis et kai ihan tosissasi vertaa ihmisen rahaongelmia VÄKIVALTAAN!? Luuletko tosiaan, että mies on tahallaan ja ilkeyttään köyhä!?
ap
Ei, en vertaa vakavuudeltaan väkivaltaan vaan sinun suhtautumisesi miehen huonoihin puoliin on samankaltaista kuin väkivaltaiseen suhteeseen juuttuneilla.
Sanot, että mies on hyväsydäminen, vaikka hänen toimintansa lasten suhteen kertoo muusta. Samoin sinnikkyys jne. ei saa katetta kuvauksestasi. Miehen toiminta on välinpitämätöntä, ei välittävää.
Mitä hänen toimintansa lasten suhteen kertoo? Minusta tuo ei kerro mistään muusta kuin siitä, että hän elää jossain harhassa, että kaikki järjestyy. Ja sinnikkyydestäkään sinä et tiedä yhtään mitään. Minusta on todella ikävää, että joudun tässä nyt selittelemään miehen tekemisiä, koska saat siitä vaan lisäpontta tuolle väitteellesi, että puolustelen huonostikohtelevaa miestä. Mutta sen verran kerron esimerkkinä sinnikkyydestä, että on tänä aikana kun olemme seurustelleet hankkinut uuden työpaikan, aloittanut opiskelut, joista pian valmistuu, on tehnyt kolmea ja neljää työtä päällekkäin, on hoitanut lapset silloinkin, kun exä on huidellut ties missä, on maksanut asioita exän vaatimuksesta, kun exä kiristää lapsien tapaamisoikeudella. On ollut lomautettuna useampaan kertaan nyt korona-aikana ja käynyt ansiosidonnaisen kanssa sellaisen paperisodan, että moni ei edes uskoisi. Siinä sinulle esimakua välinpitämättömyydestä ja kaltoinkohtelusta!
Nyt oikeasti suututtaa kun täällä tullaan kertomaan asioita, joista ei kuitenkaan tiedetä yhtään mitään.
ap
Kaikella rakkaudella, mutta todella monet ovat olleet lomautettuna ja tekevät töitä ja opiskelevat samaan aikaan (kuten minä juuri nyt). Ja useimmat kykenevät vielä maksamaan vuokransa useimmiten ajallaan. Jonkun yksittäisen katastrofaalisen kuukauden ymmärtäisin, mutta sun sanomistesi perusteella laskut rästissä on hyvinkin yleinen asiaintila hänen elämässään.
Kyllä, on yleinen asiaintila, mutta ei se tee hänestä vielä hirviötä. En oikeasti mitenkään käsitä, miten p*rsaukisuus on nyt johonkin pahoinpitelyyn verrattava asia.
ap
Tuossa viestissä ei muuten puhuttu hänen käytöksestään, vaan sinun. Kokeilepa lukea uudelleen. Tällä kertaa ihan ajatuksen kanssa.
Miten niin ei puhuttu hänen käytöksestään? Tuolla sanottiin, että minä olen pahoinpitelijän uhri, joka puolustelee pahoinpitelijän tekoja eikä näe sitä julmuutta. Miksi minun pitäisi nähdä jokin julmuus, jota ei ole? Kun mies ei ole pahoinpitelijä. Miksi yrität väittää, että on jotenkin sairasta rakastaa ja ikävöidä ihmistä, joka ei ole tehnyt mitään pahaa?
ap
Ei, vaan sinä käyttäydyt kuin klassinen perheväkivallan uhri usein käyttäytyy. Puolustelet toisen huonoja päätöksiä ja vähättelet niiden vaikutusta ja selität, että kaikesta, rehellisesti sanottuna käsittämättömän typerästä toiminnastaan huolimatta hän on oikein hyvä mies ja ihminen.
En minä ole niitä puolustellut enkä vähätellyt. Olen vain sanonut, että ne eivät ole mitään väkivaltaan verrattavaa kaltoinkohtelua vaikka niin yrität väittää. Huomasitko, että olen rikkonut sydämeni ja olen äärimmäisen rikki nimenomaan siksi, että en ollut valmis vähättelemään niitä vaikutuksia?
ap
Sä ajattelet miestä pelkästään suhteessa itseesi ja me taas ehkä katsomme enemmän kokonaisuutta. Hän ei pölli sinulta rahaa, niin sinä koet, ettei hänen holtiton rahankäyttönsä ei ole ongelma. Minä ehkä katselen enemmän sitä kokonaisuutta, eli miten miehen toiminta vaikuttaa kaikkiin hänen ympärillään (mm. vuokranantajaan), ei pelkästään sinuun.
Tarkoitatko, että raha-asiansa huonosti hoitava ihminen ei ansaitse olla parisuhteessa? Miten nämä liittyy toisiinsa, en ihan ymmärrä?
ap
En vaan yritin selittää että mitä tuo aiempi kirjoittaja tarkoitti kun vertasi sinua perheväkivallan uhriin. Sinä väännät asian koko ajan mieheen, vaikka puhutaan sinusta. "Sinä puolustelet miehen huonoja päätöksiä ja sinä maalaat hänestä jotain pyhimystä, vaikka samalla kerrot hänestä asioita, jotka ovat vahvasti ristiriidassa tämän pyhimyskuvan kanssa" "Ai että on joku hirviö vai? Miksi tuolleen haukut miestä?!?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta sinä ap kuulostat hyvin ylimieliseltä ajoittain. Lisäksi jankutat ja jankutat samija asioita etkä kykene empatiaan. En minä ihmettele sitä, että herkempi mies ei halua olla kaltaisesi kanssa. Olen satavarma että lapsiasia ei ole eron syy. Hän vain haluaa eroon sinusta.
Kyllä jankutan asioita, koska MINUT on jätetty ja MINÄ teen tässä jonkinlaista surutyötä. Ja mitähän tarkoitat, että en osoita empatiaa. Olen tässä joutunut puolustelemaan moneen kertaan, että mies ei ole ollenkaan sellainen hirviö kuin monet kommentoijat kuvittelevat. Mutta jotenkin minä olen nyt tässä se, joka en kykene empatiaan..?
Tässä nyt on aika moni sanonut, että en todellakaan ole kohtuuton mielipiteeni kanssa. miksi heillä on oikeus sanoa mielipiteensä, mutta minä itse en saisi sitä sanoa.
ap
Kukaan ei ole väittänyt häntä hirviöksi. Hyvin epämääräiseltä tyypiltä kyllä vaikuttaa. Ja ihan itse kerroit että on alkanut ottamaan etäisyyttä lapsiinsa ja on huono rahan kanssa.
En sanonut, että on alkanut ottamaan etäisyyttä. Sanoin, että eräässä asiassa hän tuntee (ja on aina tuntenut) olevansa lasten kanssa etäinen.
Miestä verrattiin tuolla väkivaltaiseen pahoinpitelijään ja täällä on haukuttu hänet täysin kelvottomaksi yksilöksi, vaikka hän ei ole tehnyt henkilökohtaisesti kenellekään yhtään mitään pahaa. Harva sotkee raha-asiansa ihan vain kiusatakseen lähimpiään. minusta on sairasta verrata tätä väkivaltaiseen käytökseen, joka kohdistuu aina ja ainostaaan toiseen ihmiseen eikä ole mikään valitettava omien mokien seuraus.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ei ne rahaongelmat ja ongelmat lasten elatuksen kanssa ole mitään irrallisia ongelmia vaan osa persoonaa.
Jos mies olisi hyväsydäminen, hän keskittyisi aidosti siihen, että pystyy elättämään edes ne olemassaolevat lapsensa ja olisi heille hyvä isä. Sinnikkyyttä ei ole se, että jatkaa tuhoisalla holtittomalla linjallaan.
Lojaali ja hyväsydäminen ihminen ei aiheuta läheisilleen sellaista kärsimystä kuin hän.
Sinä puhut kuin naiset, joita kumppani pahoinpitelee. "Se on hyvä ja pohjimmiltaan empaattinen mies eikä pienet ongelmat (kuten nyrkin heiluminen) siihen vaikuta."
Siis et kai ihan tosissasi vertaa ihmisen rahaongelmia VÄKIVALTAAN!? Luuletko tosiaan, että mies on tahallaan ja ilkeyttään köyhä!?
ap
Ei, en vertaa vakavuudeltaan väkivaltaan vaan sinun suhtautumisesi miehen huonoihin puoliin on samankaltaista kuin väkivaltaiseen suhteeseen juuttuneilla.
Sanot, että mies on hyväsydäminen, vaikka hänen toimintansa lasten suhteen kertoo muusta. Samoin sinnikkyys jne. ei saa katetta kuvauksestasi. Miehen toiminta on välinpitämätöntä, ei välittävää.
Mitä hänen toimintansa lasten suhteen kertoo? Minusta tuo ei kerro mistään muusta kuin siitä, että hän elää jossain harhassa, että kaikki järjestyy. Ja sinnikkyydestäkään sinä et tiedä yhtään mitään. Minusta on todella ikävää, että joudun tässä nyt selittelemään miehen tekemisiä, koska saat siitä vaan lisäpontta tuolle väitteellesi, että puolustelen huonostikohtelevaa miestä. Mutta sen verran kerron esimerkkinä sinnikkyydestä, että on tänä aikana kun olemme seurustelleet hankkinut uuden työpaikan, aloittanut opiskelut, joista pian valmistuu, on tehnyt kolmea ja neljää työtä päällekkäin, on hoitanut lapset silloinkin, kun exä on huidellut ties missä, on maksanut asioita exän vaatimuksesta, kun exä kiristää lapsien tapaamisoikeudella. On ollut lomautettuna useampaan kertaan nyt korona-aikana ja käynyt ansiosidonnaisen kanssa sellaisen paperisodan, että moni ei edes uskoisi. Siinä sinulle esimakua välinpitämättömyydestä ja kaltoinkohtelusta!
Nyt oikeasti suututtaa kun täällä tullaan kertomaan asioita, joista ei kuitenkaan tiedetä yhtään mitään.
ap
Kaikella rakkaudella, mutta todella monet ovat olleet lomautettuna ja tekevät töitä ja opiskelevat samaan aikaan (kuten minä juuri nyt). Ja useimmat kykenevät vielä maksamaan vuokransa useimmiten ajallaan. Jonkun yksittäisen katastrofaalisen kuukauden ymmärtäisin, mutta sun sanomistesi perusteella laskut rästissä on hyvinkin yleinen asiaintila hänen elämässään.
Kyllä, on yleinen asiaintila, mutta ei se tee hänestä vielä hirviötä. En oikeasti mitenkään käsitä, miten p*rsaukisuus on nyt johonkin pahoinpitelyyn verrattava asia.
ap
Tuossa viestissä ei muuten puhuttu hänen käytöksestään, vaan sinun. Kokeilepa lukea uudelleen. Tällä kertaa ihan ajatuksen kanssa.
Miten niin ei puhuttu hänen käytöksestään? Tuolla sanottiin, että minä olen pahoinpitelijän uhri, joka puolustelee pahoinpitelijän tekoja eikä näe sitä julmuutta. Miksi minun pitäisi nähdä jokin julmuus, jota ei ole? Kun mies ei ole pahoinpitelijä. Miksi yrität väittää, että on jotenkin sairasta rakastaa ja ikävöidä ihmistä, joka ei ole tehnyt mitään pahaa?
ap
Ei, vaan sinä käyttäydyt kuin klassinen perheväkivallan uhri usein käyttäytyy. Puolustelet toisen huonoja päätöksiä ja vähättelet niiden vaikutusta ja selität, että kaikesta, rehellisesti sanottuna käsittämättömän typerästä toiminnastaan huolimatta hän on oikein hyvä mies ja ihminen.
En minä ole niitä puolustellut enkä vähätellyt. Olen vain sanonut, että ne eivät ole mitään väkivaltaan verrattavaa kaltoinkohtelua vaikka niin yrität väittää. Huomasitko, että olen rikkonut sydämeni ja olen äärimmäisen rikki nimenomaan siksi, että en ollut valmis vähättelemään niitä vaikutuksia?
ap
Sä ajattelet miestä pelkästään suhteessa itseesi ja me taas ehkä katsomme enemmän kokonaisuutta. Hän ei pölli sinulta rahaa, niin sinä koet, ettei hänen holtiton rahankäyttönsä ei ole ongelma. Minä ehkä katselen enemmän sitä kokonaisuutta, eli miten miehen toiminta vaikuttaa kaikkiin hänen ympärillään (mm. vuokranantajaan), ei pelkästään sinuun.
Tarkoitatko, että raha-asiansa huonosti hoitava ihminen ei ansaitse olla parisuhteessa? Miten nämä liittyy toisiinsa, en ihan ymmärrä?
ap
En vaan yritin selittää että mitä tuo aiempi kirjoittaja tarkoitti kun vertasi sinua perheväkivallan uhriin. Sinä väännät asian koko ajan mieheen, vaikka puhutaan sinusta. "Sinä puolustelet miehen huonoja päätöksiä ja sinä maalaat hänestä jotain pyhimystä, vaikka samalla kerrot hänestä asioita, jotka ovat vahvasti ristiriidassa tämän pyhimyskuvan kanssa" "Ai että on joku hirviö vai? Miksi tuolleen haukut miestä?!?"
No kerro nyt vihdoin, miksi minä en saisi puhua tässä miehestä niin kuin minä puhun, eli oikaista väärinkäsityksiä ja olkiukkoja. Jos minä syytän lastasi varkaaksi ja sinä kerrot minulle, että ei hän ole varastanut mitään, teetkö sinä siinä jotain väärää, että tilannetta voidaan verrata perheväkivaltaan?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Eikä ole. Sinun hattarasi ei ole yhtään sen validimpi kuin hänen hattaransa. Hän on aikuinen ihminen ja saa elää elämäänsä ihan miten itse haluaa (lakien puitteissa tietysti). Suhteet perustuvat tunteisiin ja jos toinen tuntee, ettei halua jatkaa elämäänsä kanssasi, niin ei se vaadi sen kummempia perusteluita.
Se, että aikuinen ihminen saa elää niin kuin haluaa, ei todista tässä nyt yhtään mitään. En ole väittänytkään, ettei hänellä ole oikeus tehdä valintojaan. Sanon vain, että hänen valintansa on 99,9999999999999999% todennäköisyydellä todella todella huono, jos oikeasti kuvittelee, että vauva tekee hänen elämästään sateenkaaria ja hattaroita eikä siellä tulisi niitä samoja ongelmia ja ahdistuksia, joita nytkin itkee yöt läpeensä.
ap
Ei varmasti poistakaan. Mutta hän on joko todella tyhmä/impulsiivinen tai sitten teidän suhteenne ei paina hänen vaakakupissaan kovin paljoa jos tuon takia heittää teidät menemään. Mistä päästään sinun hattaraasi, eli kuvitelmaan että joko mies on oikein hyvä mies tai teidän suhteenne olisi muuten onnistunut, jos mies vaan luopuisi omasta hattarastaan.
Olen tuntenut miehen kuitenkin 3 vuotta, joten voisin kuvitella, että tiedän hänestä ja parisuhteestamme edes jotain.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ei ne rahaongelmat ja ongelmat lasten elatuksen kanssa ole mitään irrallisia ongelmia vaan osa persoonaa.
Jos mies olisi hyväsydäminen, hän keskittyisi aidosti siihen, että pystyy elättämään edes ne olemassaolevat lapsensa ja olisi heille hyvä isä. Sinnikkyyttä ei ole se, että jatkaa tuhoisalla holtittomalla linjallaan.
Lojaali ja hyväsydäminen ihminen ei aiheuta läheisilleen sellaista kärsimystä kuin hän.
Sinä puhut kuin naiset, joita kumppani pahoinpitelee. "Se on hyvä ja pohjimmiltaan empaattinen mies eikä pienet ongelmat (kuten nyrkin heiluminen) siihen vaikuta."
Siis et kai ihan tosissasi vertaa ihmisen rahaongelmia VÄKIVALTAAN!? Luuletko tosiaan, että mies on tahallaan ja ilkeyttään köyhä!?
ap
Ei, en vertaa vakavuudeltaan väkivaltaan vaan sinun suhtautumisesi miehen huonoihin puoliin on samankaltaista kuin väkivaltaiseen suhteeseen juuttuneilla.
Sanot, että mies on hyväsydäminen, vaikka hänen toimintansa lasten suhteen kertoo muusta. Samoin sinnikkyys jne. ei saa katetta kuvauksestasi. Miehen toiminta on välinpitämätöntä, ei välittävää.
Mitä hänen toimintansa lasten suhteen kertoo? Minusta tuo ei kerro mistään muusta kuin siitä, että hän elää jossain harhassa, että kaikki järjestyy. Ja sinnikkyydestäkään sinä et tiedä yhtään mitään. Minusta on todella ikävää, että joudun tässä nyt selittelemään miehen tekemisiä, koska saat siitä vaan lisäpontta tuolle väitteellesi, että puolustelen huonostikohtelevaa miestä. Mutta sen verran kerron esimerkkinä sinnikkyydestä, että on tänä aikana kun olemme seurustelleet hankkinut uuden työpaikan, aloittanut opiskelut, joista pian valmistuu, on tehnyt kolmea ja neljää työtä päällekkäin, on hoitanut lapset silloinkin, kun exä on huidellut ties missä, on maksanut asioita exän vaatimuksesta, kun exä kiristää lapsien tapaamisoikeudella. On ollut lomautettuna useampaan kertaan nyt korona-aikana ja käynyt ansiosidonnaisen kanssa sellaisen paperisodan, että moni ei edes uskoisi. Siinä sinulle esimakua välinpitämättömyydestä ja kaltoinkohtelusta!
Nyt oikeasti suututtaa kun täällä tullaan kertomaan asioita, joista ei kuitenkaan tiedetä yhtään mitään.
ap
Kaikella rakkaudella, mutta todella monet ovat olleet lomautettuna ja tekevät töitä ja opiskelevat samaan aikaan (kuten minä juuri nyt). Ja useimmat kykenevät vielä maksamaan vuokransa useimmiten ajallaan. Jonkun yksittäisen katastrofaalisen kuukauden ymmärtäisin, mutta sun sanomistesi perusteella laskut rästissä on hyvinkin yleinen asiaintila hänen elämässään.
Kyllä, on yleinen asiaintila, mutta ei se tee hänestä vielä hirviötä. En oikeasti mitenkään käsitä, miten p*rsaukisuus on nyt johonkin pahoinpitelyyn verrattava asia.
ap
Tuossa viestissä ei muuten puhuttu hänen käytöksestään, vaan sinun. Kokeilepa lukea uudelleen. Tällä kertaa ihan ajatuksen kanssa.
Miten niin ei puhuttu hänen käytöksestään? Tuolla sanottiin, että minä olen pahoinpitelijän uhri, joka puolustelee pahoinpitelijän tekoja eikä näe sitä julmuutta. Miksi minun pitäisi nähdä jokin julmuus, jota ei ole? Kun mies ei ole pahoinpitelijä. Miksi yrität väittää, että on jotenkin sairasta rakastaa ja ikävöidä ihmistä, joka ei ole tehnyt mitään pahaa?
ap
Ei, vaan sinä käyttäydyt kuin klassinen perheväkivallan uhri usein käyttäytyy. Puolustelet toisen huonoja päätöksiä ja vähättelet niiden vaikutusta ja selität, että kaikesta, rehellisesti sanottuna käsittämättömän typerästä toiminnastaan huolimatta hän on oikein hyvä mies ja ihminen.
En minä ole niitä puolustellut enkä vähätellyt. Olen vain sanonut, että ne eivät ole mitään väkivaltaan verrattavaa kaltoinkohtelua vaikka niin yrität väittää. Huomasitko, että olen rikkonut sydämeni ja olen äärimmäisen rikki nimenomaan siksi, että en ollut valmis vähättelemään niitä vaikutuksia?
ap
Sä ajattelet miestä pelkästään suhteessa itseesi ja me taas ehkä katsomme enemmän kokonaisuutta. Hän ei pölli sinulta rahaa, niin sinä koet, ettei hänen holtiton rahankäyttönsä ei ole ongelma. Minä ehkä katselen enemmän sitä kokonaisuutta, eli miten miehen toiminta vaikuttaa kaikkiin hänen ympärillään (mm. vuokranantajaan), ei pelkästään sinuun.
Tarkoitatko, että raha-asiansa huonosti hoitava ihminen ei ansaitse olla parisuhteessa? Miten nämä liittyy toisiinsa, en ihan ymmärrä?
ap
En vaan yritin selittää että mitä tuo aiempi kirjoittaja tarkoitti kun vertasi sinua perheväkivallan uhriin. Sinä väännät asian koko ajan mieheen, vaikka puhutaan sinusta. "Sinä puolustelet miehen huonoja päätöksiä ja sinä maalaat hänestä jotain pyhimystä, vaikka samalla kerrot hänestä asioita, jotka ovat vahvasti ristiriidassa tämän pyhimyskuvan kanssa" "Ai että on joku hirviö vai? Miksi tuolleen haukut miestä?!?"
No kerro nyt vihdoin, miksi minä en saisi puhua tässä miehestä niin kuin minä puhun, eli oikaista väärinkäsityksiä ja olkiukkoja. Jos minä syytän lastasi varkaaksi ja sinä kerrot minulle, että ei hän ole varastanut mitään, teetkö sinä siinä jotain väärää, että tilannetta voidaan verrata perheväkivaltaan?
ap
Nämä on ihan iste sanomiasi asioita ja näiden perusteella itse en tyyppiä mitenkään erityisen hyvänä miehenä pitäisi. Tietty sulla voi olla eri kriteerit.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa.
Olen siis seurannut miehen rahaongelmia jo aika kauan ja hänellä on siksi ollut ihan itsetuhoisia ajatuksia, kun kaikki hajoaa käsiin. En vain ymmärrä, miksi hän ehdoin tahdoin haluaa mieluummin vielä vaikeamman rahatilanteen, vaikkei nykyiselläkään tunnu selviävän. Ja kaiken lisäksi siten, että ottaa tuon tilanteen mieluummin kuin meidän suhteemme.
En tiedä, mutta olen tähänkin vedonnut, että onko hän ajatellut yhtään, mitä uusi lapsi merkitsisi hänen nykyisille lapsilleen. He eivät nytkään järin leveää elämää elä ja yritin selittää, että heille jäisi vielä vähemmän rahallisesti ja myös ajallisesti. Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ja senkin takia ihmettelen, miten ei yhtään ajattele, miten iso asia se olisi myös heille. Hän sanoi joskus, että lapset alkavat olla jo sen verran isoja, että eivät enää tarvitse häntä niin paljon (12 ja 13 -vuotiaat).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Eikä ole. Sinun hattarasi ei ole yhtään sen validimpi kuin hänen hattaransa. Hän on aikuinen ihminen ja saa elää elämäänsä ihan miten itse haluaa (lakien puitteissa tietysti). Suhteet perustuvat tunteisiin ja jos toinen tuntee, ettei halua jatkaa elämäänsä kanssasi, niin ei se vaadi sen kummempia perusteluita.
Se, että aikuinen ihminen saa elää niin kuin haluaa, ei todista tässä nyt yhtään mitään. En ole väittänytkään, ettei hänellä ole oikeus tehdä valintojaan. Sanon vain, että hänen valintansa on 99,9999999999999999% todennäköisyydellä todella todella huono, jos oikeasti kuvittelee, että vauva tekee hänen elämästään sateenkaaria ja hattaroita eikä siellä tulisi niitä samoja ongelmia ja ahdistuksia, joita nytkin itkee yöt läpeensä.
ap
Ei varmasti poistakaan. Mutta hän on joko todella tyhmä/impulsiivinen tai sitten teidän suhteenne ei paina hänen vaakakupissaan kovin paljoa jos tuon takia heittää teidät menemään. Mistä päästään sinun hattaraasi, eli kuvitelmaan että joko mies on oikein hyvä mies tai teidän suhteenne olisi muuten onnistunut, jos mies vaan luopuisi omasta hattarastaan.
Olen tuntenut miehen kuitenkin 3 vuotta, joten voisin kuvitella, että tiedän hänestä ja parisuhteestamme edes jotain.
ap
Ja kuitenkin täällä valitat kun sut jätettiin hattaran takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ei ne rahaongelmat ja ongelmat lasten elatuksen kanssa ole mitään irrallisia ongelmia vaan osa persoonaa.
Jos mies olisi hyväsydäminen, hän keskittyisi aidosti siihen, että pystyy elättämään edes ne olemassaolevat lapsensa ja olisi heille hyvä isä. Sinnikkyyttä ei ole se, että jatkaa tuhoisalla holtittomalla linjallaan.
Lojaali ja hyväsydäminen ihminen ei aiheuta läheisilleen sellaista kärsimystä kuin hän.
Sinä puhut kuin naiset, joita kumppani pahoinpitelee. "Se on hyvä ja pohjimmiltaan empaattinen mies eikä pienet ongelmat (kuten nyrkin heiluminen) siihen vaikuta."
Siis et kai ihan tosissasi vertaa ihmisen rahaongelmia VÄKIVALTAAN!? Luuletko tosiaan, että mies on tahallaan ja ilkeyttään köyhä!?
ap
Ei, en vertaa vakavuudeltaan väkivaltaan vaan sinun suhtautumisesi miehen huonoihin puoliin on samankaltaista kuin väkivaltaiseen suhteeseen juuttuneilla.
Sanot, että mies on hyväsydäminen, vaikka hänen toimintansa lasten suhteen kertoo muusta. Samoin sinnikkyys jne. ei saa katetta kuvauksestasi. Miehen toiminta on välinpitämätöntä, ei välittävää.
Mitä hänen toimintansa lasten suhteen kertoo? Minusta tuo ei kerro mistään muusta kuin siitä, että hän elää jossain harhassa, että kaikki järjestyy. Ja sinnikkyydestäkään sinä et tiedä yhtään mitään. Minusta on todella ikävää, että joudun tässä nyt selittelemään miehen tekemisiä, koska saat siitä vaan lisäpontta tuolle väitteellesi, että puolustelen huonostikohtelevaa miestä. Mutta sen verran kerron esimerkkinä sinnikkyydestä, että on tänä aikana kun olemme seurustelleet hankkinut uuden työpaikan, aloittanut opiskelut, joista pian valmistuu, on tehnyt kolmea ja neljää työtä päällekkäin, on hoitanut lapset silloinkin, kun exä on huidellut ties missä, on maksanut asioita exän vaatimuksesta, kun exä kiristää lapsien tapaamisoikeudella. On ollut lomautettuna useampaan kertaan nyt korona-aikana ja käynyt ansiosidonnaisen kanssa sellaisen paperisodan, että moni ei edes uskoisi. Siinä sinulle esimakua välinpitämättömyydestä ja kaltoinkohtelusta!
Nyt oikeasti suututtaa kun täällä tullaan kertomaan asioita, joista ei kuitenkaan tiedetä yhtään mitään.
ap
Kaikella rakkaudella, mutta todella monet ovat olleet lomautettuna ja tekevät töitä ja opiskelevat samaan aikaan (kuten minä juuri nyt). Ja useimmat kykenevät vielä maksamaan vuokransa useimmiten ajallaan. Jonkun yksittäisen katastrofaalisen kuukauden ymmärtäisin, mutta sun sanomistesi perusteella laskut rästissä on hyvinkin yleinen asiaintila hänen elämässään.
Kyllä, on yleinen asiaintila, mutta ei se tee hänestä vielä hirviötä. En oikeasti mitenkään käsitä, miten p*rsaukisuus on nyt johonkin pahoinpitelyyn verrattava asia.
ap
Tuossa viestissä ei muuten puhuttu hänen käytöksestään, vaan sinun. Kokeilepa lukea uudelleen. Tällä kertaa ihan ajatuksen kanssa.
Miten niin ei puhuttu hänen käytöksestään? Tuolla sanottiin, että minä olen pahoinpitelijän uhri, joka puolustelee pahoinpitelijän tekoja eikä näe sitä julmuutta. Miksi minun pitäisi nähdä jokin julmuus, jota ei ole? Kun mies ei ole pahoinpitelijä. Miksi yrität väittää, että on jotenkin sairasta rakastaa ja ikävöidä ihmistä, joka ei ole tehnyt mitään pahaa?
ap
Ei, vaan sinä käyttäydyt kuin klassinen perheväkivallan uhri usein käyttäytyy. Puolustelet toisen huonoja päätöksiä ja vähättelet niiden vaikutusta ja selität, että kaikesta, rehellisesti sanottuna käsittämättömän typerästä toiminnastaan huolimatta hän on oikein hyvä mies ja ihminen.
En minä ole niitä puolustellut enkä vähätellyt. Olen vain sanonut, että ne eivät ole mitään väkivaltaan verrattavaa kaltoinkohtelua vaikka niin yrität väittää. Huomasitko, että olen rikkonut sydämeni ja olen äärimmäisen rikki nimenomaan siksi, että en ollut valmis vähättelemään niitä vaikutuksia?
ap
Sä ajattelet miestä pelkästään suhteessa itseesi ja me taas ehkä katsomme enemmän kokonaisuutta. Hän ei pölli sinulta rahaa, niin sinä koet, ettei hänen holtiton rahankäyttönsä ei ole ongelma. Minä ehkä katselen enemmän sitä kokonaisuutta, eli miten miehen toiminta vaikuttaa kaikkiin hänen ympärillään (mm. vuokranantajaan), ei pelkästään sinuun.
Tarkoitatko, että raha-asiansa huonosti hoitava ihminen ei ansaitse olla parisuhteessa? Miten nämä liittyy toisiinsa, en ihan ymmärrä?
ap
En vaan yritin selittää että mitä tuo aiempi kirjoittaja tarkoitti kun vertasi sinua perheväkivallan uhriin. Sinä väännät asian koko ajan mieheen, vaikka puhutaan sinusta. "Sinä puolustelet miehen huonoja päätöksiä ja sinä maalaat hänestä jotain pyhimystä, vaikka samalla kerrot hänestä asioita, jotka ovat vahvasti ristiriidassa tämän pyhimyskuvan kanssa" "Ai että on joku hirviö vai? Miksi tuolleen haukut miestä?!?"
No kerro nyt vihdoin, miksi minä en saisi puhua tässä miehestä niin kuin minä puhun, eli oikaista väärinkäsityksiä ja olkiukkoja. Jos minä syytän lastasi varkaaksi ja sinä kerrot minulle, että ei hän ole varastanut mitään, teetkö sinä siinä jotain väärää, että tilannetta voidaan verrata perheväkivaltaan?
ap
Nämä on ihan iste sanomiasi asioita ja näiden perusteella itse en tyyppiä mitenkään erityisen hyvänä miehenä pitäisi. Tietty sulla voi olla eri kriteerit.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa.
Olen siis seurannut miehen rahaongelmia jo aika kauan ja hänellä on siksi ollut ihan itsetuhoisia ajatuksia, kun kaikki hajoaa käsiin. En vain ymmärrä, miksi hän ehdoin tahdoin haluaa mieluummin vielä vaikeamman rahatilanteen, vaikkei nykyiselläkään tunnu selviävän. Ja kaiken lisäksi siten, että ottaa tuon tilanteen mieluummin kuin meidän suhteemme.
En tiedä, mutta olen tähänkin vedonnut, että onko hän ajatellut yhtään, mitä uusi lapsi merkitsisi hänen nykyisille lapsilleen. He eivät nytkään järin leveää elämää elä ja yritin selittää, että heille jäisi vielä vähemmän rahallisesti ja myös ajallisesti. Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ja senkin takia ihmettelen, miten ei yhtään ajattele, miten iso asia se olisi myös heille. Hän sanoi joskus, että lapset alkavat olla jo sen verran isoja, että eivät enää tarvitse häntä niin paljon (12 ja 13 -vuotiaat).
Edelleenkään, raha-asiat eivät liity mielestäni mihinkään ja nuo muut asiat on juuri sitä hattaraa, jota vastaan tässä intän. Eli missä tässä nyt on se hänen huono käytöksensä, jota minä puolustan?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Eikä ole. Sinun hattarasi ei ole yhtään sen validimpi kuin hänen hattaransa. Hän on aikuinen ihminen ja saa elää elämäänsä ihan miten itse haluaa (lakien puitteissa tietysti). Suhteet perustuvat tunteisiin ja jos toinen tuntee, ettei halua jatkaa elämäänsä kanssasi, niin ei se vaadi sen kummempia perusteluita.
Se, että aikuinen ihminen saa elää niin kuin haluaa, ei todista tässä nyt yhtään mitään. En ole väittänytkään, ettei hänellä ole oikeus tehdä valintojaan. Sanon vain, että hänen valintansa on 99,9999999999999999% todennäköisyydellä todella todella huono, jos oikeasti kuvittelee, että vauva tekee hänen elämästään sateenkaaria ja hattaroita eikä siellä tulisi niitä samoja ongelmia ja ahdistuksia, joita nytkin itkee yöt läpeensä.
ap
Ei varmasti poistakaan. Mutta hän on joko todella tyhmä/impulsiivinen tai sitten teidän suhteenne ei paina hänen vaakakupissaan kovin paljoa jos tuon takia heittää teidät menemään. Mistä päästään sinun hattaraasi, eli kuvitelmaan että joko mies on oikein hyvä mies tai teidän suhteenne olisi muuten onnistunut, jos mies vaan luopuisi omasta hattarastaan.
Olen tuntenut miehen kuitenkin 3 vuotta, joten voisin kuvitella, että tiedän hänestä ja parisuhteestamme edes jotain.
ap
Ja kuitenkin täällä valitat kun sut jätettiin hattaran takia.
Valittaisinko, jos mielestäni suhde ja mies olisi ollut huono? Miksi ihmeessä haluaisin sen suhteen takaisin, jos olisin todennut, että se on p*rseestä?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen, että valmistat viikonlopuksi itsellesi herkullisen frettipaistin ja aukaiset pullon täyteläistä punaviiniä. Maittavan aterian ääressä ajatukset selkiytyvät.
Kuumenna paistinpannu ja loruta siihen öljyä. Paistele fretin osia niin, että ne saavat kunnon paistopinnan. Lado palaset uunipataan ja ripottele päälle suolaa ja mustapippuria.
Kuori neljä porkkanaa ja leikkaa ne renkaiksi ja kaksi sipulia pieniksi lohkoiksi. Lisää muutama pieni pala palsternakkaa Lisää porkkana-, palsternakka- ja sipulipalat pataan. Kaada lihojen päälle vettä niin että ne peittyvät.
Laita pata 200 asteiseen uuniin ja anna olla siellä noin 2 tuntia, laske lämpöä tämän jälkeen 180 asteeseen ja hauduta kannen alla 1,5-2 tuntia.
Kun liha alkaa irrota luista, lisää runsas desilitra kermaa ja sekoittele. Laita vielä 150 asteeseen ja anna olla noin 45 min.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ei ne rahaongelmat ja ongelmat lasten elatuksen kanssa ole mitään irrallisia ongelmia vaan osa persoonaa.
Jos mies olisi hyväsydäminen, hän keskittyisi aidosti siihen, että pystyy elättämään edes ne olemassaolevat lapsensa ja olisi heille hyvä isä. Sinnikkyyttä ei ole se, että jatkaa tuhoisalla holtittomalla linjallaan.
Lojaali ja hyväsydäminen ihminen ei aiheuta läheisilleen sellaista kärsimystä kuin hän.
Sinä puhut kuin naiset, joita kumppani pahoinpitelee. "Se on hyvä ja pohjimmiltaan empaattinen mies eikä pienet ongelmat (kuten nyrkin heiluminen) siihen vaikuta."
Siis et kai ihan tosissasi vertaa ihmisen rahaongelmia VÄKIVALTAAN!? Luuletko tosiaan, että mies on tahallaan ja ilkeyttään köyhä!?
ap
Ei, en vertaa vakavuudeltaan väkivaltaan vaan sinun suhtautumisesi miehen huonoihin puoliin on samankaltaista kuin väkivaltaiseen suhteeseen juuttuneilla.
Sanot, että mies on hyväsydäminen, vaikka hänen toimintansa lasten suhteen kertoo muusta. Samoin sinnikkyys jne. ei saa katetta kuvauksestasi. Miehen toiminta on välinpitämätöntä, ei välittävää.
Mitä hänen toimintansa lasten suhteen kertoo? Minusta tuo ei kerro mistään muusta kuin siitä, että hän elää jossain harhassa, että kaikki järjestyy. Ja sinnikkyydestäkään sinä et tiedä yhtään mitään. Minusta on todella ikävää, että joudun tässä nyt selittelemään miehen tekemisiä, koska saat siitä vaan lisäpontta tuolle väitteellesi, että puolustelen huonostikohtelevaa miestä. Mutta sen verran kerron esimerkkinä sinnikkyydestä, että on tänä aikana kun olemme seurustelleet hankkinut uuden työpaikan, aloittanut opiskelut, joista pian valmistuu, on tehnyt kolmea ja neljää työtä päällekkäin, on hoitanut lapset silloinkin, kun exä on huidellut ties missä, on maksanut asioita exän vaatimuksesta, kun exä kiristää lapsien tapaamisoikeudella. On ollut lomautettuna useampaan kertaan nyt korona-aikana ja käynyt ansiosidonnaisen kanssa sellaisen paperisodan, että moni ei edes uskoisi. Siinä sinulle esimakua välinpitämättömyydestä ja kaltoinkohtelusta!
Nyt oikeasti suututtaa kun täällä tullaan kertomaan asioita, joista ei kuitenkaan tiedetä yhtään mitään.
ap
Kaikella rakkaudella, mutta todella monet ovat olleet lomautettuna ja tekevät töitä ja opiskelevat samaan aikaan (kuten minä juuri nyt). Ja useimmat kykenevät vielä maksamaan vuokransa useimmiten ajallaan. Jonkun yksittäisen katastrofaalisen kuukauden ymmärtäisin, mutta sun sanomistesi perusteella laskut rästissä on hyvinkin yleinen asiaintila hänen elämässään.
Kyllä, on yleinen asiaintila, mutta ei se tee hänestä vielä hirviötä. En oikeasti mitenkään käsitä, miten p*rsaukisuus on nyt johonkin pahoinpitelyyn verrattava asia.
ap
Tuossa viestissä ei muuten puhuttu hänen käytöksestään, vaan sinun. Kokeilepa lukea uudelleen. Tällä kertaa ihan ajatuksen kanssa.
Miten niin ei puhuttu hänen käytöksestään? Tuolla sanottiin, että minä olen pahoinpitelijän uhri, joka puolustelee pahoinpitelijän tekoja eikä näe sitä julmuutta. Miksi minun pitäisi nähdä jokin julmuus, jota ei ole? Kun mies ei ole pahoinpitelijä. Miksi yrität väittää, että on jotenkin sairasta rakastaa ja ikävöidä ihmistä, joka ei ole tehnyt mitään pahaa?
ap
Ei, vaan sinä käyttäydyt kuin klassinen perheväkivallan uhri usein käyttäytyy. Puolustelet toisen huonoja päätöksiä ja vähättelet niiden vaikutusta ja selität, että kaikesta, rehellisesti sanottuna käsittämättömän typerästä toiminnastaan huolimatta hän on oikein hyvä mies ja ihminen.
En minä ole niitä puolustellut enkä vähätellyt. Olen vain sanonut, että ne eivät ole mitään väkivaltaan verrattavaa kaltoinkohtelua vaikka niin yrität väittää. Huomasitko, että olen rikkonut sydämeni ja olen äärimmäisen rikki nimenomaan siksi, että en ollut valmis vähättelemään niitä vaikutuksia?
ap
Sä ajattelet miestä pelkästään suhteessa itseesi ja me taas ehkä katsomme enemmän kokonaisuutta. Hän ei pölli sinulta rahaa, niin sinä koet, ettei hänen holtiton rahankäyttönsä ei ole ongelma. Minä ehkä katselen enemmän sitä kokonaisuutta, eli miten miehen toiminta vaikuttaa kaikkiin hänen ympärillään (mm. vuokranantajaan), ei pelkästään sinuun.
Tarkoitatko, että raha-asiansa huonosti hoitava ihminen ei ansaitse olla parisuhteessa? Miten nämä liittyy toisiinsa, en ihan ymmärrä?
ap
En vaan yritin selittää että mitä tuo aiempi kirjoittaja tarkoitti kun vertasi sinua perheväkivallan uhriin. Sinä väännät asian koko ajan mieheen, vaikka puhutaan sinusta. "Sinä puolustelet miehen huonoja päätöksiä ja sinä maalaat hänestä jotain pyhimystä, vaikka samalla kerrot hänestä asioita, jotka ovat vahvasti ristiriidassa tämän pyhimyskuvan kanssa" "Ai että on joku hirviö vai? Miksi tuolleen haukut miestä?!?"
No kerro nyt vihdoin, miksi minä en saisi puhua tässä miehestä niin kuin minä puhun, eli oikaista väärinkäsityksiä ja olkiukkoja. Jos minä syytän lastasi varkaaksi ja sinä kerrot minulle, että ei hän ole varastanut mitään, teetkö sinä siinä jotain väärää, että tilannetta voidaan verrata perheväkivaltaan?
ap
Nämä on ihan iste sanomiasi asioita ja näiden perusteella itse en tyyppiä mitenkään erityisen hyvänä miehenä pitäisi. Tietty sulla voi olla eri kriteerit.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa.
Olen siis seurannut miehen rahaongelmia jo aika kauan ja hänellä on siksi ollut ihan itsetuhoisia ajatuksia, kun kaikki hajoaa käsiin. En vain ymmärrä, miksi hän ehdoin tahdoin haluaa mieluummin vielä vaikeamman rahatilanteen, vaikkei nykyiselläkään tunnu selviävän. Ja kaiken lisäksi siten, että ottaa tuon tilanteen mieluummin kuin meidän suhteemme.
En tiedä, mutta olen tähänkin vedonnut, että onko hän ajatellut yhtään, mitä uusi lapsi merkitsisi hänen nykyisille lapsilleen. He eivät nytkään järin leveää elämää elä ja yritin selittää, että heille jäisi vielä vähemmän rahallisesti ja myös ajallisesti. Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ja senkin takia ihmettelen, miten ei yhtään ajattele, miten iso asia se olisi myös heille. Hän sanoi joskus, että lapset alkavat olla jo sen verran isoja, että eivät enää tarvitse häntä niin paljon (12 ja 13 -vuotiaat).
Edelleenkään, raha-asiat eivät liity mielestäni mihinkään ja nuo muut asiat on juuri sitä hattaraa, jota vastaan tässä intän. Eli missä tässä nyt on se hänen huono käytöksensä, jota minä puolustan?
ap
No kyllähän tuo aika holtittomalta, kyvyttömältä ja itsekkäältä ihmiseltä vaikuttaa. Ei kykene omille nykyisille lapsillee tarjoamaan taloudellisesti elämää, mutta silti pitää pukata uusia maailmaan heitteille kun on vähän kriisi. On niin urpo, ettei osaa arvioida omaa tulevaa palkkaansa (vikki: laske tehdyt tunnit yhteen ja kerro tuntipalkalla ja kerro 1-veroprosentti. t. parhaimmillaan neljän eri extrafirman kautta töitä tehnyt ). Ulosotossa kymppitonneja. HOLTITON.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Eikä ole. Sinun hattarasi ei ole yhtään sen validimpi kuin hänen hattaransa. Hän on aikuinen ihminen ja saa elää elämäänsä ihan miten itse haluaa (lakien puitteissa tietysti). Suhteet perustuvat tunteisiin ja jos toinen tuntee, ettei halua jatkaa elämäänsä kanssasi, niin ei se vaadi sen kummempia perusteluita.
Se, että aikuinen ihminen saa elää niin kuin haluaa, ei todista tässä nyt yhtään mitään. En ole väittänytkään, ettei hänellä ole oikeus tehdä valintojaan. Sanon vain, että hänen valintansa on 99,9999999999999999% todennäköisyydellä todella todella huono, jos oikeasti kuvittelee, että vauva tekee hänen elämästään sateenkaaria ja hattaroita eikä siellä tulisi niitä samoja ongelmia ja ahdistuksia, joita nytkin itkee yöt läpeensä.
ap
Ei varmasti poistakaan. Mutta hän on joko todella tyhmä/impulsiivinen tai sitten teidän suhteenne ei paina hänen vaakakupissaan kovin paljoa jos tuon takia heittää teidät menemään. Mistä päästään sinun hattaraasi, eli kuvitelmaan että joko mies on oikein hyvä mies tai teidän suhteenne olisi muuten onnistunut, jos mies vaan luopuisi omasta hattarastaan.
Olen tuntenut miehen kuitenkin 3 vuotta, joten voisin kuvitella, että tiedän hänestä ja parisuhteestamme edes jotain.
ap
Ja kuitenkin täällä valitat kun sut jätettiin hattaran takia.
Valittaisinko, jos mielestäni suhde ja mies olisi ollut huono? Miksi ihmeessä haluaisin sen suhteen takaisin, jos olisin todennut, että se on p*rseestä?
ap
Ilmeisesti et sinäkään ole mikään vajan terävin työkalu kun täällä valitat ihan niin kuin miehellä ei olisi ollut oikeutta jättää sinua tavoitellakseen mielestään parempia asioita. Kyllä. Mies jätti sinut, sillä lähti tavoittelemaan mielestään parempia asioita. Teidän suhteenne ei ollut riittävän mielekäs hänelle, jotta se olisi estänyt häntä tavoittelemasta mielummin potentiaalista lasta kaaoottiseen, holtittomaan elämäänsä. Ja ehkä se oletkin sinä, joka menetit jotain tässä kuviossa, mutta se ehkä kertoo sinusta enemmän kuin miehestä.
Hyvä ruoka, parempi mieli kirjoitti:
Suosittelen, että valmistat viikonlopuksi itsellesi herkullisen frettipaistin ja aukaiset pullon täyteläistä punaviiniä. Maittavan aterian ääressä ajatukset selkiytyvät.
Kuumenna paistinpannu ja loruta siihen öljyä. Paistele fretin osia niin, että ne saavat kunnon paistopinnan. Lado palaset uunipataan ja ripottele päälle suolaa ja mustapippuria.
Kuori neljä porkkanaa ja leikkaa ne renkaiksi ja kaksi sipulia pieniksi lohkoiksi. Lisää muutama pieni pala palsternakkaa Lisää porkkana-, palsternakka- ja sipulipalat pataan. Kaada lihojen päälle vettä niin että ne peittyvät.
Laita pata 200 asteiseen uuniin ja anna olla siellä noin 2 tuntia, laske lämpöä tämän jälkeen 180 asteeseen ja hauduta kannen alla 1,5-2 tuntia.
Kun liha alkaa irrota luista, lisää runsas desilitra kermaa ja sekoittele. Laita vielä 150 asteeseen ja anna olla noin 45 min.
Tämä on hyvä neuvo. Asiallinen ja tasapuolinen. Kutsu vielä miehen exä pohtimaan ongelmaa kanssasi. Hyvän aterian ääressä keskustellen voidaan useimmat asiat selvittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä sitä frettiä löytää ? Ei ole näkynyt ainakaan siinä marketissa, jossa käyn ruokaostoksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän varmaan ajattelee rahatilanteen ja lapsen jotenkin erillisinä asioina. Eihän se vauva paljon tarvi, ja ehkä uskoo että rahatilanne paranee ajan myötä.
Ei kolmannen lapsen toivominen ihan hulluutta ole. Moni tekee lapsia vaikka rahatilanne huono. Ei se tietenkään järkevää ole. (Mutta mehän emme tiedä millaisista rahaongelmista puhutaan. Eikö riitä raha ruokaan ja vaatteisiin, vai joutuuko elintasosta tinkimään? Muuttamaan uudelle alueelle?)
Ja ehkä jos ne kaksi lasta ovat vaikka vuoroviikoin vanhemmillaan, miten nyt ovatkaan, tuntuu hänelle raskaalta. Ehkä hän haluaisi elää sitä ydinperhe-elämää. En tarkoita tällä nykyisten lasten hylkäämistä millään tapaa.
Sitten jos vaikka hänen eksänsä perustanut uuden perheen, sellainen voi vaikuttaa?
Pohdin vain.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa. Ruokaan riittää rahat, mutta pitää laskea tosi tarkkaan. Vaatteita ostaa itselleen tosi harvoin. Ex-vaimon pitäisi maksaa elareista lapsien vaatteet, bussikortit sun muut, mutta hänkin on jatkuvasti ruikuttamassa rahaa näihin ja mieshän kiltisti sitten makselee. Tällä hetkellä siis joutuu koko ajan miettimään, saako maksettua vuokran tai muut laskut. Itsekään en mitenkään rikas ole, mutta minulla ei ole koskaan ollut ongelmaa saada vuokraa maksettua ja puskuria on aina ollut sen verran, että saan maksettua autoon isommankin huollon tarvittaessa. Omassa tilanteessanikin uusi lapsi tekisi melko tiukkaa, mutta miehen tilanne on siihen nähden ihan katastrofaalinen, kun hädin tuskin pärjää nytkään kokonaista kuukautta ilman ongelmia.
Nykyisistä lapsistaan on sanonut muutamia asioita, joiden osalta on jotenkin kokenut epäonnistuneensa vanhemmuudessa. En nyt viitsi tähän tarkemmin tilannetta avata, mutta hänen ja exänsä välillä on ollut tiettyjä vakaumuksellisia eroja lasten kasvatuksessa ja joutuu elämään jonkinlaisessa ristiriidassa, kun lapset elävät exän vakaumuksen mukaan ja siksi kokee tietyissä asioissa olevansa lapsiensa kanssa etäinen.
ap
Täysin käsittämätöntä että olet koskaan edes kelpuuttanut tuollaista miestä. Vielä vaikeampaa on tajuta, miksi haikailet hänen perään.
Onko sinulla jotenkin poikkeuksellisen huono itseluottamus miesten suhteen? Huonokin mies kelpaa ja hänen perään jäädään murehtimaan.
Tuolla jo aiemminkin sanoin, että rahaongelmat ja holtittomuus rahankäytössä ei minun silmissäni tee vielä ihmisestä kelvotonta. Arvostan ihmisessä hyväsydämisyyttä, lojaalisuutta, sinnikkyyttä jne. Vai oliko tuossa nyt mielestäsi jokin muukin ongelma kuin nuo raha-asiat? Olenko puhunut esimerkiksi pettämisestä, epäluotettavuudesta, päihdeongelmista, huonosta kohtelusta tms?
ap
Ei ne rahaongelmat ja ongelmat lasten elatuksen kanssa ole mitään irrallisia ongelmia vaan osa persoonaa.
Jos mies olisi hyväsydäminen, hän keskittyisi aidosti siihen, että pystyy elättämään edes ne olemassaolevat lapsensa ja olisi heille hyvä isä. Sinnikkyyttä ei ole se, että jatkaa tuhoisalla holtittomalla linjallaan.
Lojaali ja hyväsydäminen ihminen ei aiheuta läheisilleen sellaista kärsimystä kuin hän.
Sinä puhut kuin naiset, joita kumppani pahoinpitelee. "Se on hyvä ja pohjimmiltaan empaattinen mies eikä pienet ongelmat (kuten nyrkin heiluminen) siihen vaikuta."
Siis et kai ihan tosissasi vertaa ihmisen rahaongelmia VÄKIVALTAAN!? Luuletko tosiaan, että mies on tahallaan ja ilkeyttään köyhä!?
ap
Ei, en vertaa vakavuudeltaan väkivaltaan vaan sinun suhtautumisesi miehen huonoihin puoliin on samankaltaista kuin väkivaltaiseen suhteeseen juuttuneilla.
Sanot, että mies on hyväsydäminen, vaikka hänen toimintansa lasten suhteen kertoo muusta. Samoin sinnikkyys jne. ei saa katetta kuvauksestasi. Miehen toiminta on välinpitämätöntä, ei välittävää.
Mitä hänen toimintansa lasten suhteen kertoo? Minusta tuo ei kerro mistään muusta kuin siitä, että hän elää jossain harhassa, että kaikki järjestyy. Ja sinnikkyydestäkään sinä et tiedä yhtään mitään. Minusta on todella ikävää, että joudun tässä nyt selittelemään miehen tekemisiä, koska saat siitä vaan lisäpontta tuolle väitteellesi, että puolustelen huonostikohtelevaa miestä. Mutta sen verran kerron esimerkkinä sinnikkyydestä, että on tänä aikana kun olemme seurustelleet hankkinut uuden työpaikan, aloittanut opiskelut, joista pian valmistuu, on tehnyt kolmea ja neljää työtä päällekkäin, on hoitanut lapset silloinkin, kun exä on huidellut ties missä, on maksanut asioita exän vaatimuksesta, kun exä kiristää lapsien tapaamisoikeudella. On ollut lomautettuna useampaan kertaan nyt korona-aikana ja käynyt ansiosidonnaisen kanssa sellaisen paperisodan, että moni ei edes uskoisi. Siinä sinulle esimakua välinpitämättömyydestä ja kaltoinkohtelusta!
Nyt oikeasti suututtaa kun täällä tullaan kertomaan asioita, joista ei kuitenkaan tiedetä yhtään mitään.
ap
Kaikella rakkaudella, mutta todella monet ovat olleet lomautettuna ja tekevät töitä ja opiskelevat samaan aikaan (kuten minä juuri nyt). Ja useimmat kykenevät vielä maksamaan vuokransa useimmiten ajallaan. Jonkun yksittäisen katastrofaalisen kuukauden ymmärtäisin, mutta sun sanomistesi perusteella laskut rästissä on hyvinkin yleinen asiaintila hänen elämässään.
Kyllä, on yleinen asiaintila, mutta ei se tee hänestä vielä hirviötä. En oikeasti mitenkään käsitä, miten p*rsaukisuus on nyt johonkin pahoinpitelyyn verrattava asia.
ap
Tuossa viestissä ei muuten puhuttu hänen käytöksestään, vaan sinun. Kokeilepa lukea uudelleen. Tällä kertaa ihan ajatuksen kanssa.
Miten niin ei puhuttu hänen käytöksestään? Tuolla sanottiin, että minä olen pahoinpitelijän uhri, joka puolustelee pahoinpitelijän tekoja eikä näe sitä julmuutta. Miksi minun pitäisi nähdä jokin julmuus, jota ei ole? Kun mies ei ole pahoinpitelijä. Miksi yrität väittää, että on jotenkin sairasta rakastaa ja ikävöidä ihmistä, joka ei ole tehnyt mitään pahaa?
ap
Ei, vaan sinä käyttäydyt kuin klassinen perheväkivallan uhri usein käyttäytyy. Puolustelet toisen huonoja päätöksiä ja vähättelet niiden vaikutusta ja selität, että kaikesta, rehellisesti sanottuna käsittämättömän typerästä toiminnastaan huolimatta hän on oikein hyvä mies ja ihminen.
En minä ole niitä puolustellut enkä vähätellyt. Olen vain sanonut, että ne eivät ole mitään väkivaltaan verrattavaa kaltoinkohtelua vaikka niin yrität väittää. Huomasitko, että olen rikkonut sydämeni ja olen äärimmäisen rikki nimenomaan siksi, että en ollut valmis vähättelemään niitä vaikutuksia?
ap
Sä ajattelet miestä pelkästään suhteessa itseesi ja me taas ehkä katsomme enemmän kokonaisuutta. Hän ei pölli sinulta rahaa, niin sinä koet, ettei hänen holtiton rahankäyttönsä ei ole ongelma. Minä ehkä katselen enemmän sitä kokonaisuutta, eli miten miehen toiminta vaikuttaa kaikkiin hänen ympärillään (mm. vuokranantajaan), ei pelkästään sinuun.
Tarkoitatko, että raha-asiansa huonosti hoitava ihminen ei ansaitse olla parisuhteessa? Miten nämä liittyy toisiinsa, en ihan ymmärrä?
ap
En vaan yritin selittää että mitä tuo aiempi kirjoittaja tarkoitti kun vertasi sinua perheväkivallan uhriin. Sinä väännät asian koko ajan mieheen, vaikka puhutaan sinusta. "Sinä puolustelet miehen huonoja päätöksiä ja sinä maalaat hänestä jotain pyhimystä, vaikka samalla kerrot hänestä asioita, jotka ovat vahvasti ristiriidassa tämän pyhimyskuvan kanssa" "Ai että on joku hirviö vai? Miksi tuolleen haukut miestä?!?"
No kerro nyt vihdoin, miksi minä en saisi puhua tässä miehestä niin kuin minä puhun, eli oikaista väärinkäsityksiä ja olkiukkoja. Jos minä syytän lastasi varkaaksi ja sinä kerrot minulle, että ei hän ole varastanut mitään, teetkö sinä siinä jotain väärää, että tilannetta voidaan verrata perheväkivaltaan?
ap
Nämä on ihan iste sanomiasi asioita ja näiden perusteella itse en tyyppiä mitenkään erityisen hyvänä miehenä pitäisi. Tietty sulla voi olla eri kriteerit.
Rahaongelmat ovat sellaisia, että ulosotossa on kymmeniä tuhansia euroja, vuokrat usein rästissä, auton korjaamiseen tai uuteen puhelimeen ei ole varaa, jos se menee rikki, raha-asiat mietitään suunnilleen viikoksi kerrallaan ja kun tulee uusi lasku, siihen ei ole varauduttu millään tavalla ja pitää pyytää maksuaikaa. Ei osaa arvioida palkkaansa sen epäsäännöllisyyden takia, kun on laskenut, että tulee 600 euroa, tuleekin vain 350 euroa.
Olen siis seurannut miehen rahaongelmia jo aika kauan ja hänellä on siksi ollut ihan itsetuhoisia ajatuksia, kun kaikki hajoaa käsiin. En vain ymmärrä, miksi hän ehdoin tahdoin haluaa mieluummin vielä vaikeamman rahatilanteen, vaikkei nykyiselläkään tunnu selviävän. Ja kaiken lisäksi siten, että ottaa tuon tilanteen mieluummin kuin meidän suhteemme.
En tiedä, mutta olen tähänkin vedonnut, että onko hän ajatellut yhtään, mitä uusi lapsi merkitsisi hänen nykyisille lapsilleen. He eivät nytkään järin leveää elämää elä ja yritin selittää, että heille jäisi vielä vähemmän rahallisesti ja myös ajallisesti. Hän rakastaa lapsiaan yli kaiken ja senkin takia ihmettelen, miten ei yhtään ajattele, miten iso asia se olisi myös heille. Hän sanoi joskus, että lapset alkavat olla jo sen verran isoja, että eivät enää tarvitse häntä niin paljon (12 ja 13 -vuotiaat).
Edelleenkään, raha-asiat eivät liity mielestäni mihinkään ja nuo muut asiat on juuri sitä hattaraa, jota vastaan tässä intän. Eli missä tässä nyt on se hänen huono käytöksensä, jota minä puolustan?
ap
No kyllähän tuo aika holtittomalta, kyvyttömältä ja itsekkäältä ihmiseltä vaikuttaa. Ei kykene omille nykyisille lapsillee tarjoamaan taloudellisesti elämää, mutta silti pitää pukata uusia maailmaan heitteille kun on vähän kriisi. On niin urpo, ettei osaa arvioida omaa tulevaa palkkaansa (vikki: laske tehdyt tunnit yhteen ja kerro tuntipalkalla ja kerro 1-veroprosentti. t. parhaimmillaan neljän eri extrafirman kautta töitä tehnyt ). Ulosotossa kymppitonneja. HOLTITON.
Kyllä, totta joka sana. Mutta ajattele, silti rakastan tätä ihmistä enkä näe yhtään syytä, miksi rahankäytössä holtitonta ihmistä ei saisi rakastaa. Nykyiset lapset on jo olemassa ja uuden lapsen haluamistahan tässä nyt kovasti ihmettelen ja kipuilen ja olen moneen kertaan sanonut, että sitä on vaikeaa hyväksyä. Enhän minä häntä tietenkään takaisin haluaisikaan, jos hän ei tuosta haaveestaan luovu, mutta minun toiveeni nimenomaan on se, että hän luopuisi siitä. En nyt vieläkään ymmärrä, mistä kohdasta olet eri mieltä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Hankala kyllä ymmärtää miestä. Selvästikään lapset eivät tuoneet hänelle mitään täyttymystä, kun haluaa niitä vaan lisää. Vähän kuin joku addikti. Onkohan hän tehnyt vielä rauhan oman kuolevaisuutensa kanssa?
Mielenkiintoista.
Sanoisitko samalla tavalla naisesta joka haluaa kolmannen ja jättää miehen joka ei halua?
Tuntuu kyllä siltä että ap:lle on tärkeämpää puolustella miestä kuin kuunnella mitä ihmiset oikeasti täällä yrittävät sanoa.
Raha-asiansa sössinyt holtiton ja impulsiivinen ihminen ei ole hirviö ja epäkelpo ihmisenä. Mutta hän on täysin sopimaton kestävään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Hänellä ei ole siihen resursseja. Kun luen miten ap miestä ja hänen tilannettaan ja käytöstään kuvailee, olisi todella edesvastuutonta pykätä tuohon uutta lasta kärsimään tuon aikuisen ihmisen tempoilemisesta. Helppohan se miehen on lapsesta haaveilla kun ap kertoo itse että kaikki käytännön asiat ja luultavasti uuden lapsen elatuskin jäisi kokonaan naisen kontolle. Miehen osaksi jäisi ainoastaan kehuskella kuinka hänellä on nyt kolme lasta. Miehen lapsihaaveet ovat yhtä impulsiivisia ja harkitsemattomia kuin hänen muukin elämänsä.
Minulle on täysi mysteeri miksi kukaan nainen tuossa tilanteessa suostuisi tekemään uuden lapsen jonkun rahattoman ja elämänhallinnan menettäneen miehen mieliksi. Miehen jolla on vaikeuksia pitää huolta edes itsestään ja edellisistäkään lapsista.
Ap, keskity omiin lapsiisi ja omaan elämääsi, anna miehen mennä menojaan. Me muut näemme selkeästi ettei tuo ole sinulle suuri menetys vaan itse asiassa lahja, sinä et vielä sitä näe, mutta jonain päivänä ehkä se valkenee. Tuo mies toi elämääsi lähinnä kaaosta ja hankaluuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Eikä ole. Sinun hattarasi ei ole yhtään sen validimpi kuin hänen hattaransa. Hän on aikuinen ihminen ja saa elää elämäänsä ihan miten itse haluaa (lakien puitteissa tietysti). Suhteet perustuvat tunteisiin ja jos toinen tuntee, ettei halua jatkaa elämäänsä kanssasi, niin ei se vaadi sen kummempia perusteluita.
Se, että aikuinen ihminen saa elää niin kuin haluaa, ei todista tässä nyt yhtään mitään. En ole väittänytkään, ettei hänellä ole oikeus tehdä valintojaan. Sanon vain, että hänen valintansa on 99,9999999999999999% todennäköisyydellä todella todella huono, jos oikeasti kuvittelee, että vauva tekee hänen elämästään sateenkaaria ja hattaroita eikä siellä tulisi niitä samoja ongelmia ja ahdistuksia, joita nytkin itkee yöt läpeensä.
ap
Ei varmasti poistakaan. Mutta hän on joko todella tyhmä/impulsiivinen tai sitten teidän suhteenne ei paina hänen vaakakupissaan kovin paljoa jos tuon takia heittää teidät menemään. Mistä päästään sinun hattaraasi, eli kuvitelmaan että joko mies on oikein hyvä mies tai teidän suhteenne olisi muuten onnistunut, jos mies vaan luopuisi omasta hattarastaan.
Olen tuntenut miehen kuitenkin 3 vuotta, joten voisin kuvitella, että tiedän hänestä ja parisuhteestamme edes jotain.
ap
Ja kuitenkin täällä valitat kun sut jätettiin hattaran takia.
Valittaisinko, jos mielestäni suhde ja mies olisi ollut huono? Miksi ihmeessä haluaisin sen suhteen takaisin, jos olisin todennut, että se on p*rseestä?
ap
Ilmeisesti et sinäkään ole mikään vajan terävin työkalu kun täällä valitat ihan niin kuin miehellä ei olisi ollut oikeutta jättää sinua tavoitellakseen mielestään parempia asioita. Kyllä. Mies jätti sinut, sillä lähti tavoittelemaan mielestään parempia asioita. Teidän suhteenne ei ollut riittävän mielekäs hänelle, jotta se olisi estänyt häntä tavoittelemasta mielummin potentiaalista lasta kaaoottiseen, holtittomaan elämäänsä. Ja ehkä se oletkin sinä, joka menetit jotain tässä kuviossa, mutta se ehkä kertoo sinusta enemmän kuin miehestä.
Et ole tainnut koskaan erota, jos kuvittelet, että tässä on nyt kyse siitä, että en ymmärtäisi, että miehellä on oikeus erota. Olen moneen kertaan sanonut, että tiedän, että mies tekee valinnan eikä minulla ole siihen sanavaltaa. Minä kuitenkin suren tässä eroa ja siihen minulla on oikeus. Suremiseen kuuluu kaikenlaiset tunteet ja ajatukset, älyttömätkin, joita tässä nyt puran. Erotilanteessa on ihan normaalia yrittää järkeistää asioita ja etsiä oikeutusta ja logiikkaa asioihin ja kokea pettymystä ja tuntea tulleensa kohdelluksi epäreiluksi ja ettei ole tullut kuulluksi.
Kyllä, voit haukkua minua miten paljon haluat ja vihjata miten huono ihminen olen. minua ei hetkauta jonkun ventovieraan ihmisen kirjoitukset, koska osasin näihin haukkuihin varautua. Mutta ihan tiedoksi sinulle, että eron aiheuttamissa tunteissa ei ole mitään pahaa enkä aio niitä tässä nyt hävetä tai pyydellä anteeksi.
ap
Kokeile kuitenkin vielä sitä frettipaistikeskustelua miehen exän kanssa. Voit löytää ihan uusia näkökulmia asiaan.
Tarkoitatko, että raha-asiansa huonosti hoitava ihminen ei ansaitse olla parisuhteessa? Miten nämä liittyy toisiinsa, en ihan ymmärrä?
ap