Lue keskustelun säännöt.
Mies halusi lapsen, minä en, erohan siitä tuli
17.12.2021 |
En nyt tiedä, mitä tällä aloituksella haen, mutta olen erosta niin rikki. Meillä molemmilla on kaksi lasta aiemmista suhteista ja olemme nelikymppisiä. Mies halusi kovasti lapsen, mutta minä en ollut enää niin innokas. Varsinkin kun miehellä oli toistuvia rahaongelmia ja edellisenkin vaimon kanssa on ollut hirveät taistelut elareista ja kuka maksaa ja mitä. Kaiken lisäksi miehellä on tosi epäsäännölliset työajat ja tiedän, että hän ei olisi jäänyt lapsen kanssa kotiin ja olisin kuitenkin joutunut hoitamaan lapsen todella pitkälti yksin. Emme siis edes asuneet yhdessä ja olin todella epäuskoinen, että mies pystyisi sellaiseen perhe-elämään, jota uusi lapsi vaatisi. Olen selittänyt hänelle tuhansia kertoja, että tähän tilanteeseen ei mitenkään voi tehdä lasta ennen kuin nämä asiat näyttävät edes jotenkin olevan tasapainossa ja hallinnassa. Olen myös kysynyt moneen kertaan, miten hän ajattelisi, että se toimisi, niin hän ei vastaa mitään muuta kuin että kyllä asiat sitten aikanaan järjestyvät.
Nyt mies sitten jätti minut ja sanoo syyksi, että haluaa sen lapsen eikä sitä minun kanssani tule saamaan. Olen ihan rikki enkä voi ymmärtää miehen järjenjuoksua. Onhan tuo tavallaan hyvä syy eroon, jos toinen haluaa lapsen ja toinen ei, mutta en ihan oikeasti ymmärrä vieläkään, millainen se hänen toiveensa lapsesta oli. En ymmärrä, miten hän kuvittelee, että lapsi tekee hänen elämänsä onnelliseksi, kun nytkään ei ole vapaa-aikaa eikä rahaa mihinkään. Milloin ja millä rahalla hän aikoo sen lapsen hoitaa ja kasvattaa. Kaiken lisäksi kuviossa on jo neljä lasta, joiden elämä mullistuisi myös uuden lapsen myötä täysin.
Ero on todella kipeä asia ja haluaisin jotenkin vain selittää hänelle, että hänen unelmassaan ei ole mitään järkeä. Vai olenko itse jotenkin hullu, kun en näe tuossa hänen unelmassaan mitään hyvää vaan ainoastaan suuren painolastin, joka ennen pitkää joka tapauksessa johtaisi eroon? Olisin ehkä voinut tehdäkin vielä lapsen, mutta taloudellinen tilanne ja aiemmat lapset olivat minulle suurin syy siihen, että en pysty sitä vaihtoehtoa edes ajattelemaan.
Ja tässä vaiheessa jo pyydän, että ei tultaisi mitätöimään ja haukkumaan tätä suhdettamme ja vihjailemaan, että mies kuitenkin on pettänyt jo kauan ja on ties mikä roisto. Olen tarpeeksi rikki tässä jo muutenkin niin haluaisin vain selkeyttää ajatuksiani tähän lapsiasiaan liittyen.
Kommentit (162)
Ymmärrän ap:sta eronnutta miestä. Olen itsekin eronnut mies jolla lapsia ja edellinen ero tapahtui niin, että ex-vaimoni vei minulta nuorimman lapsen lapsuusvuodet käytännössä kokonaan pois. Haluaisin uuden ydinperheen ja vielä yhden lapsen, mutta ikäiseni naiset (noin 40 v.) ovat ajatukselle todella nihkeitä ja nuorempia naisia ei hirveästi ole tarjolla.
Järjellä ajatellen (kuten ap tekee) tiedän, että elämä olisi helpompaa ilman uutta lasta ja rahaa riittäisi paremmin, mutta joskus haaveet ovat suurempia kuin tylsä järkeily.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä siltä että ap:lle on tärkeämpää puolustella miestä kuin kuunnella mitä ihmiset oikeasti täällä yrittävät sanoa.
Raha-asiansa sössinyt holtiton ja impulsiivinen ihminen ei ole hirviö ja epäkelpo ihmisenä. Mutta hän on täysin sopimaton kestävään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Hänellä ei ole siihen resursseja. Kun luen miten ap miestä ja hänen tilannettaan ja käytöstään kuvailee, olisi todella edesvastuutonta pykätä tuohon uutta lasta kärsimään tuon aikuisen ihmisen tempoilemisesta. Helppohan se miehen on lapsesta haaveilla kun ap kertoo itse että kaikki käytännön asiat ja luultavasti uuden lapsen elatuskin jäisi kokonaan naisen kontolle. Miehen osaksi jäisi ainoastaan kehuskella kuinka hänellä on nyt kolme lasta. Miehen lapsihaaveet ovat yhtä impulsiivisia ja harkitsemattomia kuin hänen muukin elämänsä.
Minulle on täysi mysteeri miksi kukaan nainen tuossa tilanteessa suostuisi tekemään uuden lapsen jonkun rahattoman ja elämänhallinnan menettäneen miehen mieliksi. Miehen jolla on vaikeuksia pitää huolta edes itsestään ja edellisistäkään lapsista.
Ap, keskity omiin lapsiisi ja omaan elämääsi, anna miehen mennä menojaan. Me muut näemme selkeästi ettei tuo ole sinulle suuri menetys vaan itse asiassa lahja, sinä et vielä sitä näe, mutta jonain päivänä ehkä se valkenee. Tuo mies toi elämääsi lähinnä kaaosta ja hankaluuksia.
Edelleenkään en ymmärrä, miten miehen rahaongelmat liittyvät minuun, kun EN OLE TEKEMÄSSÄ LASTA hänen kanssaan.
Ja kyllä, minullekin on mysteeri, miksi kukaan nainen tekisi lapsen hänen kanssaan, kun edes minä "puolustelija" en siihen suostu.
Ihmettelen kyllä, millä perusteella väität, että hän on tuonut elämääni kaaosta ja hankaluuksia. Olenko sanonut yhtään negatiivista asiaa meidän suhteestamme? Minun suurin kaaos ja hankaluus on tämä lapsiasia ja ero. Ei mikään muu.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:sta eronnutta miestä. Olen itsekin eronnut mies jolla lapsia ja edellinen ero tapahtui niin, että ex-vaimoni vei minulta nuorimman lapsen lapsuusvuodet käytännössä kokonaan pois. Haluaisin uuden ydinperheen ja vielä yhden lapsen, mutta ikäiseni naiset (noin 40 v.) ovat ajatukselle todella nihkeitä ja nuorempia naisia ei hirveästi ole tarjolla.
Järjellä ajatellen (kuten ap tekee) tiedän, että elämä olisi helpompaa ilman uutta lasta ja rahaa riittäisi paremmin, mutta joskus haaveet ovat suurempia kuin tylsä järkeily.
Miten kovasti sitten haluat uutta lasta? Jos raha-asiasi olisivat siinä mallissa, että hädin tuskin pystyt maksamaan vuokraasi ajallaan, olisiko kohtuutonta, että hoidat raha-asiat vähän paremmalle tolalle ja sitten teet sen lapsen rakastamasi naisen kanssa? Vai odotatko oikeasti, että se nainen muuttaa mielensä vain kun sanot, että asiat järjestyvät?
ap
Tsemppiä munkin puolestani. Eroaminen on kamalaa ja varsinkin jätetyksi tuleminen, vaikka kuinka sanottaisiin, että se oli oikea ratkaisu. Mutta liityn silti kuoroon sanomaan, että kuulostaa siltä, että vältit luodin... mielestäni teit ihan oikein, kun pidit pääsi etkä hänen mielikseen tehnyt lasta. Ajattelit järjellä asiaa. Toivoisin, että useammatkin tekisivät samoin. Tämä on varmaan epäsuosittu mielipide, mutta minusta taloudellisia asioita pitäisi miettiä tarkasti ennen lapsen tekoa. Eivät perheet pelkällä pyhällä hengellä elä. Rikkauksia ei tarvita, mutta jälkikasvunsa täytyy pystyä elättämään. Varsinkin jos on jo ennestään lapsia ja lasten elatustarpeet eivät ole enää mitään uutta ja yllättävää. Ja jos unohdetaankin se taloudellinen puoli, niin mies ei kovin luotettavalta isäehdokkaalta kuulostanut. Tiedän muitakin miehiä, joilla on samankaltainen "kyllä kaikki sitten järjestyy itsestään" -asenne. Kun realiteetti on sitten se, että useimmiten kuitenkin nainen päätyy olemaan se vastuunkantaja, hoitaja ja arjen järjestäjä, joo-o, sillähän se sitten hoituu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:sta eronnutta miestä. Olen itsekin eronnut mies jolla lapsia ja edellinen ero tapahtui niin, että ex-vaimoni vei minulta nuorimman lapsen lapsuusvuodet käytännössä kokonaan pois. Haluaisin uuden ydinperheen ja vielä yhden lapsen, mutta ikäiseni naiset (noin 40 v.) ovat ajatukselle todella nihkeitä ja nuorempia naisia ei hirveästi ole tarjolla.
Järjellä ajatellen (kuten ap tekee) tiedän, että elämä olisi helpompaa ilman uutta lasta ja rahaa riittäisi paremmin, mutta joskus haaveet ovat suurempia kuin tylsä järkeily.
Miten kovasti sitten haluat uutta lasta? Jos raha-asiasi olisivat siinä mallissa, että hädin tuskin pystyt maksamaan vuokraasi ajallaan, olisiko kohtuutonta, että hoidat raha-asiat vähän paremmalle tolalle ja sitten teet sen lapsen rakastamasi naisen kanssa? Vai odotatko oikeasti, että se nainen muuttaa mielensä vain kun sanot, että asiat järjestyvät?
ap
Näen asian niin, että aika on tässä se suurin vihollinen, varsinkin naisen hedelmällisyyden suhteen. Ei nelikymppisellä naisella ole kovin montaa vuotta aikaa odottaa ryhtiliikettä. Kyllä tiukka rahatilanne on ongelma, mutta ei tässä maassa kukaan ole nälkään kuollut hyvinvointivaltion aikana. Kyse on siitä mihin elintasoon on valmis tyytymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Eikä ole. Sinun hattarasi ei ole yhtään sen validimpi kuin hänen hattaransa. Hän on aikuinen ihminen ja saa elää elämäänsä ihan miten itse haluaa (lakien puitteissa tietysti). Suhteet perustuvat tunteisiin ja jos toinen tuntee, ettei halua jatkaa elämäänsä kanssasi, niin ei se vaadi sen kummempia perusteluita.
Se, että aikuinen ihminen saa elää niin kuin haluaa, ei todista tässä nyt yhtään mitään. En ole väittänytkään, ettei hänellä ole oikeus tehdä valintojaan. Sanon vain, että hänen valintansa on 99,9999999999999999% todennäköisyydellä todella todella huono, jos oikeasti kuvittelee, että vauva tekee hänen elämästään sateenkaaria ja hattaroita eikä siellä tulisi niitä samoja ongelmia ja ahdistuksia, joita nytkin itkee yöt läpeensä.
ap
Ei varmasti poistakaan. Mutta hän on joko todella tyhmä/impulsiivinen tai sitten teidän suhteenne ei paina hänen vaakakupissaan kovin paljoa jos tuon takia heittää teidät menemään. Mistä päästään sinun hattaraasi, eli kuvitelmaan että joko mies on oikein hyvä mies tai teidän suhteenne olisi muuten onnistunut, jos mies vaan luopuisi omasta hattarastaan.
Olen tuntenut miehen kuitenkin 3 vuotta, joten voisin kuvitella, että tiedän hänestä ja parisuhteestamme edes jotain.
ap
Ja kuitenkin täällä valitat kun sut jätettiin hattaran takia.
Valittaisinko, jos mielestäni suhde ja mies olisi ollut huono? Miksi ihmeessä haluaisin sen suhteen takaisin, jos olisin todennut, että se on p*rseestä?
ap
Ilmeisesti et sinäkään ole mikään vajan terävin työkalu kun täällä valitat ihan niin kuin miehellä ei olisi ollut oikeutta jättää sinua tavoitellakseen mielestään parempia asioita. Kyllä. Mies jätti sinut, sillä lähti tavoittelemaan mielestään parempia asioita. Teidän suhteenne ei ollut riittävän mielekäs hänelle, jotta se olisi estänyt häntä tavoittelemasta mielummin potentiaalista lasta kaaoottiseen, holtittomaan elämäänsä. Ja ehkä se oletkin sinä, joka menetit jotain tässä kuviossa, mutta se ehkä kertoo sinusta enemmän kuin miehestä.
Et ole tainnut koskaan erota, jos kuvittelet, että tässä on nyt kyse siitä, että en ymmärtäisi, että miehellä on oikeus erota. Olen moneen kertaan sanonut, että tiedän, että mies tekee valinnan eikä minulla ole siihen sanavaltaa. Minä kuitenkin suren tässä eroa ja siihen minulla on oikeus. Suremiseen kuuluu kaikenlaiset tunteet ja ajatukset, älyttömätkin, joita tässä nyt puran. Erotilanteessa on ihan normaalia yrittää järkeistää asioita ja etsiä oikeutusta ja logiikkaa asioihin ja kokea pettymystä ja tuntea tulleensa kohdelluksi epäreiluksi ja ettei ole tullut kuulluksi.
Kyllä, voit haukkua minua miten paljon haluat ja vihjata miten huono ihminen olen. minua ei hetkauta jonkun ventovieraan ihmisen kirjoitukset, koska osasin näihin haukkuihin varautua. Mutta ihan tiedoksi sinulle, että eron aiheuttamissa tunteissa ei ole mitään pahaa enkä aio niitä tässä nyt hävetä tai pyydellä anteeksi.
ap
No senkun suret, kukaan ei sitä ole kieltänyt. Olen itsekin surrut sydänsuruja monta kertaa. Itse en koskaan ole palstalla surrut, ja sinä kuitenkin pyrit jotain komppaamista täältä saamaan noille sun tunteille, että sulta on vääryydellä viety jotain. Sinua ei kuitenkaan ole kohdeltu epäreilusti ja ilmeisesti sua on kuultukin. Lopputulos ei ollut tällä kertaa mieleinen, mutta sellaista välillä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä siltä että ap:lle on tärkeämpää puolustella miestä kuin kuunnella mitä ihmiset oikeasti täällä yrittävät sanoa.
Raha-asiansa sössinyt holtiton ja impulsiivinen ihminen ei ole hirviö ja epäkelpo ihmisenä. Mutta hän on täysin sopimaton kestävään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Hänellä ei ole siihen resursseja. Kun luen miten ap miestä ja hänen tilannettaan ja käytöstään kuvailee, olisi todella edesvastuutonta pykätä tuohon uutta lasta kärsimään tuon aikuisen ihmisen tempoilemisesta. Helppohan se miehen on lapsesta haaveilla kun ap kertoo itse että kaikki käytännön asiat ja luultavasti uuden lapsen elatuskin jäisi kokonaan naisen kontolle. Miehen osaksi jäisi ainoastaan kehuskella kuinka hänellä on nyt kolme lasta. Miehen lapsihaaveet ovat yhtä impulsiivisia ja harkitsemattomia kuin hänen muukin elämänsä.
Minulle on täysi mysteeri miksi kukaan nainen tuossa tilanteessa suostuisi tekemään uuden lapsen jonkun rahattoman ja elämänhallinnan menettäneen miehen mieliksi. Miehen jolla on vaikeuksia pitää huolta edes itsestään ja edellisistäkään lapsista.
Ap, keskity omiin lapsiisi ja omaan elämääsi, anna miehen mennä menojaan. Me muut näemme selkeästi ettei tuo ole sinulle suuri menetys vaan itse asiassa lahja, sinä et vielä sitä näe, mutta jonain päivänä ehkä se valkenee. Tuo mies toi elämääsi lähinnä kaaosta ja hankaluuksia.
Edelleenkään en ymmärrä, miten miehen rahaongelmat liittyvät minuun, kun EN OLE TEKEMÄSSÄ LASTA hänen kanssaan.
Ja kyllä, minullekin on mysteeri, miksi kukaan nainen tekisi lapsen hänen kanssaan, kun edes minä "puolustelija" en siihen suostu.
Ihmettelen kyllä, millä perusteella väität, että hän on tuonut elämääni kaaosta ja hankaluuksia. Olenko sanonut yhtään negatiivista asiaa meidän suhteestamme? Minun suurin kaaos ja hankaluus on tämä lapsiasia ja ero. Ei mikään muu.
ap
No ihan sen perusteella mitä kerroit miehestä tuli tuo kaaos ja hankaluudet heti verkkokalvolle. Elämä on aina kaaosmaista kun rahat on jatkuvasti loppu kun ei mietitä raha-asioita loppuun asti. Se vaikuttaa kyllä seurustelusuhteeseenkin vaikka ette yhdessä eläisikään. Viimeisimpänä hankaluutena tuo että haahuilee lasta ja sitten jättää sinut kun et suostu sellaista hänelle tekemään.
Miksi ylipäätään kirjoitit tänne kun kaikki kommentit vain turhauttavat ja suututtavat sinua? Mitä olisit halunnut kuulla? Että mies oikeasti rakastaa sinua hullun lailla vaikka ei itse tajua tai että on olemassa joku pomminvarma keino jolla hänet saa puhuttua yli lapsihaaveistaan ja palaamaan suhteeseen kanssasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Eikä ole. Sinun hattarasi ei ole yhtään sen validimpi kuin hänen hattaransa. Hän on aikuinen ihminen ja saa elää elämäänsä ihan miten itse haluaa (lakien puitteissa tietysti). Suhteet perustuvat tunteisiin ja jos toinen tuntee, ettei halua jatkaa elämäänsä kanssasi, niin ei se vaadi sen kummempia perusteluita.
Se, että aikuinen ihminen saa elää niin kuin haluaa, ei todista tässä nyt yhtään mitään. En ole väittänytkään, ettei hänellä ole oikeus tehdä valintojaan. Sanon vain, että hänen valintansa on 99,9999999999999999% todennäköisyydellä todella todella huono, jos oikeasti kuvittelee, että vauva tekee hänen elämästään sateenkaaria ja hattaroita eikä siellä tulisi niitä samoja ongelmia ja ahdistuksia, joita nytkin itkee yöt läpeensä.
ap
Ei varmasti poistakaan. Mutta hän on joko todella tyhmä/impulsiivinen tai sitten teidän suhteenne ei paina hänen vaakakupissaan kovin paljoa jos tuon takia heittää teidät menemään. Mistä päästään sinun hattaraasi, eli kuvitelmaan että joko mies on oikein hyvä mies tai teidän suhteenne olisi muuten onnistunut, jos mies vaan luopuisi omasta hattarastaan.
Olen tuntenut miehen kuitenkin 3 vuotta, joten voisin kuvitella, että tiedän hänestä ja parisuhteestamme edes jotain.
ap
Ja kuitenkin täällä valitat kun sut jätettiin hattaran takia.
Valittaisinko, jos mielestäni suhde ja mies olisi ollut huono? Miksi ihmeessä haluaisin sen suhteen takaisin, jos olisin todennut, että se on p*rseestä?
ap
Ilmeisesti et sinäkään ole mikään vajan terävin työkalu kun täällä valitat ihan niin kuin miehellä ei olisi ollut oikeutta jättää sinua tavoitellakseen mielestään parempia asioita. Kyllä. Mies jätti sinut, sillä lähti tavoittelemaan mielestään parempia asioita. Teidän suhteenne ei ollut riittävän mielekäs hänelle, jotta se olisi estänyt häntä tavoittelemasta mielummin potentiaalista lasta kaaoottiseen, holtittomaan elämäänsä. Ja ehkä se oletkin sinä, joka menetit jotain tässä kuviossa, mutta se ehkä kertoo sinusta enemmän kuin miehestä.
Et ole tainnut koskaan erota, jos kuvittelet, että tässä on nyt kyse siitä, että en ymmärtäisi, että miehellä on oikeus erota. Olen moneen kertaan sanonut, että tiedän, että mies tekee valinnan eikä minulla ole siihen sanavaltaa. Minä kuitenkin suren tässä eroa ja siihen minulla on oikeus. Suremiseen kuuluu kaikenlaiset tunteet ja ajatukset, älyttömätkin, joita tässä nyt puran. Erotilanteessa on ihan normaalia yrittää järkeistää asioita ja etsiä oikeutusta ja logiikkaa asioihin ja kokea pettymystä ja tuntea tulleensa kohdelluksi epäreiluksi ja ettei ole tullut kuulluksi.
Kyllä, voit haukkua minua miten paljon haluat ja vihjata miten huono ihminen olen. minua ei hetkauta jonkun ventovieraan ihmisen kirjoitukset, koska osasin näihin haukkuihin varautua. Mutta ihan tiedoksi sinulle, että eron aiheuttamissa tunteissa ei ole mitään pahaa enkä aio niitä tässä nyt hävetä tai pyydellä anteeksi.
ap
No senkun suret, kukaan ei sitä ole kieltänyt. Olen itsekin surrut sydänsuruja monta kertaa. Itse en koskaan ole palstalla surrut, ja sinä kuitenkin pyrit jotain komppaamista täältä saamaan noille sun tunteille, että sulta on vääryydellä viety jotain. Sinua ei kuitenkaan ole kohdeltu epäreilusti ja ilmeisesti sua on kuultukin. Lopputulos ei ollut tällä kertaa mieleinen, mutta sellaista välillä tapahtuu.
Juu, et kieltänyt, mutta haukuit minua tyhmäksi ja jotenkin huonoksi kumppaniksi. Se, että suren eroa mielestäni hyvästä miehestä ja jauhan sitä täällä, ei tee minusta tyhmää tai huonoa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä siltä että ap:lle on tärkeämpää puolustella miestä kuin kuunnella mitä ihmiset oikeasti täällä yrittävät sanoa.
Raha-asiansa sössinyt holtiton ja impulsiivinen ihminen ei ole hirviö ja epäkelpo ihmisenä. Mutta hän on täysin sopimaton kestävään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Hänellä ei ole siihen resursseja. Kun luen miten ap miestä ja hänen tilannettaan ja käytöstään kuvailee, olisi todella edesvastuutonta pykätä tuohon uutta lasta kärsimään tuon aikuisen ihmisen tempoilemisesta. Helppohan se miehen on lapsesta haaveilla kun ap kertoo itse että kaikki käytännön asiat ja luultavasti uuden lapsen elatuskin jäisi kokonaan naisen kontolle. Miehen osaksi jäisi ainoastaan kehuskella kuinka hänellä on nyt kolme lasta. Miehen lapsihaaveet ovat yhtä impulsiivisia ja harkitsemattomia kuin hänen muukin elämänsä.
Minulle on täysi mysteeri miksi kukaan nainen tuossa tilanteessa suostuisi tekemään uuden lapsen jonkun rahattoman ja elämänhallinnan menettäneen miehen mieliksi. Miehen jolla on vaikeuksia pitää huolta edes itsestään ja edellisistäkään lapsista.
Ap, keskity omiin lapsiisi ja omaan elämääsi, anna miehen mennä menojaan. Me muut näemme selkeästi ettei tuo ole sinulle suuri menetys vaan itse asiassa lahja, sinä et vielä sitä näe, mutta jonain päivänä ehkä se valkenee. Tuo mies toi elämääsi lähinnä kaaosta ja hankaluuksia.
Edelleenkään en ymmärrä, miten miehen rahaongelmat liittyvät minuun, kun EN OLE TEKEMÄSSÄ LASTA hänen kanssaan.
Ja kyllä, minullekin on mysteeri, miksi kukaan nainen tekisi lapsen hänen kanssaan, kun edes minä "puolustelija" en siihen suostu.
Ihmettelen kyllä, millä perusteella väität, että hän on tuonut elämääni kaaosta ja hankaluuksia. Olenko sanonut yhtään negatiivista asiaa meidän suhteestamme? Minun suurin kaaos ja hankaluus on tämä lapsiasia ja ero. Ei mikään muu.
ap
No ihan sen perusteella mitä kerroit miehestä tuli tuo kaaos ja hankaluudet heti verkkokalvolle. Elämä on aina kaaosmaista kun rahat on jatkuvasti loppu kun ei mietitä raha-asioita loppuun asti. Se vaikuttaa kyllä seurustelusuhteeseenkin vaikka ette yhdessä eläisikään. Viimeisimpänä hankaluutena tuo että haahuilee lasta ja sitten jättää sinut kun et suostu sellaista hänelle tekemään.
Miksi ylipäätään kirjoitit tänne kun kaikki kommentit vain turhauttavat ja suututtavat sinua? Mitä olisit halunnut kuulla? Että mies oikeasti rakastaa sinua hullun lailla vaikka ei itse tajua tai että on olemassa joku pomminvarma keino jolla hänet saa puhuttua yli lapsihaaveistaan ja palaamaan suhteeseen kanssasi?
Itse asiassa sain näissä kommenteissa juuri sen, mitä alun perin halusinkin, eli ulkopuolisen mielipiteen siitä, että en ole mitenkään omituinen, kun en vain nähnyt mahdollisena tehdä tilanteeseen lasta ja kun pidän miehen haavetta kummallisena. Jotenkin halusin varmistuksen sille oletukselleni, että ei sellaisia naisia noin vain löydy, jotka tuollaiseen noin vain lähtevät. Ehkä halusin vain tuntea itseni ihan "laadukkaaksi" kumppaniksi, vaikka en ollut sellainen, mitä mies toivoi ja että voin hyvillä mielin pitää kiinni omasta näkemyksestäni.
Joidenkin mielestä olen tässä nyt vain väittänyt kaikkia kommentteja vastaan, mutta totuus on, että olen ollut näistä kommenteista enimmäkseen iloinen ja tämä keskustelu on vienyt minua taas ehkä yhden askeleen asiassa eteenpäin. Joillekin keskustelijoille on vain pitänyt hieman oikoa väärinkäsityksiä, kun rivien väleistä luetaan jotain sellaista, mitä siellä ei ole.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Eikä ole. Sinun hattarasi ei ole yhtään sen validimpi kuin hänen hattaransa. Hän on aikuinen ihminen ja saa elää elämäänsä ihan miten itse haluaa (lakien puitteissa tietysti). Suhteet perustuvat tunteisiin ja jos toinen tuntee, ettei halua jatkaa elämäänsä kanssasi, niin ei se vaadi sen kummempia perusteluita.
Se, että aikuinen ihminen saa elää niin kuin haluaa, ei todista tässä nyt yhtään mitään. En ole väittänytkään, ettei hänellä ole oikeus tehdä valintojaan. Sanon vain, että hänen valintansa on 99,9999999999999999% todennäköisyydellä todella todella huono, jos oikeasti kuvittelee, että vauva tekee hänen elämästään sateenkaaria ja hattaroita eikä siellä tulisi niitä samoja ongelmia ja ahdistuksia, joita nytkin itkee yöt läpeensä.
ap
Ei varmasti poistakaan. Mutta hän on joko todella tyhmä/impulsiivinen tai sitten teidän suhteenne ei paina hänen vaakakupissaan kovin paljoa jos tuon takia heittää teidät menemään. Mistä päästään sinun hattaraasi, eli kuvitelmaan että joko mies on oikein hyvä mies tai teidän suhteenne olisi muuten onnistunut, jos mies vaan luopuisi omasta hattarastaan.
Olen tuntenut miehen kuitenkin 3 vuotta, joten voisin kuvitella, että tiedän hänestä ja parisuhteestamme edes jotain.
ap
Ja kuitenkin täällä valitat kun sut jätettiin hattaran takia.
Valittaisinko, jos mielestäni suhde ja mies olisi ollut huono? Miksi ihmeessä haluaisin sen suhteen takaisin, jos olisin todennut, että se on p*rseestä?
ap
Ilmeisesti et sinäkään ole mikään vajan terävin työkalu kun täällä valitat ihan niin kuin miehellä ei olisi ollut oikeutta jättää sinua tavoitellakseen mielestään parempia asioita. Kyllä. Mies jätti sinut, sillä lähti tavoittelemaan mielestään parempia asioita. Teidän suhteenne ei ollut riittävän mielekäs hänelle, jotta se olisi estänyt häntä tavoittelemasta mielummin potentiaalista lasta kaaoottiseen, holtittomaan elämäänsä. Ja ehkä se oletkin sinä, joka menetit jotain tässä kuviossa, mutta se ehkä kertoo sinusta enemmän kuin miehestä.
Et ole tainnut koskaan erota, jos kuvittelet, että tässä on nyt kyse siitä, että en ymmärtäisi, että miehellä on oikeus erota. Olen moneen kertaan sanonut, että tiedän, että mies tekee valinnan eikä minulla ole siihen sanavaltaa. Minä kuitenkin suren tässä eroa ja siihen minulla on oikeus. Suremiseen kuuluu kaikenlaiset tunteet ja ajatukset, älyttömätkin, joita tässä nyt puran. Erotilanteessa on ihan normaalia yrittää järkeistää asioita ja etsiä oikeutusta ja logiikkaa asioihin ja kokea pettymystä ja tuntea tulleensa kohdelluksi epäreiluksi ja ettei ole tullut kuulluksi.
Kyllä, voit haukkua minua miten paljon haluat ja vihjata miten huono ihminen olen. minua ei hetkauta jonkun ventovieraan ihmisen kirjoitukset, koska osasin näihin haukkuihin varautua. Mutta ihan tiedoksi sinulle, että eron aiheuttamissa tunteissa ei ole mitään pahaa enkä aio niitä tässä nyt hävetä tai pyydellä anteeksi.
ap
No senkun suret, kukaan ei sitä ole kieltänyt. Olen itsekin surrut sydänsuruja monta kertaa. Itse en koskaan ole palstalla surrut, ja sinä kuitenkin pyrit jotain komppaamista täältä saamaan noille sun tunteille, että sulta on vääryydellä viety jotain. Sinua ei kuitenkaan ole kohdeltu epäreilusti ja ilmeisesti sua on kuultukin. Lopputulos ei ollut tällä kertaa mieleinen, mutta sellaista välillä tapahtuu.
Juu, et kieltänyt, mutta haukuit minua tyhmäksi ja jotenkin huonoksi kumppaniksi. Se, että suren eroa mielestäni hyvästä miehestä ja jauhan sitä täällä, ei tee minusta tyhmää tai huonoa.
ap
Tyhmäksi ehkä haukuin ja vähän sen takana seison vieläkin, kun sulla on näköjään tosi paljon vaikeuksia sisäistää lukemaasi tai pysyä asiassa. Jos tulet keskustelupalstalle jauhamaan eroasi, niin tulet vastauksena saamaan keskustelua (yllättääkö todella?). Jos kerrot täällä muille asioita, niin silloin annat myös muille luvan muodostaa niistä mielipiteitä. Ja edelleen, koska olemme keskustelupalstalla, muut kertovat niitä mielipiteitä suoraan. Jos et halua keskustelua, niin kirjoita mielummin päiväkirjaa.
Sun jutuista tulee todella vahvasti esille se, että haluaisit muiden sanovan, että "onpa tyhmä mies kun heitti sinun kaltaisen lottovoiton menemään epärealistisen haaveen takia", mutta se nyt vaan on kaikkien oikeus pyrkiä toteuttamaan haaveitaan ja ehkä sun miehesi ei ollut teidän suhteeseen yhtä tyytyväinen kuin sinä. Ja kaiken kertomasi perusteella mies minun maailmassani luokitellaan kategoriaan "Urpo", vaikka sinä ehkä koet miehen hyväksi. Ja jos sä kerrot minulle, että tämä Urpo-kategorian mies on parasta mitä sä voit saada, niin toki se antaa mulle mielikuvan sun tasostasi noin yleensä. Siihen en ota kantaa että oletko millainen puoliso. Sen voi tehdä vain sun miehesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:sta eronnutta miestä. Olen itsekin eronnut mies jolla lapsia ja edellinen ero tapahtui niin, että ex-vaimoni vei minulta nuorimman lapsen lapsuusvuodet käytännössä kokonaan pois. Haluaisin uuden ydinperheen ja vielä yhden lapsen, mutta ikäiseni naiset (noin 40 v.) ovat ajatukselle todella nihkeitä ja nuorempia naisia ei hirveästi ole tarjolla.
Järjellä ajatellen (kuten ap tekee) tiedän, että elämä olisi helpompaa ilman uutta lasta ja rahaa riittäisi paremmin, mutta joskus haaveet ovat suurempia kuin tylsä järkeily.
Miten kovasti sitten haluat uutta lasta? Jos raha-asiasi olisivat siinä mallissa, että hädin tuskin pystyt maksamaan vuokraasi ajallaan, olisiko kohtuutonta, että hoidat raha-asiat vähän paremmalle tolalle ja sitten teet sen lapsen rakastamasi naisen kanssa? Vai odotatko oikeasti, että se nainen muuttaa mielensä vain kun sanot, että asiat järjestyvät?
ap
Näen asian niin, että aika on tässä se suurin vihollinen, varsinkin naisen hedelmällisyyden suhteen. Ei nelikymppisellä naisella ole kovin montaa vuotta aikaa odottaa ryhtiliikettä. Kyllä tiukka rahatilanne on ongelma, mutta ei tässä maassa kukaan ole nälkään kuollut hyvinvointivaltion aikana. Kyse on siitä mihin elintasoon on valmis tyytymään.
Niin no jos haluaa elää ikuisessa stressissä ja hyväksyä faktan, että perhe-elämä tulee olemaan riitaisaa ja ero on hyvin todennäköinen niin kai siihenkin on valmis sitten joku tyytymään. Itse en ollut.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on taloudellisesti epäluotettava, joten hänen kanssaan ei kannata ryhtyä mihinkään, mikä vaatii vähäisiäkin taloudellisia sitoumuksia. Eli jos nyt tilanne muuttuu niin, että hän haluaakin sinut takaisin, älä edelleenkään suostu edes yrittämään sitä lasta, äläkä ota häntä luoksesi asumaan, koska silloin joudut elättämään hänet. Kohta olet sinäkin ulosotossa.
Sinä olet nyt rikki eron jäljiltä, ja sinulla on täydet oikeudet niihin tunteisiin, mitä sinulla on. Käy niitä nyt läpi. Poimi tästä ketjusta sanat ja lauseet, jotka lohduttavat, kannustavat ja tukevat sinua siinä, että jaksaisit jättää menneet menneiksi, ja jatkaa elämässäsi eteenpäin, toistaiseksi sinkkuna, ja oman elämäsi suunnannäyttäjänä.
Jonain päivänä sinä toivottavasti olet sen verran kokonainen, että osaat arvostaa sitä ratkaisuasi, mikä johti tähän eroon.
No tuo se tarkoitukseni on nimenomaan koko ajan ollutkin ja niin on edetty tähänkin asti. En nyt ihan ymmärrä, miksi tässä nyt tekään ette näe lainkaan sitä vaihtoehtoa, mikä se minun toiveeni tässä on.
Kyllä, minä arvostan tuota ratkaisuani jo nyt. Riittää, että kuvittelen, että minulla olisi tässä surun keskellä vielä lapsikin hoidettavana. Koska olen koko ajan tiennyt, että lapsi olisi ainakin aiheuttanut eron. Ei suinkaan estänyt.
ap
Koska sinun toiveesi ei ole realistinen vaihtoehto. Ai miksi? No siksi, että suhteen toinen osapuoli ei suostu siihen.
Minun toiveeni on silti realistisempi vaihtoehto kuin hänen hattaransa. MInua harmittaa, että joudun nyt jankuttamaan tätä samaa asiaa uudelleen ja uudelleen, kun tuntuu, että te muut näette vain ne samat kaksi vaihtoehtoa kuin mieskin, vaikka minulla on se kolmas vaihtoehto.
ap
Eikä ole. Sinun hattarasi ei ole yhtään sen validimpi kuin hänen hattaransa. Hän on aikuinen ihminen ja saa elää elämäänsä ihan miten itse haluaa (lakien puitteissa tietysti). Suhteet perustuvat tunteisiin ja jos toinen tuntee, ettei halua jatkaa elämäänsä kanssasi, niin ei se vaadi sen kummempia perusteluita.
Se, että aikuinen ihminen saa elää niin kuin haluaa, ei todista tässä nyt yhtään mitään. En ole väittänytkään, ettei hänellä ole oikeus tehdä valintojaan. Sanon vain, että hänen valintansa on 99,9999999999999999% todennäköisyydellä todella todella huono, jos oikeasti kuvittelee, että vauva tekee hänen elämästään sateenkaaria ja hattaroita eikä siellä tulisi niitä samoja ongelmia ja ahdistuksia, joita nytkin itkee yöt läpeensä.
ap
Ei varmasti poistakaan. Mutta hän on joko todella tyhmä/impulsiivinen tai sitten teidän suhteenne ei paina hänen vaakakupissaan kovin paljoa jos tuon takia heittää teidät menemään. Mistä päästään sinun hattaraasi, eli kuvitelmaan että joko mies on oikein hyvä mies tai teidän suhteenne olisi muuten onnistunut, jos mies vaan luopuisi omasta hattarastaan.
Olen tuntenut miehen kuitenkin 3 vuotta, joten voisin kuvitella, että tiedän hänestä ja parisuhteestamme edes jotain.
ap
Ja kuitenkin täällä valitat kun sut jätettiin hattaran takia.
Valittaisinko, jos mielestäni suhde ja mies olisi ollut huono? Miksi ihmeessä haluaisin sen suhteen takaisin, jos olisin todennut, että se on p*rseestä?
ap
Ilmeisesti et sinäkään ole mikään vajan terävin työkalu kun täällä valitat ihan niin kuin miehellä ei olisi ollut oikeutta jättää sinua tavoitellakseen mielestään parempia asioita. Kyllä. Mies jätti sinut, sillä lähti tavoittelemaan mielestään parempia asioita. Teidän suhteenne ei ollut riittävän mielekäs hänelle, jotta se olisi estänyt häntä tavoittelemasta mielummin potentiaalista lasta kaaoottiseen, holtittomaan elämäänsä. Ja ehkä se oletkin sinä, joka menetit jotain tässä kuviossa, mutta se ehkä kertoo sinusta enemmän kuin miehestä.
Et ole tainnut koskaan erota, jos kuvittelet, että tässä on nyt kyse siitä, että en ymmärtäisi, että miehellä on oikeus erota. Olen moneen kertaan sanonut, että tiedän, että mies tekee valinnan eikä minulla ole siihen sanavaltaa. Minä kuitenkin suren tässä eroa ja siihen minulla on oikeus. Suremiseen kuuluu kaikenlaiset tunteet ja ajatukset, älyttömätkin, joita tässä nyt puran. Erotilanteessa on ihan normaalia yrittää järkeistää asioita ja etsiä oikeutusta ja logiikkaa asioihin ja kokea pettymystä ja tuntea tulleensa kohdelluksi epäreiluksi ja ettei ole tullut kuulluksi.
Kyllä, voit haukkua minua miten paljon haluat ja vihjata miten huono ihminen olen. minua ei hetkauta jonkun ventovieraan ihmisen kirjoitukset, koska osasin näihin haukkuihin varautua. Mutta ihan tiedoksi sinulle, että eron aiheuttamissa tunteissa ei ole mitään pahaa enkä aio niitä tässä nyt hävetä tai pyydellä anteeksi.
ap
No senkun suret, kukaan ei sitä ole kieltänyt. Olen itsekin surrut sydänsuruja monta kertaa. Itse en koskaan ole palstalla surrut, ja sinä kuitenkin pyrit jotain komppaamista täältä saamaan noille sun tunteille, että sulta on vääryydellä viety jotain. Sinua ei kuitenkaan ole kohdeltu epäreilusti ja ilmeisesti sua on kuultukin. Lopputulos ei ollut tällä kertaa mieleinen, mutta sellaista välillä tapahtuu.
Juu, et kieltänyt, mutta haukuit minua tyhmäksi ja jotenkin huonoksi kumppaniksi. Se, että suren eroa mielestäni hyvästä miehestä ja jauhan sitä täällä, ei tee minusta tyhmää tai huonoa.
ap
Tyhmäksi ehkä haukuin ja vähän sen takana seison vieläkin, kun sulla on näköjään tosi paljon vaikeuksia sisäistää lukemaasi tai pysyä asiassa. Jos tulet keskustelupalstalle jauhamaan eroasi, niin tulet vastauksena saamaan keskustelua (yllättääkö todella?). Jos kerrot täällä muille asioita, niin silloin annat myös muille luvan muodostaa niistä mielipiteitä. Ja edelleen, koska olemme keskustelupalstalla, muut kertovat niitä mielipiteitä suoraan. Jos et halua keskustelua, niin kirjoita mielummin päiväkirjaa.
Sun jutuista tulee todella vahvasti esille se, että haluaisit muiden sanovan, että "onpa tyhmä mies kun heitti sinun kaltaisen lottovoiton menemään epärealistisen haaveen takia", mutta se nyt vaan on kaikkien oikeus pyrkiä toteuttamaan haaveitaan ja ehkä sun miehesi ei ollut teidän suhteeseen yhtä tyytyväinen kuin sinä. Ja kaiken kertomasi perusteella mies minun maailmassani luokitellaan kategoriaan "Urpo", vaikka sinä ehkä koet miehen hyväksi. Ja jos sä kerrot minulle, että tämä Urpo-kategorian mies on parasta mitä sä voit saada, niin toki se antaa mulle mielikuvan sun tasostasi noin yleensä. Siihen en ota kantaa että oletko millainen puoliso. Sen voi tehdä vain sun miehesi.
MInusta taas tuntuu, että sinä et ole lukenut mitään, mitä kirjoitan. Olen nyt moneen kertaan sanonut, että olen saanut ihania kommentteja ja suuri osa niistä on ollut juuri sellaisia kuin olen toivonutkin ja ne kommentit, joita olen kritisoinut ovat olleet sellaisia, joissa väitetään asioita, jotka eivät ole totta. Ne eivät ole olleet mielipiteitä vaan on vihjattu, että mies ihan tahallaan on hankkiutunut rahavaikeuksiin hankaloittaakseen lastensa elämää ja saadakseen minun elättäjäksi. Tuollaisissa kommenteissa ei vain ole mitään järkeä, koska minä en ole missään vaiheessa ollut mikään elättäjä enkä ole sellaiseksi missään vaiheessa aikonut ryhtyäkään.
Ja edelleenkään en ymmärrä, miten ihmisestä tulee yhteiskunnan alinta sakkaa, jos hän on sössinyt raha-asiansa. Itse tiedän aika helkkarin paljon pahempiakin asioita, joita monet naiset sietävät suhteissaan. Ja itse asiassa satun tuntemaan työni puolesta pari miestä, joilla on minun mieheeni verrattuna viisinkertaiset velat ulosotossa. Ja nämäkin ovat parisuhteissa ihan normaalien mukavien naisten kanssa ja lapsiakin heillä on. Siksi tuntuu jotenkin ylireagoinnilta nyt väittää, että minun mieheni on surkein olio maan päällä. Sinäkin saatat tuntea tällaisia ihmisiä, mutta et vain tiedä heidän veloistaan ja rahaongelmistaan vaan pidät heitä ihan normaaleina reippaina perheenisinä.
ap
En vertaa ap:n mutta olin myös itse 3 vuotta suhteessa mieheen, jonka raha-asiat olivat ihan sekaisin. Hän oli myös toisaalta ahkera ottamaan lisähommia yms. ongelmista selvitäkseen. Kun minulle selvisi, että velkaa on kymmeniä tuhansia, järkytyin. Minussa iski joku valtava toimeliaisuus, että nyt laitetaan raha-asiat kuntoon. Uskokaa tai älkää, mutta mies puhui minulle lapsen hankkimisesta, vaikka hänellä oli jo 2 ja minä olen ollut aina vela. Olemme nelikymppisiä.
Vasta suhteen päätyttyä aloin ymmärtämään, kuinka paljon miehen rahahuolet ahdistivat myös minua. Tajusin vasta sitten selkeästi, kuinka paljon enemmän hänen eksänsä maksoi lasten elämisestä, kuinka mies on systemaattisesti sotkenut raha-asiat aina uudelleen ja kuinka paljon lapset ovat siitä joutuneet kärsimään. Lapset eivät esim. pyytäneet koskaan mitään, yhtään mitään, mikä maksaisi. Olisi ollut todella vastuutonta ja itsekästä häneltä tehdä sellaiseen tilanteeseen lapsi. Ajatus varmasti oli pohjalla, että minun voimavaroilla ja taloudellisilla resursseilla siitä selvitään.
Tsemppiä ja voimia ap! Olet ihan oikeassa, että mies on epärealistinen kuvitelmassaan, että vauva olisi ratkaisu ja kaikki ongelmat vaan ratkeaa ilman määrätietoista ajatustyötä. Minäkin todella rakastin tuota miestä ja sydän särkyi, mutta minun kohdalla kun aikaa oli kulunut niin en enää pysty ajattelemaan häntä niin myönteisessä valossa. Hän yritti palata, mutta en vaan pystynyt enää. Elämä on ollut paljon keveämpää ilman häntä, olen oikeasti onnellinen nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä siltä että ap:lle on tärkeämpää puolustella miestä kuin kuunnella mitä ihmiset oikeasti täällä yrittävät sanoa.
Raha-asiansa sössinyt holtiton ja impulsiivinen ihminen ei ole hirviö ja epäkelpo ihmisenä. Mutta hän on täysin sopimaton kestävään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Hänellä ei ole siihen resursseja. Kun luen miten ap miestä ja hänen tilannettaan ja käytöstään kuvailee, olisi todella edesvastuutonta pykätä tuohon uutta lasta kärsimään tuon aikuisen ihmisen tempoilemisesta. Helppohan se miehen on lapsesta haaveilla kun ap kertoo itse että kaikki käytännön asiat ja luultavasti uuden lapsen elatuskin jäisi kokonaan naisen kontolle. Miehen osaksi jäisi ainoastaan kehuskella kuinka hänellä on nyt kolme lasta. Miehen lapsihaaveet ovat yhtä impulsiivisia ja harkitsemattomia kuin hänen muukin elämänsä.
Minulle on täysi mysteeri miksi kukaan nainen tuossa tilanteessa suostuisi tekemään uuden lapsen jonkun rahattoman ja elämänhallinnan menettäneen miehen mieliksi. Miehen jolla on vaikeuksia pitää huolta edes itsestään ja edellisistäkään lapsista.
Ap, keskity omiin lapsiisi ja omaan elämääsi, anna miehen mennä menojaan. Me muut näemme selkeästi ettei tuo ole sinulle suuri menetys vaan itse asiassa lahja, sinä et vielä sitä näe, mutta jonain päivänä ehkä se valkenee. Tuo mies toi elämääsi lähinnä kaaosta ja hankaluuksia.
Edelleenkään en ymmärrä, miten miehen rahaongelmat liittyvät minuun, kun EN OLE TEKEMÄSSÄ LASTA hänen kanssaan.
Ja kyllä, minullekin on mysteeri, miksi kukaan nainen tekisi lapsen hänen kanssaan, kun edes minä "puolustelija" en siihen suostu.
Ihmettelen kyllä, millä perusteella väität, että hän on tuonut elämääni kaaosta ja hankaluuksia. Olenko sanonut yhtään negatiivista asiaa meidän suhteestamme? Minun suurin kaaos ja hankaluus on tämä lapsiasia ja ero. Ei mikään muu.
ap
No ihan sen perusteella mitä kerroit miehestä tuli tuo kaaos ja hankaluudet heti verkkokalvolle. Elämä on aina kaaosmaista kun rahat on jatkuvasti loppu kun ei mietitä raha-asioita loppuun asti. Se vaikuttaa kyllä seurustelusuhteeseenkin vaikka ette yhdessä eläisikään. Viimeisimpänä hankaluutena tuo että haahuilee lasta ja sitten jättää sinut kun et suostu sellaista hänelle tekemään.
Miksi ylipäätään kirjoitit tänne kun kaikki kommentit vain turhauttavat ja suututtavat sinua? Mitä olisit halunnut kuulla? Että mies oikeasti rakastaa sinua hullun lailla vaikka ei itse tajua tai että on olemassa joku pomminvarma keino jolla hänet saa puhuttua yli lapsihaaveistaan ja palaamaan suhteeseen kanssasi?
Itse asiassa sain näissä kommenteissa juuri sen, mitä alun perin halusinkin, eli ulkopuolisen mielipiteen siitä, että en ole mitenkään omituinen, kun en vain nähnyt mahdollisena tehdä tilanteeseen lasta ja kun pidän miehen haavetta kummallisena. Jotenkin halusin varmistuksen sille oletukselleni, että ei sellaisia naisia noin vain löydy, jotka tuollaiseen noin vain lähtevät. Ehkä halusin vain tuntea itseni ihan "laadukkaaksi" kumppaniksi, vaikka en ollut sellainen, mitä mies toivoi ja että voin hyvillä mielin pitää kiinni omasta näkemyksestäni.
Joidenkin mielestä olen tässä nyt vain väittänyt kaikkia kommentteja vastaan, mutta totuus on, että olen ollut näistä kommenteista enimmäkseen iloinen ja tämä keskustelu on vienyt minua taas ehkä yhden askeleen asiassa eteenpäin. Joillekin keskustelijoille on vain pitänyt hieman oikoa väärinkäsityksiä, kun rivien väleistä luetaan jotain sellaista, mitä siellä ei ole.
ap
No sittenhän kaikki on hyvin. Siis sen suhteen että sait palautetta joka auttoi. Ja kyllä, olet selkeästi normaali tasapainoinen aikuinen joka tajuaa ettei uutta lasta tieten tahtoen tekaista maailmaan kun siihen ei oikeasti ole edellytyksiä eikä lasta haluava aio/pysty oikeasti osallistumaan lapsen kasvattamiseen ja elatukseen.
Mitä mieheen tulee, mehän emme tunne häntä ollenkaan. Me olemme muodostaneet miehestä mielipiteen sen perusteella mitä olet hänestä itse kertonut. Sinähän hänet hyvin tunnet ja tiedät myös hänen vajavaisuutensa. Ja se mielipide on muokkautunut sellaiseksi että olemme helpottuneita puolestasi kun hän lähti. Ansaitset parempaa.
Kaikkea hyvää sinulle, elämä jatkuu ja jonain päivänä saatat kohdata uuden miehen joka on kanssasi samalla aaltopituudella siitä millainen suhde ja tulevaisuus teillä voisi olla.
Vierailija kirjoitti:
En vertaa ap:n mutta olin myös itse 3 vuotta suhteessa mieheen, jonka raha-asiat olivat ihan sekaisin. Hän oli myös toisaalta ahkera ottamaan lisähommia yms. ongelmista selvitäkseen. Kun minulle selvisi, että velkaa on kymmeniä tuhansia, järkytyin. Minussa iski joku valtava toimeliaisuus, että nyt laitetaan raha-asiat kuntoon. Uskokaa tai älkää, mutta mies puhui minulle lapsen hankkimisesta, vaikka hänellä oli jo 2 ja minä olen ollut aina vela. Olemme nelikymppisiä.
Vasta suhteen päätyttyä aloin ymmärtämään, kuinka paljon miehen rahahuolet ahdistivat myös minua. Tajusin vasta sitten selkeästi, kuinka paljon enemmän hänen eksänsä maksoi lasten elämisestä, kuinka mies on systemaattisesti sotkenut raha-asiat aina uudelleen ja kuinka paljon lapset ovat siitä joutuneet kärsimään. Lapset eivät esim. pyytäneet koskaan mitään, yhtään mitään, mikä maksaisi. Olisi ollut todella vastuutonta ja itsekästä häneltä tehdä sellaiseen tilanteeseen lapsi. Ajatus varmasti oli pohjalla, että minun voimavaroilla ja taloudellisilla resursseilla siitä selvitään.
Tsemppiä ja voimia ap! Olet ihan oikeassa, että mies on epärealistinen kuvitelmassaan, että vauva olisi ratkaisu ja kaikki ongelmat vaan ratkeaa ilman määrätietoista ajatustyötä. Minäkin todella rakastin tuota miestä ja sydän särkyi, mutta minun kohdalla kun aikaa oli kulunut niin en enää pysty ajattelemaan häntä niin myönteisessä valossa. Hän yritti palata, mutta en vaan pystynyt enää. Elämä on ollut paljon keveämpää ilman häntä, olen oikeasti onnellinen nyt.
Kiitos kovasti tästä viestistäsi! Tässä on paljon samoja ajatuksia, joita minulla on, eli juuri tuo, että mies haluaa tehdä extra töitä ja minä haluan hoitaa asiat pysyvästi kuntoon ja tsemppaan vieressä. Missä vaiheessa mies sitten yritti palata? Oliko hänellä joku uusi suhde siinä välissä tai oliko sinulla? Olitko sinä se, joka teki eropäätöksen vai hän?
Todella vaikeaa on tosiaan ymmärtää tätä lapsitoivetta. Jotenkin olen tässä keittiöpsykoloinut, että mies jostain syystä ikään kuin sabotoi tahallaan omaa tilannettaan ja suhdettaan, jos se kaaos lopulta tuntuu turvallisemmalta toimintatavalta. No juu, nämä on näitä.. :D
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä siltä että ap:lle on tärkeämpää puolustella miestä kuin kuunnella mitä ihmiset oikeasti täällä yrittävät sanoa.
Raha-asiansa sössinyt holtiton ja impulsiivinen ihminen ei ole hirviö ja epäkelpo ihmisenä. Mutta hän on täysin sopimaton kestävään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Hänellä ei ole siihen resursseja. Kun luen miten ap miestä ja hänen tilannettaan ja käytöstään kuvailee, olisi todella edesvastuutonta pykätä tuohon uutta lasta kärsimään tuon aikuisen ihmisen tempoilemisesta. Helppohan se miehen on lapsesta haaveilla kun ap kertoo itse että kaikki käytännön asiat ja luultavasti uuden lapsen elatuskin jäisi kokonaan naisen kontolle. Miehen osaksi jäisi ainoastaan kehuskella kuinka hänellä on nyt kolme lasta. Miehen lapsihaaveet ovat yhtä impulsiivisia ja harkitsemattomia kuin hänen muukin elämänsä.
Minulle on täysi mysteeri miksi kukaan nainen tuossa tilanteessa suostuisi tekemään uuden lapsen jonkun rahattoman ja elämänhallinnan menettäneen miehen mieliksi. Miehen jolla on vaikeuksia pitää huolta edes itsestään ja edellisistäkään lapsista.
Ap, keskity omiin lapsiisi ja omaan elämääsi, anna miehen mennä menojaan. Me muut näemme selkeästi ettei tuo ole sinulle suuri menetys vaan itse asiassa lahja, sinä et vielä sitä näe, mutta jonain päivänä ehkä se valkenee. Tuo mies toi elämääsi lähinnä kaaosta ja hankaluuksia.
Edelleenkään en ymmärrä, miten miehen rahaongelmat liittyvät minuun, kun EN OLE TEKEMÄSSÄ LASTA hänen kanssaan.
Ja kyllä, minullekin on mysteeri, miksi kukaan nainen tekisi lapsen hänen kanssaan, kun edes minä "puolustelija" en siihen suostu.
Ihmettelen kyllä, millä perusteella väität, että hän on tuonut elämääni kaaosta ja hankaluuksia. Olenko sanonut yhtään negatiivista asiaa meidän suhteestamme? Minun suurin kaaos ja hankaluus on tämä lapsiasia ja ero. Ei mikään muu.
ap
No ihan sen perusteella mitä kerroit miehestä tuli tuo kaaos ja hankaluudet heti verkkokalvolle. Elämä on aina kaaosmaista kun rahat on jatkuvasti loppu kun ei mietitä raha-asioita loppuun asti. Se vaikuttaa kyllä seurustelusuhteeseenkin vaikka ette yhdessä eläisikään. Viimeisimpänä hankaluutena tuo että haahuilee lasta ja sitten jättää sinut kun et suostu sellaista hänelle tekemään.
Miksi ylipäätään kirjoitit tänne kun kaikki kommentit vain turhauttavat ja suututtavat sinua? Mitä olisit halunnut kuulla? Että mies oikeasti rakastaa sinua hullun lailla vaikka ei itse tajua tai että on olemassa joku pomminvarma keino jolla hänet saa puhuttua yli lapsihaaveistaan ja palaamaan suhteeseen kanssasi?
Itse asiassa sain näissä kommenteissa juuri sen, mitä alun perin halusinkin, eli ulkopuolisen mielipiteen siitä, että en ole mitenkään omituinen, kun en vain nähnyt mahdollisena tehdä tilanteeseen lasta ja kun pidän miehen haavetta kummallisena. Jotenkin halusin varmistuksen sille oletukselleni, että ei sellaisia naisia noin vain löydy, jotka tuollaiseen noin vain lähtevät. Ehkä halusin vain tuntea itseni ihan "laadukkaaksi" kumppaniksi, vaikka en ollut sellainen, mitä mies toivoi ja että voin hyvillä mielin pitää kiinni omasta näkemyksestäni.
Joidenkin mielestä olen tässä nyt vain väittänyt kaikkia kommentteja vastaan, mutta totuus on, että olen ollut näistä kommenteista enimmäkseen iloinen ja tämä keskustelu on vienyt minua taas ehkä yhden askeleen asiassa eteenpäin. Joillekin keskustelijoille on vain pitänyt hieman oikoa väärinkäsityksiä, kun rivien väleistä luetaan jotain sellaista, mitä siellä ei ole.
ap
No sittenhän kaikki on hyvin. Siis sen suhteen että sait palautetta joka auttoi. Ja kyllä, olet selkeästi normaali tasapainoinen aikuinen joka tajuaa ettei uutta lasta tieten tahtoen tekaista maailmaan kun siihen ei oikeasti ole edellytyksiä eikä lasta haluava aio/pysty oikeasti osallistumaan lapsen kasvattamiseen ja elatukseen.
Mitä mieheen tulee, mehän emme tunne häntä ollenkaan. Me olemme muodostaneet miehestä mielipiteen sen perusteella mitä olet hänestä itse kertonut. Sinähän hänet hyvin tunnet ja tiedät myös hänen vajavaisuutensa. Ja se mielipide on muokkautunut sellaiseksi että olemme helpottuneita puolestasi kun hän lähti. Ansaitset parempaa.
Kaikkea hyvää sinulle, elämä jatkuu ja jonain päivänä saatat kohdata uuden miehen joka on kanssasi samalla aaltopituudella siitä millainen suhde ja tulevaisuus teillä voisi olla.
Tuohon on vielä pakko kommentoida, että minähän en ole sanonut miehestä tässä mitään muuta kuin nuo rahavaikeudet ja tämän lapsitoiveen. Siksi on minusta erikoista, että pelkästään näiden asioiden perusteella hänet on aika voimakkaasti täällä tuomittu.
Mutta kiitos näistä sanoistasi. Onhan tämä surutyöni vasta ihan alkutekijöissä ja tässä varmasti vatkataan vielä pitkään eestaas, mutta helpottaa kun pääsee jäsentämään ajatuksiaan ja nimenomaan saa jostain pienen tuen sille omalle ajatustavalla.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu kyllä siltä että ap:lle on tärkeämpää puolustella miestä kuin kuunnella mitä ihmiset oikeasti täällä yrittävät sanoa.
Raha-asiansa sössinyt holtiton ja impulsiivinen ihminen ei ole hirviö ja epäkelpo ihmisenä. Mutta hän on täysin sopimaton kestävään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Hänellä ei ole siihen resursseja. Kun luen miten ap miestä ja hänen tilannettaan ja käytöstään kuvailee, olisi todella edesvastuutonta pykätä tuohon uutta lasta kärsimään tuon aikuisen ihmisen tempoilemisesta. Helppohan se miehen on lapsesta haaveilla kun ap kertoo itse että kaikki käytännön asiat ja luultavasti uuden lapsen elatuskin jäisi kokonaan naisen kontolle. Miehen osaksi jäisi ainoastaan kehuskella kuinka hänellä on nyt kolme lasta. Miehen lapsihaaveet ovat yhtä impulsiivisia ja harkitsemattomia kuin hänen muukin elämänsä.
Minulle on täysi mysteeri miksi kukaan nainen tuossa tilanteessa suostuisi tekemään uuden lapsen jonkun rahattoman ja elämänhallinnan menettäneen miehen mieliksi. Miehen jolla on vaikeuksia pitää huolta edes itsestään ja edellisistäkään lapsista.
Ap, keskity omiin lapsiisi ja omaan elämääsi, anna miehen mennä menojaan. Me muut näemme selkeästi ettei tuo ole sinulle suuri menetys vaan itse asiassa lahja, sinä et vielä sitä näe, mutta jonain päivänä ehkä se valkenee. Tuo mies toi elämääsi lähinnä kaaosta ja hankaluuksia.
Edelleenkään en ymmärrä, miten miehen rahaongelmat liittyvät minuun, kun EN OLE TEKEMÄSSÄ LASTA hänen kanssaan.
Ja kyllä, minullekin on mysteeri, miksi kukaan nainen tekisi lapsen hänen kanssaan, kun edes minä "puolustelija" en siihen suostu.
Ihmettelen kyllä, millä perusteella väität, että hän on tuonut elämääni kaaosta ja hankaluuksia. Olenko sanonut yhtään negatiivista asiaa meidän suhteestamme? Minun suurin kaaos ja hankaluus on tämä lapsiasia ja ero. Ei mikään muu.
ap
No ihan sen perusteella mitä kerroit miehestä tuli tuo kaaos ja hankaluudet heti verkkokalvolle. Elämä on aina kaaosmaista kun rahat on jatkuvasti loppu kun ei mietitä raha-asioita loppuun asti. Se vaikuttaa kyllä seurustelusuhteeseenkin vaikka ette yhdessä eläisikään. Viimeisimpänä hankaluutena tuo että haahuilee lasta ja sitten jättää sinut kun et suostu sellaista hänelle tekemään.
Miksi ylipäätään kirjoitit tänne kun kaikki kommentit vain turhauttavat ja suututtavat sinua? Mitä olisit halunnut kuulla? Että mies oikeasti rakastaa sinua hullun lailla vaikka ei itse tajua tai että on olemassa joku pomminvarma keino jolla hänet saa puhuttua yli lapsihaaveistaan ja palaamaan suhteeseen kanssasi?
Itse asiassa sain näissä kommenteissa juuri sen, mitä alun perin halusinkin, eli ulkopuolisen mielipiteen siitä, että en ole mitenkään omituinen, kun en vain nähnyt mahdollisena tehdä tilanteeseen lasta ja kun pidän miehen haavetta kummallisena. Jotenkin halusin varmistuksen sille oletukselleni, että ei sellaisia naisia noin vain löydy, jotka tuollaiseen noin vain lähtevät. Ehkä halusin vain tuntea itseni ihan "laadukkaaksi" kumppaniksi, vaikka en ollut sellainen, mitä mies toivoi ja että voin hyvillä mielin pitää kiinni omasta näkemyksestäni.
Joidenkin mielestä olen tässä nyt vain väittänyt kaikkia kommentteja vastaan, mutta totuus on, että olen ollut näistä kommenteista enimmäkseen iloinen ja tämä keskustelu on vienyt minua taas ehkä yhden askeleen asiassa eteenpäin. Joillekin keskustelijoille on vain pitänyt hieman oikoa väärinkäsityksiä, kun rivien väleistä luetaan jotain sellaista, mitä siellä ei ole.
ap
No sittenhän kaikki on hyvin. Siis sen suhteen että sait palautetta joka auttoi. Ja kyllä, olet selkeästi normaali tasapainoinen aikuinen joka tajuaa ettei uutta lasta tieten tahtoen tekaista maailmaan kun siihen ei oikeasti ole edellytyksiä eikä lasta haluava aio/pysty oikeasti osallistumaan lapsen kasvattamiseen ja elatukseen.
Mitä mieheen tulee, mehän emme tunne häntä ollenkaan. Me olemme muodostaneet miehestä mielipiteen sen perusteella mitä olet hänestä itse kertonut. Sinähän hänet hyvin tunnet ja tiedät myös hänen vajavaisuutensa. Ja se mielipide on muokkautunut sellaiseksi että olemme helpottuneita puolestasi kun hän lähti. Ansaitset parempaa.
Kaikkea hyvää sinulle, elämä jatkuu ja jonain päivänä saatat kohdata uuden miehen joka on kanssasi samalla aaltopituudella siitä millainen suhde ja tulevaisuus teillä voisi olla.
Tuohon on vielä pakko kommentoida, että minähän en ole sanonut miehestä tässä mitään muuta kuin nuo rahavaikeudet ja tämän lapsitoiveen. Siksi on minusta erikoista, että pelkästään näiden asioiden perusteella hänet on aika voimakkaasti täällä tuomittu.
Mutta kiitos näistä sanoistasi. Onhan tämä surutyöni vasta ihan alkutekijöissä ja tässä varmasti vatkataan vielä pitkään eestaas, mutta helpottaa kun pääsee jäsentämään ajatuksiaan ja nimenomaan saa jostain pienen tuen sille omalle ajatustavalla.
ap
No omalta osaltani sinun kuvailusi miehen elämänhaastesta liittyvät aivoissa niihin kokemuksiin joita minulle on lähes 60 vuoden ajalta jo kertynyt ihmisistä joilla on kroonisesti vastaavanlaisia ongelmia. Kuva miehestä siis täydentyy jossain määrin sen perusteella millaiset aiemmat kokemukset on ollut tuosta ihmistyypistä. Ja usko pois, tuo on ihan oma ihmislajinsa, kaikki kertomasi täsmää. Monella on ihania piirteitä ja voivat olla myös monella tavalla rakastettavia ja sydämellisiä ihmisiä, mutta poikkeuksetta elämä heidän kanssaan on yhtä vuoristorataa, olitpa sitten pelkkä ystävä tai seurustelukumppani. Ja jos heillä lapsia on ollut niin se koossapitävä voima ja arjen sankari on poikkeuksetta ollut se toinen vanhempi.
Edelleen, kaikkea hyvää sinulle. Pää pystyyn ja eteenpäin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sinun tarvitse hänen unelmaansa sen kummemmin kritisoida tai selittää hänelle sen älyttömyyttä. Hän saa tavoitella elämässään ihan mitä haluaa, iippumatta siitä kuinka älytöntä tai älykästä se muiden mielestä on. Se voi satuttaa, mutta se on hyvä tajuta. Te ette vain halunneet samaa asiaa. Sure surusi ja siirry eteenpäin.
Niin, mutta ajattelen tässä nyt omalta kohdaltani, että tuntuu todella epäreilulta, että minut jätetään jonkun utopian takia. Juu, ehkä hän saattaa löytää jonkun naisen, joka tekee lapsen noin vain mistään välittämättä, mutta en vain kykene näkemään, että kukaan oikeasti olisi onnellinen tuollaisessa tilanteessa ainakaan pitkään. Olen siis seurannut miehen rahaongelmia jo aika kauan ja hänellä on siksi ollut ihan itsetuhoisia ajatuksia, kun kaikki hajoaa käsiin. En vain ymmärrä, miksi hän ehdoin tahdoin haluaa mieluummin vielä vaikeamman rahatilanteen, vaikkei nykyiselläkään tunnu selviävän. Ja kaiken lisäksi siten, että ottaa tuon tilanteen mieluummin kuin meidän suhteemme.
Se on vain niin, että parisuhteet ja niiden päättyminen eivät ole reiluuden tai epäreiluuden asioita. Ne ovat ihan täysin vapaaehtoisuuden aluetta eikä niihin kuulu minkäälaisia velvoitteta. Kuka tahansa voi jättää kenet tahansa milloin tahansa mistä tahansa syystä, taiihan vaikka ilman syytä. Se on surullista ja usein traagista, mutta niin se vain on. On turha haikailla suhdetta ihmisen kanssa, joka ei sitä kanssasi halua.
No niinhän se on, tämän tiedän. Mutta jotenkin sitä vain toivoisi, että toinen ymmärtäisi, että sitä, miksi hän haluaa erota, ei ole olemassa. On vain joku hattarapilvi, joka ei millään fysiikan laeilla voi olla olemassa. Ja minut heitetään sen hattarapilven takia pois.
No, hän valitsi sen, joka sinusta näyttää hattarapilveltä. Eipä sille mitään voi. Hänellähän on vapaus se valita.
Tottakai on vapaus valita. Mutta haluaisin, että mies herää, että hän ei tule koskaan saamaan sitä hattarapilveään. Juu, tiedän, että ei auta selittelyt, mutta kunhan nyt puran tuntojani tässä. Todella kipeää tekee ja on todella vaikeaa hyväksyä tätä asiaa.
Miten niin "ei tule koskaan saamaan"? Miksi mies ei voisi saada lasta vielä jonkun toisen naisen kanssa? Ja miksi kutsut lasta "hattarapilveksi"? En ymmärrä tuota puhetta siitä, että kyseessä olisi jotenkin äärimmäisen epärealistinen tai tyhmä haave, ei se mitenkään ihmeellistä ole. Ihmiset tekee lapsia nelikymppisinä ihan koko ajan. Oma äitinikin sai pikkuveljeni nelikymppisenä ja anoppini oli myös senikäinen, kun synnytti mieheni. Miehelle lapsen saanti sen ikäisenä on vieläkin helpompaa.
Tai jos tarkoitat sitä, ettei mies voi saada onnellista perhe-elämää uuden lapsen ja puolison kanssa, niin ihan hyvinhän voi saada jos löytää vaikkapa oikein lämpimän äidillisen naisen, joka haluaa kovasti vielä lapsen ja on valmis panostamaan siihen.
Huvittavaa kyllä, jos aloituksessa olisikin toisinpäin että nainen on jättänyt miehensä koska haluaa vielä yhden lapsen (vaikka onkin kaksi ennestään), eikä mies suostu enää lasta hankkimaan, niin kukaan ei kritisoisi asiaa. Naiselle sanottaisiin vain, että ihan oikein teit ja että sinulla on oikeus tavoitella unelmaasi ja tsempattaisiin että kyllä iäkkäämpänäkin voi vielä lapsen saada ihan hyvin! Naiselta kyllä hyväksytään se, että haluaa lapsia niin kovasti että niiden saaminen on ykkösprioriteetti ja menee parisuhteenkin edelle. Miksei miehellekin voisi mennä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai sinun tarvitse hänen unelmaansa sen kummemmin kritisoida tai selittää hänelle sen älyttömyyttä. Hän saa tavoitella elämässään ihan mitä haluaa, iippumatta siitä kuinka älytöntä tai älykästä se muiden mielestä on. Se voi satuttaa, mutta se on hyvä tajuta. Te ette vain halunneet samaa asiaa. Sure surusi ja siirry eteenpäin.
Niin, mutta ajattelen tässä nyt omalta kohdaltani, että tuntuu todella epäreilulta, että minut jätetään jonkun utopian takia. Juu, ehkä hän saattaa löytää jonkun naisen, joka tekee lapsen noin vain mistään välittämättä, mutta en vain kykene näkemään, että kukaan oikeasti olisi onnellinen tuollaisessa tilanteessa ainakaan pitkään. Olen siis seurannut miehen rahaongelmia jo aika kauan ja hänellä on siksi ollut ihan itsetuhoisia ajatuksia, kun kaikki hajoaa käsiin. En vain ymmärrä, miksi hän ehdoin tahdoin haluaa mieluummin vielä vaikeamman rahatilanteen, vaikkei nykyiselläkään tunnu selviävän. Ja kaiken lisäksi siten, että ottaa tuon tilanteen mieluummin kuin meidän suhteemme.
Se on vain niin, että parisuhteet ja niiden päättyminen eivät ole reiluuden tai epäreiluuden asioita. Ne ovat ihan täysin vapaaehtoisuuden aluetta eikä niihin kuulu minkäälaisia velvoitteta. Kuka tahansa voi jättää kenet tahansa milloin tahansa mistä tahansa syystä, taiihan vaikka ilman syytä. Se on surullista ja usein traagista, mutta niin se vain on. On turha haikailla suhdetta ihmisen kanssa, joka ei sitä kanssasi halua.
No niinhän se on, tämän tiedän. Mutta jotenkin sitä vain toivoisi, että toinen ymmärtäisi, että sitä, miksi hän haluaa erota, ei ole olemassa. On vain joku hattarapilvi, joka ei millään fysiikan laeilla voi olla olemassa. Ja minut heitetään sen hattarapilven takia pois.
No, hän valitsi sen, joka sinusta näyttää hattarapilveltä. Eipä sille mitään voi. Hänellähän on vapaus se valita.
Tottakai on vapaus valita. Mutta haluaisin, että mies herää, että hän ei tule koskaan saamaan sitä hattarapilveään. Juu, tiedän, että ei auta selittelyt, mutta kunhan nyt puran tuntojani tässä. Todella kipeää tekee ja on todella vaikeaa hyväksyä tätä asiaa.
Miten niin "ei tule koskaan saamaan"? Miksi mies ei voisi saada lasta vielä jonkun toisen naisen kanssa? Ja miksi kutsut lasta "hattarapilveksi"? En ymmärrä tuota puhetta siitä, että kyseessä olisi jotenkin äärimmäisen epärealistinen tai tyhmä haave, ei se mitenkään ihmeellistä ole. Ihmiset tekee lapsia nelikymppisinä ihan koko ajan. Oma äitinikin sai pikkuveljeni nelikymppisenä ja anoppini oli myös senikäinen, kun synnytti mieheni. Miehelle lapsen saanti sen ikäisenä on vieläkin helpompaa.
Tai jos tarkoitat sitä, ettei mies voi saada onnellista perhe-elämää uuden lapsen ja puolison kanssa, niin ihan hyvinhän voi saada jos löytää vaikkapa oikein lämpimän äidillisen naisen, joka haluaa kovasti vielä lapsen ja on valmis panostamaan siihen.
Huvittavaa kyllä, jos aloituksessa olisikin toisinpäin että nainen on jättänyt miehensä koska haluaa vielä yhden lapsen (vaikka onkin kaksi ennestään), eikä mies suostu enää lasta hankkimaan, niin kukaan ei kritisoisi asiaa. Naiselle sanottaisiin vain, että ihan oikein teit ja että sinulla on oikeus tavoitella unelmaasi ja tsempattaisiin että kyllä iäkkäämpänäkin voi vielä lapsen saada ihan hyvin! Naiselta kyllä hyväksytään se, että haluaa lapsia niin kovasti että niiden saaminen on ykkösprioriteetti ja menee parisuhteenkin edelle. Miksei miehellekin voisi mennä?
Hattarapilvellä tarkoitan tässä sitä utopiaa, jossa uusi lapsi vie elämästä kaikki ongelmat pois ja tuo onnellisen perhe-elämän. Jos tähän asti on itketty öitä rahasotkujen takia eikä minkäänlaiset ponnistukset tunnu parantavat tilannetta, tilanne hänen mielestään jotenkin mystisesti paranee sillä, että kuvioon tulee lapsi.
Minusta on jotenkin hassua, että tässä nyt väännetään tätä joksikin sukupuolien väliseksi lapsitoivekysymykseksi, vaikka tässä on nyt mukana pari aika merkittävääkin lisämuuttujaa. Jos tässä ei olisi tätä rahatilannetta ja näitä omituisia ajatuksenkulkuja, kyllä minä olettaisin, että minullekin sanottaisiin, että miehen lapsitoive on ihan järkevä ja ymmärrettävä ja olisi suuri ongelma, ellei hän tätä unelmaansa voisi tavoitella.
ap
Vahva itsenäinen mies olisi vaihtanut naisen pillerit tictaceihin ja tökkinyt kondomeihin reikiä.