Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemman pakkomielle lapsenlapsen vaatteista
13.12.2021 |
Yksi isovanhemmista haluaa ostaa lapsellemme vaatteet. Emme ole pyytäneet tätä ja kun isovanhempi ottaa aiheen esille "minä voisin ostaa lapselle toppahousut/talvihaalarin/yöpuvun..." niin sanomme, että meillä on jo kyseinen vaate/kyseisiä vaatteita tarpeeksi tai emme tarvitse juuri nyt sellaista. Kiellämme suoraan isovanhempaa ostamasta vaatteita. Meillä vanhemmilla on vara itselläkin ostaa tarvittavat vaatteet ja haluaisimme itse valita, miten lapsemme puemme. Emme siis käytä mitään superkalliita lastenvaatteita, mutta haluamme ostaa helppokäyttöisiä vaatteita, jotka kestävät kulutusta sekä on helppo pukea ja pestä koneessa. Emme myöskään halua kaappeihin pyörimään rajattomasti vaatteita, vaan kohtuullinen määrä riittää. Isovanhempi on saanut aikanaan lastensa kohdalla päättää, miten meidät lapsensa pukee. Nyt on meidän vanhempien vuoro valita, miten puemme lapsemme.
Isovanhempi saattaa muistaa kieltomme hetken. Sitten vähän ajan päästä kylään tullessaan isovanhempi tuo mukanaan vaatteet, jotka on ostanut meiltä kysymättä ja kielloistamme huolimatta. Isovanhempi korostaa, että haluaa itse valita, millaiset vaatteet lapsellemme ostaa, koska lahjan antaja saa valita mitä hankkii. Jos olisimme vailla vaikka housuja, niin isovanhempi ei ostaisi sellaista, vaan haluaisi ostaa lapselle haalarin. Jos lapsi tarvitsisi uimapuvun, niin isovanhempi ostaa kaulahuivin jne. Sekään ei auta, että sanoisimme vaikka "merkin X legginssit koossa Y olisi tarpeen", vaan isovanhempi haluaa päättää merkin ja mallin itse. Kokokaan ei usein ole oikea, vaan isovanhempi saattaa ostaa jopa vuoden vanhemmalle lapselle tarkoitettuja vaatteita. Näitä sitten säilötään nyt kaappien kätköissä odottamassa, että lapsi kasvaisi. Isovanhempi ei myöskään välitä siitä, onko vaate helppokäyttöinen, kunhan se on hänestä söpö (usein nämä ovat niitä napitettavia ja käsinpestäviä vaatteita, joita emme itse ikinä ostaisi). Yhdelläkin kertaa ehdotimme lapselle vaatteiden shoppailusta haaveilleelle isovanhemmalle, että ostaisi lapsellemme jarrusukat, niille olisi todella tarve. Isovanhempi ei ottanut pyyntöä kuuleviin korviinsa, vaan toi seuraavalla käynnillä kassillisen muita vaatteita. Ja kuten arvata saattaa, isovanhempi odottaa meidän pukevan lapsemme ostamiinsa vaatteisiin, varsinkin silloin kun isovanhempi näkee lapsenlastaan.
Onko jollakin muulla tällaista ongelmaa isovanhemman kanssa? Pää meinaa hajota tämän asian kanssa. Miksi ihmeessä pitää ostaa meille tavaraa, jota emme tarvitse? Ja jos jotain nyt on aivan pakko ostaa, miksi ei osta sitä, mikä olisi tarpeen (sen sijaan, että hän ostaa mitä itse haluaa hankkia oli tarpeellista tai ei)?
Ap
Kommentit (780)
Meillä mummo sekosi vauvasta ja osti laatikoittain vauvanvaatteita ja muuta roinaa vauvalle. Ei kuullut sanaakaan kun sanottiin että olisi mukava itse valita mitä vauvan päälle puetaan tai mikä turvakaukalo autoon jne. Ei noteerannut mitenkään, että ei ole tilaa säilöä kauheita määriä vauvakamaa. Joten tutulta kuulostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin, jouluaatto takana. Molemmat isovanhemmat olivat meillä. Tein kaikki valmistelut, koristelut ja koko päivän ruuat jokaisen erityisruokavaliot huomioiden. Joulupukki jätti lahjat kuusen alle lasten saunavuoron aikaan. Istuttiin iltaa katsellen, kun lapset leikkivät uusilla leluillaan.
Voisi luulla että vieraitten lähdettyä ja lasten mentyä nukkumaan olisi jääty vielä miehen kanssa nauttimaan tunnelmasta, ehkä joku olisi voinut kiittääkin siitä että järjestin kaiken.
Toisin kävi. Mies ilmoitti, anoppi on nyt hyvin pettynyt ja vihainen. Keneltä oli se mekko? Keneltä oli se paita? Miksi toinen isoäiti sai antaa mekon? Kenenkään ei pidä saada antaa lapsille vaatteita, jos anopin ostamiakaan ei heillä käytetä. Yritin vielä kerran puhua tästä ikuisuusaiheesta että vaatteita voi antaa jos varmistaa etukäteen että tulee sopivia ja haluttuja, kuten toinen isoäiti aina tekeekin. Jankkaus jatkui. Sain lopulta paniikkikohtauksen, ihan ensimmäisen ikinä. Mies pelästyi ja taisi ensimmäisen kerran tajuta että muillakin on tunteita kuin hänen pershäröisellä äidillään. Että hyvää joulua vaan.
Paras joululahja on varmaan se että pariterapia on nyt varattu, vaikka ajat meni pitkälle.
Mies on nyt puimassa tätä elämää suurempaa asiaa anopin kanssa talon toisessa päässä. Näin taitaa joulupäiväkin mennä pilalle. Minulle anoppi ei ole avannut aiheesta suutaan vaan ollut oma tekonaurua naurava itsensä. Miestä jaksaa näköjään painostaa ihan loputtomasti. Anoppi taitaa kuitenkin ymmärtää, että tuollaista touhua eivät normaalit ulkopuoliset katsele, joten ei kehtaa sitä minulle vyöryttää. Tämä on kyllä ihan kafkamaista, kun tämä touhu jatkuu ja jatkuu, mitä vaan tekee tai sanoo. Kuin painajaista, johon herää yhä uudestaan.
Mites muilla?
-edellinen
Vierailija kirjoitti:
No niin, jouluaatto takana. Molemmat isovanhemmat olivat meillä. Tein kaikki valmistelut, koristelut ja koko päivän ruuat jokaisen erityisruokavaliot huomioiden. Joulupukki jätti lahjat kuusen alle lasten saunavuoron aikaan. Istuttiin iltaa katsellen, kun lapset leikkivät uusilla leluillaan.
Voisi luulla että vieraitten lähdettyä ja lasten mentyä nukkumaan olisi jääty vielä miehen kanssa nauttimaan tunnelmasta, ehkä joku olisi voinut kiittääkin siitä että järjestin kaiken.
Toisin kävi. Mies ilmoitti, anoppi on nyt hyvin pettynyt ja vihainen. Keneltä oli se mekko? Keneltä oli se paita? Miksi toinen isoäiti sai antaa mekon? Kenenkään ei pidä saada antaa lapsille vaatteita, jos anopin ostamiakaan ei heillä käytetä. Yritin vielä kerran puhua tästä ikuisuusaiheesta että vaatteita voi antaa jos varmistaa etukäteen että tulee sopivia ja haluttuja, kuten toinen isoäiti aina tekeekin. Jankkaus jatkui. Sain lopulta paniikkikohtauksen, ihan ensimmäisen ikinä. Mies pelästyi ja taisi ensimmäisen kerran tajuta että muillakin on tunteita kuin hänen pershäröisellä äidillään. Että hyvää joulua vaan.
Paras joululahja on varmaan se että pariterapia on nyt varattu, vaikka ajat meni pitkälle.
Miksi miehellä on tarve vyöryttää sun niskaan äidiltään saama sontakuorma? Varmasti miestäkin inhottaa tuollainen palaute, mutta vähän vois suodattaa. Ihan selkeästi tuossa anoppi astuu lapsen vanhempien varpaille, ellei erikseen ole sovittu, että anoppi ostaa juhlavaatteet.
Ehkä tuo paniikkikohtaus tuo jotain hyvää mukanaan, vaikka se kauhea kokemus onkin. Toivottavasti mies tajusi, että hänen äitinsä dominointi ei voi jatkua.
Vierailija kirjoitti:
Mies on nyt puimassa tätä elämää suurempaa asiaa anopin kanssa talon toisessa päässä. Näin taitaa joulupäiväkin mennä pilalle. Minulle anoppi ei ole avannut aiheesta suutaan vaan ollut oma tekonaurua naurava itsensä. Miestä jaksaa näköjään painostaa ihan loputtomasti. Anoppi taitaa kuitenkin ymmärtää, että tuollaista touhua eivät normaalit ulkopuoliset katsele, joten ei kehtaa sitä minulle vyöryttää. Tämä on kyllä ihan kafkamaista, kun tämä touhu jatkuu ja jatkuu, mitä vaan tekee tai sanoo. Kuin painajaista, johon herää yhä uudestaan.
Mites muilla?
-edellinen
Meillä on tähän jemmassa menestysresepti: Mies vie äidilleen lahjat pikaisesti perheen odottaessa autossa. Sitten jatketaan matkaa mun vanhempien luo. Ei mun omat vanhemmatkaan täydellisiä ole, mutta siellä ei ole pilkkakirves jatkuvasti otsassa tai selässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies on nyt puimassa tätä elämää suurempaa asiaa anopin kanssa talon toisessa päässä. Näin taitaa joulupäiväkin mennä pilalle. Minulle anoppi ei ole avannut aiheesta suutaan vaan ollut oma tekonaurua naurava itsensä. Miestä jaksaa näköjään painostaa ihan loputtomasti. Anoppi taitaa kuitenkin ymmärtää, että tuollaista touhua eivät normaalit ulkopuoliset katsele, joten ei kehtaa sitä minulle vyöryttää. Tämä on kyllä ihan kafkamaista, kun tämä touhu jatkuu ja jatkuu, mitä vaan tekee tai sanoo. Kuin painajaista, johon herää yhä uudestaan.
Mites muilla?
-edellinen
En tiedä mikä taustanne on mutta jos sivistynyt joulunvietto ei yhdessä suju, älkää kutsuko noita kiukuttelijoita ollenkaan.
Ja miehellesi sanot että ilmoittaa toiveenne selkeämmin äidilleen kun ei kerran mene perille.
Ja lähtisin kyllä lasten kanssa tuolta muualle. Saavat ikuiset joulutraumat tuolla menolla.
Kasvoin uusperheessä ja meillä riideltiin aina lahjoista monta päivää aaton jälkeen ja se on ihan perseestä.
Meillä isovanhempi antoi taas lukuisista kielloista huolimatta ylimääräisiä lahjoja, vaikka on jyrkästi kielletty moneen kertaan. Ei haluta tavaraa, jolle ei ole käyttöä. Saatiin parit aivan järkyttävät ja vääränkokoiset housut lapselle. Tässä nyt pohditaan miehen kanssa, kehdataanko heittää kamalat housut suoraan roskiin. Eivät menisi kaupaksi eikä mikään paikka ota lahjoituksina tällaisia vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi oli luvannut hankkia lapselle lahjaksi toivotun kirjan X. Vielä oikein kehuskeli ennen joulua hankkineensa jo kirjan. Paketista paljastui ihan toinen kirja, anopilla oli mennyt samankaltaiset nimet sekaisin. Paras oli, että kirja oli selvästi hankittu käytettynä, kulmat repsottivat ja näki, että kirjaa on luettu. Tuli paha mieli lapsen puolesta, sillä uutena tuo kirja maksaisi 15 euroa eikä anopilla ole rahasta pula.
oli jo 1,5 kk ennen joulua toivottu tällaiselta shoppailijaisovanhemmalta vauvalle tietynmerkkistä yöpukua (á 14 e tarjouksessa). laitettiin siis kuva ja tiedot, mistä yöpukuja saa. osattiin jo vähän uumoilla etukäteen, että tuota yöpukua ei ole tulossa. käytiin siis itse ostamassa se varastoon. hieman hymyilytti, kun isovanhempi tuli nyt jouluna innoissaan selittämään että nuo kyseiset yöpuvut olivat loppu (eivät ole, tarkistin asian netistä, jossa näkyi yöpukua olevan jäljellä kaupoissa) ja hän sitten osti aivan eri merkiltä 2 v lapsille tarkoitettuja housuja. :D
mä en käsitä, miksi on niin vaikea ostaa toiveiden mukaisia asioita? tuo shoppailijaisovanhempi oli siis käyttänyt noihin housuihin enemmän rahaa kuin mitä yöpuku olisi maksanut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
oli jo 1,5 kk ennen joulua toivottu tällaiselta shoppailijaisovanhemmalta vauvalle tietynmerkkistä yöpukua (á 14 e tarjouksessa). laitettiin siis kuva ja tiedot, mistä yöpukuja saa. osattiin jo vähän uumoilla etukäteen, että tuota yöpukua ei ole tulossa. käytiin siis itse ostamassa se varastoon. hieman hymyilytti, kun isovanhempi tuli nyt jouluna innoissaan selittämään että nuo kyseiset yöpuvut olivat loppu (eivät ole, tarkistin asian netistä, jossa näkyi yöpukua olevan jäljellä kaupoissa) ja hän sitten osti aivan eri merkiltä 2 v lapsille tarkoitettuja housuja. :D
mä en käsitä, miksi on niin vaikea ostaa toiveiden mukaisia asioita? tuo shoppailijaisovanhempi oli siis käyttänyt noihin housuihin enemmän rahaa kuin mitä yöpuku olisi maksanut...
Koska nämä ihmiset eivät siedä sitä, että joku käskee heitä ostamaan jotain tiettyä. On saatava itse valita lahja, joten vähintäänkin tulee toivotusta tuotteesta eri väri tai eri koko. Taustalla on usein myös se ajatus, että se omavalitsema juttu onkin parempi, ja sitten se tytär/miniä kyyneleet silmissä kiittää, kun lahjaksi tuleekin yöpuvun sijasta housut. Paljon monikäyttöisemmätkin kuin yöpuku!
Toivottavasti avasitte lahjat yhdessä ja mummo pääsi näkemään miten se toivottu pyjama paketista paljastui - ja oli haluttu ja mieluinen lahja oikeassa koossa.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi oli luvannut hankkia lapselle lahjaksi toivotun kirjan X. Vielä oikein kehuskeli ennen joulua hankkineensa jo kirjan. Paketista paljastui ihan toinen kirja, anopilla oli mennyt samankaltaiset nimet sekaisin. Paras oli, että kirja oli selvästi hankittu käytettynä, kulmat repsottivat ja näki, että kirjaa on luettu. Tuli paha mieli lapsen puolesta, sillä uutena tuo kirja maksaisi 15 euroa eikä anopilla ole rahasta pula.
ehkä olen snobi, mutta mielestäni lahjaa ei hankita käytettynä. eri asia joku loppuunmyyty kirjapainos tai keräilyastia, joita ihmiset ostavat käytettynä korkeaankin hintaan. siis sellaiset asiat, joita ei enää saa muualta, mutta ovat kuitenkin hyvässä kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli taas jouluna huomattua, miten anopillani on tapana antaa uudetkin lastenvaatteet lahjaksi niin, että niistä on leikattu kaikki laput irti. Eipä voi palauttaa noita tuotteita, kun laput puuttuu ja kuittejakaan ei olla koskaan nähty. Ovelaa kyllä anopilta, kun haluaisi kaikin keinoin varmistaa vaatteiden tulevan käyttöön. Me vanhemmat sitten puolestamme pidämme huolen siitä, että hankalat ja huonosti pesua kestävät lastenvaatteet jäävät käyttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi oli luvannut hankkia lapselle lahjaksi toivotun kirjan X. Vielä oikein kehuskeli ennen joulua hankkineensa jo kirjan. Paketista paljastui ihan toinen kirja, anopilla oli mennyt samankaltaiset nimet sekaisin. Paras oli, että kirja oli selvästi hankittu käytettynä, kulmat repsottivat ja näki, että kirjaa on luettu. Tuli paha mieli lapsen puolesta, sillä uutena tuo kirja maksaisi 15 euroa eikä anopilla ole rahasta pula.
ehkä olen snobi, mutta mielestäni lahjaa ei hankita käytettynä. eri asia joku loppuunmyyty kirjapainos tai keräilyastia, joita ihmiset ostavat käytettynä korkeaankin hintaan. siis sellaiset asiat, joita ei enää saa muualta, mutta ovat kuitenkin hyvässä kunnossa.
Kyllä lastenkirja voi olla käytwtty mutta ei risa tai repaleinen.
Pienelle lapselle käytetyt kirjat ei ole kivoja, siis niin pienillw että työntävät suuhunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi oli luvannut hankkia lapselle lahjaksi toivotun kirjan X. Vielä oikein kehuskeli ennen joulua hankkineensa jo kirjan. Paketista paljastui ihan toinen kirja, anopilla oli mennyt samankaltaiset nimet sekaisin. Paras oli, että kirja oli selvästi hankittu käytettynä, kulmat repsottivat ja näki, että kirjaa on luettu. Tuli paha mieli lapsen puolesta, sillä uutena tuo kirja maksaisi 15 euroa eikä anopilla ole rahasta pula.
ehkä olen snobi, mutta mielestäni lahjaa ei hankita käytettynä. eri asia joku loppuunmyyty kirjapainos tai keräilyastia, joita ihmiset ostavat käytettynä korkeaankin hintaan. siis sellaiset asiat, joita ei enää saa muualta, mutta ovat kuitenkin hyvässä kunnossa.
Minun mielestäni taas lahjaksi voi hyvin antaa käytettyä, kunhan se on hyväkuntoista. Ekologisempaa kuin jatkuva uuden ostelu.
Kyllä lämmitti jouluna paketteja avatessa mieltä omien vanhempieni lahja. Omat vanhempani olivat antaneet vaaterahaa ja sain tuolla summalla suosikkilastenvaateliikkeen alennuksesta parikin oikein hyvää ja tarpeellista löytöä.
Toiset isovanhemmat olivat sitten onnistuneet löytämään lahjapakettiin kaikkea tarpeetonta, koska "me valitsemme itse lahjat ja emme kaipaa neuvoja".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi oli luvannut hankkia lapselle lahjaksi toivotun kirjan X. Vielä oikein kehuskeli ennen joulua hankkineensa jo kirjan. Paketista paljastui ihan toinen kirja, anopilla oli mennyt samankaltaiset nimet sekaisin. Paras oli, että kirja oli selvästi hankittu käytettynä, kulmat repsottivat ja näki, että kirjaa on luettu. Tuli paha mieli lapsen puolesta, sillä uutena tuo kirja maksaisi 15 euroa eikä anopilla ole rahasta pula.
ehkä olen snobi, mutta mielestäni lahjaa ei hankita käytettynä. eri asia joku loppuunmyyty kirjapainos tai keräilyastia, joita ihmiset ostavat käytettynä korkeaankin hintaan. siis sellaiset asiat, joita ei enää saa muualta, mutta ovat kuitenkin hyvässä kunnossa.
Kyllä lastenkirja voi olla käytwtty mutta ei risa tai repaleinen.
Pienelle lapselle käytetyt kirjat ei ole kivoja, siis niin pienillw että työntävät suuhunsa.
uutena saa lastenkirjoja vitosella, miksi ostaa käytettynä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi oli luvannut hankkia lapselle lahjaksi toivotun kirjan X. Vielä oikein kehuskeli ennen joulua hankkineensa jo kirjan. Paketista paljastui ihan toinen kirja, anopilla oli mennyt samankaltaiset nimet sekaisin. Paras oli, että kirja oli selvästi hankittu käytettynä, kulmat repsottivat ja näki, että kirjaa on luettu. Tuli paha mieli lapsen puolesta, sillä uutena tuo kirja maksaisi 15 euroa eikä anopilla ole rahasta pula.
ehkä olen snobi, mutta mielestäni lahjaa ei hankita käytettynä. eri asia joku loppuunmyyty kirjapainos tai keräilyastia, joita ihmiset ostavat käytettynä korkeaankin hintaan. siis sellaiset asiat, joita ei enää saa muualta, mutta ovat kuitenkin hyvässä kunnossa.
Kyllä lastenkirja voi olla käytwtty mutta ei risa tai repaleinen.
Pienelle lapselle käytetyt kirjat ei ole kivoja, siis niin pienillw että työntävät suuhunsa.
uutena saa lastenkirjoja vitosella, miksi ostaa käytettynä?
Miksi ei?
Vierailija kirjoitti:
Tuli taas jouluna huomattua, miten anopillani on tapana antaa uudetkin lastenvaatteet lahjaksi niin, että niistä on leikattu kaikki laput irti. Eipä voi palauttaa noita tuotteita, kun laput puuttuu ja kuittejakaan ei olla koskaan nähty. Ovelaa kyllä anopilta, kun haluaisi kaikin keinoin varmistaa vaatteiden tulevan käyttöön. Me vanhemmat sitten puolestamme pidämme huolen siitä, että hankalat ja huonosti pesua kestävät lastenvaatteet jäävät käyttämättä.
helpoin keino varmistaa vaatteiden käyttöön tuleminen olisi kysyä tarkkaan, mitä tarvitaan ja ostaa sitä. ei säveltää omiaan, kun toiset toivoo tai tarvitsee jotain. joskus mietin, onko nämä minäitseisovanhemmat samanlaisia myös muilla elämän osa-alueilla? jos pomo haluaa sinun tekevän työtehtävän x, niin sinnikkäästi pakerrat työtehtävää y tai jos puoliso toivoo sunnuntailounaaksi lihapullia, niin väännät sen sijaan kalakeittoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli taas jouluna huomattua, miten anopillani on tapana antaa uudetkin lastenvaatteet lahjaksi niin, että niistä on leikattu kaikki laput irti. Eipä voi palauttaa noita tuotteita, kun laput puuttuu ja kuittejakaan ei olla koskaan nähty. Ovelaa kyllä anopilta, kun haluaisi kaikin keinoin varmistaa vaatteiden tulevan käyttöön. Me vanhemmat sitten puolestamme pidämme huolen siitä, että hankalat ja huonosti pesua kestävät lastenvaatteet jäävät käyttämättä.
helpoin keino varmistaa vaatteiden käyttöön tuleminen olisi kysyä tarkkaan, mitä tarvitaan ja ostaa sitä. ei säveltää omiaan, kun toiset toivoo tai tarvitsee jotain. joskus mietin, onko nämä minäitseisovanhemmat samanlaisia myös muilla elämän osa-alueilla? jos pomo haluaa sinun tekevän työtehtävän x, niin sinnikkäästi pakerrat työtehtävää y tai jos puoliso toivoo sunnuntailounaaksi lihapullia, niin väännät sen sijaan kalakeittoa?
On. Ainakin minun pänkkipääni. Hänellä on jonkinlainen auktoritwettiongelma ”minuahan ei komennella”.
Meillä tuppaa jäämään kaikki kovin hajustettu jutut käyttämättä.