Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemman pakkomielle lapsenlapsen vaatteista
13.12.2021 |
Yksi isovanhemmista haluaa ostaa lapsellemme vaatteet. Emme ole pyytäneet tätä ja kun isovanhempi ottaa aiheen esille "minä voisin ostaa lapselle toppahousut/talvihaalarin/yöpuvun..." niin sanomme, että meillä on jo kyseinen vaate/kyseisiä vaatteita tarpeeksi tai emme tarvitse juuri nyt sellaista. Kiellämme suoraan isovanhempaa ostamasta vaatteita. Meillä vanhemmilla on vara itselläkin ostaa tarvittavat vaatteet ja haluaisimme itse valita, miten lapsemme puemme. Emme siis käytä mitään superkalliita lastenvaatteita, mutta haluamme ostaa helppokäyttöisiä vaatteita, jotka kestävät kulutusta sekä on helppo pukea ja pestä koneessa. Emme myöskään halua kaappeihin pyörimään rajattomasti vaatteita, vaan kohtuullinen määrä riittää. Isovanhempi on saanut aikanaan lastensa kohdalla päättää, miten meidät lapsensa pukee. Nyt on meidän vanhempien vuoro valita, miten puemme lapsemme.
Isovanhempi saattaa muistaa kieltomme hetken. Sitten vähän ajan päästä kylään tullessaan isovanhempi tuo mukanaan vaatteet, jotka on ostanut meiltä kysymättä ja kielloistamme huolimatta. Isovanhempi korostaa, että haluaa itse valita, millaiset vaatteet lapsellemme ostaa, koska lahjan antaja saa valita mitä hankkii. Jos olisimme vailla vaikka housuja, niin isovanhempi ei ostaisi sellaista, vaan haluaisi ostaa lapselle haalarin. Jos lapsi tarvitsisi uimapuvun, niin isovanhempi ostaa kaulahuivin jne. Sekään ei auta, että sanoisimme vaikka "merkin X legginssit koossa Y olisi tarpeen", vaan isovanhempi haluaa päättää merkin ja mallin itse. Kokokaan ei usein ole oikea, vaan isovanhempi saattaa ostaa jopa vuoden vanhemmalle lapselle tarkoitettuja vaatteita. Näitä sitten säilötään nyt kaappien kätköissä odottamassa, että lapsi kasvaisi. Isovanhempi ei myöskään välitä siitä, onko vaate helppokäyttöinen, kunhan se on hänestä söpö (usein nämä ovat niitä napitettavia ja käsinpestäviä vaatteita, joita emme itse ikinä ostaisi). Yhdelläkin kertaa ehdotimme lapselle vaatteiden shoppailusta haaveilleelle isovanhemmalle, että ostaisi lapsellemme jarrusukat, niille olisi todella tarve. Isovanhempi ei ottanut pyyntöä kuuleviin korviinsa, vaan toi seuraavalla käynnillä kassillisen muita vaatteita. Ja kuten arvata saattaa, isovanhempi odottaa meidän pukevan lapsemme ostamiinsa vaatteisiin, varsinkin silloin kun isovanhempi näkee lapsenlastaan.
Onko jollakin muulla tällaista ongelmaa isovanhemman kanssa? Pää meinaa hajota tämän asian kanssa. Miksi ihmeessä pitää ostaa meille tavaraa, jota emme tarvitse? Ja jos jotain nyt on aivan pakko ostaa, miksi ei osta sitä, mikä olisi tarpeen (sen sijaan, että hän ostaa mitä itse haluaa hankkia oli tarpeellista tai ei)?
Ap
Kommentit (780)
mä en oo ikinä tajunnut tuota, miksi ei voi hankkia sitä mille olisi tarve? miksi ostaa vaikka satasella vaatteita, jos toiset toivoo vitosen sukkaparia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No anna vaikka jollekin tarvitsevalle.
kieltäytykää ottamasta vastaan vaatteita jos ei muuten usko
Ala ihan raakasti laittamaan kaikki tarpeettomat myyntiin. Sanot suoraan että "voit ostaa jarrusukat, jos ostat jotain muuta niin laitamme ne vaatteet myyntiin." Ja toistat saman kun tuo jotain muuta. "Tälle ei ole meillä käyttöä, mehän sanoimme, että tarvitsemme vain jarrusukat. Laitamme nämä myyntiin vai haluatko itse palauttaa liikeeseen."
tutulta kuulostaa, ap! meillä anoppi kiertää noita kieltoja mielestään ovelasti. jos mies ja minä kiellämme ostamasta vaatteita, niin ostaa lapselle ison pinon kirjoja. jos kiellämme kirjojen ostamisen, niin ostaa pelejä jne. välillä yrittää myös sitä, että tyrkkää tavarat miehen mukaan, kun mies ei uskalla sanoa yhtä napakasti ei. sitten mies kotona kiroilee tavaramäärää ja joutuu kierrättämään äitinsä ostokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamat suoraan vaan jakoon jossakin FB:n roskalavaryhmässä tai kirppikselle.
Jos kyselee perään, niin sanot, että annoit enemmän tarvitsevalle tai turvakotiin, kun teillä jo on kaikkea.
Saatte ilmeisesti uusia vaatteita? Nimimerkillä meille kärrätään vauvalle lahjaksi kaikkea kulunutta ja huonokuntoista kirppiskamaa, jota en ikinä itse ostaisi vauvalle. Kiva saada lahjaksi joku todella nyppyinen ja kulunut kuviobody.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonkunlaista vallankäyttöähän tuo jo on. Toisaalta, se voi tuntua jotenkin mekaaniselta ostaa joku pyydetty vaate, kun taas itse valitsee, se tuntuu ( siis ostajasta) tunteella ja rakkaudella ostetulta, sellaiselta ajatuksen sisältävältä lahjalta.
En siis oikeastaan osa auttaa, stressaisi ihan hirveästi tuollainen minuakin. Myy ne kaikkein epäkäytännöllisimmöt vaatteet ja osta rahoilla joku järkevä tilalle?
Saadaan isovanhemmalta sekä uusia että kierrätettyjä vaatteita. Kaikki vaatteet eivät ole täysin hyväkuntoisia. Hankalaa tässä vaateasiassa on myös se, että kun arki lapsiperheessä on kiireistä, niin ei huvittaisi käyttää aikaa vaatteiden eteenpäin antamiseen/myymiseen. Osa vaatteista on myös niin huonokuntoisia, ettei niitä varmasti saisi myytyä eteenpäin. Ja isovanhempikin kyselee ostamiensa vaatteiden perään. Kun isovanhempi tulee käymään, hän nostaa vaatekaapin päällimmäiseksi ostamansa vaatteet, jos ne ovat pinossa alempana. Tiedän, ensimmäisen maailman ongelmia, mutta todella turhauttava tilanne!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun anoppi roudaa lapselle kasapäin kirppiskirjoja. siis sellaisia teipillä korjattuja. ei oo kivaa tämäkään...
Onko tuolla isovanhemmalla joku shoppailumania? Onhan tuollainen jatkuva tavaroiden ostelu jonkunlainen sairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi vaihtoehto on antaa anopille jyrkkä kyläilykielto niin kauaksi aikaa, kun tuo homma jatkuu.
Laitat kassiin kaikki, palautat ja sanot wttä te vaatetatte itse lapsenne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulin olevani ainoa!!
Mun mies ei uskalla sanoa äidilleen tuollaisesta jatkuvasta ostelusta. Aina kun mies tulee lapsuuskodistaan, niin mukana on röykkiö tavaraa. Anoppi ostaa nettikirppiksiltä kaikkea mielestään kivaa. Joskus osuu joku tavata kohdalleen, mutta harvoin. Osa tavaroista ei sovi lainkaan, kun on pienelle lapselle sopimattomia.
Siihen mies onneksi suostuu, että huonoimmat äitinsä ostokset laitamme kaikessa hiljaisuudessa roskiin.
Meillä tuota tekee äitini ja kaksi lapsetonta siskoani. Ihan sairasta. Ja tosiaan kaapeista pengotaan ettei mitään ole hävitetty.
Koen sen ”nurkanvaltaukseksi”. Ahdistavaa.
On taas isoja ongelmia ihmisillä....
Vierailija kirjoitti:
Saadaan isovanhemmalta sekä uusia että kierrätettyjä vaatteita. Kaikki vaatteet eivät ole täysin hyväkuntoisia. Hankalaa tässä vaateasiassa on myös se, että kun arki lapsiperheessä on kiireistä, niin ei huvittaisi käyttää aikaa vaatteiden eteenpäin antamiseen/myymiseen. Osa vaatteista on myös niin huonokuntoisia, ettei niitä varmasti saisi myytyä eteenpäin. Ja isovanhempikin kyselee ostamiensa vaatteiden perään. Kun isovanhempi tulee käymään, hän nostaa vaatekaapin päällimmäiseksi ostamansa vaatteet, jos ne ovat pinossa alempana. Tiedän, ensimmäisen maailman ongelmia, mutta todella turhauttava tilanne!
Ap
Pointti ehkä monella olikin, että ei niitä kauaa tarvitse myydä eteenpäin ennen kuin isovanhempi tajuaa lopettaa ostamisen/rahojensa tuhlaamisen. Se myyminen pitää vaan tehdä isovanhemmalle näkyvästi eikä salassa. Eli siis ihan suoraan sanoa, että nämä menee myyntiin kun sanottiin ettei tarvita tämmöisiä ja kun myöhemmin niitä kyselee niin taas kertoa että nehän meni heti myyntiin.
Täällä on ihan samaa ongelmaa, vaikka ollaan todellakin sanottu, ettei meille mahdu enää mitään tavaraa ja pyydetty olemaan hankkimatta leluja ja mitä sattuu vaatteita. Äitini osaa jo kysyä, että mitä tarvittaisiin sen jälkeen kun oli ostanut parin kk ikäisille vauvoille kahden vuoden ikäisen vaatteita, mutta anopille ei mene jakeluun. Sieltä tulee sellaisia leluja, joilla pikku vauva ei tee mitään.. ehkä leikki-ikäiselle sopivia. Ja totta kai isokokoisia kuten rantapalloa, nukke jne. Nyt sitten varastoidaan niitä pienessä asunnossamme. Ahdistaa jo joulu lahjojen vuoksi. Joo ja sitäkin varten esitimme toiveen, ettei lahjoja tarvitse ja jos välttämättä haluaa jotain ostaa nii tietyn kokoista perusvaatetta.
Sano isovanhemmille, että kiitos kun toit lisää myytävää tavaraa. Helpompaa olisi, jos saisitte sen suoraan rahana.