Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten ottaa puheeksi epätasa-arvo vauva-arjessa?
Meillä on mieheni kanssa vuoden vanha lapsi. Olen juuri lopettanut imettämisen kuukausi sitten ja vähän kerrallaan mies on hoitanut nukuttamisia nyt kun ei enää nukahda tissille. Tämä tarkoittaa, että minulla on ensimmäistä kertaa vuoteen mahdollisuus olla poissa kotoa iltaisin kun mieskin voi hoitaa nukutuksia.
Todettakoon, että mies on todella aktiivinen lapsen kanssa, auttaa arjessa ja ottaa vastuuta.
Mutta yksi mutta löytyy, eli iltatoimien rankkuus. Nukutus itsessään menee helposti, mutta mies kokee raskaaksi keittää puuroa, syöttää, kylvettää, pestä hampaat ja nukuttaa ihan yksin.
Olen nyt kahdesti viime kuukauden ollut illan poissa työn merkeissä, kaksi iltaa peräkkäin. Molempina kertoina mies on tehnyt palatessani hyvin selväksi, että koki illat rankkoina ja "toivoisi, ettei iltatöitä olisi". Olenko liian herkkä, kun otin tästä nokkiini, ihan siitä syystä että mies itse on koko vauvavuoden ajan käynyt kaksi iltaa viikossa salilla, jolloin olen aina hoitanut saman nukutusrumban yksin. Plus tietenkin se, että olen itse nukutuksen hoitanut joka ilta kunnes imetys päättyi. En haluaisi olla se vaimo, joka laskee vapaailtoja kristillisellä tasajaolla, mutta olen todella loukkaantunut siitä, että mies jotenkin tekee näistä "vapaailloistani" (jotka eivät edes ole vapaailtoja vaan töitä) niin ison numeron. Se saa minut tuntemaan, ettei hän arvosta sitä, että hänellä on ollut mahdollisuus olla illat poissa kahdesti viikossa koko vuoden ihan vain siksi, että minä olen silloin hoitanut lasta yksin. Ja ihan mukisematta.
Eli, a) ylireagoinko? Ja b) kuinka ottaisin tunteeni puheeksi niin, että mies ymmärtää minua eikä asiasta heti synny riitaa koska "nalkutan"
Kommentit (307)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä: minulla on vaikeuksia. Lapsi kärsii.
Äiti: ... (miettii "arvon jakautumista" ja kannattavinta strategiaa sen suhteen)Isä: lapsen hoito on rasittavaa, nakitanpa lapseni hoidon kokonaan puolisolleni kiukuttelemalla joka kerta, kun lastani joudun yksin hoitamaan.
Äiti: miten kertoisin oikealla tavalla loukkaamatta miehelleni, että myös minulle lapsenhoito on raskasta ja tarvitsen välillä vapaa-aikaa."Kommunikaatio-ongelma". Kumpikaan ei ole jämäkkä.
Parisuhdeterapeuttien mukaan myös itsekäs mulkkuus on "kommunikaatio-ongelma", jonka voi terapialla hoitaa. En tunne ketään, joilla parisuhdeterapia olisi ratkonut itsekkään mulkkuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, tottakai niitä vapaailtoja saa laskea ihan tasajaolla. Miksi ihmeessä et haluaisi olla tasa-arvosta kiinni pitävä äiti? Annat siinä samalla myös hyvän naisen mallin lapsellesi.
Ja otat puheeksi ihan vain sanomalla. Jos mies on kaksi iltaa viikossa itse poissa, mies hoitaa kaksi iltaa viikossa iltatoimet yksin. Kyllä se siitä sujuvoituu kun säännöllisesti tekee.
Turha katkeroitua, kannattaa pitää puolensa.
Tämä. Huvittaa nämä parisuhteellisten lapsiasioissa kriiseilyt. Terveisin totaaliyh
Kokeilepa yhteistaloutta kaikesta vastuusta lapsen- ja kodinhoidossa pakoilevan miehen kanssa. Itselleni ainakin lapsiarki oli paljon kevyempää, kun se kiukutteleva, sotkeva ja itsellensä etusijan kaikessa vaatinut mies muutti pois, jonka jälkeen minun täytyi huolehtia vain lapsesta, eikä ärsyyntyä miehen tekemisistä ja tekemättäjättämisistä.
Et sitten kiimaista kullia sisääsi ottaessasi miettinyt, että mitä kenties voisi olla luvassa? Mies heitti siemenet pesään ja sä sait itteles työmaan ;)
Puhumalla puhumalla puhumalla.
Puhu. Silleen se lähtee. Puhu useammin puhu lisää. Kynnys madaltuu.
Ei omista tunteista tai tuntemuksista puhuminen ole nalkuttamista.
Toisen tekemiseen puuttuminen ja valittaminen ja dissaaminen on nalkutusta.
Kysy myös mieheltä.
Teillä on yhteinen perhe! Yhteinen. Kummankin jaksaminen on erittäin tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Et ole todellakaan liian herkkä ja kohtuuton, vaan miehesi on liian itsekäs tuossa asiassa. Olethan sinäkin tähän mennessä mahdollistanut hänen työssäkäyntinsä hoitamalla yksin yhteistä lastanne, nyt olisi hänen vuoronsa suoda sama sinulle.
Ongelmat tulee sitten kun nainen menee töihin ja tienaa 1200e kk ja vuokra on useita satoja enemmän.
Eikä nainen jaksa lopulta käydä ylitöissäkään että saataisi maksettua edes se vuokra.
Ongelmia tulee tuloeroista.
Miksi naisten palkat on sellaisia että työnteko ei edes kannata?
Kyseleepi insinööri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, tottakai niitä vapaailtoja saa laskea ihan tasajaolla. Miksi ihmeessä et haluaisi olla tasa-arvosta kiinni pitävä äiti? Annat siinä samalla myös hyvän naisen mallin lapsellesi.
Ja otat puheeksi ihan vain sanomalla. Jos mies on kaksi iltaa viikossa itse poissa, mies hoitaa kaksi iltaa viikossa iltatoimet yksin. Kyllä se siitä sujuvoituu kun säännöllisesti tekee.
Turha katkeroitua, kannattaa pitää puolensa.
Tämä. Huvittaa nämä parisuhteellisten lapsiasioissa kriiseilyt. Terveisin totaaliyh
Kokeilepa yhteistaloutta kaikesta vastuusta lapsen- ja kodinhoidossa pakoilevan miehen kanssa. Itselleni ainakin lapsiarki oli paljon kevyempää, kun se kiukutteleva, sotkeva ja itsellensä etusijan kaikessa vaatinut mies muutti pois, jonka jälkeen minun täytyi huolehtia vain lapsesta, eikä ärsyyntyä miehen tekemisistä ja tekemättäjättämisistä.
Helppoa luopua mitättömyydestä, mutta jos se tietäisi kuudenkin tonnin pudotusta tuloista, niin ei oikein tee mieli toistaa sun juttuja....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No Valiolla on niitä valmiita puuroja, jotka voi vain puristaa suoraan lautaselle ja eiköhän sen iltakirjan voi jättää välistä. Että syöttö, vaippa ja yökkärit, hampaat ja sänkyyn. Ei vaadi kyllä mitään multitaskausta jos vähän helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole todellakaan liian herkkä ja kohtuuton, vaan miehesi on liian itsekäs tuossa asiassa. Olethan sinäkin tähän mennessä mahdollistanut hänen työssäkäyntinsä hoitamalla yksin yhteistä lastanne, nyt olisi hänen vuoronsa suoda sama sinulle.
Ongelmat tulee sitten kun nainen menee töihin ja tienaa 1200e kk ja vuokra on useita satoja enemmän.
Eikä nainen jaksa lopulta käydä ylitöissäkään että saataisi maksettua edes se vuokra.
Ongelmia tulee tuloeroista.
Miksi naisten palkat on sellaisia että työnteko ei edes kannata?
Kyseleepi insinööri.
Hei insinööri! Täällä sairaalan siivooja (käteen se sama 2000 kuin muillekin duunareille) maksoi asuntolainan (2008-2014) sairaalan talkkarin (samaa palkkaluokkaa) kanssa. Pankkia kiinnostaa kai edelleen vakityöpaikat. Progression kanssa täytyy vähän laskeskella, paljonko työnteko kannattaa, ei sen kummempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä: minulla on vaikeuksia. Lapsi kärsii.
Äiti: ... (miettii "arvon jakautumista" ja kannattavinta strategiaa sen suhteen)Isä: lapsen hoito on rasittavaa, nakitanpa lapseni hoidon kokonaan puolisolleni kiukuttelemalla joka kerta, kun lastani joudun yksin hoitamaan.
Äiti: miten kertoisin oikealla tavalla loukkaamatta miehelleni, että myös minulle lapsenhoito on raskasta ja tarvitsen välillä vapaa-aikaa.Isä ja äiti: MINÄ, MINÄ (entä lapsi?)
Äiti: olen ollut vuoden lapsen kanssa 24/7 enkä ole valittanut mistään. Nyt olen palaamassa töihin osa-aikaisesti ja toivoisin että mieheni hoitaisi lasta sillä aikaa valittamatta.
Av-mamma: HUONO ITSEKÄS ÄITI!!!!!
Mistä tälläisiä miehiä ja pariskuntia oikeasti löytyy.
Aikuinen mies ei kykene hoitamaan omaa lastaan vaan kiukuttelee äidin töistä.
Pariskunta kellottaa ja laskee vuoroja YHDEN lapsen iltatoimista.
On se onni että teillä on vaan yksi lapsi.
Mitäs jos tapahtuisi jotain ja toinen vanhemmista jäisi yksinhuoltajaksi? Miten sitten pärjättäisiin?
Älkää ainakaan hankkiko lisää, aidosti häpeäisin jos minulla olisi tuollainen omasta lapsesta kiukuttele mieslapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä tälläisiä miehiä ja pariskuntia oikeasti löytyy.
Aikuinen mies ei kykene hoitamaan omaa lastaan vaan kiukuttelee äidin töistä.
Pariskunta kellottaa ja laskee vuoroja YHDEN lapsen iltatoimista.
On se onni että teillä on vaan yksi lapsi.
Mitäs jos tapahtuisi jotain ja toinen vanhemmista jäisi yksinhuoltajaksi? Miten sitten pärjättäisiin?
Älkää ainakaan hankkiko lisää, aidosti häpeäisin jos minulla olisi tuollainen omasta lapsesta kiukuttele mieslapsi.
Sanoitit ajatukseni. Ap kysyy ”miten ottaa puheeksi” , jos olisin tullut töistä ja lapseni isä kiukuttelisi tälläisestä kotona niin keskustelu oltaisiin käyty heti. Näen jo se ukon ( todennäköisesti insinööri) jossain lurucollegeissa näpräämässä puhelinta raivona kun lapsi ei vaan nuku!
Vierailija kirjoitti:
Mistä tälläisiä miehiä ja pariskuntia oikeasti löytyy.
Aikuinen mies ei kykene hoitamaan omaa lastaan vaan kiukuttelee äidin töistä.
Pariskunta kellottaa ja laskee vuoroja YHDEN lapsen iltatoimista.
On se onni että teillä on vaan yksi lapsi.
Mitäs jos tapahtuisi jotain ja toinen vanhemmista jäisi yksinhuoltajaksi? Miten sitten pärjättäisiin?
Älkää ainakaan hankkiko lisää, aidosti häpeäisin jos minulla olisi tuollainen omasta lapsesta kiukuttele mieslapsi.
Kyllähän näissä vaikuttaa rehellisesti sanottuna ne työtunnit. Miehet tekee tässä maassa rehellisesti niin paljon ylitöitä naisiin nähden että ei tämä talous pysyisi pystyssä ilman miesten tekemää kovaa työtahtia ja ylityötunteja ilman ylityölisiä.
Naisten pitäisi ihan rehellisesti olla hiljaa ja muistaa miten väsynyt se mies on töiden jälkeen.
Jos puhut työttömistä miehistä, niin ihan totta ja komppaan täysillä.
Noin muuten naiset voisi joskus tehdä saman määrän töitä miten meidän nykyiset legendaariset veteraanit painaa. Nykyään tehdään duunia kovempaa kuin sotien jälkeen.
Tahti on tosi kova ja sitten vielä naiset valittaa kotona kotitöistä. Ei mene hyvin.
Ennen naiset sentään ymmärsi mitä kova työ on ja osasvat olla hiljaa ja tyytyväisenä kotona.
Hoidetaan jatkossa jokainen omat hommamme tai sitten vauva hoitoon ja molemmat duuniin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tälläisiä miehiä ja pariskuntia oikeasti löytyy.
Aikuinen mies ei kykene hoitamaan omaa lastaan vaan kiukuttelee äidin töistä.
Pariskunta kellottaa ja laskee vuoroja YHDEN lapsen iltatoimista.
On se onni että teillä on vaan yksi lapsi.
Mitäs jos tapahtuisi jotain ja toinen vanhemmista jäisi yksinhuoltajaksi? Miten sitten pärjättäisiin?
Älkää ainakaan hankkiko lisää, aidosti häpeäisin jos minulla olisi tuollainen omasta lapsesta kiukuttele mieslapsi.Kyllähän näissä vaikuttaa rehellisesti sanottuna ne työtunnit. Miehet tekee tässä maassa rehellisesti niin paljon ylitöitä naisiin nähden että ei tämä talous pysyisi pystyssä ilman miesten tekemää kovaa työtahtia ja ylityötunteja ilman ylityölisiä.
Naisten pitäisi ihan rehellisesti olla hiljaa ja muistaa miten väsynyt se mies on töiden jälkeen.
Jos puhut työttömistä miehistä, niin ihan totta ja komppaan täysillä.
Noin muuten naiset voisi joskus tehdä saman määrän töitä miten meidän nykyiset legendaariset veteraanit painaa. Nykyään tehdään duunia kovempaa kuin sotien jälkeen.
Tahti on tosi kova ja sitten vielä naiset valittaa kotona kotitöistä. Ei mene hyvin.
Ennen naiset sentään ymmärsi mitä kova työ on ja osasvat olla hiljaa ja tyytyväisenä kotona.
Hoidetaan jatkossa jokainen omat hommamme tai sitten vauva hoitoon ja molemmat duuniin.
Hei, ymmärrän tämän täysin ja uskon vahvasti siihen että se joka on esim kotona lapsen kanssa hoitaa esim ruuanlaiton jne.
Mutta tässä on kyse vuoden ikäisestä lapsesta jota isä on nyt kaksi kertaa joutunut hoitamaan illalla.
Jos ei oikeasti tähän kykene niin sitä lasten hankintaa on syytä miettiä syvään. Jokaisen vanhemman kuuluu ”pärjätä” omien lastensa kanssa. Jotenkin itse äitinä tälläinen kamppailu siitä kuka hoitaa ja mitä. Normaalissa ja terveessä parisuhteessa toimii sellainen ”se hoitaa joka on paikalla/ehtii jne, ei tarvitse laskea tai kellottaa vuoroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, tottakai niitä vapaailtoja saa laskea ihan tasajaolla. Miksi ihmeessä et haluaisi olla tasa-arvosta kiinni pitävä äiti? Annat siinä samalla myös hyvän naisen mallin lapsellesi.
Ja otat puheeksi ihan vain sanomalla. Jos mies on kaksi iltaa viikossa itse poissa, mies hoitaa kaksi iltaa viikossa iltatoimet yksin. Kyllä se siitä sujuvoituu kun säännöllisesti tekee.
Turha katkeroitua, kannattaa pitää puolensa.
Tämä. Huvittaa nämä parisuhteellisten lapsiasioissa kriiseilyt. Terveisin totaaliyh
Kokeilepa yhteistaloutta kaikesta vastuusta lapsen- ja kodinhoidossa pakoilevan miehen kanssa. Itselleni ainakin lapsiarki oli paljon kevyempää, kun se kiukutteleva, sotkeva ja itsellensä etusijan kaikessa vaatinut mies muutti pois, jonka jälkeen minun täytyi huolehtia vain lapsesta, eikä ärsyyntyä miehen tekemisistä ja tekemättäjättämisistä.
Et sitten kiimaista kullia sisääsi ottaessasi miettinyt, että mitä kenties voisi olla luvassa? Mies heitti siemenet pesään ja sä sait itteles työmaan ;)
Oletpa persepää tyhmä idiootti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oi, tein lapsen väärän miehen kanssa ja nyt kaikki miehet ovat paskoja.
Miksi tulit siitä avautumaan tähän ketjuun? Avaa oma, jos haluat ongelmastasi keskustella.
Kai sille miehelle voi antaa käskyjä, vai oletko aivan avuton?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tälläisiä miehiä ja pariskuntia oikeasti löytyy.
Aikuinen mies ei kykene hoitamaan omaa lastaan vaan kiukuttelee äidin töistä.
Pariskunta kellottaa ja laskee vuoroja YHDEN lapsen iltatoimista.
On se onni että teillä on vaan yksi lapsi.
Mitäs jos tapahtuisi jotain ja toinen vanhemmista jäisi yksinhuoltajaksi? Miten sitten pärjättäisiin?
Älkää ainakaan hankkiko lisää, aidosti häpeäisin jos minulla olisi tuollainen omasta lapsesta kiukuttele mieslapsi.Kyllähän näissä vaikuttaa rehellisesti sanottuna ne työtunnit. Miehet tekee tässä maassa rehellisesti niin paljon ylitöitä naisiin nähden että ei tämä talous pysyisi pystyssä ilman miesten tekemää kovaa työtahtia ja ylityötunteja ilman ylityölisiä.
Naisten pitäisi ihan rehellisesti olla hiljaa ja muistaa miten väsynyt se mies on töiden jälkeen.
Jos puhut työttömistä miehistä, niin ihan totta ja komppaan täysillä.
Noin muuten naiset voisi joskus tehdä saman määrän töitä miten meidän nykyiset legendaariset veteraanit painaa. Nykyään tehdään duunia kovempaa kuin sotien jälkeen.
Tahti on tosi kova ja sitten vielä naiset valittaa kotona kotitöistä. Ei mene hyvin.
Ennen naiset sentään ymmärsi mitä kova työ on ja osasvat olla hiljaa ja tyytyväisenä kotona.
Hoidetaan jatkossa jokainen omat hommamme tai sitten vauva hoitoon ja molemmat duuniin.
Joo, näinhän se menee. Kaikki miehet tekee hullun lailla ylitöitä ja miesten työt on aina tärkeämpiä kuin naisten. Näin se on. Ja on tottakai tärkeämpää painaa hullun lailla ylitöitä kuin olla perheensä kanssa, viis lapsen hyvinvoinnista tai äidin mielenterveydestä. Pakko tehdä töitä, että jää riittävästi rahaa omiin harrastuksiin (jotka on tietenkin myös tärkeämpiä kuin naisen, koska pitäähän kovasta työstä saada rentoutua)! Viis siitä, että vaimolla on itseasiassa korkeampi koulutus ja vaativa työ myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitää oppia toimimaan omalla tavallaan. Puuro ei ole pakollinen, vaipanvaihto ei edellytä mitään potatusta tuonikäiselle ja ainoa ehdoton on hampaidenpesu. Lasta ei pidä opettaa mihinkään nukuttamiseen, vuoteeseen mennään väsyneenä. Koko homma on ohi vartissa, sen jälkeen miehellä on vapaailta, jos hän niin haluaa ja jos ap ei mene ilmoittamaan, että tuo ei käy, puuroa on pakko olla.
Onhan se niinkin niin. Mutta annetaanko naisille ikinä tuollaisia ohjeita? Syötä eineksiä ja tee pelkkä välttämättömin minimi että saat itse nautiskella. Juu ei oo näkynyt. Jos se äitikin vetää tuolla isän tavalla, niin ...noh, lukekaa se ketju 70-luvulla syntyneiden lapsuuskokemuksista
Tässäkin pätee se, että kannattaa valita taistelunsa. Ei lapsi tarvitse iltapuuroa, joten miksi kiusata sillä itseään. Eikä sitä edes tarvitse korvata eineksillä, vaihtoehtoja on paljon enemmän. Hampaat pitää pestä, mutta jokailtainen kylvetys on turhaa (ap tosin kertoi, ettei sitä joka ilta olekaan). Samoin nukutusrituaalit ovat turhia, väsynyt lapsi nukkuu joka tapauksessa.
Ei tuossa mennä minimin mukaan vaan siten, että jokaisen on hyvä olla. Tai voihan tuohon toki lisätä 15 min laululoruttelun, lukemaanopettelun, kertotaulun toistamisen ja käsilläseisonnan, jos äiti niin haluaa, mutta ei se lapsi niitä tarvitse.
Oi miten väärässä oletkaan.
Miksi varhaislukeminen on korvaamatonta?
Lukutaidon ja kielellisen kehityksen kannalta lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen tärkeitä. Jo vauvaiässä aloitetulla ääneen lukemisella näyttää olevan erityisen suuria hyötyjä kielen ja lukutaidon kehitykselle.[9]
Jo vastasyntynyt nauttii lukemisesta, loruttelusta ja riimittelystä. Muun muassa silmänliiketutkimukset ovat osoittaneet, että vauvoilla on luultua laajempi sanavarasto.[10]
Raskauden puolivälistä lähtien vauva kuulee ja sikiön aivoihin jää muistijälkiä. . Jo vastasyntynyt tunnistaa oman äidinkielensä[11] ja pyrkii ääntelemään äidinkielellään[12]. Ensimmäisen vuoden aikana vauva alkaa erikoistua oman äidinkielensä osaajaksi. Mitä paremmin erikoistuminen onnistuu, sitä parempaa on kehitys myös jatkossa. Tämän takia kielen kehitystä kannattaa tukea vauvaiästä lähtien.
Vauva tarvitsee kielen oppimiseen aidon vastavuoroisen vuorovaikutustilanteen; sosiaalinen palaute, kuten vanhemman hymy, tukee vauvan oppimista.[13] Lukeminen on hyvä tapa synnyttää positiivisia vuorovaikutustilanteita, jotka kehittävät kielen oppimista.
Ääneen lukemalla voi kehittää vauvan ja pienen lapsen ongelmanratkaisutaitoja. Runojen ja riimien rytminen rakenne, sekä vanhemman äänen melodia tukevat vauvan kielellistä kehitystä.[14] Myös Jaetun tarkkaavaisuuden tilanteet, joissa aikuinen kohdistaa vauvan huomion kuviin ja teksteihin osoittelemalla tuttuja esineitä ja toistelemalla sanoja, kehittävät vauvan sanavarastoa.[15] Kielen kehityksen kannalta on tärkeää, että aikuinen suuntaa vauvan huomion puheen keskeisiin piirteisiin mm. puheen intonaation ja toiston avulla, ja toisaalta että aikuinen ohjaa ja tukee vauvan tarkkaavuutta kohti ympäristön esineitä ja ilmiöitä ja nimeää niitä. Ääneen lukiessa tämä vauvalle tärkeä toiminto tapahtuu kuin itsestään.
Leikki-ikäiselle lapselle tarinat ja sadut tarjoavat turvallisen ympäristön tarkastella omia tunteita ja pelkoja. Lapsen sosiaalisuus, mielikuvitus, eläytymiskyky ja empaattisuus vahvistuvat. Lapsi, jolle luetaan säännöllisesti, on tutkimusten mukaan oikeudenmukaisempi ja pärjää paremmin porukassa.[16]
Yhdessä lukemisesta hyötyy koko perhe: se tuo kokemuksen yhdessäolosta, luo vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välille ja auttaa oppimaan lapsen ja nuoren kiinnostuksen kohteista.[17] Päivittäinen iltasatuhetki on hyvä keino tuoda lukeminen osaksi arkea.
Lapselle lukemisella on yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen. Saksalaisen lukututkimuksen mukaan kouluun menivät mielellään 83 % niistä lapsista, joille luettiin päivittäin, mutta vain 43 % niistä lapsista, joille luettiin harvoin. Myös lapsen sanavarasto kasvaa ja monipuolistuu. Kaiken kaikkiaan lapsen tulevaan menestykseen elämässä vaikuttaa enemmän se, kuinka paljon kotona luetaan, kuin vanhempien sosioekonominen asema tai koulutustausta.[18]
Kehittele miehelle joku tarrasysteemi. Saa tarran, kun hoitaa lapsen iltapuuhat kitisemättä. 10 tarran jälkeen palkintona retki lähimetsään.
Vierailija kirjoitti:
Kehittele miehelle joku tarrasysteemi. Saa tarran, kun hoitaa lapsen iltapuuhat kitisemättä. 10 tarran jälkeen palkintona retki lähimetsään.
Kuolin tähän :D
Alue: Aihe vapaa
Kokeilepa yhteistaloutta kaikesta vastuusta lapsen- ja kodinhoidossa pakoilevan miehen kanssa. Itselleni ainakin lapsiarki oli paljon kevyempää, kun se kiukutteleva, sotkeva ja itsellensä etusijan kaikessa vaatinut mies muutti pois, jonka jälkeen minun täytyi huolehtia vain lapsesta, eikä ärsyyntyä miehen tekemisistä ja tekemättäjättämisistä.