Lue keskustelun säännöt.
Miten ottaa puheeksi epätasa-arvo vauva-arjessa?
Meillä on mieheni kanssa vuoden vanha lapsi. Olen juuri lopettanut imettämisen kuukausi sitten ja vähän kerrallaan mies on hoitanut nukuttamisia nyt kun ei enää nukahda tissille. Tämä tarkoittaa, että minulla on ensimmäistä kertaa vuoteen mahdollisuus olla poissa kotoa iltaisin kun mieskin voi hoitaa nukutuksia.
Todettakoon, että mies on todella aktiivinen lapsen kanssa, auttaa arjessa ja ottaa vastuuta.
Mutta yksi mutta löytyy, eli iltatoimien rankkuus. Nukutus itsessään menee helposti, mutta mies kokee raskaaksi keittää puuroa, syöttää, kylvettää, pestä hampaat ja nukuttaa ihan yksin.
Olen nyt kahdesti viime kuukauden ollut illan poissa työn merkeissä, kaksi iltaa peräkkäin. Molempina kertoina mies on tehnyt palatessani hyvin selväksi, että koki illat rankkoina ja "toivoisi, ettei iltatöitä olisi". Olenko liian herkkä, kun otin tästä nokkiini, ihan siitä syystä että mies itse on koko vauvavuoden ajan käynyt kaksi iltaa viikossa salilla, jolloin olen aina hoitanut saman nukutusrumban yksin. Plus tietenkin se, että olen itse nukutuksen hoitanut joka ilta kunnes imetys päättyi. En haluaisi olla se vaimo, joka laskee vapaailtoja kristillisellä tasajaolla, mutta olen todella loukkaantunut siitä, että mies jotenkin tekee näistä "vapaailloistani" (jotka eivät edes ole vapaailtoja vaan töitä) niin ison numeron. Se saa minut tuntemaan, ettei hän arvosta sitä, että hänellä on ollut mahdollisuus olla illat poissa kahdesti viikossa koko vuoden ihan vain siksi, että minä olen silloin hoitanut lasta yksin. Ja ihan mukisematta.
Eli, a) ylireagoinko? Ja b) kuinka ottaisin tunteeni puheeksi niin, että mies ymmärtää minua eikä asiasta heti synny riitaa koska "nalkutan"
Kommentit (307)
Antakaa lapsi adoptioon. Ette näytä kumpikaan viihtyvän vauvan kanssa / kotona. Asia ratkeaa noin aivan molempien osalta. Saatte istua illat baareissa tai missä milloinkin vapaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies kokee oman lapsen hoitamisen raskaaksi ja sinäkään et jaksa, niin varmaan pitäisi ajatella muita ratkaisuja lapsen hoidon suhteen. Tuollaisten jaksamattomien ja vastentahtoisten vanhempien seura ei ole hyväksi lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Antakaa lapsi adoptioon. Ette näytä kumpikaan viihtyvän vauvan kanssa / kotona. Asia ratkeaa noin aivan molempien osalta. Saatte istua illat baareissa tai missä milloinkin vapaasti.
Ap oli töissä, mutta lukutaidottomana et sitä sitten millään kyennyt ymmärtämään…? Tai etkö ymmärrä, miksi ihmisten pitää käydä töissä? Sinä elelet yhteiskunnan tuilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen pitää oppia toimimaan omalla tavallaan. Puuro ei ole pakollinen, vaipanvaihto ei edellytä mitään potatusta tuonikäiselle ja ainoa ehdoton on hampaidenpesu. Lasta ei pidä opettaa mihinkään nukuttamiseen, vuoteeseen mennään väsyneenä. Koko homma on ohi vartissa, sen jälkeen miehellä on vapaailta, jos hän niin haluaa ja jos ap ei mene ilmoittamaan, että tuo ei käy, puuroa on pakko olla.
Onhan se niinkin niin. Mutta annetaanko naisille ikinä tuollaisia ohjeita? Syötä eineksiä ja tee pelkkä välttämättömin minimi että saat itse nautiskella. Juu ei oo näkynyt. Jos se äitikin vetää tuolla isän tavalla, niin ...noh, lukekaa se ketju 70-luvulla syntyneiden lapsuuskokemuksista
Tässäkin pätee se, että kannattaa valita taistelunsa. Ei lapsi tarvitse iltapuuroa, joten miksi kiusata sillä itseään. Eikä sitä edes tarvitse korvata eineksillä, vaihtoehtoja on paljon enemmän. Hampaat pitää pestä, mutta jokailtainen kylvetys on turhaa (ap tosin kertoi, ettei sitä joka ilta olekaan). Samoin nukutusrituaalit ovat turhia, väsynyt lapsi nukkuu joka tapauksessa.
Ei tuossa mennä minimin mukaan vaan siten, että jokaisen on hyvä olla. Tai voihan tuohon toki lisätä 15 min laululoruttelun, lukemaanopettelun, kertotaulun toistamisen ja käsilläseisonnan, jos äiti niin haluaa, mutta ei se lapsi niitä tarvitse.
Oi miten väärässä oletkaan.
Miksi varhaislukeminen on korvaamatonta?
Lukutaidon ja kielellisen kehityksen kannalta lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen tärkeitä. Jo vauvaiässä aloitetulla ääneen lukemisella näyttää olevan erityisen suuria hyötyjä kielen ja lukutaidon kehitykselle.[9]
Jo vastasyntynyt nauttii lukemisesta, loruttelusta ja riimittelystä. Muun muassa silmänliiketutkimukset ovat osoittaneet, että vauvoilla on luultua laajempi sanavarasto.[10]
Raskauden puolivälistä lähtien vauva kuulee ja sikiön aivoihin jää muistijälkiä. . Jo vastasyntynyt tunnistaa oman äidinkielensä[11] ja pyrkii ääntelemään äidinkielellään[12]. Ensimmäisen vuoden aikana vauva alkaa erikoistua oman äidinkielensä osaajaksi. Mitä paremmin erikoistuminen onnistuu, sitä parempaa on kehitys myös jatkossa. Tämän takia kielen kehitystä kannattaa tukea vauvaiästä lähtien.
Vauva tarvitsee kielen oppimiseen aidon vastavuoroisen vuorovaikutustilanteen; sosiaalinen palaute, kuten vanhemman hymy, tukee vauvan oppimista.[13] Lukeminen on hyvä tapa synnyttää positiivisia vuorovaikutustilanteita, jotka kehittävät kielen oppimista.
Ääneen lukemalla voi kehittää vauvan ja pienen lapsen ongelmanratkaisutaitoja. Runojen ja riimien rytminen rakenne, sekä vanhemman äänen melodia tukevat vauvan kielellistä kehitystä.[14] Myös Jaetun tarkkaavaisuuden tilanteet, joissa aikuinen kohdistaa vauvan huomion kuviin ja teksteihin osoittelemalla tuttuja esineitä ja toistelemalla sanoja, kehittävät vauvan sanavarastoa.[15] Kielen kehityksen kannalta on tärkeää, että aikuinen suuntaa vauvan huomion puheen keskeisiin piirteisiin mm. puheen intonaation ja toiston avulla, ja toisaalta että aikuinen ohjaa ja tukee vauvan tarkkaavuutta kohti ympäristön esineitä ja ilmiöitä ja nimeää niitä. Ääneen lukiessa tämä vauvalle tärkeä toiminto tapahtuu kuin itsestään.
Leikki-ikäiselle lapselle tarinat ja sadut tarjoavat turvallisen ympäristön tarkastella omia tunteita ja pelkoja. Lapsen sosiaalisuus, mielikuvitus, eläytymiskyky ja empaattisuus vahvistuvat. Lapsi, jolle luetaan säännöllisesti, on tutkimusten mukaan oikeudenmukaisempi ja pärjää paremmin porukassa.[16]
Yhdessä lukemisesta hyötyy koko perhe: se tuo kokemuksen yhdessäolosta, luo vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välille ja auttaa oppimaan lapsen ja nuoren kiinnostuksen kohteista.[17] Päivittäinen iltasatuhetki on hyvä keino tuoda lukeminen osaksi arkea.
Lapselle lukemisella on yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen. Saksalaisen lukututkimuksen mukaan kouluun menivät mielellään 83 % niistä lapsista, joille luettiin päivittäin, mutta vain 43 % niistä lapsista, joille luettiin harvoin. Myös lapsen sanavarasto kasvaa ja monipuolistuu. Kaiken kaikkiaan lapsen tulevaan menestykseen elämässä vaikuttaa enemmän se, kuinka paljon kotona luetaan, kuin vanhempien sosioekonominen asema tai koulutustausta.[18]
Tähän ketjuun kirjoittelee näköjään hyvin moni sellainen, jolle ei ihan ilmeisesti ole lapsena luettu. Lukutaidon taso on monella aivan pöyristyttävän huono. 😶
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Excel-taulukko puuronkeitosta nyt alkajaisiksi
Ai eikö mies ydinperheessä osallistu lapsista johtuviin kustannuksiin? Eron jälkeenkö vasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole todellakaan liian herkkä ja kohtuuton, vaan miehesi on liian itsekäs tuossa asiassa. Olethan sinäkin tähän mennessä mahdollistanut hänen työssäkäyntinsä hoitamalla yksin yhteistä lastanne, nyt olisi hänen vuoronsa suoda sama sinulle.
Ongelmat tulee sitten kun nainen menee töihin ja tienaa 1200e kk ja vuokra on useita satoja enemmän.
Eikä nainen jaksa lopulta käydä ylitöissäkään että saataisi maksettua edes se vuokra.
Ongelmia tulee tuloeroista.
Miksi naisten palkat on sellaisia että työnteko ei edes kannata?
Kyseleepi insinööri.
Noniin, ilmeisesti AP:n mies saapui ketjuun. Voittekin tästä jatkaa keskustelua ihan kahdestaan. Eiku ainiin, mies lienee jo nukkumassa hirveän rankan elämänsä vuoksi.
Ai hitto, olenko mä turhaan tehnyt kotitöitä kun kerran töissäkin käyn?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahaa, ja miehenkö olisi pitänyt maksaa suurin osa kuluista? Tässäkin me tehtiin väärin. Mä hoidin kotitalouskulut ja mies kartutti omaisuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Nämä nykyäidit ovat kyllä erikoisia... ensin ollaan niin paita ja peppu lapseb kanssa että varmasti alkavat vierastamaan ja saavat traumat tyyliin äidin vessakäynnistä ja sitten yhtäkkiä vedetään matto alta kun pitääkin päästä milloin ripsihuoltoon milloin bileisiin. Jos olet sen lapsen hankkinut niin hoida se myös, ihan sama mitä kaikki muut maailman ihmiset tekee. Ja jos työt tuntuu liian rankoilta niin hoitovapaalle ja lapsi kotiin. Muutenkin lapselle paras paikka. Turha tästä kaikesta isää syyttää että itse olet liian kiireinen lapselles.
Mitä ihmettä keuhkoat? Mitä sinä tiedät nykyäideistä? Tai niistä aiemmista äideistä?
Osaatko lukea? Aloittaja on illalla töissä eikä mies joka on lapsen isä jaksa ja viitsi hoitaa omaa lastaan vuorollaan. Aloittajalle työ ei ole rankkaa, miehelle oma lapsi on. Lapsi on 100% molempien vanhenpien ja täten yhtä paljon molempien vastuulla.
Tämäkin isä sitten aikanaan itkee miksi naisia aina suositaan erossa niin että naisesta tulee lähivanhempi, miehiä aina sorretaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole todellakaan liian herkkä ja kohtuuton, vaan miehesi on liian itsekäs tuossa asiassa. Olethan sinäkin tähän mennessä mahdollistanut hänen työssäkäyntinsä hoitamalla yksin yhteistä lastanne, nyt olisi hänen vuoronsa suoda sama sinulle.
Ongelmat tulee sitten kun nainen menee töihin ja tienaa 1200e kk ja vuokra on useita satoja enemmän.
Eikä nainen jaksa lopulta käydä ylitöissäkään että saataisi maksettua edes se vuokra.
Ongelmia tulee tuloeroista.
Miksi naisten palkat on sellaisia että työnteko ei edes kannata?
Kyseleepi insinööri.
Miten insinööri asuu vuokralla? Ja tarvitsee vielå sen koko vuokranmaksuun rahan pienipalkkaiselta vaimolta?
Vierailija kirjoitti:
Kai sille miehelle voi antaa käskyjä, vai oletko aivan avuton?
Ai nainen on avuton kun miestä pitää käskeä niin kuin pikkulasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teette ensin yhdessä niitä iltstoimia, jotta mies saa sellaista vahvuutta siihen että osaa tehdä asiat oikein.
Minä en koskaan vaadi lasteni isältä "oikeaa" tapaa toimia iltatoimissa. Lasteni isä tietää miten edetään. Iltapala, iltapesu, yövaatteet, iltasatu tai vain hetki sylissä oloon. HALOO, luulisi jokaisen tämän osaavan. Vai toimiiko sinun miehesi esim. omissa iltatoimissa päinvastoin, nurinkurisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka niitä pieniä lapsia hoitaa esim. Simpanssilaumassa? Miksi ihmisten tulisi taistella biologiaa vastaan? Tämä ei tarkoita etteikö mies tekisi mitään, mutta pienten lasten hoitoon on vietit ja ominaisuudet annettu naiselle, ei miehelle. Miksi tätä pitäisi yrittää vääntää siten, että molemmat tekee kaikessa 50/50? Tämä on sille lapsellekin haitallista.
Voin kertoa omasta isästäni: kun minä synnyin, äiti joutui komplikaatioiden vuoksi jäämään sairaalaan kolmeksi viikoksi. Tuon ajan isäni oli päävastuussa minusta ja kaikkeen vastasyntyneen hoitoon liittyvässä.Tuossa suhteellisen lyhyessä ajassa hänelle kehittyi niin hyvät hoitorutiinit, että äidin päästyä sairaalasta vauvan hoito jakautui luontevasti molemmille ilman että siitä oli erikseen tarvetta vääntää. Sama osaava ote isälläni oli myöhemmin veljieni syntymän jälkeen. Tämä on asia jota äitini on aina arvostanut, samoin me lapset. Se kertoo hänestä muutenkin ihmisenä: isä on käytännöllinen, sanansa mittainen ja ymmärtää mikä on tärkeää. Ei ole erotellut mitkä ovat naisten ja miesten töitä vaan tekee sitä mitä on tehtävä. Jotenkin säälin niitä tyyppejä, jotka miettivät ” mitä muut paviaaniurokset minusta ajattelisivat jos olisin paviaani” ennen kuin uskaltavat ottaa osaa omien lastensa hoitoon.
Voin kertoa, että mun mies on samanlainen käytännön mies kuin isäsi. Olen aina voinut luottaa, että hän pystyy ja saa homman toimimaan yksinkin lapset on tärkeitä. Samoin hän voi luottaa että homma toimii toisinkin päin. Ei kaikki jakaudu just 50/50 mutta niin että tämä toimii ja todellakin on tasa-arvoista. On asioita joita teen enemmän koska pidän niistä hommista, samoin toisinpäin. Mutta osaan myös vaihtaa autoon renkaat jos täytyy :D.
Jos joku asia ei ole toiminut, siitä keskustellaan, miksi ei toimi. Kumpikin meistä ymmärtää puhetta. Varmasti ap:n mies myös.
Puhukaa kunnolla älkääkä vaan vihjailko.
Jos nyt vielä mies huokailee 'kunpa sinulla ei olisi iltatöitä' niin voithan huokaista takaisin että 'niinpä, mutta minkäs teet kun on rahaakin ansaittava'. Ei niistä miesten huokailuista kannata liikaa välittää. Siinähän huokailee, vaikka pienen itkuvirrenkin luikauttaisi lastaan nukkumaan laittaessa.
Oletko tyhmä?
Tasa-arvoa ei ole.
Vähintään 18 vuoteen ...
Jos otat, usein, puheeksi, ukollasi on jo uusi misu. Ilman lasta.
Mistä lähtien vauvasta huolehtiminen on ollut epätasa-arvoa?
Eipä siinä muuta kuin toteaa vain, että kyllähän se illalla tuppaa väsyttämään.