Miltä teistä muista yli 50v. tuntuu vanheneminen?

Vierailija kirjoitti:

Yhä enemmän ärsyttää kaikenlaisen tavaran ylläpito ja huolto. Teet terassin ja humps vaan kun se on jo uutta pintakäsittelyä vailla. Aika meneen niin nopaeasti että alkaa tuntua siltä että jättäisikö talvi/kesärenkaat takakonttiin kun ne on vaihtanut.

Nykyään ymmärrän miksi mummollani oli hyllyssä joulu/pääsiäis yms koristeet ympäri vuoden. Itsekään en enää ota kaikkia jouluvaloja pois kun ei mene kuin hujaus kun ne pitäis ripustaa taas 😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhä enemmän ärsyttää kaikenlaisen tavaran ylläpito ja huolto. Teet terassin ja humps vaan kun se on jo uutta pintakäsittelyä vailla. Aika meneen niin nopaeasti että alkaa tuntua siltä että jättäisikö talvi/kesärenkaat takakonttiin kun ne on vaihtanut.

Nykyään ymmärrän miksi mummollani oli hyllyssä joulu/pääsiäis yms koristeet ympäri vuoden. Itsekään en enää ota kaikkia jouluvaloja pois kun ei mene kuin hujaus kun ne pitäis ripustaa taas 😄

Tämä on niin totta! Hyvä, etten ole ainoa, josta tuntuu nykyään tältä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhä enemmän ärsyttää kaikenlaisen tavaran ylläpito ja huolto. Teet terassin ja humps vaan kun se on jo uutta pintakäsittelyä vailla. Aika meneen niin nopaeasti että alkaa tuntua siltä että jättäisikö talvi/kesärenkaat takakonttiin kun ne on vaihtanut.

Nykyään ymmärrän miksi mummollani oli hyllyssä joulu/pääsiäis yms koristeet ympäri vuoden. Itsekään en enää ota kaikkia jouluvaloja pois kun ei mene kuin hujaus kun ne pitäis ripustaa taas 😄

Jatkuvasti on joko joulu tai juhannus käsillä, tuntuu että en ehdi enää juuri mitään siinä välissä tekemään

Vierailija kirjoitti:

Ja jos omistaa mökin niin ei saa toimeentulotukea lääkkeisiin.

Niin🤔. Mutta jos on luja putki takana? Muutakin kun rillu vuosia, niin voi ostaa lääkkeensä ja maksaa siivouksetkin ihan ite. esim. Itse alle 60v tk eläkkeellä ja ihan kohtalainen eläke.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jos omistaa mökin niin ei saa toimeentulotukea lääkkeisiin.

Niin🤔. Mutta jos on luja putki takana? Muutakin kun rillu vuosia, niin voi ostaa lääkkeensä ja maksaa siivouksetkin ihan ite. esim. Itse alle 60v tk eläkkeellä ja ihan kohtalainen eläke.

Mutta kun ei pääse työkyvyttömyyseläkkeelle ja joutuu roikkumaan työkkärikorvauksella vuosia

Ei kai 50-60-vuotias ole mikään vanhus? Mutta niin kai sitä työelämässäkin ajatellaan, koska mieluummin palkataan nuorempi. Eivätkö työnantajat tunne ketään hyväkuntoista 50-60-vuotiasta?

Kyllä työelämässä yli 50-vuotias työnhakija on jo ikääntynyt ja vanha. Yli 50-vuotias nainen on työelämässä jo raihnainen kehäraakki ja ikäloppu. Ikääntyvää ei arvosteta eikä palkata töihin. Jos ihminen jää noin 50-vuotiaana työttömäksi, niin uutta työtä on jo lähes mahdotonta löytää!

Vierailija kirjoitti:

Ei kai 50-60-vuotias ole mikään vanhus? Mutta niin kai sitä työelämässäkin ajatellaan, koska mieluummin palkataan nuorempi. Eivätkö työnantajat tunne ketään hyväkuntoista 50-60-vuotiasta?

Vierailija kirjoitti:

Vanhenemisessa kaikkein pahinta on älyllinen rupsahtaminen: Reputan älykkyystesteissä, mikä ei sinänsä ole ihme, sillä en enää ymmärrä ajatuksiani. Nuorempa sain korkeat pisteet älykkyysteisteistä ja ymmärsin omat ajatuksenikin. 

Tunne olevani labyrintissä; en löydä tietä sisään enkä ulos. Muistikin reistailee ja hajamielisyys on voittanut. Kultainen nuoruus on hämärä, kuollut muisto. 

Tätä se elämä on kun on täyttänyt 50-vuotta. 

Luultavasti oot dokannu liikaa. Ei tarvii olla edes ns rappioalkkis niin tätä taphtuu. Muistan yhden tapauksen, DI aikoinaan hyvinkin fiksuna pidetty, ei nyt mikään 6L, mutta melkein. Dokasi aivonsa hitaasti pilalle. Sille oli kovaakin kovempi paikka kun miltei samanikäiset ekonominaiset, jotka eivät niin juoneet olivat skarpimpia kaikilla mittareilla. Poistui työelämästä 55 v. Jäi koti-isäksi koska alle 10 v. skidien mieliestä guru.

Ei tunnu pahalta. Aivot toimii paremmin kun koskaan, sillä olen raitis. Keho ei ole ehkä mitä ennen, mutta paljon pystyn ja aioinkin sillä vielä tehdä. Aivosumun poistuminen on mahtava asia! Olen sinkku ja tosi vaikea kyllä löytää fixu ja siedettävän näköine vapaa mies.

Mulla rankka lapsuus ja 40 vuotiaana paljon lääkkeitä ja alkoholia. Aloitin dokaamisen vasta jotain 18 v mutta esim jo tuolloin jaksottelin usea kk urheilun tai opintojen takia raittiina. Pahimmillaan varmaan 22-30 v jolloin lähes joka viikonloppu biletystä. Sitten parani, setback 37-40 v ja siitä toipuminen ollu elämäni rankinta aikaa, jolloin tapasin pelastumiseni kannalta pahin mahdollinen kumppani joka alisti, juotti viiniä ja huijasi rahaa. Nyt 2 v kuivilla kaikesta. Töissäkin menee paremmin.

Parasta ikääntymisessä on se että harva se viikko joku julkkis, poliitikko tai muu tyyppi, jota olet aina inhonnut potkaisee tyhjää. Antaa minulle motivaatiota elää mahdollisimman pitkän elämän.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai 50-60-vuotias ole mikään vanhus? Mutta niin kai sitä työelämässäkin ajatellaan, koska mieluummin palkataan nuorempi. Eivätkö työnantajat tunne ketään hyväkuntoista 50-60-vuotiasta?

Jep. esimerkiksi Jari Sarasvuo tai Marco Bjurström tai Arja Koriseva ovat "vanhuksia".

Jos ei vanhenisi, se tarkoittasi että olisi jo kuollut.

Vierailija kirjoitti:

Vanhenemisessa kaikkein pahinta on älyllinen rupsahtaminen: Reputan älykkyystesteissä, mikä ei sinänsä ole ihme, sillä en enää ymmärrä ajatuksiani. Nuorempa sain korkeat pisteet älykkyysteisteistä ja ymmärsin omat ajatuksenikin. 

Tunne olevani labyrintissä; en löydä tietä sisään enkä ulos. Muistikin reistailee ja hajamielisyys on voittanut. Kultainen nuoruus on hämärä, kuollut muisto. 

Tätä se elämä on kun on täyttänyt 50-vuotta. 

Edellä oleva ei todellakaan koske kuin muutamaa prosentti 50-vuotta täyttäneistä. Toki muistihäiriöt lisääntyvät vanhetessa, mutta niihin voi vaikuttaa elintavoilla. Elintapoihin tulee kiinnittää toki huomiota jo paljon nuorempana, jotta vaikutus on paras mutta koskaan ei ole liian myöhäistä. Liikunta, ravinto: kasvikset pääroolissa, riittävä uni, aivojen käyttö ja harrastaminen sekä mielen tasapainon ylläpitäminen ovat tutkitusti olennaisia muistihäiriöiden ehkäisyssä. Perintötekijät vaikuttavat vain vähän kuten kaikissa elintapasairauksissakin. Jos em asioista pitää huolen niin todennäköisyys joutua makaamaan sairaalan osastolla tai jossain palvelutalossa on pieni.

Fakta on, että rappeutuminen alkaa ihmisen kehossa ja tulee kaikenlaista kremppaa ikääntymisen myötä, mutta siihenkin voi vaikuttaa em keinoilla, mitkä lisäävät elämänlaatua merkittävästi. 

Vanheneminen eikä kärsimys todellakaan jalosta, mutta niiden kanssa voi oppia elämään. Tähän on hyvä keino se, että ajattelee tulevaisuuttaan hyvinkin vanhana, että millaista se on ja tekee ns selviytymissuunnitelmat hyvissä ajoin. Mistä sitten tietää millaista se on, kun ihmiset ovat vieraantuneet vanhuksista ja kuolemasta? Hakeutumalla vaikkapa iäkkäiden ihmisten ystäviksi, keskustelemalla ja seuraamalla heidän elämäänsä. Enkä nyt tarkoita sellaisten iäkkäisen seuraamista, jotka valittavat aina kaikesta. Vaan sellaisia iäkkäitä ihmisiä, jotka pärjäävät omillaan vielä hyvinkin iäkkäinä. 

Ihanaa aikaa! Lapset muuttavat pian pois kotoa. Talo on pian maksettu. Töissä menee hyvin. Olen hyvässä kunnossa. Näytän edelleen hyvältä. En murehdi pikkujutuista. Mikäs tässä ollessa.

Koetko positiivisena asiana sen, että "Lapset muuttavat pian pois kotoa"? Onko se Sinusta hyvä asia ja miksi?

Ihminen alkaa rapistua jo kolmenkympin jälkeen. Yli 50-vuotiaiden älyllinen rapistuminen on totta. Ihmisen keskushermosto on huippukunnossa noin 30 ikävuoden kohdalla. Sen jälkeen alkaa keskushermoston rapistuminen ja alamäki. Lähimuisti alkaa heiketä ja henkinen suorituskyky laskee.

Ikääntyvän fyysinen kunto rapistuu. Vanhenemisen aiheuttavat solujen jakautumiseen liittyvät vauriot. Solut vaurioituvat tai solujen perimään tulee mikromutaatioita, joista aiheutuu solun kuolema tai esimerkiksi syöpäkasvaimia.

Ikääntyessä kaikki elimistön toiminta hidastuu. Verenkierto ja erilaiset kompensaatiomekanismit heikkenevät. Sisäelimiin kertyy rasvaa ja kalkkeumaa. Ihon kollageeni vähenee ja mikro- ja ääreisverenkierto huononevat, haavat paranevat hitaammin ja ryppyjä ilmestyy. Lihasjänteys katoaa ja osteoporoosi uhkaa luustoa.

[/quote=Vierailija]Ihanaa aikaa! Lapset muuttavat pian pois kotoa. Talo on pian maksettu. Töissä menee hyvin. Olen hyvässä kunnossa. Näytän edelleen hyvältä. En murehdi pikkujutuista. Mikäs tässä ollessa.[/quote]

Vierailija kirjoitti:

Kyllä työelämässä yli 50-vuotias työnhakija on jo ikääntynyt ja vanha. Yli 50-vuotias nainen on työelämässä jo raihnainen kehäraakki ja ikäloppu. Ikääntyvää ei arvosteta eikä palkata töihin. Jos ihminen jää noin 50-vuotiaana työttömäksi, niin uutta työtä on jo lähes mahdotonta löytää!

Vierailija kirjoitti:

Ei kai 50-60-vuotias ole mikään vanhus? Mutta niin kai sitä työelämässäkin ajatellaan, koska mieluummin palkataan nuorempi. Eivätkö työnantajat tunne ketään hyväkuntoista 50-60-vuotiasta?

Kaikki ei mene aina saman kaavan mukaan. Olin jo vuosia sitten täyttänyt 50, kun yt:t napsahti ja jouduin lähtemään samoilta istumilta. Viikon päästä allekirjoitin uuden työsopimuksen. Ja pääsin ihan vastaavanlaisiin töihin ja paremmalla palkalla.

Tuntuu jotkut paikat veltostuvan ja toiset kangistuvat. Kävely hidastuu askelten lyhentyessä.

Vierailija kirjoitti:

Koetko positiivisena asiana sen, että "Lapset muuttavat pian pois kotoa"? Onko se Sinusta hyvä asia ja miksi?

Ihminen alkaa rapistua jo kolmenkympin jälkeen. Yli 50-vuotiaiden älyllinen rapistuminen on totta. Ihmisen keskushermosto on huippukunnossa noin 30 ikävuoden kohdalla. Sen jälkeen alkaa keskushermoston rapistuminen ja alamäki. Lähimuisti alkaa heiketä ja henkinen suorituskyky laskee.

Ikääntyvän fyysinen kunto rapistuu. Vanhenemisen aiheuttavat solujen jakautumiseen liittyvät vauriot. Solut vaurioituvat tai solujen perimään tulee mikromutaatioita, joista aiheutuu solun kuolema tai esimerkiksi syöpäkasvaimia.

Ikääntyessä kaikki elimistön toiminta hidastuu. Verenkierto ja erilaiset kompensaatiomekanismit heikkenevät. Sisäelimiin kertyy rasvaa ja kalkkeumaa. Ihon kollageeni vähenee ja mikro- ja ääreisverenkierto huononevat, haavat paranevat hitaammin ja ryppyjä ilmestyy. Lihasjänteys katoaa ja osteoporoosi uhkaa luustoa.

[/quote=Vierailija]Ihanaa aikaa! Lapset muuttavat pian pois kotoa. Talo on pian maksettu. Töissä menee hyvin. Olen hyvässä kunnossa. Näytän edelleen hyvältä. En murehdi pikkujutuista. Mikäs tässä ollessa.

Tietysti lasten muuttaminen pois kotoa surettaa, mutta samalla se tarkoittaa sitä, että he pääsevät opiskelemaan ammattiin ja pääsevät elämään omaa elämää. Uskon, että näemme lähes joka viikonloppu ja tuen heitä niin paljon kuin pystyn, mutta olin onnellinen kun itse pääsin muuttamaan omaan asuntoon ja suon heillekin saman onnen.

Haaveilen isovanhemmuudesta, omasta ajasta ja eläkkeestä, mutta rakastan jokaista päivää.

Mualimanmeno on mennyt semmoiseksi, että tuntuu siltä että jäljellä oleva max. noin 20 vuottakin on liikaa täällä kärvisteltäväksi.

Tässä on ollut monta lamaa ja taantumaa viimeisen 30 vuoden aikana ja sen jälkeen on ollut kaiken näköistä, mitä ei olisi tarvittu. On korona ja sen päälle vielä Venäjän ja Ukrainan sota, joka tulee, taas sekin, vaikuttamaan Suomen talouteen. Mikään ei riitä. Jos täällä täytyy vielä 20 vuottakin elää, niin mitähän kaikkea se vielä ehtii eteen heittelee? Kovasti tuntuu vaan vauhti kiihtyvän, mitä tulee kaiken näköisen paskan ja muun negatiivisen asian suhteen. Tää maailma on enemmän kuin helvetin sekaisin.

-Kapanteri.- kirjoitti:

Lihomisen vaara pyrkii kasvamaan. 

Varmasti lihoo, jos syö ja juo mitä tahansa, missä on 0,1 prosenttiakin suolaa, sokeria, rasvaa, kaloreita jne., eikä oo koko ajan tuolla urheiluharrastuksien parissa, missä juostaan tuhansia kilometrejä veren maku suussa.