Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ihmiset jättäytyy aina ystäväpiirin ”laidalle”
Tiedättekö tyypit, jotka eivät missään sosiaalisissa ympyröissä ole siinä ”sisäpiirissä”? Mulla ystävä, joka on oikeasti kiva ihminen, mutta jää jokaisessa porukassa jostain syystä vähän ulkopuoliseksi. Meillä yhteinen naapuriporukka, harrastusporukka ja lapset vielä samalla luokalla niin nään häntä kolmessa eri ympäristössä. Jokaisessa hän on hieman syrjässä, vastentahtoisesti. Mistä tuollainen johtuu?
Itse olen yleensä aina jutussa kuin jutussa sisäpiirissä, tai sitten en ole mukana ollenkaan.
Kommentit (456)
Itse olen varmaan tuollainen ystäväpiirin laidalla olija. Olen introvertti. Viihdyn kyllä mulle läheisten ystävien kanssa, mutta isommassa porukassa olen vähän vaivautunut ja mukana miten kuten. Jos ei ole suuna päänä ja aina valmiina lähtemään milloin minnekin mitä joku ehdottaa, jää nopeasti jossain määrin porukan ulkopuolelle eikä se oikeastaan mua haittaa. Olen vaan huomannut niin käyvän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kuullut sellaisista. Onko niitä? Millaisia ne ovat ja miten ne muodostuvat ja mitä niissä tapahtuu? Siihen olen kyllä törmännyt, että narsistit luovat sisäpiirejä.
Tarkoitatko sisäpiirillä vain jotain narsistin hovia? Kyllä mulla on lukemattomia sisäpiirejä, ihan terveitä ihmisiä.
Niin millaisia ne ovat kysyttiin. Miksi on sisäpiiri? Mitä varten ja miten se on muodostettu?
Miksi tarvitset näin normaalista asiasta esimerkkejä? Esim. järjestön aktiivit, työporukan samanikäiset...
Onko siis järjestössä rivijäsenet, piiri ja sisäpiiri? Olisin kuvitellut, että tuo keskiporras puuttuu. Ja työporukassa ystävystytään ristiin
Kyllä on, aktiivisimmat ovat sisäpiiriä tietysti. Luulen että lähes aina jos porukkaa on tarpeeksi paljon, muodostuu sisäpiiri. Ellei kaikki nökötä omissa nurkissaan. Ei siinä ole mitään väärää eikä ketään syrjitä. Kuka vain voi mennä juttelemaan sisäpiirin kanssa jne.
Eri porukoissa piirit muodostuvat eri logiikalla.
Yksittäisissä juhlissakin voi muodostua pieniä piirejä, jotka esimerkiksi lähtevät keskenään jatkoille ilman yhden yhtä ilkeää ajatusta tai luonnehäiriöistä.
Mutta mikä on se toinen piiri, kun se aktiivien piiri on sisäpiiri? En kyllä miellä rivijäsenistöä miksikään piiriksi, koska sehän voi olla hyvinkin passiivista ja toiminta eroaa aktiivitoiminnasta täysin. Mutta siis aktiivien mukana pyörii jotain hang around aktiiveja, jotka eivät sitten kuitenkaan ole ihan aktiiveja tai heille ei anneta mitään rooleja?
Tuohan nyt on ihan normaalia, että juhlista hajaannutaan minne halutaan, mutta ei kai sekään mikään sisäpiiri ole, elleivät ne ole jotkut sen koko ryhmän salaiset jatkot, joista on jätetty muutama ulos.
Joukossa tyhmyys tiivistyy. Ja älykkyyttä on monta lajia. Ehk syrjään joutunut ei löytänyt omaa lajiaan.
Mutta mikä on se toinen piiri, kun se aktiivien piiri on sisäpiiri? En kyllä miellä rivijäsenistöä miksikään piiriksi, koska sehän voi olla hyvinkin passiivista ja toiminta eroaa aktiivitoiminnasta täysin. Mutta siis aktiivien mukana pyörii jotain hang around aktiiveja, jotka eivät sitten kuitenkaan ole ihan aktiiveja tai heille ei anneta mitään rooleja?
Ei kaikki toiminnassa mukana olevat ole varsinaisesti sisäpiirin aktiiveja. Eivät silti välttämättä ole passiivisiakaan. Heillä voi olla keskenään pienempiä piirejä.
Itsekin kuulun myös tällaiseen eräässä järjestössä. Olen välillä joissain jutuissa mukana, tuttujen kanssa. Heihin olen tutustunut tuon järjestön kautta ja nyt mennään paikalle porukalla sopien. Ollaan semiaktiivisia tietyissä jutuissa. Ei jaksa olla kaikessa aktiivinen.
Tuohan nyt on ihan normaalia, että juhlista hajaannutaan minne halutaan, mutta ei kai sekään mikään sisäpiiri ole, elleivät ne ole jotkut sen koko ryhmän salaiset jatkot, joista on jätetty muutama ulos.
Esimerkiksi porukka, joka lähtee juhlien isännän/emännän kanssa jatkoille, on luultavasti sisäpiiriä. Voi olla hyväntahtoiset spontaanit jatkot vaikkapa lähimmille, ketään ei ole suljettu pois vaan luontevasti tullut tilanne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväpiiri ja sisäpiiri saavat jo termeinä karvani nousemaan! Voi vaikuttaa vastentahtoiselta että hänen osansa on tuo, mutta voi myös olla vaikka kuten minulla, mulla on enemmän kavereita kuin oikeastaan kukaan tietääkään, koska he eivät ole mikään yksi ja sama toisensa tunteva piiri. Sama mielenkiinnon kohteissani, mikään ei ole mulle niin ykkösjuttu että voisi edes varsinaisesti harrastukseksi kutsua, mutta niitä silti on, ja nämäkin taas aivan levällään eri ihmisten kanssa jotka eivät enimmäkseen edes tiedä toisistaan, jotkut on oman tien kulkijoita, siellä varjoissa.
Vierailija kirjoitti:
Tuohan nyt on ihan normaalia, että juhlista hajaannutaan minne halutaan, mutta ei kai sekään mikään sisäpiiri ole, elleivät ne ole jotkut sen koko ryhmän salaiset jatkot, joista on jätetty muutama ulos.
Esimerkiksi porukka, joka lähtee juhlien isännän/emännän kanssa jatkoille, on luultavasti sisäpiiriä. Voi olla hyväntahtoiset spontaanit jatkot vaikkapa lähimmille, ketään ei ole suljettu pois vaan luontevasti tullut tilanne
Olen varmaan autisti. (Uskon niin itse ja testikin huutaa punaista, mutta lääkäri ei usko, mutta siis joo) mikä ihmeen SISÄpiiri se on, jos emännän kanssa jotkut lähtee jonnekin ja jotkut muut toisaalle. Sori, mutta ne toiset siinä omassa piirissään vaan ajattelivat, että kolme eri piiriä ja muutama yksilö kokoontui ja henkilö x sattui olemaan emäntä, mutta ei se emännän läsnäolo siitä piiristä mitään sisäpiiriä tee. Tai siis varmaan joku ajattelee noin, mutta itse en osaa. Eikä kiinnosta sisäpiirit vaan pysyä niistä mahdollisimman kaukana. Jos olisin jonkun tilaisuuden emäntä, kaikki osallistuneet olisivat tervetulleet jatkoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ystäväpiiri ja sisäpiiri saavat jo termeinä karvani nousemaan! Voi vaikuttaa vastentahtoiselta että hänen osansa on tuo, mutta voi myös olla vaikka kuten minulla, mulla on enemmän kavereita kuin oikeastaan kukaan tietääkään, koska he eivät ole mikään yksi ja sama toisensa tunteva piiri. Sama mielenkiinnon kohteissani, mikään ei ole mulle niin ykkösjuttu että voisi edes varsinaisesti harrastukseksi kutsua, mutta niitä silti on, ja nämäkin taas aivan levällään eri ihmisten kanssa jotka eivät enimmäkseen edes tiedä toisistaan, jotkut on oman tien kulkijoita, siellä varjoissa.
Just näin.
Osalle ihmisistä status ja tittelit ovat tärkeitä. On kiva, että he voivat määritellä itsensä vaikka nyt sisäpiiriläisiksi, koska se tuo heille hyvää mieltä. Voi olla, ettei kukaan ulkopiiriläinen miellä olevansa osa ulkopiiriä, mutta onko se nyt niin tarkkaa 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osalle ihmisistä status ja tittelit ovat tärkeitä. On kiva, että he voivat määritellä itsensä vaikka nyt sisäpiiriläisiksi, koska se tuo heille hyvää mieltä. Voi olla, ettei kukaan ulkopiiriläinen miellä olevansa osa ulkopiiriä, mutta onko se nyt niin tarkkaa 😄
Ulkopiiriläiset lienevät niitä, joilta vaaditaan aktiivisuutta että pysyvät porukassa. SIsäpiiri on se, jonka mukana oleminen on selvyys ja kaikki rakentuu heidän ympärilleen.
Minä olen se joka aina JÄÄ sinne laidalle. En osaa olla isoissa porukoissa aina kovinkaan luonteva ja olen se joka helposti jää ulkopuoliseksi. Olen tulkinnut sen niin, että olen aina se "ihan kiva"- mutta en koskaan se "aivan mahtava" tyyppi.
Johtunee omasta historiastani, että olen aina se ulkopuolinen ja koen tätä tunnetta niin opinnoissa, töissä kuin harrastuspiireissäkin.
Onneksi olen löytänyt elämääni ihmisen, jonka olen tuntenut kauan sitten ja jonka tausta on samanlainen kuin minunkin. En ole tämän tunteen kanssa yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen laidalla, koska olen harvoin kiinnostunut olemaan keskellä. En jaksa suurta osaa ihmisistä ja kun olen laidalla, jaksamattomuuteen ei kiinnitetä huomiota. Pitkästyn ja tylsistyn mutta pystyn sen piilottamaan. Keskiössä olevat ihmiset tykkäävät yleensäkin esiintyä ja puhua paljon ja pitkiä puheenvuoroja, jotka varsinkin ovat kyllästyttäviä. Minua ei yhtään kiinnosta mitkään pitkät yksityiskohtaiset tarinat oikein mistään aiheesta. Keskiössä olevat eivät usein osaa lukea muita. Mutta heitä tarvitaan, koska he ovat kuitenkin porukan liima. Tosiasiallisesti he ovat keisareita ilman vaatteita ja me muut teeskennellään, että heillä on vaatteet.
Oman kokemukseni perusteella tämä kuulostaa suoraan sanottuna kateellisen ihmisen fantasialta, vaikka porukoita on toki erilaisia. Mutta kun itse mietin "keskiössä" olevia ihmisiä porukoissa, joissa olen itse ollut, niin kyllä tilanne enemmänkin näyttäytyy päinvastaisena: nämä henkilöt on hauskaa seuraa, joilla on hyvät sosiaaliset taidot. Minun kokemuksen mukaan nämä henkilöt myös näkevät eniten vaivaa kaveriporukan eteen, eivätkä pelkää laittaa itseään likoon.
Itsestäni tuntuu, että reunalle jäävät henkilöt usein pelkäävät ottaa aktiivisesti osaa, jolloin kokemus heistä saattaa olla, etteivät he ole niin kiinnostuneita, eivätkä halukkaita antamaan itsestään. Uskon että hyvin harva kuitenkaan ajattelee, että jättäytyjät ovat jotenkin epätoivottuja, vaan että heillä on kiinnostavampiakin asioita tai porukoita elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen laidalla, koska olen harvoin kiinnostunut olemaan keskellä. En jaksa suurta osaa ihmisistä ja kun olen laidalla, jaksamattomuuteen ei kiinnitetä huomiota. Pitkästyn ja tylsistyn mutta pystyn sen piilottamaan. Keskiössä olevat ihmiset tykkäävät yleensäkin esiintyä ja puhua paljon ja pitkiä puheenvuoroja, jotka varsinkin ovat kyllästyttäviä. Minua ei yhtään kiinnosta mitkään pitkät yksityiskohtaiset tarinat oikein mistään aiheesta. Keskiössä olevat eivät usein osaa lukea muita. Mutta heitä tarvitaan, koska he ovat kuitenkin porukan liima. Tosiasiallisesti he ovat keisareita ilman vaatteita ja me muut teeskennellään, että heillä on vaatteet.
Oman kokemukseni perusteella tämä kuulostaa suoraan sanottuna kateellisen ihmisen fantasialta, vaikka porukoita on toki erilaisia. Mutta kun itse mietin "keskiössä" olevia ihmisiä porukoissa, joissa olen itse ollut,
Olen eri. Se, mitä terve ja hyvässä elämäntilanteessa oleva ihminen ei tule ajatelleeksi, on ihmisten erilaiset taidot ja resurssit.
On paljon mukavia ja kiinnostavia ihmisiä, joilla ei ole voimavaroja annettavaksi, mutta jos heidät otettaisiin mukaan, heille syntyisi niitä voimavaroja, kuten se yhteisö tuo voimavaroja siinä olevillekin. Jos keskiössä olevalle ihmiselle tulisi sairautta ja tragediaa ja hänet jätettäisiin yksin selviytymään niistä, olisi hänkin pian ihminen, joka vaikuttaa "haahuilevan siellä reunalla".
Ja toki jotkut eivät edes mitään sosiaalista toimintaa kaipaa, introverteillä se vie energiaa enemmän kuin antaa. Yksin jäänyt ekstrovertti voi kuitenkin olla niin nääntynyt kuin kuiva kukka, että tarvitsisi ensin vähän kastelua joltain toiselta, kunnes pystyy taas itsekin toimimaan normaalisti. Jos porukka ei tipauta reestä yksilöä tai ehkä jopa kannattelee, tämä pystyy olemaan porukassa vaikeuksienkin läpi. Mutta jos hänet tiputetaan, hänen on huomattavasti vaikeampaa löytää uusi yhteisö, vaikka on todistetusti ollut hyvä jäsen edellisessä ryhmässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen laidalla, koska olen harvoin kiinnostunut olemaan keskellä. En jaksa suurta osaa ihmisistä ja kun olen laidalla, jaksamattomuuteen ei kiinnitetä huomiota. Pitkästyn ja tylsistyn mutta pystyn sen piilottamaan. Keskiössä olevat ihmiset tykkäävät yleensäkin esiintyä ja puhua paljon ja pitkiä puheenvuoroja, jotka varsinkin ovat kyllästyttäviä. Minua ei yhtään kiinnosta mitkään pitkät yksityiskohtaiset tarinat oikein mistään aiheesta. Keskiössä olevat eivät usein osaa lukea muita. Mutta heitä tarvitaan, koska he ovat kuitenkin porukan liima. Tosiasiallisesti he ovat keisareita ilman vaatteita ja me muut teeskennellään, että heillä on vaatteet.
Oman kokemukseni perusteella tämä kuulostaa suoraan sanottuna kateellisen ihmisen fantasialta, vaikka porukoita on toki erilaisia. Mutta kun itse mietin "keskiössä"
KEnen tehtävä porukassa on holhota sinua? Miksi et itse huolehdi muista sen sijaan että heittäydyt lapseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tämä syrjään jäävä enkä keksi sille syytä. Uusien tuttavuuksien kanssa menee aina samalla kaavalla. Alussa minua pyydetään mukaan juttuihin ja otetaan mukaan porukkaan. Olen mukana menossa, mutta aina minut jätetään lopulta pois porukasta. Minussa selvästi on jotain vikaa, mutta kukaan ei koskaan sano suoraan, missä mättää.
Parisuhteen olen aina saanut suht helposti, joten en kait ihan tötterö ole.Kuinka aktiivinen sinä olet vastavuoroisesti?
Olen todella aktiivinen. Juttelen ja ehdotan tekemistä, osallistun Whatsapp-keskusteluun yms. Lopulta se kuitenkin aina menee siihen että minun jutut ignorataan.
Ehkä muut vaan eivät halua tehdä ehdottamiasi asioita? Joillekin voi olla vaikeaa suostua vaikka muuten pitäisivätkin tekemisestä. Eivät ole niskan päällä tilanteessa.
Eräs ystäväni suostui vain murto-osaan ehdotuksista. Jopa kahvilaan ehdottamaani aikaa pitikin joskus muuttaa tunnilla.
Ystävä aloitti seurustelun vasta myöhäisellä iällä. Joskus raivosi miksi mies ehdotti jotain mistä itse pitää. Nykyinen mies on selvästi mukautuvampi.
Voi siis olla ihan ihmisten ominaisuus jos heillä ei ole tapana myöntyä kaikkeen.
Yksi ystäväni taas oli alusta saakka sovittelevampi mutta samalla joskus passiivis-aggressiivinen.
Olen yhä ystävä molempien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tuohan nyt on ihan normaalia, että juhlista hajaannutaan minne halutaan, mutta ei kai sekään mikään sisäpiiri ole, elleivät ne ole jotkut sen koko ryhmän salaiset jatkot, joista on jätetty muutama ulos.
Esimerkiksi porukka, joka lähtee juhlien isännän/emännän kanssa jatkoille, on luultavasti sisäpiiriä. Voi olla hyväntahtoiset spontaanit jatkot vaikkapa lähimmille, ketään ei ole suljettu pois vaan luontevasti tullut tilanne
Tai samassa baarissa viihtyviä. Maku voi vaikuttaa ystävyyteen jos haluavat lähteä toistekin
Jättäytyneet on myös tulleet jätetyiksi. He kuvittelevat etteivät ole miellyttäviä. Heikko itsetunto joka jo lapsena muovautuu. Aikuisiässä se näkyy heikkoina sosiaalisina kontakteina.
Minä olen ulkopiiriläinen mutta luulen että se riittää minulle? Olen huomannut että sisäpiiriläiset ovat sosiaalisesti paljon aktiivisempia, he pitävät toisiinsa jatkuvasti yhteyttä ja tapaavat usein. Minulle riittää vähempikin yhteydenpito. Haluaisin periaatteessa olla sisäpiirissä, mutta en jaksa sitä jatkuvaa sosiaalisuutta ja tapaamista, se kuluttaa eikä anna voimia. Minulle riittää ulkopiirit ja muutama hyvä ystävä.
Olemme introverttejä meille vähempi on parempi !
Kuulostaa naisilta.