Te, jotka olette saaneet lapset vasta 30-35-vuotiaana!

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:26"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:18"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:05"]Kyllä saa taas olla onnellinen omasta perheestään jonka sain nuorena, niin katkeraa tekstiä täällä ja ihme yleistystä:) no pääasia että itse olen onnellinen, mummomammat saa rauhassa yleistää ja haukkua jos se omaa oloa helpottaa:) [/quote] No et sä kyllä hirveän onnelliselta vaikuta, kun pitää noin selitellä. En muutenkaan ymmärrä, miksi juuri nuorena äidiksi tulleet ovat täällä niin karvat pystyssä puolustelemassa. Yli kolmekymppisinä äideiksi tulleitahan täällä on lähinnä haukuttu ja nimitelty. Koko aloitus perustuu siihen ja nyt sinäkin nimittelet mummomammaksi.

[/quote] Ai selitellä?!?? Totesin olevani onnellinen en selitellyt mitään:) mahtaa nyt ottaa liian koville jollain... [/quote]

Ai se, että sain elää monessa maassa, kouluttautua pitkälle, tehdä uraa, rakastua kunnolla ja hankkia perheen rakkaani kanssa? Eikä tarvinnut tyytyä siihen ensimmäiseen oman kylän poikaan, joka huomiota joskus sattui osoittamaan? 

Ei, eipä oikeastaan ota yhtään koville. ;) Mutta ymmärrän kyllä, että moni tyytyy elämässä vähempään, eikä se ole minulle ongelma. Kukin tyylillään.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:22"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:18"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:05"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:54"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:47"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:42"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:24"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 20:46"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 20:40"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 20:36"][quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 19:02"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 08:03"]Thank god en tehnyt lapsia parikymppisenä. Syyt eroperheisiin on liian nuorena perustetuissa perheissä. Ihminen haluaa radikaalisti eri asioita parikymppisenä kuin kolmenkympin jälkeen, joten kriisit iskee päälle viimeistään siinä vaiheessa kun lapset ovat kouluikäisiä (jos ne on tehty parikymppisenä) ja silloin vanhempien ero jättää pahimmat traumat lapseen. Mutta tätähän se on, kun minä minä minä minä minä minä minä minä ehdin ensin tehdä lapset joten olen paras mamma. Haha! [/quote] Tilastoja kun katsotaan, niin eronneiden keski-ikä on 40-v ja eroja on eniten pikkulapsiperheissä. Ja kun ensisynnyttäjien ikä on noussut, niin tuollaisen logiikan myötä erojen olisi pitänyt vähentyä ei lisääntyä [/quote] Mikähän tilasto kyseessä? Tilastokeskuksen erotilastot iän mukaan jaoteltuina osoittavat, että 20-25-vuotiaat eroavat lähes kaksikertaa useammin kuin 40-45-vuotiaat ja edelleen 25-30-vuotiaat reilusti useammin kuin 35-40-vuotiaat. Lapsia on eniten ikähaarukalla 36-39 eli siinä on lapsiperheiden huippu. Yli 10 000:lla naisella on lapsia iässä 26 ja tästä määrä kasvaa, kunnes taas saman verran naisia lasten kanssa on iässä 51 eli turvallisesti voidaan sanoa, että kolmikymppisillä naisilla on selvästi paremmat rahkeet selvitä pikkulapsiarjesta kuin parikymppisillä. Ihan normaalilla logiikallakin voi tajuta, että kaksikymppisenä olemme kaikki olleet hyvin erilaisia kuin nelikymppisenä. Osa saattaa kasvaa kumppanin kanssa samaan suuntaan mutta aika iso osa ei. Nuoren on tarkoituskin kasvaa, kehittyä ja kypsyä, löytää itsensä kokeilemalla omia siipiään. Kun aloittaa perheen tuolloin, on selvää että kasvaa, kehittyy ja kypsyy jonkun toisen määräämässä tahdissa tai ainakin niin että se toinen on otettava siinä sivussa huomioon, jos aikoo pitää lusikat samassa laatikossa jatkossakin. Voi olla, että niitä omia siipiä ei pääse kokeilemaan ja sen oman itsensä löytää sitten myöhemmin, usein eronneena. Iso osa näistä nuorista äideistä on toisella kierroksella kolmikymppisenä. Sekö tässä on tavoite? [/quote] Eronneiden iän keskiarvosta olikin kysymys, samoin kuin ensisynnyttäjien keskimääräisestä iästä.

[/quote]

Mistä tiedät, että noilla eronneilla parikymppisillä on lapsia? Vanhemmat ihmiset eroavat siinä missä nuoremmatkin, valitettavasti. Henk.koht. olisin huomattavan paljon mieluummin sinkkumarkkinoilla 35-vuotiaana kahden vanhemman (+10v) lapsen äitinä kuin nelikymppinen eronnut kahden pienen lapsen kanssa. Vanhempana ei sitten paranekaan erota, harva nelikymppinen mies haluaa ikäisensä naisen pienten lasten kanssa. 

[/quote]

Sen voi tietää siitä, että lukee tilastoja, jotka kertovat karua kieltään nuorena avioituneiden avioerotilastoista. Mitä nuorempana avioidutaan ja mitä nuorempana lapset tehdään, sitä suurempi on riski sille, että erohan siitä tulee.

[/quote]

Miten tämä sinua lohduttaa? Ihan samalla tavalla monet eivät eroa ja onnistuvat liitossaan, ovat loppuelämän yhdessä. Oletko kateellinen heille, jotka alkavat nuorena olemaan, saavat sen perinteisen okt:n, kaksi lasta ja kultaisennoutajan? Tosielämässähän kaikki vaikuttavat olevan tällaisille kansikuvapareille hieman kateellisia. Monet omat yliopistokaverini, jotka ovat olleet sinkkuja ikävuosina 25-30, eivät todellakaan ole eläneet mitään ihanaa matkailuelämää, vaan aika yksinäistä ja tylsää elämää. Matkailua toki, mutta kaikki ovat henkeen ja vereen metsästäneet miestä ihan epätoivoissaan jo, sitä on ollut melkoista seurata. 

[/quote]

En todellakaan ole kateellinen. Jo nuorena minusta tuntui ahdistavalta ne kaverit, jotka pokas miehen parikymppisinä ja sitten rakennettiin talo ja farmarivolvo ja pari lasta ja kerättiin jotain lautassarjaa ja leikittiin niin aikuista.

Onneksi on ollut vapaus valita toisenlanen elämä

[/quote]

Samaa mieltä. Nyt viisitoista vuotta myöhemmin joka ikinen niistä parikymppisenä aikuista leikkineistä omista kavereistani on eronnut ja toisella kierroksella. Kasvoivat erilleen, koska oli kasvu vielä kesken kun menivät yhteen.

[/quote]

olen erimieltä, jokainen joka nyt yli 30.v yrittää vauvaa, ravaavat jossain hoidoissa ja voivottelevat miksei vauvaa kuulu, ostavat jotain tikkuja apteekista ja pitävät ruokapäiväkirjaa. Seksin jälkeen laitetaan tyyny pyllyn alle että siittiöt valuvat sinne jne.. Tääläistä juttua siis kahvipöydässä, ei voi muuta kuin hiljaa itsekseenmiettiä että luojan kiitos sain lapset nuorena.

[/quote]

Höpöhöpö. Kaikki tuttuni, jotka alkoivat lapsen tekoon päälle 30v, saivat lapsen alkuun heti ekoilta kierroilta. Kten itsekin heti ekalla kierrolla, pillereiden lopetuksen jälkeen. Kukaan ei ole käynytssään hoidoissa. Ja hassua, vanhempana lapsenteon alaneet parit ovat yhdessä vielä nyt 20 vuodenkin päästä. Kun taas ne, jotka aloittivat lapsenteon parikymppisinä, vain yksi pari on yhdessä saman miehen kanssa

[/quote] kyllä sielä lapsettomuushoidossa juurikin näitä 30-35.v vuotiaita ravaa yhtämittaa, jos on onnistuttu yksi saamaan niin sitten itketään ettei sisarusta kuulu. Sitten kun se vauva tulee, niin tadaa elämässä ei ole mitään muuta ja kukaan muu ei osaa sitä hoitaa kuin. Minä minä minä ja mieskin on joku vieras ukko vaan, eihän sille nyt uskalla yksinään vauvaa jättää.. Usein sitten nämä ukkomiehet hakevat sitä seuraa netistä, sielä niitä ilmoja on, netti täynnä yli 30 pienen lapsen isä hakee "salaseuraa" [/quote]

Treffipalstoja selanneena voin todeta saman, harvoin kukaan nuori isä hakee "salaseuraa" Kyllä ne on kolmenkymmenen paremalla puolella olevat pikkulasten isät jotka ovat kyllästyneet liitoihinsa.

muutamaan tälläiseen olen tutustunutkin, vaimo 34.vee pyörittää paskarallia kotona ja ukko panee hotelleissa vieraita naisia.

[/quote]

Nuoret isät hakevat seuransa nuorisobaarien lihatiskeiltä tai vaimonsa kavereista. Vanhemmat isät ovat sen verran mukavuudenhaluisia, että käyttävät nettiä.

HÖH, OTAN PEKONII.

JA HAAHUILEN.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:54"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:47"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:42"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:24"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 20:46"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 20:40"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 20:36"][quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 19:02"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 08:03"]Thank god en tehnyt lapsia parikymppisenä. Syyt eroperheisiin on liian nuorena perustetuissa perheissä. Ihminen haluaa radikaalisti eri asioita parikymppisenä kuin kolmenkympin jälkeen, joten kriisit iskee päälle viimeistään siinä vaiheessa kun lapset ovat kouluikäisiä (jos ne on tehty parikymppisenä) ja silloin vanhempien ero jättää pahimmat traumat lapseen. Mutta tätähän se on, kun minä minä minä minä minä minä minä minä ehdin ensin tehdä lapset joten olen paras mamma. Haha! [/quote] Tilastoja kun katsotaan, niin eronneiden keski-ikä on 40-v ja eroja on eniten pikkulapsiperheissä. Ja kun ensisynnyttäjien ikä on noussut, niin tuollaisen logiikan myötä erojen olisi pitänyt vähentyä ei lisääntyä [/quote] Mikähän tilasto kyseessä? Tilastokeskuksen erotilastot iän mukaan jaoteltuina osoittavat, että 20-25-vuotiaat eroavat lähes kaksikertaa useammin kuin 40-45-vuotiaat ja edelleen 25-30-vuotiaat reilusti useammin kuin 35-40-vuotiaat. Lapsia on eniten ikähaarukalla 36-39 eli siinä on lapsiperheiden huippu. Yli 10 000:lla naisella on lapsia iässä 26 ja tästä määrä kasvaa, kunnes taas saman verran naisia lasten kanssa on iässä 51 eli turvallisesti voidaan sanoa, että kolmikymppisillä naisilla on selvästi paremmat rahkeet selvitä pikkulapsiarjesta kuin parikymppisillä. Ihan normaalilla logiikallakin voi tajuta, että kaksikymppisenä olemme kaikki olleet hyvin erilaisia kuin nelikymppisenä. Osa saattaa kasvaa kumppanin kanssa samaan suuntaan mutta aika iso osa ei. Nuoren on tarkoituskin kasvaa, kehittyä ja kypsyä, löytää itsensä kokeilemalla omia siipiään. Kun aloittaa perheen tuolloin, on selvää että kasvaa, kehittyy ja kypsyy jonkun toisen määräämässä tahdissa tai ainakin niin että se toinen on otettava siinä sivussa huomioon, jos aikoo pitää lusikat samassa laatikossa jatkossakin. Voi olla, että niitä omia siipiä ei pääse kokeilemaan ja sen oman itsensä löytää sitten myöhemmin, usein eronneena. Iso osa näistä nuorista äideistä on toisella kierroksella kolmikymppisenä. Sekö tässä on tavoite? [/quote] Eronneiden iän keskiarvosta olikin kysymys, samoin kuin ensisynnyttäjien keskimääräisestä iästä.

[/quote]

Mistä tiedät, että noilla eronneilla parikymppisillä on lapsia? Vanhemmat ihmiset eroavat siinä missä nuoremmatkin, valitettavasti. Henk.koht. olisin huomattavan paljon mieluummin sinkkumarkkinoilla 35-vuotiaana kahden vanhemman (+10v) lapsen äitinä kuin nelikymppinen eronnut kahden pienen lapsen kanssa. Vanhempana ei sitten paranekaan erota, harva nelikymppinen mies haluaa ikäisensä naisen pienten lasten kanssa. 

[/quote]

Sen voi tietää siitä, että lukee tilastoja, jotka kertovat karua kieltään nuorena avioituneiden avioerotilastoista. Mitä nuorempana avioidutaan ja mitä nuorempana lapset tehdään, sitä suurempi on riski sille, että erohan siitä tulee.

[/quote]

Miten tämä sinua lohduttaa? Ihan samalla tavalla monet eivät eroa ja onnistuvat liitossaan, ovat loppuelämän yhdessä. Oletko kateellinen heille, jotka alkavat nuorena olemaan, saavat sen perinteisen okt:n, kaksi lasta ja kultaisennoutajan? Tosielämässähän kaikki vaikuttavat olevan tällaisille kansikuvapareille hieman kateellisia. Monet omat yliopistokaverini, jotka ovat olleet sinkkuja ikävuosina 25-30, eivät todellakaan ole eläneet mitään ihanaa matkailuelämää, vaan aika yksinäistä ja tylsää elämää. Matkailua toki, mutta kaikki ovat henkeen ja vereen metsästäneet miestä ihan epätoivoissaan jo, sitä on ollut melkoista seurata. 

[/quote]

En todellakaan ole kateellinen. Jo nuorena minusta tuntui ahdistavalta ne kaverit, jotka pokas miehen parikymppisinä ja sitten rakennettiin talo ja farmarivolvo ja pari lasta ja kerättiin jotain lautassarjaa ja leikittiin niin aikuista.

Onneksi on ollut vapaus valita toisenlanen elämä

[/quote]

Samaa mieltä. Nyt viisitoista vuotta myöhemmin joka ikinen niistä parikymppisenä aikuista leikkineistä omista kavereistani on eronnut ja toisella kierroksella. Kasvoivat erilleen, koska oli kasvu vielä kesken kun menivät yhteen.

[/quote]

olen erimieltä, jokainen joka nyt yli 30.v yrittää vauvaa, ravaavat jossain hoidoissa ja voivottelevat miksei vauvaa kuulu, ostavat jotain tikkuja apteekista ja pitävät ruokapäiväkirjaa. Seksin jälkeen laitetaan tyyny pyllyn alle että siittiöt valuvat sinne jne.. Tääläistä juttua siis kahvipöydässä, ei voi muuta kuin hiljaa itsekseenmiettiä että luojan kiitos sain lapset nuorena.

[/quote]

Nyt alkoi kyllä kiinnostaa, että minkä alan työpaikassa on tuollaisia kahvipöytäjuttuja?

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:32"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:26"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:18"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:05"]Kyllä saa taas olla onnellinen omasta perheestään jonka sain nuorena, niin katkeraa tekstiä täällä ja ihme yleistystä:) no pääasia että itse olen onnellinen, mummomammat saa rauhassa yleistää ja haukkua jos se omaa oloa helpottaa:) [/quote] No et sä kyllä hirveän onnelliselta vaikuta, kun pitää noin selitellä. En muutenkaan ymmärrä, miksi juuri nuorena äidiksi tulleet ovat täällä niin karvat pystyssä puolustelemassa. Yli kolmekymppisinä äideiksi tulleitahan täällä on lähinnä haukuttu ja nimitelty. Koko aloitus perustuu siihen ja nyt sinäkin nimittelet mummomammaksi.

[/quote] Ai selitellä?!?? Totesin olevani onnellinen en selitellyt mitään:) mahtaa nyt ottaa liian koville jollain... [/quote]

Ai se, että sain elää monessa maassa, kouluttautua pitkälle, tehdä uraa, rakastua kunnolla ja hankkia perheen rakkaani kanssa? Eikä tarvinnut tyytyä siihen ensimmäiseen oman kylän poikaan, joka huomiota joskus sattui osoittamaan? 

Ei, eipä oikeastaan ota yhtään koville. ;) Mutta ymmärrän kyllä, että moni tyytyy elämässä vähempään, eikä se ole minulle ongelma. Kukin tyylillään.

[/quote]

ja kukas tässä nyt selittelee?;) hah hah

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:45"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:32"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:26"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:18"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:05"]Kyllä saa taas olla onnellinen omasta perheestään jonka sain nuorena, niin katkeraa tekstiä täällä ja ihme yleistystä:) no pääasia että itse olen onnellinen, mummomammat saa rauhassa yleistää ja haukkua jos se omaa oloa helpottaa:) [/quote] No et sä kyllä hirveän onnelliselta vaikuta, kun pitää noin selitellä. En muutenkaan ymmärrä, miksi juuri nuorena äidiksi tulleet ovat täällä niin karvat pystyssä puolustelemassa. Yli kolmekymppisinä äideiksi tulleitahan täällä on lähinnä haukuttu ja nimitelty. Koko aloitus perustuu siihen ja nyt sinäkin nimittelet mummomammaksi.

[/quote] Ai selitellä?!?? Totesin olevani onnellinen en selitellyt mitään:) mahtaa nyt ottaa liian koville jollain... [/quote]

Ai se, että sain elää monessa maassa, kouluttautua pitkälle, tehdä uraa, rakastua kunnolla ja hankkia perheen rakkaani kanssa? Eikä tarvinnut tyytyä siihen ensimmäiseen oman kylän poikaan, joka huomiota joskus sattui osoittamaan? 

Ei, eipä oikeastaan ota yhtään koville. ;) Mutta ymmärrän kyllä, että moni tyytyy elämässä vähempään, eikä se ole minulle ongelma. Kukin tyylillään.

[/quote]

ja kukas tässä nyt selittelee?;) hah hah

[/quote]

Samaa nauroin, nyt tais kolahtaa ja lujaa.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:46"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:45"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:32"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:26"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:18"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:05"]Kyllä saa taas olla onnellinen omasta perheestään jonka sain nuorena, niin katkeraa tekstiä täällä ja ihme yleistystä:) no pääasia että itse olen onnellinen, mummomammat saa rauhassa yleistää ja haukkua jos se omaa oloa helpottaa:) [/quote] No et sä kyllä hirveän onnelliselta vaikuta, kun pitää noin selitellä. En muutenkaan ymmärrä, miksi juuri nuorena äidiksi tulleet ovat täällä niin karvat pystyssä puolustelemassa. Yli kolmekymppisinä äideiksi tulleitahan täällä on lähinnä haukuttu ja nimitelty. Koko aloitus perustuu siihen ja nyt sinäkin nimittelet mummomammaksi.

[/quote] Ai selitellä?!?? Totesin olevani onnellinen en selitellyt mitään:) mahtaa nyt ottaa liian koville jollain... [/quote]

Ai se, että sain elää monessa maassa, kouluttautua pitkälle, tehdä uraa, rakastua kunnolla ja hankkia perheen rakkaani kanssa? Eikä tarvinnut tyytyä siihen ensimmäiseen oman kylän poikaan, joka huomiota joskus sattui osoittamaan? 

Ei, eipä oikeastaan ota yhtään koville. ;) Mutta ymmärrän kyllä, että moni tyytyy elämässä vähempään, eikä se ole minulle ongelma. Kukin tyylillään.

[/quote]

ja kukas tässä nyt selittelee?;) hah hah

[/quote] Samaa nauroin, nyt tais kolahtaa ja lujaa. [/quote]

Voi voi, naurua kyynelten läpi. Jaksuhali! Joo, ymmärrän kyllä että harmittaa kun toiset tuntuvat saavan elämässä kaiken, mutta elämä on valintoja. ;)

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:46"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:45"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:32"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:26"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:18"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:05"]Kyllä saa taas olla onnellinen omasta perheestään jonka sain nuorena, niin katkeraa tekstiä täällä ja ihme yleistystä:) no pääasia että itse olen onnellinen, mummomammat saa rauhassa yleistää ja haukkua jos se omaa oloa helpottaa:) [/quote] No et sä kyllä hirveän onnelliselta vaikuta, kun pitää noin selitellä. En muutenkaan ymmärrä, miksi juuri nuorena äidiksi tulleet ovat täällä niin karvat pystyssä puolustelemassa. Yli kolmekymppisinä äideiksi tulleitahan täällä on lähinnä haukuttu ja nimitelty. Koko aloitus perustuu siihen ja nyt sinäkin nimittelet mummomammaksi.

[/quote] Ai selitellä?!?? Totesin olevani onnellinen en selitellyt mitään:) mahtaa nyt ottaa liian koville jollain... [/quote]

Ai se, että sain elää monessa maassa, kouluttautua pitkälle, tehdä uraa, rakastua kunnolla ja hankkia perheen rakkaani kanssa? Eikä tarvinnut tyytyä siihen ensimmäiseen oman kylän poikaan, joka huomiota joskus sattui osoittamaan? 

Ei, eipä oikeastaan ota yhtään koville. ;) Mutta ymmärrän kyllä, että moni tyytyy elämässä vähempään, eikä se ole minulle ongelma. Kukin tyylillään.

[/quote]

ja kukas tässä nyt selittelee?;) hah hah

[/quote] Samaa nauroin, nyt tais kolahtaa ja lujaa. [/quote]

Selittäisitkö, meni vähän ohi, että mikä tässä voisi kolahtaa?

Huh, tämäkin ketju piti sitten avata! :D Elämä ei ole mustavalkoista, vaan onneksi harmaan eri sävyjä ;)

Itse löysin mieheni 16-vuotiaana, opiskelut oli kasassa 19-vuotiaana, esikoinen syntyi kun olin 20v. On tässä vuosien varrella tehty paljon töitä, saatu lisää lapsia, rakastettu ja vihattu toisiamme. Silti tämä yksikkö, perhe, on tärkeintä ja parasta mitä meille kummallekkaan on elämämme aikana tapahtunut.

Eletään siten, että itsellä on hyvä olla! :)

227 sitä vaikuttaakin fiksulta nuorelta äidiltä. NOT

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:22"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:18"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:05"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:54"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:47"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:42"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:24"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 20:46"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 20:40"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 20:36"][quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 19:02"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 08:03"]Thank god en tehnyt lapsia parikymppisenä. Syyt eroperheisiin on liian nuorena perustetuissa perheissä. Ihminen haluaa radikaalisti eri asioita parikymppisenä kuin kolmenkympin jälkeen, joten kriisit iskee päälle viimeistään siinä vaiheessa kun lapset ovat kouluikäisiä (jos ne on tehty parikymppisenä) ja silloin vanhempien ero jättää pahimmat traumat lapseen. Mutta tätähän se on, kun minä minä minä minä minä minä minä minä ehdin ensin tehdä lapset joten olen paras mamma. Haha! [/quote] Tilastoja kun katsotaan, niin eronneiden keski-ikä on 40-v ja eroja on eniten pikkulapsiperheissä. Ja kun ensisynnyttäjien ikä on noussut, niin tuollaisen logiikan myötä erojen olisi pitänyt vähentyä ei lisääntyä [/quote] Mikähän tilasto kyseessä? Tilastokeskuksen erotilastot iän mukaan jaoteltuina osoittavat, että 20-25-vuotiaat eroavat lähes kaksikertaa useammin kuin 40-45-vuotiaat ja edelleen 25-30-vuotiaat reilusti useammin kuin 35-40-vuotiaat. Lapsia on eniten ikähaarukalla 36-39 eli siinä on lapsiperheiden huippu. Yli 10 000:lla naisella on lapsia iässä 26 ja tästä määrä kasvaa, kunnes taas saman verran naisia lasten kanssa on iässä 51 eli turvallisesti voidaan sanoa, että kolmikymppisillä naisilla on selvästi paremmat rahkeet selvitä pikkulapsiarjesta kuin parikymppisillä. Ihan normaalilla logiikallakin voi tajuta, että kaksikymppisenä olemme kaikki olleet hyvin erilaisia kuin nelikymppisenä. Osa saattaa kasvaa kumppanin kanssa samaan suuntaan mutta aika iso osa ei. Nuoren on tarkoituskin kasvaa, kehittyä ja kypsyä, löytää itsensä kokeilemalla omia siipiään. Kun aloittaa perheen tuolloin, on selvää että kasvaa, kehittyy ja kypsyy jonkun toisen määräämässä tahdissa tai ainakin niin että se toinen on otettava siinä sivussa huomioon, jos aikoo pitää lusikat samassa laatikossa jatkossakin. Voi olla, että niitä omia siipiä ei pääse kokeilemaan ja sen oman itsensä löytää sitten myöhemmin, usein eronneena. Iso osa näistä nuorista äideistä on toisella kierroksella kolmikymppisenä. Sekö tässä on tavoite? [/quote] Eronneiden iän keskiarvosta olikin kysymys, samoin kuin ensisynnyttäjien keskimääräisestä iästä.

[/quote]

Mistä tiedät, että noilla eronneilla parikymppisillä on lapsia? Vanhemmat ihmiset eroavat siinä missä nuoremmatkin, valitettavasti. Henk.koht. olisin huomattavan paljon mieluummin sinkkumarkkinoilla 35-vuotiaana kahden vanhemman (+10v) lapsen äitinä kuin nelikymppinen eronnut kahden pienen lapsen kanssa. Vanhempana ei sitten paranekaan erota, harva nelikymppinen mies haluaa ikäisensä naisen pienten lasten kanssa. 

[/quote]

Sen voi tietää siitä, että lukee tilastoja, jotka kertovat karua kieltään nuorena avioituneiden avioerotilastoista. Mitä nuorempana avioidutaan ja mitä nuorempana lapset tehdään, sitä suurempi on riski sille, että erohan siitä tulee.

[/quote]

Miten tämä sinua lohduttaa? Ihan samalla tavalla monet eivät eroa ja onnistuvat liitossaan, ovat loppuelämän yhdessä. Oletko kateellinen heille, jotka alkavat nuorena olemaan, saavat sen perinteisen okt:n, kaksi lasta ja kultaisennoutajan? Tosielämässähän kaikki vaikuttavat olevan tällaisille kansikuvapareille hieman kateellisia. Monet omat yliopistokaverini, jotka ovat olleet sinkkuja ikävuosina 25-30, eivät todellakaan ole eläneet mitään ihanaa matkailuelämää, vaan aika yksinäistä ja tylsää elämää. Matkailua toki, mutta kaikki ovat henkeen ja vereen metsästäneet miestä ihan epätoivoissaan jo, sitä on ollut melkoista seurata. 

[/quote]

En todellakaan ole kateellinen. Jo nuorena minusta tuntui ahdistavalta ne kaverit, jotka pokas miehen parikymppisinä ja sitten rakennettiin talo ja farmarivolvo ja pari lasta ja kerättiin jotain lautassarjaa ja leikittiin niin aikuista.

Onneksi on ollut vapaus valita toisenlanen elämä

[/quote]

Samaa mieltä. Nyt viisitoista vuotta myöhemmin joka ikinen niistä parikymppisenä aikuista leikkineistä omista kavereistani on eronnut ja toisella kierroksella. Kasvoivat erilleen, koska oli kasvu vielä kesken kun menivät yhteen.

[/quote]

olen erimieltä, jokainen joka nyt yli 30.v yrittää vauvaa, ravaavat jossain hoidoissa ja voivottelevat miksei vauvaa kuulu, ostavat jotain tikkuja apteekista ja pitävät ruokapäiväkirjaa. Seksin jälkeen laitetaan tyyny pyllyn alle että siittiöt valuvat sinne jne.. Tääläistä juttua siis kahvipöydässä, ei voi muuta kuin hiljaa itsekseenmiettiä että luojan kiitos sain lapset nuorena.

[/quote]

Höpöhöpö. Kaikki tuttuni, jotka alkoivat lapsen tekoon päälle 30v, saivat lapsen alkuun heti ekoilta kierroilta. Kten itsekin heti ekalla kierrolla, pillereiden lopetuksen jälkeen. Kukaan ei ole käynytssään hoidoissa. Ja hassua, vanhempana lapsenteon alaneet parit ovat yhdessä vielä nyt 20 vuodenkin päästä. Kun taas ne, jotka aloittivat lapsenteon parikymppisinä, vain yksi pari on yhdessä saman miehen kanssa

[/quote] kyllä sielä lapsettomuushoidossa juurikin näitä 30-35.v vuotiaita ravaa yhtämittaa, jos on onnistuttu yksi saamaan niin sitten itketään ettei sisarusta kuulu. Sitten kun se vauva tulee, niin tadaa elämässä ei ole mitään muuta ja kukaan muu ei osaa sitä hoitaa kuin. Minä minä minä ja mieskin on joku vieras ukko vaan, eihän sille nyt uskalla yksinään vauvaa jättää.. Usein sitten nämä ukkomiehet hakevat sitä seuraa netistä, sielä niitä ilmoja on, netti täynnä yli 30 pienen lapsen isä hakee "salaseuraa" [/quote]

Treffipalstoja selanneena voin todeta saman, harvoin kukaan nuori isä hakee "salaseuraa" Kyllä ne on kolmenkymmenen paremalla puolella olevat pikkulasten isät jotka ovat kyllästyneet liitoihinsa.

muutamaan tälläiseen olen tutustunutkin, vaimo 34.vee pyörittää paskarallia kotona ja ukko panee hotelleissa vieraita naisia.

[/quote]

Parikymppisinä isäksi tulleethan ei koskaan petä :DDDD

Nääh, mua ei niinkään lapset kiinnosta. Haluaisin aina vain haahuilla :) t.25v

Minä olen niin onnellinen, kun löysin miehen nuorena. Ei ole tarvinnut jakaa itseään kaikille epätoivoisena, vaan olen voinut olla yhden miehen nainen. Mies on aika paljon vanhempi, joten miehen ei tarvitse edes hakea nuorta naista itselleen, koska hänellä on se jo kotona ;)

Miehen ex-vaimo on juuri sellainen rupuinen ämmä, joka keskittyi lapsiin niin, että mies ei jaksanut olla pelkkä isä, vaan halusi muutakin. Jopa seksiä, kuten minun kanssani saa. Exältä meni kuulemma jalat ristiin heti, kun lapset oli saatu.

Moni kaverini on kateellinen minulle, koska olen löytänyt hyvän miehen ja saan elää hyvää elämää kahden lapsen kotiäitinä, eikä ole kiire töihin, vaan mies on luvannut pitää minusta, nuoresta vaimostaan huolen.

Joten mummomammat, kannattaa olla varovainen, ettei nuori nainen vie miestänne ;)

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:49"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:46"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:45"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:32"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:26"] [quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:18"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 22:05"]Kyllä saa taas olla onnellinen omasta perheestään jonka sain nuorena, niin katkeraa tekstiä täällä ja ihme yleistystä:) no pääasia että itse olen onnellinen, mummomammat saa rauhassa yleistää ja haukkua jos se omaa oloa helpottaa:) [/quote] No et sä kyllä hirveän onnelliselta vaikuta, kun pitää noin selitellä. En muutenkaan ymmärrä, miksi juuri nuorena äidiksi tulleet ovat täällä niin karvat pystyssä puolustelemassa. Yli kolmekymppisinä äideiksi tulleitahan täällä on lähinnä haukuttu ja nimitelty. Koko aloitus perustuu siihen ja nyt sinäkin nimittelet mummomammaksi.

[/quote] Ai selitellä?!?? Totesin olevani onnellinen en selitellyt mitään:) mahtaa nyt ottaa liian koville jollain... [/quote]

Ai se, että sain elää monessa maassa, kouluttautua pitkälle, tehdä uraa, rakastua kunnolla ja hankkia perheen rakkaani kanssa? Eikä tarvinnut tyytyä siihen ensimmäiseen oman kylän poikaan, joka huomiota joskus sattui osoittamaan? 

Ei, eipä oikeastaan ota yhtään koville. ;) Mutta ymmärrän kyllä, että moni tyytyy elämässä vähempään, eikä se ole minulle ongelma. Kukin tyylillään.

[/quote]

ja kukas tässä nyt selittelee?;) hah hah

[/quote] Samaa nauroin, nyt tais kolahtaa ja lujaa. [/quote]

Voi voi, naurua kyynelten läpi. Jaksuhali! Joo, ymmärrän kyllä että harmittaa kun toiset tuntuvat saavan elämässä kaiken, mutta elämä on valintoja. ;)

[/quote]

hei lakkaa nyt jo skitsoomasta tai selitettelemästä, minä totesin vain ekassa viestissäni olevani onnellinen, harmittiko se sinua todella noin paljon?

kielsit minua selittämästä ja seuraavassa voestissä suu vaadossa paasaat elämäntarinasi, jokaei minua kiinosta pätkääkään, ei harmita eikä kiinosta, kuten sanoin pääasia että minä olen onnellinen.

omaa viestiäsi lainaten " et taida kovin onnellinen olla kun tarvii täällä selitellä" 

hah hah

Baarissa työskentelevänä olen nähnyt aika paljon asiakkaita, joista tulee kantiksia ja jotka kertovat elämästään ja tarinat tulevat tutuiksi. Voin kertoa, että 30-40-vuotias uutta nuoruutta elävä teini-ikäisten lasten yh-äiti, jonka teinit ovat ihan heitteillä "koska ne on jo itsenäisiä" on huomattavasti surullisempi tapaus kuin vaikka 20-30-vuotias lapseton opiskelija, joita baareissa myös pyörii. Monet miehet myös surutta käyttävät näitä uutta nuoruutta eläviä hyväkseen. Eli kyllä se monilla näkyy, että joku osa elämästä on sittenkin jäänyt elämättä eikä sitä aikaa enää saa kuitenkaan takaisin enää tuon ikäisenä, vaikka ite niin kuvittelisi.  Mies38

Nuorena äidiksi tulleista tulee niitä "korkkarit kattoon, supernaiset, sielunsiskot, tänään mennään bilettämään glittertoppi päällä, uuh uuh, mikä puuma olenkaan"

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 23:01"]

Minä olen niin onnellinen, kun löysin miehen nuorena. Ei ole tarvinnut jakaa itseään kaikille epätoivoisena, vaan olen voinut olla yhden miehen nainen. Mies on aika paljon vanhempi, joten miehen ei tarvitse edes hakea nuorta naista itselleen, koska hänellä on se jo kotona ;)

Miehen ex-vaimo on juuri sellainen rupuinen ämmä, joka keskittyi lapsiin niin, että mies ei jaksanut olla pelkkä isä, vaan halusi muutakin. Jopa seksiä, kuten minun kanssani saa. Exältä meni kuulemma jalat ristiin heti, kun lapset oli saatu.

Moni kaverini on kateellinen minulle, koska olen löytänyt hyvän miehen ja saan elää hyvää elämää kahden lapsen kotiäitinä, eikä ole kiire töihin, vaan mies on luvannut pitää minusta, nuoresta vaimostaan huolen.

Joten mummomammat, kannattaa olla varovainen, ettei nuori nainen vie miestänne ;)

[/quote]

Kuka olisi kateellinen uusperhehelvetistä ja vamppaamastasi käytetystä miehestä, jolla oli jo perhe?

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 23:01"]

Minä olen niin onnellinen, kun löysin miehen nuorena. Ei ole tarvinnut jakaa itseään kaikille epätoivoisena, vaan olen voinut olla yhden miehen nainen. Mies on aika paljon vanhempi, joten miehen ei tarvitse edes hakea nuorta naista itselleen, koska hänellä on se jo kotona ;)

Miehen ex-vaimo on juuri sellainen rupuinen ämmä, joka keskittyi lapsiin niin, että mies ei jaksanut olla pelkkä isä, vaan halusi muutakin. Jopa seksiä, kuten minun kanssani saa. Exältä meni kuulemma jalat ristiin heti, kun lapset oli saatu.

Moni kaverini on kateellinen minulle, koska olen löytänyt hyvän miehen ja saan elää hyvää elämää kahden lapsen kotiäitinä, eikä ole kiire töihin, vaan mies on luvannut pitää minusta, nuoresta vaimostaan huolen.

Joten mummomammat, kannattaa olla varovainen, ettei nuori nainen vie miestänne ;)

[/quote]

Erikoista, että pidät sitä jotenkin positiivisena juttuna, että sulla on tiedossa ura kouluttamattomana ja työttömänä yh-äippänä sitten 10 vuoden kuluttua, kun sustakin on tullut mummoäiti ikäsi puolesta. Siinä vaiheessahan kotona ei odota enää nuori nainen vaan mummo, ja se nuori nainen on hankittava jostain muualta.

Kun on tyytyväinen omiin valintoihinsa, ei ole tarvetta arvostella toisella tavalla valinneita.

[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:07"]Myös keskenmenoja, riskiraskauksia, ylipainoa on enemmän kuin nuoremmilla. Myös riski saada kehitysvammainen lapsi kasvaa. Ja lapsettomuushoidot ovat yleisempiä.
[/quote]

Nämä ovat valitettavasti tilastojen toinen puoli. On tietenkin hyvä asia, että elämänkokemusta on, mutta riski sektioon tai imukuppisynnytykseen on myös kohonnut lähes kaksinkertaiseksi ja lasten riski saada hapenpuute tai äkillinen kuolema. Ehkäpä nuokin asiat kestää paremmin, jos riskin on ottanut.