Te, jotka olette saaneet lapset vasta 30-35-vuotiaana!

Voiko vastata vaikka muija oli jo 36v kun saatiin eka penska?
kesken meinasi mennä,hätäsektio 31+3,lapsi kuitenkin terve ja reipas vähän vaille 3v.
Serkut on 19,18 ja 15v

Ap kysyi mitä olen tehnyt ennen kuin sain lapsia (esikoiseni sain 31-vuotiaana). Kirjoitin ylioppilaaksi vasta 19-vuotiaana, kävin yo-pohjaisen ammattikoulun ja pätkätöissä 21-vuotiaaksi, suoritin ammattikorkeakoulututkinnon (opiskeluajan työskennellen pätkätöissä 25-35 h/vko) 26-vuotiaana ja myönnän että opintoaika venyi mm. siksi että hautasin näinä vuosina molemmat vanhempani, lähdin ulkomaille töihin ja etenin urallani seuraavat kolme vuotta, palasin Suomeen ja aloitin opiskelun yliopistossa. Kahden vuoden ajan sitten opiskelin, kävin töissä ja seurustelin mieheni kanssa, jonka tapasin yliopistolla. Tutkinto jäi kesken, parisuhde jatkui ja lapsi syntyi. Nykyään useampia lapsia, itse kotiäitinä ja mies yrittäjä. Eihän tätä miksikään timmanttitulostaulukoksi voi kutsua :D Vieläkin välillä mietin mitä pitäisi ruveta työkseen tekemään, mutta tällaiseksi haahuiluelämäksi niin kiinnostavaa, elämänmakuista ja välillä aika onnellistakin on kyllä ollut! Kiitos kysymästä :)

En ymmärrä että nämä 20 vuotiaina äidiksi tulleet iloitsevat siitä että lapset on pois jaloista..ikään kuin taakkana ollut.
Minulle ei koskaan ole käynyt mielessäkään että lapseni olisivat tiellä tai harmittanut etten pääse elokuviin yms..

Sinulla näyttää ainakin henkisen pääoman osalta olevan haahuilua ja repaleisuutta. Pata kattilaa soimaa.

Ap, oleto tyhmä, yksinkertainen vai ajattelematon? Ihmisillä nyt vain sattuu olemaan erilaisia elämäntilanteita. Ei esim. työuran repaleisuus ole aina mitään haahuilua, vaan voi johtua olosuhteista. Ja esim. minä en voinut saada lapsia 20-24 -vuotiaana, koska en silloin ollut vielä edes tavannut miestäni! Ei elämä kulje siten, että tilataan asiat tapahtuvaksi tiettyyn aikaan. Ei se vain mene niin todellisuudessa.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 00:05"][quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 23:47"]

No sä olet vaihtanut vaippoja kun toiset on pitäneet hauskaa. Harmittaako?

[/quote]

Mä ainakin pidän hauskaa nyt, kun muut vaihtaa vaippoja.

Ohis, joka saanut lapset nuorena ja elää nyt 35-vuotiaana helppoa ja mukavaa elämää isojen lasten kanssa
[/quote]
Lähdetkö nyt vaihtoon ja nautit rennosta opiskelijaelämästä?

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:58"]Niin se vaan nykyisin menee. Onneksi. Kyllä 3kymppinen on selkeästi valmiimpi äidiksi kuin 2kymppinen. Ensisynnyttäjien keski-ikä on 28-vuotta. Itse sain esikoiseni 31-vuotiaana. Sitä ennen opiskelin, kävin töissä ja rilluttelin. Ei ole eikä tule toista nuoruuden kaipuunta. Talous on kunnossa, oma pää on kunnossa.

Jos olisi käynyt toisin, en varmaan silti valittaisi. Ei sitä silloin tajuaisi kuinka keskenkasvuinen äiti olisi ollut
[/quote]

.. mutta joku sinussa silti siinä kyrsii, koska koet olevasi oikea henkilö arvioimaan toisten kypsyyttä vain oman kokemuksesi perusteella? Älä itke, mutta todella rajoittunut olet, etkä kovinkaan kypsä ja hyvä äidiksi vieläkään.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 10:30"]Ainoa asia, mikä minua ihmetyttää nuorena lapsensa tehneissä. Tämä siunailu, että voi voi, kun itse olen jo isojen lapsien äiti ja muut joutuu vasta vaihtelemaan vaippaa, eikä pääse mihinkään.

Ei ole tullut mieleen, että vanhempana sitä nauttii siitä omien lapsien hoidosta ja vaipan vaihdosta, eikä ole kiire mihinkään. Ei koe, että lapsi olisi palllo jalassa, mikä pitäisi saada äkkiä kasvamaan ja pois jaloista, että pääsisi elämään omaa elämää. Lapset juuri ovat sitä elämää.
[/quote]

Kyllä lastenhoidosta nauttii nuorena myös, mutta lasten kasvaminen isoiksi on aina hämmentävää. Huomaat kyllä sitten ;-)

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:52"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:58"]Niin se vaan nykyisin menee. Onneksi. Kyllä 3kymppinen on selkeästi valmiimpi äidiksi kuin 2kymppinen. Ensisynnyttäjien keski-ikä on 28-vuotta. Itse sain esikoiseni 31-vuotiaana. Sitä ennen opiskelin, kävin töissä ja rilluttelin. Ei ole eikä tule toista nuoruuden kaipuunta. Talous on kunnossa, oma pää on kunnossa.   Jos olisi käynyt toisin, en varmaan silti valittaisi. Ei sitä silloin tajuaisi kuinka keskenkasvuinen äiti olisi ollut [/quote] .. mutta joku sinussa silti siinä kyrsii, koska koet olevasi oikea henkilö arvioimaan toisten kypsyyttä vain oman kokemuksesi perusteella? Älä itke, mutta todella rajoittunut olet, etkä kovinkaan kypsä ja hyvä äidiksi vieläkään.

[/quote]

Hupsis, kalikka taisi kalahtaa? :D En ole tuo lainattu, mutta kyllähän sen sanoo terve järki, että kolmekymppinen on keskimäärin paljon kypsempi äidiksi kuin parikymppinen. Oma äitini oli parikymppinen kun minut sai, joten minulla on aiheesta omakohtaista kokemusta. Ihana ja rakas ihminen, mutta päätin, etten tee lapsia kun opinnot ovat kesken, eikä varaa rahoittaa lapselle harrastuksia tai juuri muutakaan.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 08:03"]Thank god en tehnyt lapsia parikymppisenä. Syyt eroperheisiin on liian nuorena perustetuissa perheissä. Ihminen haluaa radikaalisti eri asioita parikymppisenä kuin kolmenkympin jälkeen, joten kriisit iskee päälle viimeistään siinä vaiheessa kun lapset ovat kouluikäisiä (jos ne on tehty parikymppisenä) ja silloin vanhempien ero jättää pahimmat traumat lapseen.

Mutta tätähän se on, kun minä minä minä minä minä minä minä minä ehdin ensin tehdä lapset joten olen paras mamma. Haha!
[/quote]

Tilastoja kun katsotaan, niin eronneiden keski-ikä on 40-v ja eroja on eniten pikkulapsiperheissä. Ja kun ensisynnyttäjien ikä on noussut, niin tuollaisen logiikan myötä erojen olisi pitänyt vähentyä ei lisääntyä

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:56"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:52"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 08:58"]Niin se vaan nykyisin menee. Onneksi. Kyllä 3kymppinen on selkeästi valmiimpi äidiksi kuin 2kymppinen. Ensisynnyttäjien keski-ikä on 28-vuotta. Itse sain esikoiseni 31-vuotiaana. Sitä ennen opiskelin, kävin töissä ja rilluttelin. Ei ole eikä tule toista nuoruuden kaipuunta. Talous on kunnossa, oma pää on kunnossa.   Jos olisi käynyt toisin, en varmaan silti valittaisi. Ei sitä silloin tajuaisi kuinka keskenkasvuinen äiti olisi ollut [/quote] .. mutta joku sinussa silti siinä kyrsii, koska koet olevasi oikea henkilö arvioimaan toisten kypsyyttä vain oman kokemuksesi perusteella? Älä itke, mutta todella rajoittunut olet, etkä kovinkaan kypsä ja hyvä äidiksi vieläkään.

[/quote]

Hupsis, kalikka taisi kalahtaa? :D En ole tuo lainattu, mutta kyllähän sen sanoo terve järki, että kolmekymppinen on keskimäärin paljon kypsempi äidiksi kuin parikymppinen. Oma äitini oli parikymppinen kun minut sai, joten minulla on aiheesta omakohtaista kokemusta. Ihana ja rakas ihminen, mutta päätin, etten tee lapsia kun opinnot ovat kesken, eikä varaa rahoittaa lapselle harrastuksia tai juuri muutakaan.

[/quote]

Olen samaa mieltä, että äitisi on epäonnistunut aika pahasti kasvatustyössään. Itse olen saanut lapseni juuri keskiarvoiässä aikanani, mutta koska työskentelen perheiden parissa, näen koko kirjon vanhempien ikähaarukassa. Valitettavasti äidin ikä ei korreloi "hyvyyteen" vanhempana tai kypsyyteen automaattisesti.

On nuoria vanhempia, jotka hoitavat uskomattoman hyvin vanhemmuutensa ja ovat kypsiä vanhemmiksi. Ja taas vanhempia äitejä, joiden voi olla todella vaikeaa sopeutua lapsensa tarpeisiin tai antaa hänelle aikaa.

Minusta tämä keskustelu on aina yhtä oudosti värittynyttä.

Yleensä ne joiden oma lapsuus on ollut hyvä ja tasapainoinen, osaavat itsekin antaa sitä, mitä ovat saaneet. Heillä ei ole tarvetta yrittää nostaa omaa egoaan tai arvostella kenenkään elämään liittyviä valintoja.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 19:13"]

Yleensä ne joiden oma lapsuus on ollut hyvä ja tasapainoinen, osaavat itsekin antaa sitä, mitä ovat saaneet. Heillä ei ole tarvetta yrittää nostaa omaa egoaan tai arvostella kenenkään elämään liittyviä valintoja.

[/quote]

Tai ne, jotka ovat käsitelleet lapsuutensa traumat ilman, että tarvitsee tuomita yhtään ketään yksittäisten asioiden perusteella...

Ap elät naurettavassa omassa kuplassasi. Aivan kuin sun elämänkulkusi olisi ainoa oikea.

Mä opiskelin ja nautin nuoruudesta, miehistä, vapaudesta matkustelusta ja ystävistä 26-vuotiaaksi. Sit löysin mieheni ja sain lapseni 27-vuotiaana. Olisin kuitenkin voinut elää perheetöntä elämää kolmikymppiseksi aivan yhtä hyvin.

Ei kaikkien elämäntarkoitus ole saada lapsia nuorena todellakaan! Tai ei kaikki odota lasten kasvua isoksi! Nyt kolmikymppisenä mä nautin pienistä lapsistani sydämeni kyllyydestä.

Haahuiluelämää? Niinkuin lapset olisivat ainoastaan hyvä syy elää? Ohhoh, oletpas hauska :)

No ihan suoraan sanottuna ryypännyt ja elänyt sossun rahoilla. Välillä kävin jossain höpöhöpökurssilla.

Sitä kutsutaan vapaudeksi.

[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 20:34"]

Haahuiluelämää? Niinkuin lapset olisivat ainoastaan hyvä syy elää? Ohhoh, oletpas hauska :)

[/quote]Hauska on niin kiltisti sanottu näin tyhmästä ihmisestä.

Minä ainakin biletin 30-vuotiaaksi asti ja aloin vasta sen jälkeen opiskelee. Ja perheen perustaminenkin on suunnitelmissa.

[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 20:36"]

[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 20:34"]

Haahuiluelämää? Niinkuin lapset olisivat ainoastaan hyvä syy elää? Ohhoh, oletpas hauska :)

[/quote]Hauska on niin kiltisti sanottu näin tyhmästä ihmisestä.

[/quote]

Mä olen kiltti :)