Lue keskustelun säännöt.
Mites kun lapsi/nuori ei halua syödä laittamaasi ruokaa ja huutaa nälkää, niin teettekö uuden ruoan?
Tai annatteko lapsen/nuoren käydä kaupassa tai grillillä hakemassa itselleen mieluista ruokaa? Itselläni on nirso 12-vuotias joka syö todella rajoitetusti tyyliin makaronia ja pekonia. Ei vihanneksia tai hedelmiä. Hän ei myöskään ota itsenäisesti mitään kaapista. Ei voitele edes leipää. Jotain neurologisia on taustalla epäilyni mukaan. Ruoan rakenne on tärkeää. Ruoka-aineiden pitä olla erillään, mikään ei saa olla sekoitettu keskenään. Yhden epämääräisen näköisen mausteen tai perunanpalan perusteella lapsi jättää koko annoksen syömättä. Huutaa kuin riivattu jos uutta ruokaa ei laita tilalle ja haukkuu ku sipääksi. En ole laittanut uutta ruokaa. Lopulta lapsi huutaa ja raivoaa itsensä uneen.
Kommentit (437)
Jos se onkinpervo!
Remmi laulamaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä syödään monipuolisesti, myös niitä ei niin lemppareita ja lapset on jokainen saanut valita yhden ruuan mitä eivät syö🙂Silloin saa muuta..meillä on pöydässä aina vihannesta/hedelmää/leipää/maitoa ja jos nyt vaikka olisi hernaria niin sitäsitten ottavat vähän ja muuta lisäksi. Pöydässä ei puhuta, että tuoka on pahaa ja sitä ei haukuta. Pyrin myös tuohon, että viikossa on niitä ns.varmoja ruokia tarjolla jotka kelpaavat kaikille.
Nyt ihan viimeistään yhteys lastensuojeluun, ja lääkäriin. Molempiin paikkoihin, jotta lastensuojelussa osaavat olla hollilla jos lapselle tarvitaan jossain vaiheessa laitospaikka.
Mulla oli tuollainen ihan samanlainen lapsi, ei toki haukkunut minua, mutta kaikki oli vaikeaa. Ikävuodet 13-18 olivat pelkkää kaaosta, eikä hän saanut opiskeltua mitään peruskolulun jälkeen. Nyt alkaa jo tasaantumaan, mutta edelleen on se alkuperäinen vamma siellä päässä, joka ei poistu koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsillani oli jonkinlainen nirsoiluvaihe, mäkään en tehnyt "pataljoonasoppaa" vaan raaka-aineet oli varsin erillään. En esim tehnyt sekoitettua salaattia vaan erikseen oli esim jäävuorisalaattia, erikseen kurkkua, erikseen tomaattia jne. Perunat erikseen, lihapullat erikseen ja kastike erikseen. Siitä sai sitten ottaa vain niitä, mitä halusi. Eskari-ikäisenä kuopus yhtäkkiä keksi, ettei syö sipulia. Okei, en laittanut sipulia paloina mihinkään vaan soseutin sipulin. Hyvin upposi. Ymmärrän, että joskus voi ihan vaan tekstuuri tuntua suussa epämiellyttävältä. Mulla on vielä aikuisena sillin kohdalla tämä, mutta voin kyllä syödä silliäkin, jos se on hyvin hyvin pieneksi silputtua eli nk "sillikaviaaria".
Tuo, että lapsesi ei syö mitään kasviksia, on jo ravitsemuksellinen ongelma. Kai hän on saanut kuitenkin jotain monivitamiinivalmisteita, jos ruoka on ravintoköyhää?
Mielenkiinnosta kysyn, että lapsillasiko oli 12-vuotiaana nirsoiluvaihe, jonka takia aloti laittamaan salaatin ja kurkun erikseen?
En todellakaan tee. Eikä tarjota muita vaihtoehtoja, sellaisella ampuu vaan itseään jalkaan. En ala montaa ruokaa laittamaan. Lasten toiveita kyllä kuullaan, mutta joka päivä ei voi syödä spagettia ja lihapullia. Kyllä se ruoka alkaa kelvata jossain vaiheessa, kun on tarpeeksi nälkä. Jos ei ala, niin lääkäriin kipinkapin. Sitten on jostain vakavammmasta, kuin nirsoilusta tai kiukuttelusta kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä syödään monipuolisesti, myös niitä ei niin lemppareita ja lapset on jokainen saanut valita yhden ruuan mitä eivät syö🙂Silloin saa muuta..meillä on pöydässä aina vihannesta/hedelmää/leipää/maitoa ja jos nyt vaikka olisi hernaria niin sitäsitten ottavat vähän ja muuta lisäksi. Pöydässä ei puhuta, että tuoka on pahaa ja sitä ei haukuta. Pyrin myös tuohon, että viikossa on niitä ns.varmoja ruokia tarjolla jotka kelpaavat kaikille.
Voi miten ihanan helppoa, kun ei ole erityislasta sinulla :)
Kuulostaa siltä että lapsi joko henkisesti erittäin vajaa ja kannattaa viedä hoitoon tai sitten ette osaa kasvattaa laisinkaan..
Itsekkin olin nirso lapsena ja edelleen, en kylläkään tuolla tasolla.. Lähinnä en tykkää esim porkkanalaatikosta mutta porkkanoista kyllä eli vaan koostumus/maku nirsoilua.. Jos pelkkää porkkanalaatikkoa tarjottaisiin jouluna niin varmasti nälässä söisin. Oli myös lapsesta asti opetettu/pakotettu syömään lautanen tyhjäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on lapsi joka on tosi nirso. Ollut aina. Maistaa, mutta epäröi aika pitkään sitäkin. Hänellä on adhd ja siihen kun liittyy aistiyliherkkyydet jne. niin ymmärrän kyllä. Hänen mielestään todella moni ruoka tuntuu oudolta suussa tai siinä on hassu maku. Lasta itseäänkin harmittaa välillä, kun hän tahtoisi kovasti esim. sushista tykätä (hän maistelee sitä aina ihan innoissaan, että josko tällä kertaa olisi hyvää), mutta kun ei niin ei. Eli jos tiedän että ruoka on sellasta jota lapsi ei vaan voi syödä, niin varaan hälle muuta. Asenteessa kun ei siis ole vikaa, vaan aisteissa.
En, enkä anna kyllä rahaa mihinkään grillekkään. Kyllä nälkä porsaan kotiin ajaa, ja kun on vähän nälkäinen se ei-niin-hyvä-ruoka voikin yhtäkkiä olla ihan syötävää. Toki mun lapset on ihan terveitä eli kaikkien autististen lapsien vanhemmat voi kaivaa ne vesimelonit nenästään, heidän arkeensa en osaa kommentoida yhtään mitään. Puhun vain omista lapsistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En laita uutta. Syö sitä mitä on tai ei syö. Saa valita aivan itse. Minä en diktaattorina määrää mitä syödään ja kyselen aina mitä halutaan ruuaksi ennen kuin kauppaan menen, mutta meillä syödään muutakin kuin yhden perheenjäsenen lempiruokia joka päivä. Jos olen kuumeessa tai meillä on kiire jonnekin syödään sitä mitä minä ehdin tai jaksan laittaa (vanhin on 16 ja kokkaa myös joskus näissä tilanteissa). Keskimmäinen lapsi on tosi nirso ja söis vaan paria asiaa, jos sais valita. On jo 9 ja yltää käyttämään hellaa vaaratta, että jos se tehty ei ruoka kelpaa niin voi tehdä nuudeleita tai käydä itse ostamassa kuukausirahoillaan mieleiset ainekset ja kokata. Mun ruokia ei ole pakko syödä, mutta minä en hypi yhden mukulan pillin mukaan kahden muun kustannuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä syödään monipuolisesti, myös niitä ei niin lemppareita ja lapset on jokainen saanut valita yhden ruuan mitä eivät syö🙂Silloin saa muuta..meillä on pöydässä aina vihannesta/hedelmää/leipää/maitoa ja jos nyt vaikka olisi hernaria niin sitäsitten ottavat vähän ja muuta lisäksi. Pöydässä ei puhuta, että tuoka on pahaa ja sitä ei haukuta. Pyrin myös tuohon, että viikossa on niitä ns.varmoja ruokia tarjolla jotka kelpaavat kaikille.
Voi miten ihanan helppoa, kun ei ole erityislasta sinulla :)
Toisilla elämä on helppoa. Ei ole vakavia allergioita/yliherkkyyksiä/intoleransseja, ei ole imeytymishäiriöitä, ei ole neuropuolen ongelmia.
En varmaan osaisi edes tehdä enää tavallisesti ruokaa, kun liki kaikki pitää tehdä sitä silmälläpitäen, että ketkä voivat syödä mitäkin ja missä muodossa.
No, meillä syömisongelmat aiheuttivat verensokerin romahtelua ja kasvunhidastumaa, kun koulussa pakotettiin (yritettiin pakottaa) syömään normaalisti. Koulu vaihtoon, erityisruokavalio kouluun ja verensokerin kanssa ei ollut enää ongelmia. Kasvukin palasi hitaasti takaisin omalle käyrälleen.
(en pystynyt kotona kompensoimaan 6-9 tunnin koulupäivien syömättömyyttä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että lapsi joko henkisesti erittäin vajaa ja kannattaa viedä hoitoon tai sitten ette osaa kasvattaa laisinkaan..
Itsekkin olin nirso lapsena ja edelleen, en kylläkään tuolla tasolla.. Lähinnä en tykkää esim porkkanalaatikosta mutta porkkanoista kyllä eli vaan koostumus/maku nirsoilua.. Jos pelkkää porkkanalaatikkoa tarjottaisiin jouluna niin varmasti nälässä söisin. Oli myös lapsesta asti opetettu/pakotettu syömään lautanen tyhjäksi.
Neurologinen tila, tai sairaus tai poikkeama ei onneksi tarkoita henkistä vajaavuutta. Toisin kuin tuo sinun kommenttisi, joka kertoo tuon sinusta.
Vierailija kirjoitti:
En, enkä anna kyllä rahaa mihinkään grillekkään. Kyllä nälkä porsaan kotiin ajaa, ja kun on vähän nälkäinen se ei-niin-hyvä-ruoka voikin yhtäkkiä olla ihan syötävää. Toki mun lapset on ihan terveitä eli kaikkien autististen lapsien vanhemmat voi kaivaa ne vesimelonit nenästään, heidän arkeensa en osaa kommentoida yhtään mitään. Puhun vain omista lapsistani.
Normaalin porsaan ajaa kyllä, mutta ei neuropulmista kärsivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei näille koulussakaan erikseen ruokia tehdä.
Olette siis perheenä kuin koulu. Kannattaisi olla peerhe, eikä matkia koululaitosta.
Kyllä nälkä pistää syömään. Tunnen tilanteen mutta ei sitä kaikkea voi tehdä lasten ehdoilla.
Ei mitään grilliruokaa jos ei kelpaa kotisapuskat.
Syö grilliruokaa? Haloo, grillisapuskassahan kaikki on yhdessä, hampurilaisessa leivät ja pihvit ja majoneesit, ketsupit jne.
Jokin ei nyt täsmää.
Minun lapset saavat kuolla nälkään jos ei ruoka kelpaa.
Niin kauan kun on vara valita ja kertoa mitä haluaisi syödä, niin on turha valittaa siitä ettei aina ole lempiruokaa.
Aikuinen päättää, lapsi kasvaa.
Oman kokemukseni mukaan tällaiset ongelmat liittyvät nimenomaan siihen, miltä ruoka NÄYTTÄÄ, ei siihen miltä se maistuu. Meillä lapsi oppi pois tällaisesta seuraavan "pelin" avulla:
Kerroin, että nyt leikitään jännää leikkiä. Siinä äiti sitoo silmäsi ja syöttää. Sinun tehtäväsi on vain maistella rauhassa ja kertoa, millaista ruoka on. Sitten sidoin lapsen silmät ja toin eteen ruokaa. Syötin pienen lusikallisen ja annoin rauhassa maistella, sitten pyysin kuvailemaan makua ja annoin uuden lusikallisen. Kysyin taas jotain ruoasta, kuten mitä aineksia maistaa jne. Tällä tavalla edettiin rauhassa. Kun lapsi oli syönyt jonkun verran, kysyin, että haluaako hän nähdä, mitä hän söi. Otin liinan silmiltä ja näytin. Lapsi yllättyi, miten oudolta näyttänyt ruoka voi maistua hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, enkä anna kyllä rahaa mihinkään grillekkään. Kyllä nälkä porsaan kotiin ajaa, ja kun on vähän nälkäinen se ei-niin-hyvä-ruoka voikin yhtäkkiä olla ihan syötävää. Toki mun lapset on ihan terveitä eli kaikkien autististen lapsien vanhemmat voi kaivaa ne vesimelonit nenästään, heidän arkeensa en osaa kommentoida yhtään mitään. Puhun vain omista lapsistani.
Normaalin porsaan ajaa kyllä, mutta ei neuropulmista kärsivää.
Oisko kannattanu lukea ihan loppuun asti noi kaikki neljä riviä? Vai onko liikaa?
Remmin paukkeessa maistuu ruoka kuin ruoka ;-)