Mites kun lapsi/nuori ei halua syödä laittamaasi ruokaa ja huutaa nälkää, niin teettekö uuden ruoan?
Tai annatteko lapsen/nuoren käydä kaupassa tai grillillä hakemassa itselleen mieluista ruokaa? Itselläni on nirso 12-vuotias joka syö todella rajoitetusti tyyliin makaronia ja pekonia. Ei vihanneksia tai hedelmiä. Hän ei myöskään ota itsenäisesti mitään kaapista. Ei voitele edes leipää. Jotain neurologisia on taustalla epäilyni mukaan. Ruoan rakenne on tärkeää. Ruoka-aineiden pitä olla erillään, mikään ei saa olla sekoitettu keskenään. Yhden epämääräisen näköisen mausteen tai perunanpalan perusteella lapsi jättää koko annoksen syömättä. Huutaa kuin riivattu jos uutta ruokaa ei laita tilalle ja haukkuu ku sipääksi. En ole laittanut uutta ruokaa. Lopulta lapsi huutaa ja raivoaa itsensä uneen.
Kommentit (437)
Vierailija kirjoitti:
Nuorin kiukutteli kerran ruuasta. Se oli hernekeittoa. Todettiin vain jos ei kelpaa niin älä syö. Parin tunnin päästä piti lämmittää lautasellinen mikrossa kun alkoi kelvata.
Kaikki lapset eivät toimi. Esimerkiksi oma lapsen kestää ihan hyvin 24h tuntia syömättä. Hän ei tunne nälkää, menee vain väsyneeksi ja voimattomaksi. Jos ei ole hänen mieleistään ruokaa, hän maistaa, mutta voi tosiaan olla tunteja ja taas tunteja syömättä.
On rankkaa olla äiti sellaiselle lapselle. Lapsi on nuori ja kasvavassa iässä, kyse ei ole enää pienestä koululaisesta.
Tuo on yleinen sekasyöjä perheiden ongelma:
Lapset ovat nirsoja syömään mitään terveellistä.
Meidän kasvissyöjä lasten ruokavalio on 10 kertaa terveellisempi ja monipuolisempi, kuin heidän sekasyöjä kavereidensa. Sekasyöjä lapset syövät yleensä vähäravinteista ja epäterveellistä ruokaa ja ovat todella nirsoja.
Kuinkahan moni lapsi elää nakit/ranskalaiset/hampurilainen/pitsa -ruokavaliolla, kun vanhemmat ovat laiskoja kasvattajia?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on yleinen sekasyöjä perheiden ongelma:
Lapset ovat nirsoja syömään mitään terveellistä.Meidän kasvissyöjä lasten ruokavalio on 10 kertaa terveellisempi ja monipuolisempi, kuin heidän sekasyöjä kavereidensa. Sekasyöjä lapset syövät yleensä vähäravinteista ja epäterveellistä ruokaa ja ovat todella nirsoja.
Kuinkahan moni lapsi elää nakit/ranskalaiset/hampurilainen/pitsa -ruokavaliolla, kun vanhemmat ovat laiskoja kasvattajia?
Kertokaa ihmeess miksi alapeukutatte tuota postausta?
Harmittaako omat huonot valinnat vai mikä siinä on? Kirjoitus kun on totta, halusitte tai ette.
Syy lasten ylipainoon ja huonoon kuntoon löytyy vanhemmista, ei lapsista. Jos lapsen antaa päättää mitä hän syö, niin se harvoin päättyy hyvin.
Ei pidä yleistää. mutta meidän kasvissyöjä lapset on ainakin normaalipainoisia, pitkiä, vahvoja ja nopeita. Samaa ei voi sanoa monesta heidän ystävästään.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on yleinen sekasyöjä perheiden ongelma:
Lapset ovat nirsoja syömään mitään terveellistä.Meidän kasvissyöjä lasten ruokavalio on 10 kertaa terveellisempi ja monipuolisempi, kuin heidän sekasyöjä kavereidensa. Sekasyöjä lapset syövät yleensä vähäravinteista ja epäterveellistä ruokaa ja ovat todella nirsoja.
Kuinkahan moni lapsi elää nakit/ranskalaiset/hampurilainen/pitsa -ruokavaliolla, kun vanhemmat ovat laiskoja kasvattajia?
Luin viestisi ja mieleen tuli kaksi ajatusta.
1) Miten ihmeessä egosi mahtuu nahkasi sisään, kun se on noin paisunut?
2) Mahtaa sua harmittaa, että sinä itse ja lapsesi olette suurimmaksi osaksi inhoamaasi lihaa.
Vierailija kirjoitti:
Jostain luin, että uusia ruokia pitäisi maistaa jotain 15 kertaa ennen kuin niihin tottuu.
Olen koettanut maistaa hernekeittoa ja riispuuroa säännöllisesti 60v ajan,sanon silti,en syö!
Jos joku ruoka ei millään maistuisi, saisi pärjätä vaikka leivällä seuraavaan ruokaan, uutta en tekisi.
Siis lapsi on jo lähes teini, ettekä ole käyneet millään ravintoterapeutilla eikä missään?
Sehän kukaan pysy terveenä syömällä vain makaronia ja pekonia??
Jos on ihan 'terveeksi todettu', sanoisin, että yksikään ihminen tässä maailmassa ei ole nälkäänsä ruokapöydän ääressä kuollut, eli meillä kotona tarjotaan mitä tarjotaan, syödään tai ei syödä, mutta 'oikkujen mukaan' ei hypitä. Emme toki mitenkään "kasvatuksen vuoksi" tee inhokkiruokia, ja kun yksi ei voi sietää korianteria, lisätään me muut se niihin ruokiin erikseen, mihin se meidän mielestä sopii jne.
Jos on ihan terve lapsi, on vaarallista antaa periksi kaikkiin ruokaälleihin. Meillä oli yksi poikaystävä, joka ei suostunut syömään muuta kuin perunaa ja lihaa, mieluiten jauhelihaa, ja aina paljon ketsuppia. No ei sitä tyttö kauan jaksanut katella ja sanoikin, että muuten mukava, mutta ruokapakkomielteiltään kuin pahainen kakara.
Mutta jos tuota teidän nuorta ei ole missään testeissä käytetty niin on varmaan vaarallista ajatella, että kyllä se 'jyrkän joustamattomuuden kautta' oppii syömään mitä vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on yleinen sekasyöjä perheiden ongelma:
Lapset ovat nirsoja syömään mitään terveellistä.Meidän kasvissyöjä lasten ruokavalio on 10 kertaa terveellisempi ja monipuolisempi, kuin heidän sekasyöjä kavereidensa. Sekasyöjä lapset syövät yleensä vähäravinteista ja epäterveellistä ruokaa ja ovat todella nirsoja.
Kuinkahan moni lapsi elää nakit/ranskalaiset/hampurilainen/pitsa -ruokavaliolla, kun vanhemmat ovat laiskoja kasvattajia?
Kertokaa ihmeess miksi alapeukutatte tuota postausta?
Harmittaako omat huonot valinnat vai mikä siinä on? Kirjoitus kun on totta, halusitte tai ette.
Syy lasten ylipainoon ja huonoon kuntoon löytyy vanhemmista, ei lapsista. Jos lapsen antaa päättää mitä hän syö, niin se harvoin päättyy hyvin.
Ei pidä yleistää. mutta meidän kasvissyöjä lapset on ainakin normaalipainoisia, pitkiä, vahvoja ja nopeita. Samaa ei voi sanoa monesta heidän ystävästään.
Yleistäthän.
Omat sekasyöjä-lapset on hoikkia, sosiaalisia ja urheilullisia ja keskiarvot huitelee lähellä kymppiä.
Ps. Millä logiikalla sekasyöjä=ihminen jonka perheessä syödään lähinnä nakkeja, pizzaa ja ranskiksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain luin, että uusia ruokia pitäisi maistaa jotain 15 kertaa ennen kuin niihin tottuu.
Olen koettanut maistaa hernekeittoa ja riispuuroa säännöllisesti 60v ajan,sanon silti,en syö!
Et siis ole tuohon ikään mennessä oppinut, mistä pidät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on yleinen sekasyöjä perheiden ongelma:
Lapset ovat nirsoja syömään mitään terveellistä.Meidän kasvissyöjä lasten ruokavalio on 10 kertaa terveellisempi ja monipuolisempi, kuin heidän sekasyöjä kavereidensa. Sekasyöjä lapset syövät yleensä vähäravinteista ja epäterveellistä ruokaa ja ovat todella nirsoja.
Kuinkahan moni lapsi elää nakit/ranskalaiset/hampurilainen/pitsa -ruokavaliolla, kun vanhemmat ovat laiskoja kasvattajia?
Kertokaa ihmeess miksi alapeukutatte tuota postausta?
Harmittaako omat huonot valinnat vai mikä siinä on? Kirjoitus kun on totta, halusitte tai ette.
Syy lasten ylipainoon ja huonoon kuntoon löytyy vanhemmista, ei lapsista. Jos lapsen antaa päättää mitä hän syö, niin se harvoin päättyy hyvin.
Ei pidä yleistää. mutta meidän kasvissyöjä lapset on ainakin normaalipainoisia, pitkiä, vahvoja ja nopeita. Samaa ei voi sanoa monesta heidän ystävästään.
Yleistäthän.
Omat sekasyöjä-lapset on hoikkia, sosiaalisia ja urheilullisia ja keskiarvot huitelee lähellä kymppiä.
Ps. Millä logiikalla sekasyöjä=ihminen jonka perheessä syödään lähinnä nakkeja, pizzaa ja ranskiksia?
Joko sinun lapsesi ei käy koulua tai sitten heillä ei ole kavereita tai sitten olet valehtelija.
Kahden lapsen vanhempana olen seurannut läheltä kymmenien eri lapsien kehitystä. Meillä on käynyt syömässä toistakymmentä lasta ja nuorta. Yli puolet lapsista on nirsoja nakit/ranskalaiset ruokavaliolla eläviä.
Mene mihin tahansa suomen kouluun ja katso 10 lyhyintä ja 10 ylipainoisinta, niin ne ovat 100% varmuudella sekasyöjiä.
Sitä voi heittää itsensä kanssa ylävitoset jos lapsen yksi lempiruuista on höyrytetyt parsakaalit. Sen lisäksi voi huoletta pitää pizzaperjantaita, käydä hesessä ja syödä burgereita ilman että tarvitsee miettiä yhtään että lapsista tulisi ylipainoisia.
Normaalilapsen pitää oppia maistamaan kaikenlaista ja sietämään sitä että ei ole lempiruokaa. Leivän annan kyllä ruuan kanssa jos ruoka ei millään meinaa upota, mutta en tee uutta ruokaa. Katson että seuraava väli-/iltapala sisältää sitten jotain ruokaisampaa. Erityislapsen kohdalla, tai jos lapsen ravinnonsaannista ja kasvun häiriintymisestä pitäisi olla akuutisti huolissaan, pyrkisin varmastikin varmistamaan että joka päivä on tarjolla jotain mitä hän varmasti syö.
Tuosta sekasyöjäasiasta: ehkä lapsen on helpompi ajautua nakit ja ranskikset -linjalle sekasyöjäperheessä, vaikka iso osa toki ei ajaudu. Sekasyöjäperheessä voi olla helppo syödä suht kapeasti ns perinteisiä ruokia, kun taas kasvissyöjäperheessä perinteet ei auta niin pitkälle vaan pitää käyttää mielikuvitusta, ja tulee ehkä sitten syötyä monipuolisemmin. Kasvissyöjäperheessä on aina pakostakin suht laaja kirjo kasviksia kattauksessa, ja lapsi ehkä tottuu enemmän maistelemaan uusia makuja ja löytää sieltä myös suosikkejaan.
Todellakin vaikuttaa siltä, että taustalla jotain vakavampaa.
En tee, koti ei ole mikään ravintola. Kahdelle lapselleni on kelvannut tekemäni ruoka. Mies tekeekin itse ruokansa, koska julisti suuren ääneen vuosia sitten ettei hänelle tarvitse laittaa ruokaa. Olen ammattikokki, ihan tiedoksi kaikille jotka aikovat haukkua minua surkeaksi kokiksi.
Pelle ei tanssita, tanssikoon itse jos haluaa.
Kuulostaa osaksi tutulta. Meillä lapsena piti syödä aina lautaset tyhjäksi ennen kuin saa nousta pöydästä. Söin kaikki muut poislukien kasvikset. Istuin pöydässä päivittäin tunteja, joskus niitä pakotettiin syömään jolloin oksensin. Nykyäänkin kasviksista saan oksennusrefleksin. Jos olen tilaisuudessa jossa en "voi" olla syömättä nielen kasvikset isoina paloina purematta. Silloin ainoastaan silmät alkaa vuotaa, muttei yökötä.
Ei näille koulussakaan erikseen ruokia tehdä.
Lapsena 1970-luvulla sain kaksi vaihtoehtoa ruokapöydässä:
Syö
Tai itke ja syö
Köyhässä perheessä ei nirsoiltu..
Kun lapsillani oli jonkinlainen nirsoiluvaihe, mäkään en tehnyt "pataljoonasoppaa" vaan raaka-aineet oli varsin erillään. En esim tehnyt sekoitettua salaattia vaan erikseen oli esim jäävuorisalaattia, erikseen kurkkua, erikseen tomaattia jne. Perunat erikseen, lihapullat erikseen ja kastike erikseen. Siitä sai sitten ottaa vain niitä, mitä halusi. Eskari-ikäisenä kuopus yhtäkkiä keksi, ettei syö sipulia. Okei, en laittanut sipulia paloina mihinkään vaan soseutin sipulin. Hyvin upposi. Ymmärrän, että joskus voi ihan vaan tekstuuri tuntua suussa epämiellyttävältä. Mulla on vielä aikuisena sillin kohdalla tämä, mutta voin kyllä syödä silliäkin, jos se on hyvin hyvin pieneksi silputtua eli nk "sillikaviaaria".
Tuo, että lapsesi ei syö mitään kasviksia, on jo ravitsemuksellinen ongelma. Kai hän on saanut kuitenkin jotain monivitamiinivalmisteita, jos ruoka on ravintoköyhää?
Jostain luin, että uusia ruokia pitäisi maistaa jotain 15 kertaa ennen kuin niihin tottuu.