Siis mikä siinä soluasumisessa on niin kamalaa, että ollaan ihan käärmeissään, kun kokoomus haluaa opiskelijat takaisin soluasuntoihin?

Vierailija wrote:

"Siis opiskelijan tulisi saada 800 euron palkan päälle täydet tuet ja koittaa sitten painaa pää punaisena opintoja, että saa minimit kasaan, näin varaten opiskelupaikan vaikka 8 vuotta joltain toiselta ja valmistuen 28 vuotiaana?"

No ensinnäkin myöhemmin valmistuva ei varaa kenenkään muun aloituspaikkaa vaan kyllä niitä aloituspaikkoja on aina tietty määrä vuosittain riippumatta siitä moniko on valmistunut.

Toisekseen tukikuukaudet on aika tiukasti rajattu siihen tavoitevalmistumisaikaan joten ei niitä tukia mitään 8 vuotta voi nykyisin nostaa. Jos opiskelee pidempään niin sitten se rahoitetaan työllä.

Ja miksihän omaa elämää ja opintoja ei voi rahoittaa työllä tavoiteajassa opiskellen? Niin mekin on tehty ja niin lapseni oletan tekevän. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Täysin samat ongelmat ovat koskeneet aiempia polvia, aina vaan vähän eri muodossa. Se lama minkä mun ikäluokan nuoret elivät, oli sellainen, jota Suomessa ei tarvitse toivottavasti enää kokea. Kun ystävän isä ampuu itsensä talouvaikeuksien vuoksi, puhutaan vähän eri kaliiberin ongelmista vielä kuin mitä tämän ajan ongelmat ovat, toistaiseksi. Toivottavasti tilanne ei eskaloidu samaan, silloinkin taustalla oli kuntien, yritysten ja yksityistalouksien tolkuton velkaantuminen halvan lainan aikana. Silloinkin asuntotuotanto ja vuokrat ylikuumentuivat. Itse sain lapsen pankkikriisin alle ja jouduin suurtyöttömyyden vallitessa hakeutumaan uudelleen työmarkkinoille. Toivottomuus työpaikan löytymisen suhteen, joka opintovuosikurssiani vaivasi, oli jälkikäteen katsottuna liioiteltu. Opiskelijat itse halusivat korostaa YO todistuksen merkitystä yli pääsykokeiden. Omat 4 E, 1L,1M paperit ei merkinneet mitään kun en pääsykoemenestyksen perusteella saanut haluamaani opiskelupaikkaa, joten olisin itse pitänyt muutosta jopa kannatettavana...

Eikö etäopiskelu mahdollista monenlaista asumista? Etäopiskelu yksin yksiössä ilmeisesti sitten lisää niitä sosiaalisia kontakteja?

Tässä on sellainen radikaali ero, että 1990-luvulla poliitikot tekivät täysin päinvastaisen periaatteellisen päätöksen kuin 2010- ja nyt 2020-luvulla: silloin koulutuksesta ja opiskelijoiden tukemisesta ei leikattu, vaan päinvastoin niihin panostettiin.

On todettu, että vuonna 1975 syntynyt ikäluokka on Suomen korkeimmin koulutettu. He valmistuivat ylioppilaiksi vuonna 1994.

Tässä on aivan turha syyttää yksilöitä (nykyhetken opiskelijoita), kun tuo suuri kuva on jo pitkään ollut aivan toisenlainen kuin 1990-luvulla (ja 2000-luvun alkupuoliskolla).

1960-70-80-lukujen opiskelijoiden tilanne erosi 1990-2005-opiskelijoiden tilanteesta ja nykyopiskelijoiden tilanteesta etupäässä siinä, että noina vuosikymmeninä sekä vähemmin koulutetut että korkeasti koulutetut tiesivät satavarmasti pääsevänsä töihin. Eri tuet ja lainan osuus tuissa erosivat  noina vuosikymmeninä, ja siksi kunkin vuosikymmenen opiskelijoiden muistelmat (ja niistä vedetyt johtopäätökset ja useimmiten typerät ohjeet 2020-luvun opiskelijoille) vaihtelevat.

Erilaisia vaikeuksia on ollut joka sukupolvella, mutta kaikista suunnista tulleiden vaikutusten nojalla itse väitän, että 1990-luvulla ja 2000-luvun ensimmäisen viiden vuoden aikana opiskelleet ovat olleet suhteellisesti kaikkein parhaimmassa asemassa. Perustan tämän väitteeni sille faktalle, että tuolloin on ollut mahdollista suorittaa maisterintutkinto ilman opintolainaa ja/tai vanhemmilta saatua tukea ja niin, että töissäkäynti on voinut olla pienimuotoista tai olematonta.

Opiskelijoita on aivan turha syyttää yhtään mistään, jos ei ota huomioon poliittisten päätösten vaikutuksia opiskelijan tilanteeseen.

Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa ja sen voit helposti googlaamalla itse todeta!

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/korkeakouluista-valmistutaan-6-7-vu…

Ja mitä tulee tuohon työssäkäymiseen ja "parempaan asumiseen". Kyllä, voit käydä töissä ja hankkia itsellesi vaikka mausoleumin, mutta ei sitä julkisin varoin tueta. Jos sulla on työn puolesta varaa hommata luksuscrib, et tarvitse tukia. Tai sitten ulosmittaat kaikki tuet, asut niin vaatimattomasti että elää kitkuttelet tuilla ja kesätyöansioilla ja keskityt saamaan ne paperit ulos jotta pääset kahdetimiesi palkansaajien seuraan maksamaan muiden tuet.

Valintoja, kuten aikuisen elämä usein on.

Vierailija wrote:

"Siis opiskelijan tulisi saada 800 euron palkan päälle täydet tuet ja koittaa sitten painaa pää punaisena opintoja, että saa minimit kasaan, näin varaten opiskelupaikan vaikka 8 vuotta joltain toiselta ja valmistuen 28 vuotiaana?"

No ensinnäkin myöhemmin valmistuva ei varaa kenenkään muun aloituspaikkaa vaan kyllä niitä aloituspaikkoja on aina tietty määrä vuosittain riippumatta siitä moniko on valmistunut.

Toisekseen tukikuukaudet on aika tiukasti rajattu siihen tavoitevalmistumisaikaan joten ei niitä tukia mitään 8 vuotta voi nykyisin nostaa. Jos opiskelee pidempään niin sitten se rahoitetaan työllä.

Kyllä se sitä kuatta vie, että korkeakoulu saa rahoituksen valmistuneiden opiskelijoiden mukaan ja kun raha loppuu, loppuu kurssit, eikä ole mitä opiskella.

Kun opiskelija työskentelee Prismassa hän osallistuu opintojensa rahoittamiseen edes teoreettisesti vähemmän kuin mitä tulonsiirtoina saa. Kun hän valmistuu, hän todennäköisesti ohhoh sentään siirtyykin maksajien joukkoon ja maksaa ansiotuloveroa jo satasia, eikä nosta lainkaan tukia. Ja sinne Prismaan otetaan joku joka muuten ehkä saisi työttömyyskorvausta. Tämän vuoksi ajoissa valmistuva opiskelija on valtiolle iloisempi uutinen kuin Keskon varastolla uurastava ikiopiskelija.

Vierailija wrote:

"Opsikelijat saivat vielä 5 vuotta sitten korkeintaan 300 euroa asumistukea kuukaudessa. Miten se raha riitti silloin, mutta nyt ei riittäisi 70% asumiskuluista? "

 

Silloin opintotuen osuus oli isompi ja se kompensoi asiaa. Nykyjärjestelmässä opintotuki on niin pieni että se kuluu monilta lähes kokonaan asumisen omavastuuosuuden kattamiseen.

Asumisen kustannukset ovat myös vuosia kasvaneet enemmän kuin mikä on yleinen kustannustason nousu. Tähän kun lisää viimeaikaisen ruoan hinnan kovan nousun niin eniten ovat nousseet juuri ne kulut joihin opiskelijoiden menot pääosin liittyvät. Yleinen inflaatiotaso ei siis kerro kovin hyvin siitä miten opiskelijoiden kulut ovat kasvaneet koska opiskelijoiden menot painottuvat juuri eniten nousseisiin kuluihin.

Ja pitää kysyä, ja jonkun tutkimuslaitoksen pitää tutkia, mikä vaikutus etenkin pääkaupunkiseudun vuokratason nousuun on ollut sillä, että opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin.

Yleisenä asumistukena maksetun rahan määrähän on noussut räjähdysmäisesti. Se viittaisi siihen, että opiskelijat - kun saivat valtion tukeman vaihtoehdon muuttaa pois opiskelija-asuntosäätiön taloista yksityisille, voittoa tavoitteleville vuokranantajille - muuttivat pois opiskelija-asunnoista muualle.

Asuntosijoittaja (olipa yksityinen ihminen tai muu) vuokraa asuntoa saadakseen tuottoa, ei vain kattaakseen kuluja. Jokaisessa tapauksessa, jossa asunnon vuokraaja saa asumistukea, tuon asuntosijoittajan voiton kustantaa veronmaksaja.

Olen ollut jo iät ja ajat sitä mieltä, että asumistukijärjestelmä nykyisellään pitäisi joko lakkauttaa tai muuttaa radikaalisti. Ja koko ajan olen ollut sitä mieltä, että opiskelijoiden siirtäminen opintotuen asumislisästä yleisen asumistuen piiriin on ollut kardinaalivirhe.

Ja ei, opiskelijan ei ole PAKKO asua solussa, kimppakämpässä tai muualla. Mutta olisi hyvä, että opiskelijat (toki myös muut tukien saajat) kannustettaisiin tukien avulla asumaan voittoa tavoittelemattoman instanssin asunnoissa.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Täysin samat ongelmat ovat koskeneet aiempia polvia, aina vaan vähän eri muodossa. Se lama minkä mun ikäluokan nuoret elivät, oli sellainen, jota Suomessa ei tarvitse toivottavasti enää kokea. Kun ystävän isä ampuu itsensä talouvaikeuksien vuoksi, puhutaan vähän eri kaliiberin ongelmista vielä kuin mitä tämän ajan ongelmat ovat, toistaiseksi. Toivottavasti tilanne ei eskaloidu samaan, silloinkin taustalla oli kuntien, yritysten ja yksityistalouksien tolkuton velkaantuminen halvan lainan aikana. Silloinkin asuntotuotanto ja vuokrat ylikuumentuivat. Itse sain lapsen pankkikriisin alle ja jouduin suurtyöttömyyden vallitessa hakeutumaan uudelleen työmarkkinoille. Toivottomuus työpaikan löytymisen suhteen, joka opintovuosikurssiani vaivasi, oli jälkikäteen katsottuna liioiteltu. Opiskelijat itse halusivat korostaa YO todistuksen merkitystä yli pääsyko

Olen itse aloittanut opinnot tuolloin ihanalla 1990-luvulla. Opintoraha oli tämän päivän rahassa, ostovoimakorjattuna n 340 euroa. Asumistuki 300. Eli tulot 640 euroa.

Nyt opintoraha on 280 euroa ja asumistuki 80% hyväksytystä vuokrasta. Eli 600 euron yksiössä on tukisumma yhteensä 280+480 =760 euroa ja leikkauksen jälkeen 700 euroa.

oliko vielä muuta?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Mutta eikö tämä sitten nimenomaan kannustaisi valmistumaan nopeammin sen sijaan, että käy töissä jotta voi asua mukavasti yksin?

Eli se niukka elämänvaihe kestäisi pari vuotta vähemmän aikaa ja opiskelupaikka vapautuisi seuraavalle innokkaalle työelämää varten kouluttautuvalle aiemmin.

Ne opinnot on rakennettu niin että jo vuotta aikaisempi valmistuminen on aika ison työn takana. Varsinkin kun jo nyt keskimääräinen valmistumisaika on paljon lyhempi kuin vaikka 20-30 vuotta sitten.

Normaali valmistumisaika on myös suunniteltu ihan täysipäiväiselle opiskelijalla joten ne jotka käyvät töissä joutuvat venymään tosi paljon.

 

Mitä sitten? Miksi ei saisi joutua venymään? Se on sitä aikuisuutta kuule. 

Ei kenenkään tartte ajatella, että burn outin hankkiminen se vasta on sitä aikuisuutta. Jos teet opiskelusi kunnolla, ei siinä hirveästi ehdi ja jaksa töitä tekemään. Silloin tällöin toki, mutta ei niin että se elättäisi. Eikä se ole opiskeluajan tarkoituskaan, elää töillä.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Täysin samat ongelmat ovat koskeneet aiempia polvia, aina vaan vähän eri muodossa. Se lama minkä mun ikäluokan nuoret elivät, oli sellainen, jota Suomessa ei tarvitse toivottavasti enää kokea. Kun ystävän isä ampuu itsensä talouvaikeuksien vuoksi, puhutaan vähän eri kaliiberin ongelmista vielä kuin mitä tämän ajan ongelmat ovat, toistaiseksi. Toivottavasti tilanne ei eskaloidu samaan, silloinkin taustalla oli kuntien, yritysten ja yksityistalouksien tolkuton velkaantuminen halvan lainan aikana. Silloinkin asuntotuotanto ja vuokrat ylikuumentuivat. Itse sain lapsen pankkikriisin alle ja jouduin suurtyöttömyyden vallitessa hakeutumaan uudelleen työmarkkinoille. Toivottomuus työpaikan löytymisen suhteen, joka opintovuosikurssiani vaivasi, oli jälkikäteen katsottuna liioiteltu. Opiskelijat itse halusivat korostaa YO todistuksen merkitystä yli pääsyko

 

Eihän opiskelijoita mistään syytetäkään. No ehkä kermaperseilystä. Koko ajan puhutaan poliittisista päätöksistä. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

"Opsikelijat saivat vielä 5 vuotta sitten korkeintaan 300 euroa asumistukea kuukaudessa. Miten se raha riitti silloin, mutta nyt ei riittäisi 70% asumiskuluista? "

 

Silloin opintotuen osuus oli isompi ja se kompensoi asiaa. Nykyjärjestelmässä opintotuki on niin pieni että se kuluu monilta lähes kokonaan asumisen omavastuuosuuden kattamiseen.

Asumisen kustannukset ovat myös vuosia kasvaneet enemmän kuin mikä on yleinen kustannustason nousu. Tähän kun lisää viimeaikaisen ruoan hinnan kovan nousun niin eniten ovat nousseet juuri ne kulut joihin opiskelijoiden menot pääosin liittyvät. Yleinen inflaatiotaso ei siis kerro kovin hyvin siitä miten opiskelijoiden kulut ovat kasvaneet koska opiskelijoiden menot painottuvat juuri eniten nousseisiin kuluihin.

40 euroa on opintorahan ostovoimakorjattu pudotus vuodesta 2017. Jos vuokra on alkaen 500 euroa, tulee opiskelija paremmin toimeen vielä asumistukileikkurinkin jälkeen kuin vuonna 2017 (0,7*500= 350 eli 10 euroa ollaan vielä voitolla)

mitä tulee infaatioon, valtaosa laskennallisesta kuluttajan inflaatiosta on korkojen, energian ja polttonesteiden aiheuttamaa. Ei kulutustarvikkeiden. Ja kun yleisen asumistuen mukaan tuki maksetaan prosenttiosuutena vuokrasta ei esim 60 euron vuokrankorotus tuo tuetulle kuin 20 euron korotuksen. 

Ongelmahan on siinä, että yleinen asumistuki maksetaan prosenttiosuuksina vuokrasta, ei könttänä. Tämä kannustaa asumaan vaikka hieman liian kalliisti (ja loppuvuokran maksaminen töissäkäynnillä sitten uuvuttaa opiskelijaa).

Tässä ketjussa on moneen kertaan jo sanottu, mutta todettakoon vielä, että aikoinaan opintotuen asumislisä riitti maksamaan (opiskelija-asuntosäätiön talossa) vuokran lähes kokonaan, ja opintotuki nykyistä suurempana maksoi sitten ne muutamat kympit vuokrasta. Rahaa jäi bussilippuun, ruokaan ja toisinaan myös kaljaan tai muuhun hupailuun.

Se oli poikkeustapaus, että joku halusi asua "fiinimmin" vaikkapa keskustassa yksiössä. Tällöin yleensä oli taustalla pappa betalar (toki joillekin iskä maksoi sen yksiön, keskustassa tai kauempana) tai se, että opiskelija kävi hyväpalkkaisessa työssä.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Täysin samat ongelmat ovat koskeneet aiempia polvia, aina vaan vähän eri muodossa. Se lama minkä mun ikäluokan nuoret elivät, oli sellainen, jota Suomessa ei tarvitse toivottavasti enää kokea. Kun ystävän isä ampuu itsensä talouvaikeuksien vuoksi, puhutaan vähän eri kaliiberin ongelmista vielä kuin mitä tämän ajan ongelmat ovat, toistaiseksi. Toivottavasti tilanne ei eskaloidu samaan, silloinkin taustalla oli kuntien, yritysten ja yksityistalouksien tolkuton velkaantuminen halvan lainan aikana. Silloinkin asuntotuotanto ja vuokrat ylikuumentuivat. Itse sain lapsen pankkikriisin alle ja jouduin suurtyöttömyyden vallitessa hakeutumaan uudelleen työmarkkinoille. Toivottomuus työpaikan löytymisen suhteen, joka opintovuosikurssiani vaivasi, oli jälkikäteen katsottuna liioiteltu. Opiskelijat itse halusivat korostaa YO todistuksen merkitystä yli pääsyko

faktalle? Tukisummat eivät valitettavasti tue käsitystäsi. Me asuttiin soluasunnoissa ja kimppakämpissä, eikä sanotaanko näin, rahareikiä ollut ihan nykyisen lailla, kaljaan ja hiusväripaketteihin meni mitä meni :'D

https://elamassa.fi/opiskelu/opintotuki-tayttaa-50-vuotta/

"ei pidä paikkaansa. ka valmistumisaika on yliopistosta nyt 6-7 vuotta, kolmannes ei valmistu kymmenessä vuodessa! Maisteritutkinnon pituus oli vielä 1990-luvulla 5 vuotta. Suomalaiset valmistuvat ka 27 vuotiaana kun OECD ka on 25v. 

"Kiirettä lyhentää opiskeluaikoja on perusteltu erityisesti sillä, että opiskelijat on saatava siirtymään nopeammin työmarkkinoille. Yliopistojen mukaan yksi yleisimmistä syistä opiskeluaikojen venymiseen on kuitenkin se, että opiskelijat käyvät jo töissä."

Tavoiteaika on nykysin tutkinnosta riippuen noin 5 vuotta ihan kuten on ollut ennenkin. Tässä siis ei ole tullut mitään muutosta. Sen sijaan mm. ikuinen opiskeluoikeus on poistunut jo vuonna 2005 koska se nimenomaan pitkitti opintoja. Myös tukikuukausia on rajattu verrattuna aikaisempaan. Puhumattakaan oppilaitosten opetusresursseista joista tuo linkaamasi juttukin kertoi.

Ja kuten sanoin, mm. pojilla armeija usein lykkää opiskelun aloitusta vähintään vuoden, usein kaksikin jos armeijan aloitus osuu hankalasti lukuvuosien väliin.

Ja kyllä, opiskelujen viivästymisen yksi syy on työssä käynti joka nimenomaan kertoo siitä että jo nykyinen tukitaso on riittämätön normaaliin elämään ja siksi työssä käydään koko ajan enemmän. Myös opintotukijärjestelmän muuttaminen hyvin lainapainotyteiseksi saa monet mielummin tekemään töitä kuin nostamaan lainaa.

Tämä ongelma ei siis ratkea tukia heikentämällä vaan päinvastoin mahdollistamalla taloudellisesti opiskelu ilman työtä.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

"Siis opiskelijan tulisi saada 800 euron palkan päälle täydet tuet ja koittaa sitten painaa pää punaisena opintoja, että saa minimit kasaan, näin varaten opiskelupaikan vaikka 8 vuotta joltain toiselta ja valmistuen 28 vuotiaana?"

No ensinnäkin myöhemmin valmistuva ei varaa kenenkään muun aloituspaikkaa vaan kyllä niitä aloituspaikkoja on aina tietty määrä vuosittain riippumatta siitä moniko on valmistunut.

Toisekseen tukikuukaudet on aika tiukasti rajattu siihen tavoitevalmistumisaikaan joten ei niitä tukia mitään 8 vuotta voi nykyisin nostaa. Jos opiskelee pidempään niin sitten se rahoitetaan työllä.

Ja miksihän omaa elämää ja opintoja ei voi rahoittaa työllä tavoiteajassa opiskellen? Niin mekin on tehty ja niin lapseni oletan tekevän. 

Et nyt hahmota, että opiskeleminen on muuttunut meidän ajoista. Itse valmistuin yliopistosta 8v, ei silloin ollut mikään kiire vaan koettiin, että rauhassa opiskelu kypsyttää ihmistä. Nyt oma lapsi tekee saman 5 vuodessa. Ehtii käydä töissä muutamia vuoroja kuussa, ei enempää.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

"Siis opiskelijan tulisi saada 800 euron palkan päälle täydet tuet ja koittaa sitten painaa pää punaisena opintoja, että saa minimit kasaan, näin varaten opiskelupaikan vaikka 8 vuotta joltain toiselta ja valmistuen 28 vuotiaana?"

No ensinnäkin myöhemmin valmistuva ei varaa kenenkään muun aloituspaikkaa vaan kyllä niitä aloituspaikkoja on aina tietty määrä vuosittain riippumatta siitä moniko on valmistunut.

Toisekseen tukikuukaudet on aika tiukasti rajattu siihen tavoitevalmistumisaikaan joten ei niitä tukia mitään 8 vuotta voi nykyisin nostaa. Jos opiskelee pidempään niin sitten se rahoitetaan työllä.

Ja miksihän omaa elämää ja opintoja ei voi rahoittaa työllä tavoiteajassa opiskellen? Niin mekin on tehty ja niin lapseni oletan tekevän. 

Voihan sitä mutta ei opiskelija ole tyhmä ja ole laskematta milloin työnteko kannattaa ja milloin ei. Ja nyt se kannattaa muutsoten jälkeen entistä vähemmän.

Vierailija wrote:

Mutta eikö tämä sitten nimenomaan kannustaisi valmistumaan nopeammin sen sijaan, että käy töissä jotta voi asua mukavasti yksin?

Eli se niukka elämänvaihe kestäisi pari vuotta vähemmän aikaa ja opiskelupaikka vapautuisi seuraavalle innokkaalle työelämää varten kouluttautuvalle aiemmin.

Tämä on ollut aiemmin erittäin hyvä kannuste. Noin vuosina 1990-2005 oli mahdollista elää ilman lainaa opintotuen ja asumislisän turvin ja valmistua kutakuinkin määräajassa maisteriksi. Silloin opintoaikoja ei edes ollut rajattu.

Nyt on rajattu, ja se on osaltaan yksi iso rasite opiskelijan elämässä. Toisaalta yleinen elintaso on noussut vähätuloisillakin merkittävästi mm. halvalla Kiinassa tuotetun tavaran turvin (vaatteet, kodinkoneet ym.) ja nuoret haluavat samaa elintasoa kuin lapsuudenkodissa.

Parasta olisi, että palautettaisiin 1990-2005 vallalla ollut malli, opintotuki suuremmaksi, asumislisä takaisin, laina mahdolliseksi mutta sen osuus kokonaispotista tuolle aiemmalle tasolle. Opiskelijoita kannustettaisiin asumaan voittoa tavoittelemattomien säätiöiden asunnoissa mahdollisimman edullisesti, erilaiset hanttihommat jätettäisiin työttömille ja/tai osatyökykyisille, painotettaisiin oman alan työharjotteluita ja maisterivaiheessa mahdollisesti myös töitä.

Nyt valtiovallan lähettämät signaalit ovat olleet jo vuosikausia täydellisen ristiriitaisia. Nuorten ihmisten tilannetta helpottaisi huomattavasti se, että olisi selkeät kannustimet opiskella intensiivisesti ja asua hieman vaatimattomammin ja painottaa työkokemusta vasta opintojen loppuvaiheessa. Toinen vaihtoehto olisi kannustaa työntekoon opintojen aikana, mutta se edellyttäisi opintoaikojen rajauksen poistamista.

Vierailija wrote:

Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa ja sen voit helposti googlaamalla itse todeta!

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/korkeakouluista-valmistutaan-6-7-vu…

 

Ja mitä tulee tuohon työssäkäymiseen ja "parempaan asumiseen". Kyllä, voit käydä töissä ja hankkia itsellesi vaikka mausoleumin, mutta ei sitä julkisin varoin tueta. Jos sulla on työn puolesta varaa hommata luksuscrib, et tarvitse tukia. Tai sitten ulosmittaat kaikki tuet, asut niin vaatimattomasti että elää kitkuttelet tuilla ja kesätyöansioilla ja keskityt saamaan ne paperit ulos jotta pääset kahdetimiesi palkansaajien seuraan maksamaan muiden tuet.

Valintoja, kuten aikuisen elämä usein on.

Kyllä moni työssäkäyvä valittaa liian kovasta veroprogressiosta ja pitää sitä epäoikeudenmukaisena ja työhön kannustamattomana. Harva vain tajuaa että opiskelija kohtaa saman progression 500e/kk kuukausituloilla kun työssä oleva kohtaa kymmenkertaisilla tuloilla.

Kyse on siis reiluudesta ja tasapuolisuudesta. Kun työssä käyvä, varsinkin hyvätuloinen, saa veronalennuksia niin samaan aikaa opiskelija kokee valtavan "veronkorotuksen" tukileikkurin muodossa.

Minä en nyt vain mitenkään päin saa tätä mitenkään tasa-arvoiseksi tai varsinkaan työhön kannustavaksi.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

"Siis opiskelijan tulisi saada 800 euron palkan päälle täydet tuet ja koittaa sitten painaa pää punaisena opintoja, että saa minimit kasaan, näin varaten opiskelupaikan vaikka 8 vuotta joltain toiselta ja valmistuen 28 vuotiaana?"

No ensinnäkin myöhemmin valmistuva ei varaa kenenkään muun aloituspaikkaa vaan kyllä niitä aloituspaikkoja on aina tietty määrä vuosittain riippumatta siitä moniko on valmistunut.

Toisekseen tukikuukaudet on aika tiukasti rajattu siihen tavoitevalmistumisaikaan joten ei niitä tukia mitään 8 vuotta voi nykyisin nostaa. Jos opiskelee pidempään niin sitten se rahoitetaan työllä.

Ja miksihän omaa elämää ja opintoja ei voi rahoittaa työllä tavoiteajassa opiskellen? Niin mekin on tehty ja niin lapseni oletan tekevän. 

Voihan sitä mutta ei opiskelija ole tyhmä ja

Eli nykyopiskelija on tyhmä. Kukaan fiksu aikuinen ihminen ei laske onko parempi olla työtön vai töissä. Kasvattakaa nuorenne paremmin. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Soluasunnot ovat rähjäisessä kunnossa. Meidän poika asui puoli vuotta sellaisessa kun oli aloittanut opiskelun. WC ja kylpyhuone olivat tosi paskaisia ja haisivat. Ilmanvaihtokone oli rikki. Keittiö kanssa likainen, hella aivan ruskea ja jääkaapissa vanhoja tähteistä. 

Onhan ne rähjäisessä kunnossa, jos niitä ei siivoa. Jokaisen vuokralaisen vastuulla pitää paikat siistinä ja ilmoittaa, jos jokin paikka menee rikki. 

Mutta kun eivät siivoa! Olen siivonnut asuntoloiden yleisiä tiloja yli 5-vuotta ja kaameassa kunnossa on! Meille kuuluu siivota ne kerran viikossa ja muut ajat kuuluisi asukkaiden ylläpitää puhtautta. Vaan ei tämä tietenkään toteudu kun asuntoloihin tuodaan nuoret vanhempien helmoista jotka eivät ole opettaneet ollenkaan siivousta..

Vierailija wrote:

"ei pidä paikkaansa. ka valmistumisaika on yliopistosta nyt 6-7 vuotta, kolmannes ei valmistu kymmenessä vuodessa! Maisteritutkinnon pituus oli vielä 1990-luvulla 5 vuotta. Suomalaiset valmistuvat ka 27 vuotiaana kun OECD ka on 25v. 

"Kiirettä lyhentää opiskeluaikoja on perusteltu erityisesti sillä, että opiskelijat on saatava siirtymään nopeammin työmarkkinoille. Yliopistojen mukaan yksi yleisimmistä syistä opiskeluaikojen venymiseen on kuitenkin se, että opiskelijat käyvät jo töissä."

Tavoiteaika on nykysin tutkinnosta riippuen noin 5 vuotta ihan kuten on ollut ennenkin. Tässä siis ei ole tullut mitään muutosta. Sen sijaan mm. ikuinen opiskeluoikeus on poistunut jo vuonna 2005 koska se nimenomaan pitkitti opintoja. Myös tukikuukausia on rajattu verrattuna aikaisempaan. Puhumattakaan oppilaitosten opetusresursseista joista tuo linkaamasi juttukin kertoi.

Ja kuten sanoin, mm. pojilla armeija usein lykkää opiskelun aloitusta

Ei. Vaan opiskelija on nyt hyvä ja hankkii itselleen asumuksen, jossa asumiskulut jäävät alle 600 euron ja tulee toimeen aivan yhtä hyvin kuin ennen vuotta 2017 kun opiskelija eleli 340 euron vuokra-asunnossa. Asuntojen vuokrataso ei ole noussut vuodesta 2017 100% vaan alle 30, joten tänä päivänä yli 600 euron asunto on vain yksinkertaisesti halutumpi ja hienompi/suurempi/sijainniltaan parempi kuin ennen vuotta 2017 oli 340 euron asunto.

Eli aiemmin tyydyttiin vaatimattomampaan asumiseen ja opiskelija tuli näin pienemmistä tuista huolimatta paremmin toimeen.

"Kyllä se sitä kuatta vie, että korkeakoulu saa rahoituksen valmistuneiden opiskelijoiden mukaan ja kun raha loppuu, loppuu kurssit, eikä ole mitä opiskella."

Ei se edelleenkään vie kenenkään paikkaa. Jos se opiskelija valmituu kuitenkin edes joskus niin kyllä se raha yliopistolle aikanaan kilahtaa. Aloituspaikat ovat myös olleet viime vuodet nousussa, eivät laskussa.

Ja mitä tulee tuohon työssä käymiseen niin nykyhallitus on nimenomaan tehnyt osa-aikatyön tekemisen entistäö kannattamattomammaksi oli kyse sitten opiskelijasta tai sitten työttömästä (mm. suojaosan poisto). Joten jos opiskelijat poistuvat Prismoista ja vastaavista niin kohta jäävät hyllyt täyttämättä.

Kuka tahansa, jolla ei ole varaa maksaa omaa asumista ja saa tukea, voi olla tyytyväinen jos saa asua sellaisessa asunnossa, johon tuki riittää. Harvoin kai opiskelijoilla riittää mutta sentään tekevät jotain eli opiskelevat, joten opiskelija-asunnot ovat oikeutettuja.

Myös työelämän ulkopuolella oleville halvempaan asuntoon ohjaaminen on aivan oikein. Vaikka saisivat töitä myöhemmin, halvasta asunnosta on silloinkin iloa. Jos ihminen ei ymmärrä omaa etuaan vaan yrittää asua liian kalliissa asunnossa, kierre on katkaistava. Tukea on annettava vain Kelan kyseiseen kaupunkiin myöntämä määrä, ei mitään extraa kerjuupyynnöillä.

"Mutta kun haluan asua tietyllä kadulla ja isommassa asunnossa" ei ole mikään syy myöntää lisää tukea. Käsittämätöntä että Kela on antanut sellaisen jatkua. Eikö heillä ole ollut mitään hallintaa rahojen jakamiseen?

Olen demari ja kannatan oikeudenmukaisuutta. Perusteetta ei pidä myöntää liikaa tukia sellaisille, jotka kehtaavat sitä pyytää. Tukiin pitää olla aito tarve. Kohtuuvuokrainen asunto esim. pääkaupunkiseudulta voi olla perusteltua, kalliimpi asunto esim. Helsingin tietyltä alueelta ei.