Siis mikä siinä soluasumisessa on niin kamalaa, että ollaan ihan käärmeissään, kun kokoomus haluaa opiskelijat takaisin soluasuntoihin?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kuinkahan moni kokoomuslainen pistää omat lapsensa asumaan soluasuntoon opintojensa ajaksi? Veikkaanpa ettei yksikään. Tyypillistä kokoomuslaisuutta. Sama kuin se, että yritetään usuttaa kaikki kynnelle kykenevät korkeasti koulutetut ihmiset vaikka mäkkärin luukulle tai vessoja siivoamaan, kunhan menevät töihin. Kun ensin on heidätkin ammattiinsa verovaroin koulutettu. Älytöntä. Joskus toivon, että tulisi joku oikea luonnonvoimien aiheuttama kriisi, jossa mitattaisiin kuka on kuka. Silloin ei ole väliä, oletko rikas tai köyhä, nainen tai mies, musta tai valkoinen jne. 

 

minä. Koska haluan, että lapseni kasvaa pärjäämään, hoitamaan raha-asioitaan vastuullisesti, eikä eristäydy yksinäisyyteen uudella paikkakunnalla edes aluksi. Hän onkin toisaalta poika, heille ei monesti ole ihan niin justiinsa kun on inttikin k

Tottakai opetan. Minä valmennan lastani aikuisen ihmisen elämään. En pyri joka mutkassa ensisijaisesti olemaan hänelle mieliksi.

Tämä maa on aivan täynnä nuoria aikuisia, jotka eivät ole koskaan joutuneet sietämään epämukavuutta tai pettymyksiä. Toisaalta sitten myös niitä, kenelle elämä ei ole koskaan mitään muuta antanutkaan. Arvatkaa kummat makaavat yliopiston lattialla tai kaduilla esittämässä vaatimuksia eduista, itselleen?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Ilmeisesti opiskelijaelämän pitäisi olla jonkin sortin aikakapseli, vai kuinka? Pysähdytään yhteen aikakauteen ja sen jälkeen mikään ei saa muuttua, koska -92 oli tosi hyvä sen ajan mittapuun mukaan. Opiskelija, joka haluaa nykyajan mittapuun mukaista normaalia, vapaamatkustaa verorahoilla jne. Oletteko te nyt ihan tosissanne?

Oletko itse? Missä todellisuudessa elät kun ajattelet että opiskelijan tulee saada elää kuin työssäkäyvä? 

Kukaan ei vaadi, että opiskelijalla pitäisi olla sama elintaso kuin keskituloisella työssäkäyvällä.

Vaatiihan. Sitä se tarkoittaa kun sanotaan että pitää olla ihan oma koti, mielellään kaksio ydinkeskustasta.&

No ei ole :D Et ole tainnut itse koskaan asua solussa??? Ja silti jauhat täällä. 

Vierailija wrote:

"No eikös tämä nyt koske ihan jokaista äänioikeutettua keskustelijaa täällä? Minun mielipiteeni, kuten toivottavasti muidenkin, on muodostunut ihan omakohtaisten kokemusten kautta."

 

Kyllä mutta lähes kaikki vanhemmat työelämässä olevat esittävät mielipiteensä ikäänkuin ne olisivat joku ehdoton totuus ja niitä pitää kuunnella nimenomaan koska he ovat niitä veronmaksajia joka tämän kustantaa. Mutta yhteiskuntamme ei toimi niin että se joka maksaa enemmän veroja saisi päättää jotenkin suuremmalla painoarvolla siitä mihin ne verot käytetään. Tämä on se minkä olen yrittänyt sanoa.

Sinun kannattaa myös muistaa että katsomalla opiskelijoiden elämään sieltä hyvinvoivan keskiluokan näkökulmasta näet helposti sitä mitä haluat nähdä, et välttämättä sitä todellista arkea. Muutaman saatasen kuukausibudjetilla ei ostella taulutelkkareita tai viikonloppumatkoja kivoihin kaupunkikohteisiin. Nuo ovat sitä

Se hyvinvoiva keskiluokka on elänyt tuon saman elämänvaiheen ja silti, tai ehkä juuri siksi, nyt mukavassa asemassaan.

Minua ei kakan vertaa kiinnosta tämän maan tulevaisuus omasta puolestani. Ei tämä ole enää sellainen Suomi, jota minä ehdottomasti näkisin säilyttämisen arvoisena. Mulla on kaikki mahdollisuudet muuttaa pois, säästöjä ja jo kertynyttä eläkettä. Elämän parhaat hetket on takanapäin, eikä uusia tavoitteita enää juuri ole muuta kuin terveys, ihmissuhteet ja hyvä tulevaisuus lapselleni. Näin on valtaosan kohdalla, joka antoi viime keväänä äänensä 'oikeisto'puolueelle sen sijaan, että olisi äänestänyt oppositioon jääviä puolueita kuten ehkä aiemmin. Multa voi mitata ulos veroina kuukaudessa satasen enemmän, tai vaikka neljä, mutta kun minä en usko, että sellainen takaisi minun lapselleni hyvää tulevaisuutta tässä maassa, joka on ainoa asia mikä minua motivoi ja kiinnostaa ottamaan minkäänlaista kantaa tämän maan talouden hoitoon. Koska meillä on pysyvästi, ainakin vuoteen 2060 saakka, neljännes väestä eläkkeellä, on julkisia menoja AIVAN PAKKO jostain nipistää. Veronalennukset tässä tilanteessa voi olla turhia ja jopa haitallisia, mutta menoja EI ENÄÄ VOI lisätä.

Koittakaan nyt ymmärtää, että teidän tulevaisuudesta tässä kannetaan huolta! Vaikka katse ei tuossa iässä kannakaan sinne saakka, niin takaan, että kun työelämää on takana 5 vuotta, olet samaa mieltä. Itseäni elätti opintojen 2 viimeistä vuotta miesystävä joka oli jo työelämässä. Olin varsin katkera kun en saanut asumistukea kuten muut. No, tottapuhuen, mihin minä sitä olisin tarvinnut? Miehelläni olisi ollut samat asumiskulut vaikka olisin vetäytynyt takaisin sinne soluun nostamaan asumistukea.

"Tämä maa on aivan täynnä nuoria aikuisia, jotka eivät ole koskaan joutuneet sietämään epämukavuutta tai pettymyksiä."

Ja tällaisen olkiukon perusteella olet valmis leikkaamaan tukia reilusti, myös sen ison enemmistön joka opiskelee ahkerasti ja huolehtii omasta elämästään?

Ei ihme että tämä maa menee kohti tuhoa kun päätöksiä tehdään ihan täysin tunteella ja omalla mutulla.

Olen siivonnut ammattikoulujen soluasuntoja 6-vuoden ajan. Jokaisella kerralla niissä on hirveä siivo! Keittiöt kaameassa kunnossa ruuat palaneet hellaan kiinni, wc tilat sitäkin pahemmassa. 

Vierailija wrote:

"Kyllä se vaan niin on että pitkittynyt asuttomuus pitää sisällään päihdeongelmia sekä luottotiedottomuuden. Aina."

Kyllä mutta nuo asiat eivät ole kenenkään valinta. Jos ajattelet että ihminen jotenkin itse valitsee päihde- ja mielenterveyden ongelmat tai luottotiedottomuuden niin olet aika lailla kujalla siitä miten noihin tilanteisiin ajaudutaan.

Isäni on remissiossa oleva alkoholisti. Älä ala opettaa mulle mikä on valintaa ja mikä jotain kohtaloa, kun olen tilanteen kehittymistä 43 vuotta elämästäni seurannut vierestä. Sarja epäonnistuneita valintoja. Ikään kuin ei olisi ollut vieressä varottelijoita ja tukijoita. Erittäin vaativa asema vielä terveydenhuollossa, rahaa, mainetta ja kunniaa. Ensimmäisen känninsä jälkeen 18 vuotiaana oli isänsä sanonut, että älä ala leikkiä tuolla viinalla, no ei mennyt perille. Lähipiirissä on myös entinen sekakäyttäjä, nykyinen päihdeohjaaja. Sanoo itse, että kaikki mahdollisuudet elämässä oli, mutta kun hauskanpito meni kaiken edelle. Syö kaksisuuntaiseen lääkkeitä, muttei ole sitä koskaan syyttänyt päihdeongelmastaan vaan kokee että se muna-kana taisi mennä enemmän toisin päin.

Maksuhäiriömerkintä on kolmanneksella suomen aikuisista. Missä kohtaa on yksilön omat valinnat ja missä joku karmea kohtalo? Kaikilla kolmanneksella suomen aikuisista olosuhteet vaan pakottavat kuluttamaan yli oman maksukyvyn?

"Se hyvinvoiva keskiluokka on elänyt tuon saman elämänvaiheen ja silti, tai ehkä juuri siksi, nyt mukavassa asemassaan."

Jokainen joka tietää ihmisluonnosta mitään tajuaa että aika kultaa muistot ja ne "omat kokemukset" vuosikymmenten takaa eivät ole kovin relevantti peruste päättää isojen ihmisryhmien elämästä. Ne ovat teidän täysin subjektiivisia omia muistojanne jotka muuttuvat vuosi vuodelta nostalgisemmiksi ja kultareunaisemmiksi nuoruusmuistoiksi.

Eikö ole aika paradoksaalista jos parhaana asiantuntijana köyhän nykyopiskelijan arjesta pidetään laiskanpulskeaa hyvävaraista keski-ikäistä jonka omista opiskeluajoista on vuosikymmeniä? Eikä siis sitä nuorta joka oikeasti elää sillä muutaman satasen kuukausibudjetilla.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

"Kyllä se vaan niin on että pitkittynyt asuttomuus pitää sisällään päihdeongelmia sekä luottotiedottomuuden. Aina."

Kyllä mutta nuo asiat eivät ole kenenkään valinta. Jos ajattelet että ihminen jotenkin itse valitsee päihde- ja mielenterveyden ongelmat tai luottotiedottomuuden niin olet aika lailla kujalla siitä miten noihin tilanteisiin ajaudutaan.

Isäni on remissiossa oleva alkoholisti. Älä ala opettaa mulle mikä on valintaa ja mikä jotain kohtaloa, kun olen tilanteen kehittymistä 43 vuotta elämästäni seurannut vierestä. Sarja epäonnistuneita valintoja. Ikään kuin ei olisi ollut vieressä varottelijoita ja tukijoita. Erittäin vaativa asema vielä terveydenhuollossa, rahaa, mainetta ja kunniaa. Ensimmäisen känninsä jälkeen 18 vuotiaana oli isänsä sanonut, että älä ala leikkiä tuolla viinalla, no ei mennyt perille. Lähipiirissä on myös entinen sekakäyttäjä

Et ole Suomen ainoa päihdeongelmaisen läheinen. Vuosikymmeniä on yritetty saada perille sitä tieteellistäö faktaa että alkoholismi on sairaus jota kukaan ei valitse. Ja se sairaus aihauttaa kaikenlaisia muita ongelmia elämän aikana kuten kaikki sairaaloiset addiktiot.

Se ei poista ihmisen kaikkea vastuuta elämänsä valinnoista mutta ei tarkoita myöskään että ihminen olisi halunnut taakakseen tuon sairauden. 

Vierailija wrote:

"Tämä maa on aivan täynnä nuoria aikuisia, jotka eivät ole koskaan joutuneet sietämään epämukavuutta tai pettymyksiä."

 

Ja tällaisen olkiukon perusteella olet valmis leikkaamaan tukia reilusti, myös sen ison enemmistön joka opiskelee ahkerasti ja huolehtii omasta elämästään?

Ei ihme että tämä maa menee kohti tuhoa kun päätöksiä tehdään ihan täysin tunteella ja omalla mutulla.

En minä ole tässä leikkaamassa mitään. Opintotuen indeksikorotus jäädytetään, kuten monen muunkin tulonsiirron. Ymmärrätkö edes mitä se tarkoittaa? Lisäksi yleisen asumistuen, johon opiskelijat ovat olleet oikeutettuja vasta 5 vuotta, kattavuutta madalletaan, ei kuitenkaan 5 vuoden takaiselle tasolle. Opiskelijoita ja muita jotka elävät täysin tulonsiirtojen varassa, halutaan tällä kannustaa hakeutumaan edullisempiin asuntoihin. Mikä siinä on niin kovin väärin? Onko se mielestäsi yhä väärin sitten kun sinä itse olet Meilahdessa töissä ja vaihtoehtosi on joko elää aivan köyhyysrajalla tolkuttoman korkean vuokratason vuoksi tai matkustaa joka päivä 50 kilometriä julkisilla töihin ja takaisin kotiin? Samalla katsellen kuinka jokainen työpaikkasi lähellä sijaitsevan asunnon ikkuna on vielä pimeänä sinun raahautuessa töihin, koska siellä opiskelija, työtön tai eläkeläinen vielä vetää sikeitä, valmistautuen päiväänsä jonka voi viettää mukavasti kävellen alueen kahviloihin ja kauppoihin...

Vierailija wrote:

"Se hyvinvoiva keskiluokka on elänyt tuon saman elämänvaiheen ja silti, tai ehkä juuri siksi, nyt mukavassa asemassaan."

 

Jokainen joka tietää ihmisluonnosta mitään tajuaa että aika kultaa muistot ja ne "omat kokemukset" vuosikymmenten takaa eivät ole kovin relevantti peruste päättää isojen ihmisryhmien elämästä. Ne ovat teidän täysin subjektiivisia omia muistojanne jotka muuttuvat vuosi vuodelta nostalgisemmiksi ja kultareunaisemmiksi nuoruusmuistoiksi.

Eikö ole aika paradoksaalista jos parhaana asiantuntijana köyhän nykyopiskelijan arjesta pidetään laiskanpulskeaa hyvävaraista keski-ikäistä jonka omista opiskeluajoista on vuosikymmeniä? Eikä siis sitä nuorta joka oikeasti elää sillä muutaman satasen kuukausibudjetilla.

Opiskeluajastani on alle 20 vuotta.

Siskoni opiskeluajasta on alle 10 vuotta.

Rakas kummityttöni opiskelee juuri nyt.

Poikani opiskeluaikaan on ehkä 2-3 vuotta.

Sinä et huomaa sitä, että vaikka aika kuinka kultaisi muistoja, on yksi asia ainakin totta: selvittiin, jatkettiin työelämään ja mielenterveysongelmia oli huomattavasti vähemmän opiskelijoilla kuin nyt. Eikö tämä kerro jotain? Eikö odotukset ja todellisuus oikein enää kohtaa? Miksei? Onko jotain tekemistä sen kanssa, onko monikin nyt opiskeleva tehnyt kotona puusavottaa, kerännyt kesäisin mansikoita tai istuttanut metsää, istunut jälki-istunnossa tai nurkassa koko luokan edessä, ollut kotiarestissa, saanut piiskaa, pyöräillyt kaikkialle mihin on halua mennä, istunut kavereiden kanssa ulkona illat pitkät koska ei ollut paikkaa mihin mennä, jakanut huonetta sisaruksen kanssa, ollut ekaa kertaa lentokoneessa 19 vuotiaana jne jne.

Joko halutaan jatkuvaa talouskasvua joka ei synny pistämättä kaikkia luonnonvaroja sileäksi tehokkaammin ja edullisemmin kuin kilpaileva maa, minimoimalla yksityistä sektoria kuormittavia julkisia menoja, TAI innovoimalla paremmin kuin mikään verrokkimaa (kuinka tämä onnistuu kun matematiikan tai fysiikan torhtoriopintoihin ei esim löydy enää suomalaista opiskelijaa heikkojen lähtötaitojen vuoksi?). Tai sitten tyydytään siihen, että talouskasvu hyytyy, jopa taantuu, ja nykyopiskelijakin joutuu tyytymään lähes yhtä heikkoon elämänlaatuun kuin me "vuosikymmeniä sitten" opiskelleet.

Kumpi on, kaikkea ei saa (joka toki voi olla nykyopiskelijoiden matemaattis-loogisilla taidoilla vaikeaa ymmärtää)?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

"Tämä maa on aivan täynnä nuoria aikuisia, jotka eivät ole koskaan joutuneet sietämään epämukavuutta tai pettymyksiä."

 

Ja tällaisen olkiukon perusteella olet valmis leikkaamaan tukia reilusti, myös sen ison enemmistön joka opiskelee ahkerasti ja huolehtii omasta elämästään?

Ei ihme että tämä maa menee kohti tuhoa kun päätöksiä tehdään ihan täysin tunteella ja omalla mutulla.

En minä ole tässä leikkaamassa mitään. Opintotuen indeksikorotus jäädytetään, kuten monen muunkin tulonsiirron. Ymmärrätkö edes mitä se tarkoittaa? Lisäksi yleisen asumistuen, johon opiskelijat ovat olleet oikeutettuja vasta 5 vuotta, kattavuutta madalletaan, ei kuitenkaan 5 vuoden takaiselle tasolle. Opiskelijoita ja muita jotka elävät täysin tulonsiirtojen varassa, halutaan tällä kannustaa hakeutumaan edullisempiin asuntoihin. Mikä siinä on niin kovin vä

Minulla on kaksi korkeakoulussa opiskelevaa lasta joten sinun ei tarvitse selittää minulle mitä nämä indeksijäädytykset ja leikkaukset tarkoittavat. Tiedän oikein hyvin että ne tarkoittavat esim. toisen hyvin vaativaa alaa opiskelevan lapseni kohdalla sitä että vaikka hän jaksaa käydä vielä opintojen lisäksi töissä, hänen tulonsa laskevat asumistukimuutosten takia 250e/kk. Käytännössä tämä syö hänen varsinaisen opintotukensa kokonaan eikä edes riitä vaan osa asumisesta on katettava opintolainalla.

Miten kannustaa olemaan aktiivinen opiskelija ja vielä työssä käyvä samaan aikaan jos työssäkäynnin takia hänen tulojensa progressio on käytännössä samaa luokkaa kun 5000e/kk ansaitsevalla?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

"Kyllä se vaan niin on että pitkittynyt asuttomuus pitää sisällään päihdeongelmia sekä luottotiedottomuuden. Aina."

Kyllä mutta nuo asiat eivät ole kenenkään valinta. Jos ajattelet että ihminen jotenkin itse valitsee päihde- ja mielenterveyden ongelmat tai luottotiedottomuuden niin olet aika lailla kujalla siitä miten noihin tilanteisiin ajaudutaan.

Isäni on remissiossa oleva alkoholisti. Älä ala opettaa mulle mikä on valintaa ja mikä jotain kohtaloa, kun olen tilanteen kehittymistä 43 vuotta elämästäni seurannut vierestä. Sarja epäonnistuneita valintoja. Ikään kuin ei olisi ollut vieressä varottelijoita ja tukijoita. Erittäin vaativa asema vielä terveydenhuollossa, rahaa, mainetta ja kunniaa. Ensimmäisen känninsä jälkeen 18 vuotiaana oli isänsä sanonut, että älä ala leikkiä tuolla viinalla, no ei mennyt perille.

Ainoa tapa millä se eroaa tuossa kakkostyypin diabeteksesta on se, että diabeetikon on pakko syödä ihan joka päivä. Juoda ei ole pakko. Takaan, ettei kukaan ole alkoholisti ensimmäisestä drinkistä, eikä vielä edes juhilttuaan joka viikonloppu vaikkapa sen opiskeluajan. Joka viikonloppu ryypännyt isäni ei herännyt jokaisena elämänsä aamuna hikoillen, kädet täristen, vierotusoireista kärsien etsimään pulloa. Ei ei, hän heräsi koiran kanssa aamulenkille ja sitten töihin. Illalla ehkä hiihtolenkille tai lätkäseuraan. Valinta ryypätä tehtiin vuosikymmenet ihan joka kerran erikseen noin suurinpiirtein torstaina. Aikaa kääntää kelkka oli valehtelematta vuosikymmeniä. Stressinhallintakeinoja oli muitakin kuin viina, lääkärinä olisi luullut olevan selvää.

"Sinä et huomaa sitä, että vaikka aika kuinka kultaisi muistoja, on yksi asia ainakin totta: selvittiin, jatkettiin työelämään ja mielenterveysongelmia oli huomattavasti vähemmän opiskelijoilla kuin nyt. Eikö tämä kerro jotain? Eikö odotukset ja todellisuus oikein enää kohtaa"

On myös olemassa sellainen mahdollisuus että nykyelämä on oikeasti aika paljon kuormittavampaa kuin se oli vaikkapa 30 vuotta sitten. Kilpailu opiskelupaikoista ja työpaikoista on kovempaa, opiskeluaikoja on kiristetty ja alan vaihtamista vaikeutettu, lukiokin on muutettu jo kilpailuksi jatkopaikoista, opinnot muutettu paljolti etäopiskeluksi joka vähentää sosiaalisia kontakteja entisestään, maailmantilanne pelottaa jne.

Ongelma on siis se että niin moni vanhempi ihminen näkee nuorten ongelmat pelkkänä kitinänä ja luonteen heikkoutena joka kyllä poistuu kun nuoria vain vähän "karaistaan". Mutta voisiko olla että nuoret eivät nimenomaan enää kaipaa lisää karaisua vaan toivoa tulevaisuudesta ja aitoa ymmärrystä heidän ongelmistaan?

"Valinta ryypätä tehtiin vuosikymmenet ihan joka kerran erikseen noin suurinpiirtein torstaina. Aikaa kääntää kelkka oli valehtelematta vuosikymmeniä. Stressinhallintakeinoja oli muitakin kuin viina, lääkärinä olisi luullut olevan selvää."

No jos edes lääkäri ei kykene olemaan juomatta ja hallitsemaan stressiään muuta kuin alkoholilla niin luulisi olevan aika selvää kaikille että kyseessä on hyvin voimakas addiktio jota ei pelkällä tahdonvoimalla selätetä.

Kukaan ei vaadi syöpäsairasta parantumaan vain ottamalla itseään niskasta kiinni mutta jostain kumman syystä alkoholisteja ja muita addikteja niin käsketään tekemään vaikka kyse on ihan samalla tavalla sairaudesta.

Vierailija wrote:

"Sinä et huomaa sitä, että vaikka aika kuinka kultaisi muistoja, on yksi asia ainakin totta: selvittiin, jatkettiin työelämään ja mielenterveysongelmia oli huomattavasti vähemmän opiskelijoilla kuin nyt. Eikö tämä kerro jotain? Eikö odotukset ja todellisuus oikein enää kohtaa"

 

On myös olemassa sellainen mahdollisuus että nykyelämä on oikeasti aika paljon kuormittavampaa kuin se oli vaikkapa 30 vuotta sitten. Kilpailu opiskelupaikoista ja työpaikoista on kovempaa, opiskeluaikoja on kiristetty ja alan vaihtamista vaikeutettu, lukiokin on muutettu jo kilpailuksi jatkopaikoista, opinnot muutettu paljolti etäopiskeluksi joka vähentää sosiaalisia kontakteja entisestään, maailmantilanne pelottaa jne.

Ongelma on siis se että niin moni vanhempi ihminen näkee nuorten ongelmat pelkkänä kitinänä ja luonteen heikkoutena joka kyllä poistuu kun nuoria vain vähän "karaistaan". Mutta voisiko olla että nuoret eivät nimenomaan e

Täysin samat ongelmat ovat koskeneet aiempia polvia, aina vaan vähän eri muodossa. Se lama minkä mun ikäluokan nuoret elivät, oli sellainen, jota Suomessa ei tarvitse toivottavasti enää kokea. Kun ystävän isä ampuu itsensä talouvaikeuksien vuoksi, puhutaan vähän eri kaliiberin ongelmista vielä kuin mitä tämän ajan ongelmat ovat, toistaiseksi. Toivottavasti tilanne ei eskaloidu samaan, silloinkin taustalla oli kuntien, yritysten ja yksityistalouksien tolkuton velkaantuminen halvan lainan aikana. Silloinkin asuntotuotanto ja vuokrat ylikuumentuivat. Itse sain lapsen pankkikriisin alle ja jouduin suurtyöttömyyden vallitessa hakeutumaan uudelleen työmarkkinoille. Toivottomuus työpaikan löytymisen suhteen, joka opintovuosikurssiani vaivasi, oli jälkikäteen katsottuna liioiteltu. Opiskelijat itse halusivat korostaa YO todistuksen merkitystä yli pääsykokeiden. Omat 4 E, 1L,1M paperit ei merkinneet mitään kun en pääsykoemenestyksen perusteella saanut haluamaani opiskelupaikkaa, joten olisin itse pitänyt muutosta jopa kannatettavana...

Eikö etäopiskelu mahdollista monenlaista asumista? Etäopiskelu yksin yksiössä ilmeisesti sitten lisää niitä sosiaalisia kontakteja?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

"Tämä maa on aivan täynnä nuoria aikuisia, jotka eivät ole koskaan joutuneet sietämään epämukavuutta tai pettymyksiä."

 

Ja tällaisen olkiukon perusteella olet valmis leikkaamaan tukia reilusti, myös sen ison enemmistön joka opiskelee ahkerasti ja huolehtii omasta elämästään?

Ei ihme että tämä maa menee kohti tuhoa kun päätöksiä tehdään ihan täysin tunteella ja omalla mutulla.

En minä ole tässä leikkaamassa mitään. Opintotuen indeksikorotus jäädytetään, kuten monen muunkin tulonsiirron. Ymmärrätkö edes mitä se tarkoittaa? Lisäksi yleisen asumistuen, johon opiskelijat ovat olleet oikeutettuja vasta 5 vuotta, kattavuutta madalletaan, ei kuitenkaan 5 vuoden takaiselle tasolle. Opiskelijoita ja muita jotka elävät täysin tulonsiirtojen varassa, halutaan tällä kannustaa hakeutumaan edullise

en tiedä teidän tilanteesta, mutta mulla ei tulot romahda siitä kun lapsi muuttaa pois. Ei se mitään rahaa tähän talouteen ole nytkään tuonut, päinvastoin kuluja. Luonnollisesti annan hänelle taloudellista tukea ruokakaupan tai julkisen liikenteen kortin ym muodossa kun hän on opiskelemassa. Yksiön jos haluaa tai oman auton, pelikoneen tmv niin sitten hänen täytyy varmaan hakeutua palkkatyöhön tai ottaa lainaa.

"Täysin samat ongelmat ovat koskeneet aiempia polvia, aina vaan vähän eri muodossa."

Ei se kuitenkaan ole aina yhtä kuormittavaa. Ääriesimerkkinä vaikkapa sota-ajan nuoret. Tuskin kukaan sanoo että ihan samat ongelmat heillä olivat kuin kaikilla muillakin nuorilla. Kyllä ne ongelmat ja kuormittavuudet ovat vaihdelleet ja eri aikoina kuormaa on ollut myös enemmän.

Ja olen itse 90-luvun lama-ajan opiskelija. Vaikka silloikin oli tiukkaa niin ero oli nimenomaan se että silloin oli tiukkaa kaikilla, myös vanhemmilla ikäluokilla. Nyt nuoria arvostellaan sieltä täyteen varustellun omistusasunnon design-sohvalta käsin joka on aika eri asia kuin 90-luvun työtön katsoo sen ajan opiskelijaa. Luulen että sen ajan aikuinen pystyi samaistumaan opiskelijan arkeen ja rahan niukkuuteen paljon paremmin kuin nykyajan kulutusyhteiskunnan aikuinen ikinä pystyy. Ja tajusi myös että ei tuilla mitään kulutusjuhlaa vietellä kuten moni tuntuu nyt kuvittelevan.

Vierailija wrote:

"Valinta ryypätä tehtiin vuosikymmenet ihan joka kerran erikseen noin suurinpiirtein torstaina. Aikaa kääntää kelkka oli valehtelematta vuosikymmeniä. Stressinhallintakeinoja oli muitakin kuin viina, lääkärinä olisi luullut olevan selvää."

No jos edes lääkäri ei kykene olemaan juomatta ja hallitsemaan stressiään muuta kuin alkoholilla niin luulisi olevan aika selvää kaikille että kyseessä on hyvin voimakas addiktio jota ei pelkällä tahdonvoimalla selätetä.

Kukaan ei vaadi syöpäsairasta parantumaan vain ottamalla itseään niskasta kiinni mutta jostain kumman syystä alkoholisteja ja muita addikteja niin käsketään tekemään vaikka kyse on ihan samalla tavalla sairaudesta.

Älä pliis sano mulle kykene, kun minä sanon että halua. Ihan omasta kokemuksesta. On siistimpää dokata lätkäporukan kanssa kun olla kotona vaimon ja lasten kanssa. Kyllä minäkin mieluusti joisin viiniä ihan joka ilta, enkä menisi salille, mutta kun järki sanoo ja velvollisuudentunto, että ei se nyt oikein käy. Minkään valtakunnan pakko ei isää baariin ajanut, ennen kuin sitten oli se pakko, eikä sen kanssa lähdetty baariin vaan autotalliin. Lukisit mitä päihdeongelmaiset itse kertovat; vuosien vääristä valinnoista kun ei halunnut uskoa, että ne koituvat kohtaloksi lopulta.

Vierailija wrote:

"Täysin samat ongelmat ovat koskeneet aiempia polvia, aina vaan vähän eri muodossa."

Ei se kuitenkaan ole aina yhtä kuormittavaa. Ääriesimerkkinä vaikkapa sota-ajan nuoret. Tuskin kukaan sanoo että ihan samat ongelmat heillä olivat kuin kaikilla muillakin nuorilla. Kyllä ne ongelmat ja kuormittavuudet ovat vaihdelleet ja eri aikoina kuormaa on ollut myös enemmän.

Ja olen itse 90-luvun lama-ajan opiskelija. Vaikka silloikin oli tiukkaa niin ero oli nimenomaan se että silloin oli tiukkaa kaikilla, myös vanhemmilla ikäluokilla. Nyt nuoria arvostellaan sieltä täyteen varustellun omistusasunnon design-sohvalta käsin joka on aika eri asia kuin 90-luvun työtön katsoo sen ajan opiskelijaa. Luulen että sen ajan aikuinen pystyi samaistumaan opiskelijan arkeen ja rahan niukkuuteen paljon paremmin kuin nykyajan kulutusyhteiskunnan aikuinen ikinä pystyy. Ja tajusi myös että ei tuilla mitään kulutusjuhlaa vietellä kuten moni tuntuu nyt kuvittelevan.<

Mulla on yhä se 70 neliön kolmio kolmelle asukkaalle. Vanha auto ja Askon tavallinen sohva. Velkaa pari kymppiä toistaiseksi, säästöjä ja sijoituksia hieman. Jos lama jotain opetti, oli se että älä hamstraa sitä tavaraa ja lainaa. Sinä haluaisit, että sinun rahoituksen sijasta, tai henkilökohtaisen valtion takaaman korkotuetun velan sijasta, valtio ottaisi sen lainan teidän puolestanne. Mikä se on se kasvoton valtio, joka sen lainan pääomasta ja koroista jatkossa vastaa? Olisiko juuri ne sinun korkeakoulussa opiskelevat nuoret aikuiset? Ei eläkeläinen enää maksa mitään. Työkyvytön ei ole koskaan maksanutkaan. SINUN lapsesi maksavat jo 2 vuosikymmentä kertyneen syömävelan. Valtion itsemääräämisikeus lopulta kärsii kun sen taloudellinen riippuvuus kasvaa. Kuka Suomen lait säätää jatkossa?

No, epäilen, että arvelet nuortesi muuttavan koulu käytyään vaikka Amerikkaan tienaamaan. Oma poika haluaisi jäädä Suomeen ja nimenomaan tähän maakuntaan. Saa nähdä onko se järkevää vai otetaanko velalla hankittu terveys ja opinnot ja lähdetään hyödyttämään jonkin toisen maan kansantaloutta. Muista viis!

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

"Valinta ryypätä tehtiin vuosikymmenet ihan joka kerran erikseen noin suurinpiirtein torstaina. Aikaa kääntää kelkka oli valehtelematta vuosikymmeniä. Stressinhallintakeinoja oli muitakin kuin viina, lääkärinä olisi luullut olevan selvää."

No jos edes lääkäri ei kykene olemaan juomatta ja hallitsemaan stressiään muuta kuin alkoholilla niin luulisi olevan aika selvää kaikille että kyseessä on hyvin voimakas addiktio jota ei pelkällä tahdonvoimalla selätetä.

Kukaan ei vaadi syöpäsairasta parantumaan vain ottamalla itseään niskasta kiinni mutta jostain kumman syystä alkoholisteja ja muita addikteja niin käsketään tekemään vaikka kyse on ihan samalla tavalla sairaudesta.

Älä pliis sano mulle kykene, kun minä sanon että halua. Ihan omasta kokemuksesta. On siistimpää dokata lätkäporukan kanssa kun olla kotona vaimon ja lasten kanssa. Kyllä minäkin miel

Voit toki ajatella noin mutta tuo ei vastaa ollenkaan sitä mitä moderni lääketiede ja psykologia alkoholismista tietävät. Se että alkoholisti ei halua valita muuta kuin alkoholin on juuri osa sitä sairautta, ei mikään ihmisen vapaa valinta. Ei masentunutkaan valitse olla masentunut kotona sen sijaan että menisi iloisena ulos tapaamaan ihmisiä vaikka kuinka tietäisi sen olevan hänelle hyväksi.