Mitä haluttoman miehen vaimo muka voi tehdä?

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 09:16"]

Exäni oli vuosia haluton. Selitteli aina, että syy ei ole minussa - oli kuulemma stressiä yms. Kun erottiin, mies löysi heti uuden, lapsettoman ja nuoremman naisen. Veikkaan, että heillä on oikein vilkas seksielämä. Ei kai nähnyt enää lastensa äitiä (eli minua) haluttavana. Kaikista hölmöintä, että olen oikeasti kivannäköinen nainen, joka piti ja pitää itsestään huolta. On minullakin tosin nyt uusi mies, joka haluaa minua intohimoisesti ja kehuu usein. Mutta vastaus kysymykseesi: et tosiaan voi tehdä mitään muuta kuin erota, jos seksiä vielä haluat.

[/quote]

Ei se seksielämä uuden kanssa niin kovin aktiivista välttämättä ole. Seksuaalisesti vähätarpeiset miehet innostuvat ihastuessaan/rakastuessaan, mutta heti kun se vaihe on ohi niin tarpeet tuntuvat katoavan. Oma mieheni ihmetteli itseään suhteemme alussa, että kun hän yleensä ei ole kovin seksuaalinen, mutta sitten rakastui kovin ja halut kasvoivat. Kyllä ne siitä sitten laskivat parissa vuodessa niin, että tarttee melkein kalenteriin kirjata kukkanen kun häneltä seksiä sattuu saamaan. Eli on palattu siihen hänen normaaliolomuotoon.

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 10:23"]

Niin ja meillä ei tosiaan ole mitään muutakaan läheisyyttä tämän ristiriidan takia. Mies ei koske muhun, koska ei halua antaa ymmärtää haluavansa seksiä, enkä minä koske mieheen, jottei se luule, että alan taas vongata! Ap

[/quote]

En jaksa lukea loppuja vastauksia, mutta tähän avuksi joku paineeton läheisyys? Minä yritin ratkaista ongelmaa oman haluttomuuteni osalta sillä että sovittiin että joka ilta otetaan lähikontakti jossain vaiheessa. Alkoi lupaavasti mutta sitten elämä veti taas turpaan niinkuin sillä on tapana kun yritän ratkaista tätä asiaa. Mutta jos teillä toimis.

Miehesi potee alhaista testosteronin tasoa. Osta sinkkiä ja syötä ohjeen mukaan.

Olen kyllä muutenkin usein niin ahdistunut tässä suhteessa, että voin fyysisesti huonosti...ap

Kuule ap! Elämä on liian lyhyt tuollaiseen kärvistelyyn. Lapsille teet vain karhunpalveluksen kun siinä tilanteessa pysyt. Sitten parinkymmenen vuoden päästä sun lapset ihmettelee miksi niiden parisuhteet ei onnistu, ja syytävät sua ja miestäsi että ette antaneet mallia onnellisesta parisuhteesta, ja sinä tulit katkeraksi ämmäksi etkä ollut hyvä äiti.

Lasten koti on vanhempien parisuhde, mutta lapset ovat mielummin rikkinäisestä kodista, kuin asuvat sellaisessa.

En käsitä millään tuota marttyyri-ajattelua että lasten takia pitäisi olla huonossa parisuhteessa, se on sun elämäsi, ei lasten. Lapset voivat olla ihan onnellisia vaikka vanhemmat ovat eronneet, kun vanhemmat löytävät itselleen paremman sopivan puolison ja näyttävät mallia onnellisesta parisuhteesta, tai jopa vaan tasapainoisesta sinkkuelämästä.

Kuinka moni ihminen tälläkin palstalla sanoo aikuisena, että toivoo että vanhemmat olisivat eronneet kun itse oli lapsi, ei olisi tarvinnut siinä rakkaudettomassa ja kireätunnelmaisessa kodissa elää ja katsoa nyrpeitä naamoja ja kuunnella katkeria sanoja.

[quote author="Vierailija" time="07.02.2015 klo 13:34"]

Olen kyllä muutenkin usein niin ahdistunut tässä suhteessa, että voin fyysisesti huonosti...ap

[/quote]

Sulla on vain tämä yksi elämä, ja se menee nopeasti. Haluaisitko itse lapsen asemassa että äitisi uhraisi elämänsä "sinun takiasi" ja eläisi parhaat vuotensa ilman rakkautta? Sitähän se on, miehesi ei rakasta sinua. Se pitää hyväksyä ja lähteä pois siitä tilanteesta, lapset pärjäävät kyllä. Sinä olet kaikkesi tehnyt, en tiedä onko miehesi tehnyt, mutta sille sinä et mitään voi, miehelläsi on vastuullaan hänen elämänsä, ja sinulla omasi.

Ensimmäinen mies, jonka kanssa erehdyin seurustelemaan, ei ollut lainkaan kiinnostunut seksistä. Hän oli 24-vuotias. Hän avioitui myöhemmin ja tilanne oli täysin samanlainen seuraavassa suhteessa.

Eroa miehestäsi, jos haluat seksiä. Kaikkia miehiä ei kiinnosta seksi ollenkaan. Maailma on onneksi täynnä miehiä, jotka ovat kiinnostuneita seksistä.

Meillä on tuota samaa. Kaiken lisäksi, mitä täällä on jo kirjoitettu, miehen haluttomuus on vienyt minulta itsetunnon. Surettaa kun tässäkin ketjussa sanotaan, että erotkaa niin saat taas seksiä. Kuka minua enää edes haluaisi panna? Olen ylipainoinen, täynnä raskausarpia, synnyttänyt kaksi lasta ... Huomaan, että kaipaisin kovasti ihailua ja että joskus oikein katseellani etsin katsoisiko joku minua, mutta ei katso. Ja sitten tulen kotiin, jossa minua odottaa hyvä ja kiltti mies, joka on kuin kämppis.

"Ei johdu sinusta"

"Kyllä minä haluan seksiä"

Silti mitään ei tapahdu viikkoihin, kuukausiin. Minä olen jo luovuttanut, en tyydytä edes itseäni sillä se tuntuu kaikkein säälittävimmältä.