Lue keskustelun säännöt.
Pakko lopettaa treffailu kun ei itsetunto ja sydän kestä sitä enää
Ala todellakin ymmärtää ihmisiä jotka valitsevat ikuisen sinkkuuden, mieluummin kuin yrittäisi löytää jonkun. Siis tapauksessa jossa ihminen sinänsä voisi sen parisuhteen haluta, mutta ei pysty/halua sitä enää tavoitella.
Olen treffaillut miehiä nyt 2 vuotta. Ihan hirveästi jäänyt käteen vain pahaa mieltä. Selväksi on käynyt että mihinkään, ei MIHINKÄÄN voi enää luottaa. Ei miehen sanoihin, ei miehen taustaan, ei miehen tekoihin. Ei mihinkään. Vaikka kuinka koitat etsiä "green flagejä", antaa asioiden mennä omalla painollaan, olla itse umpirehellinen ja avoin alusta saakka.. ja vaikka mies vaikuttaisi siltä myös. Niin kaikki voi muuttua *PUFF* muutamissa tunneissa ja yhtäkkiä olet taas hylätty ja jätetty ja kaikki mitä on puhuttu tai tehty on täysin merkityksetöntä. En olisi ikinä uskonut että kumppanin etsiminen voi olla näin kamalaa ja vaikeaa!
Kommentit (1158)
Tää ei ole suunnattu ketjun aloittajalle, eikä kenellekään henkilökohtaisesti. Noin yleisesti lähinnä ihmisten vaatimuksista sen hyvän kumppanin suhteen.
Iso osa parisuhteiden, deittailun ja pariutumisen ongelmista kun johtuu ihan vain kohtuuttomista odotuksista. Muodostetaan liian valmis kuva siitä, mitä tuon kaiken pitäisi olla. Millainen unelmien prinssi, unien prinsessa, menestyjien menestyjä, pornopartneri pitäisi löytyä. Ulkonäkö pitää olla upea, mutta ei saa keskittyä ulkonäköön pelkästään. Pitää olla kovakyynärpäinen menestyjä, mutta silti välittävä ja empaattinen, jos ei muita, niin sinua kohtaan. Tai oikeastaan muilla edes mitään väliä. Pitää paiskia vuorokauden ympäri töitä, että massia tulee ovista ja ikkunoista, mutta silti pitää löytyä aina aikaa juuri sinulle, ja tulevaisuudessa niille 2 lapselle jotka haluat. Lapsille, joista kasvaa täydellisiä, muu ei käy. Tai ei ainakaan kerrota muille jos eivät ole. Lapsiin ei tosin käytetä aikaa muuta kuin silloin kun heitä tarvitaan edustamaan sinun täydellistä elämää. Unelmakumppani on urheilullinen, treenattu unelmaihminen, ja samaan aikaan suuri filosofi, joka treenaa vain ollakseen terve ja kunnossa. Treenaa joka päivä, usein peilin ääressä. Vie sut huippuravintoloihin. Ei missään nimessä hienostelemaan, vaan hakemaan makuelämyksiä. Kaikkien pitäis hakea elämyksiä. Ihmiset ketkä ei hae, on jotenkin outoja. Tai siis tylsiä. Ehkä jopa, herranjumalasentään, köyhiä. Yök. Ja ei, ei tarvi olla tietenkään täydellinen kumppani. Kyllä virheet sallitaan. Ehkä yksi. Korkeintaan kaksi. Vaikka luomi väärässä kohtaa. Tai senhän voi leikata pois. No, enivei virheet on sallituja, ei toivottuja. Kumppanin pitää seisoa rinnalla järkkymättömänä jos elämässä tulis vastoinkäymisiä, vaikka itselläsi ei ole aikomustakaan tehdä niin. Hyi sentään, jos se vaikka sairastuisi. Mikä petos se olisikaan, kun uskotteli olevansa menestyjä. Vaatimukset ei ole liikaa, koska sinä, juuri sinä ansaitset tuon kaiken ihanuuden. Vai ansaitsetko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä yksi uupunut joka kuitenkin ensi vuonna aikoo vielä laittaa itsensä likoon, siihen saakka nuollaan haavoja.
Olen kolmekymppinen lapseton nainen enkä enää tiedä yhtään missä livenä voisi ihmisiin tutustua. Mitenköhän paljon paremmat mahikset olisi löytää 30-45v sitoutumishaluinen, mahdollisesti lapsistakin haaveileva mies vähän pohjoisemmasta kuin täältä pk-seudulta?
Ja nrolle 1085: Omat vaatimukseni ovat ihan siinä että tullaan hyvin juttuun ja kumpikin viehättää toista.
^ Hyvä kiteytys yllä, komppaan. Omallakin puolisolla mielialat vaihtelevat niin paljon, että ihan hirvittää. Unelmakumppaniksi kehumisesta saattaa mennä mökötykseksi tunnin aikajänteella, ja aika pienestäkin asiasta. Siinä on "vähän" vaikea muodostaa kuvaa, että mitä hän oikeasti minusta ajattelee. Totuus lienee jossain välimaastossa.
Edellinen oli tarkoitettu siis vastaukseksi 1085:lle.
Voi jeesus tätä keskustelua. Täällä taas puolin ja toisin mollataan, kuinka "miehet on sitä" ja "naiset tätä". Ensinnäkin tosta ulkonäöstä. Joo, toki se on sellainen asia, että kiva kun toinen miellyttäisi silmää. Sitten taas, mitä lisäarvoa se toisen kauneus/komeus tuo teille? Onko teillä niin huono itsetunto, että kehtaatte näyttäytyä vain tietyn näköisten seurassa, koska muuten muut, tekisi mitä, nauraisi? Juuri katoin vanhempieni ja heidän kaveriporukkansa kuvia niiltä ajoilta kun kaikki alkoivat vakiintua (eli 80-luvun alku). Kukaan ei nyt ollut mitenkään silmiin pistävän komea tai kaunis, mutta ehkä se ei nyt ollut niin suuressa roolissa tuolloin. Että kunhan oli hyvä tyyppi. Ja ilmeisesti se on ollut aika hiton hyvä kriteeri, koska kukaan tästä porukasta ei ole 40 vuoden jälkeenkään eronnut. Ja kukaan ei myöskään siinä vaiheessa ollut mitenkään supermenestynyt tai rikas, kaikki oli lähtöisin melko samanlaisista duunari-taustaisista perheistä. Toki sitten perheen perustamisen jälkeen monen ura lähti nousuun.
Mä olen nyt 3 vuotta sinkkuna ja vasta nyt joku deittailu saattaisi kiinnostaa. Tai ei sittenkään kun lukee näitä juttuja. Ihan hirveää olisi mennä yksillekään treffeille kun miettisi koko ajan, että minkähän tasoisena toinen minua pitää tai antelee minusta jotain arvosanoja mielessään.
Mä en ole kaunis, enkä edes hyvä kroppainen. Sen sijaan olen tyyppinä taas tosi kiva ja reilu, sekä kavereiden, että myös itseni mielestä. Joten oon oikeastaan tullut siihen lopputulokseen, että miksi menisin hankkimaan itselleni pahaa mieltä deittailemalla. Kun selkeästi se näyttää näiden tekstien perusteella olevan ainoa, mitä sieltä nykyisin saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi uupunut joka kuitenkin ensi vuonna aikoo vielä laittaa itsensä likoon, siihen saakka nuollaan haavoja.
Olen kolmekymppinen lapseton nainen enkä enää tiedä yhtään missä livenä voisi ihmisiin tutustua. Mitenköhän paljon paremmat mahikset olisi löytää 30-45v sitoutumishaluinen, mahdollisesti lapsistakin haaveileva mies vähän pohjoisemmasta kuin täältä pk-seudulta?
Ja nrolle 1085: Omat vaatimukseni ovat ihan siinä että tullaan hyvin juttuun ja kumpikin viehättää toista.
Toi olikin aavistuksen kärjistäen kirjoitettu, kun vaikuttaa, että monilla on ihan täysin epärealistiset odotukset kumppanin suhteen. Ja samalla myös luulot omasta itsestään.
Ymmärrän todella hyvin, jos tossa nykyisessä deittailumaailmassa tulee olo, että mitä järkeä tässä on. Eikä siinä oikein järkeä olekaan. Etenkään jos ei jätä yhtään tilaa spontaaniudelle, ja vain kahlaa ihmisiä läpi vaatimuslistan kanssa. Deittailu on kuin loppumaton työhaastatteluiden sarja. Parisuhde kuin menestykseen tähtäävä firma. Tunteet vain tuntemuksia, jotka ovat itseä varten, ja toisen osapuolen työtä on tehdä niitä mahtavia tuntemuksia loppumattomiin. Sitten kun se loppuu, on potkujen paikka... Ei mikään ihme, että jos on ajatteleva ihminen, niin ei kovin pitkään jaksa.
Edelleen, kevyesti kärjistäen. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin että on toisin päin. Älykkäät ovat keskimäärin sporttisempia.
Kyllä ne jossain määrin kulkevat käsi kädessä. Fiksut ymmärtävät, että kroppa kannattaa pitää kunnossa ihan oman elämänlaadunkin takia. Minä ainakin miellän fyysisen laiskuuden ja lihavuuden lähtökohtaisesti tyhmän ihmisen ominaisuudeksi, ja noilla em. ominaisuuksilla varustetut ovat myös yleensä katkeria hoikemmille ja aikaansaavemmille. Ehkä siksi liikunnallisempia on aina yritetty leimata julkisessa keskustelussa tyhmiksi. Huippu-urheilijat sitten monesti saattavat ollakin vähän tyhmempiä, kun se vaatii käytännössä koko elämän pyhittämistä sille urheilulle.
Meinaatkos ihan oikeasti, että vain tyhmä ihminen voi olla fyysisesti laiska, ja/tai lihava? Entäs ne tilanteet, kun syystä tai toisesta, se itsensä kunnossa pitäminen ei vain ole mahdollista? Ilmeisesti fiksu muuttuukin silloin tyhmäksi. Mielenkiintoista ois tietää sekin, että mitä mahdat fiksulla tarkoittaa. Tarkoitatko viisasta, vaiko älykästä. Fiksu kun ei ole synonyymi kummallekaan. Jos vähän kahlaat ihmiskunnan historiaa läpi, niin älykkäitä, sekä viisaita, että menestyneitä ihmisiä löytyy kyllä ihan kaiken kokoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin että on toisin päin. Älykkäät ovat keskimäärin sporttisempia.
Kyllä ne jossain määrin kulkevat käsi kädessä. Fiksut ymmärtävät, että kroppa kannattaa pitää kunnossa ihan oman elämänlaadunkin takia. Minä ainakin miellän fyysisen laiskuuden ja lihavuuden lähtökohtaisesti tyhmän ihmisen ominaisuudeksi, ja noilla em. ominaisuuksilla varustetut ovat myös yleensä katkeria hoikemmille ja aikaansaavemmille. Ehkä siksi liikunnallisempia on aina yritetty leimata julkisessa keskustelussa tyhmiksi. Huippu-urheilijat sitten monesti saattavat ollakin vähän tyhmempiä, kun se vaatii käytännössä koko elämän pyhittämistä sille urheilulle.
Meinaatkos ihan oikeasti, että vain tyhmä ihminen voi olla fyysisesti laiska, ja/tai lihava? Entäs ne tilanteet, kun syystä tai toisesta, se itsensä kunnossa pitäminen ei vain ole mahdollista? Ilmeisesti fiksu muuttuukin silloin tyhmäksi. Mielenkiintoista ois tietää sekin, että mitä mahdat fiksulla tarkoittaa. Tarkoitatko viisasta, vaiko älykästä. Fiksu kun ei ole synonyymi kummallekaan. Jos vähän kahlaat ihmiskunnan historiaa läpi, niin älykkäitä, sekä viisaita, että menestyneitä ihmisiä löytyy kyllä ihan kaiken kokoisia.
Tieto esim. fyysisen passiivisuuden ja lihavuuden ikävistä seurauksista on ehkä hieman lisääntynyt tässä viimeisen 50 vuodenkin aikana. Joskus ennenhän lihavuus on ollut jopa tavoiteltavaa, mutta nyt sen tiedetään olevan terveysriski. Ja jos ihminen haluaa tahallaan aiheuttaa itselleen terveysriskejä, niin ei sitä nyt mitenkään älykkäänä voi pitää. Terveelliset ruokailutottumukset ja kunnostaan huolehtiminen korreloivat myös koulutustason kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin että on toisin päin. Älykkäät ovat keskimäärin sporttisempia.
Kyllä ne jossain määrin kulkevat käsi kädessä. Fiksut ymmärtävät, että kroppa kannattaa pitää kunnossa ihan oman elämänlaadunkin takia. Minä ainakin miellän fyysisen laiskuuden ja lihavuuden lähtökohtaisesti tyhmän ihmisen ominaisuudeksi, ja noilla em. ominaisuuksilla varustetut ovat myös yleensä katkeria hoikemmille ja aikaansaavemmille. Ehkä siksi liikunnallisempia on aina yritetty leimata julkisessa keskustelussa tyhmiksi. Huippu-urheilijat sitten monesti saattavat ollakin vähän tyhmempiä, kun se vaatii käytännössä koko elämän pyhittämistä sille urheilulle.
Meinaatkos ihan oikeasti, että vain tyhmä ihminen voi olla fyysisesti laiska, ja/tai lihava? Entäs ne tilanteet, kun syystä tai toisesta, se itsensä kunnossa pitäminen ei vain ole mahdollista? Ilmeisesti fiksu muuttuukin silloin tyhmäksi. Mielenkiintoista ois tietää sekin, että mitä mahdat fiksulla tarkoittaa. Tarkoitatko viisasta, vaiko älykästä. Fiksu kun ei ole synonyymi kummallekaan. Jos vähän kahlaat ihmiskunnan historiaa läpi, niin älykkäitä, sekä viisaita, että menestyneitä ihmisiä löytyy kyllä ihan kaiken kokoisia.
Tieto esim. fyysisen passiivisuuden ja lihavuuden ikävistä seurauksista on ehkä hieman lisääntynyt tässä viimeisen 50 vuodenkin aikana. Joskus ennenhän lihavuus on ollut jopa tavoiteltavaa, mutta nyt sen tiedetään olevan terveysriski. Ja jos ihminen haluaa tahallaan aiheuttaa itselleen terveysriskejä, niin ei sitä nyt mitenkään älykkäänä voi pitää. Terveelliset ruokailutottumukset ja kunnostaan huolehtiminen korreloivat myös koulutustason kanssa...
Niin on, mutta sitähän mä en kysynyt. :)
Eli olet sitä mieltä, että jos ihminen lihoo, hän tekee sen tahallaan? Mitään muuta syytä ei voi olla? Totta, että ruokailutottumukset ja kunnosta huolehtiminen korreloi jossain määrin koulutustason kanssa. Koulutustaso taas korreloi jossain määrin tulotason kanssa. Samoin työn fyysisen, ja joillain aloilla myös henkisen rasittavuuden kanssa. Näetkö niissä mitään yhteyttä? Entä sen suhteen, että akateemisesti koulutetuista perheistä, tulee enemmän akateemisesti koulutettuja lapsia? Jos korkeasti koulutettu palaa loppuun, masentuu jne tms yms, ja ei jaksa huolehtia kunnostaan, eikä ravinnostaan, niin lakkaako hän sitten olemasta fiksu. Tai älykäs. Tai korkeasti koulutettu. Joka muuten korreloi älykkyyden kanssa vain tiettyjen rajojen sisällä.
Oikeastaan, kun sanoit, että "haluaa tahallaan aiheuttaa", kertonee kaiken olennaisen siitä, miten näet asian. Eli ehkä ei kannata tämän enempää kysellä.
Ja tässä ketjussahan ei oikeasti edes puhuta tästä. Mutta sivuaa kyllä hyvin sitä, että deittailu on vaikeaa, kun ihmisillä on kohtuuttomia odotuksia suhteelle, ja kohtuuttomia vaatimuksia ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä onkin perinteinen taktiikka. "Mies jonka speksit ovat kunnossa ei välttämättä ole kiinnostava". On syynsä miksi otit tämän esimerkin, etkä esimerkkiä miehestä jonka speksit eivät ole hyvät, mutta joka silti olisi kiinnostava. Koska tiedät itsekin että ollakseen potentiaalinen pitää omata hyvät speksit.
Toki pitää olla hyvät speksit. Mutta mitä ne speksit ovat, riippuvat ihan täysin ihmisestä itsestään. Jollekin se voi olla vaikka uskonnollisuus ja perinteiset arvot, siksi vissiin Valollekin on tilausta. Itselle hyvät speksit voivat olla esim:
- liikunnallisuus, tykkää ulkoilla ja omaa hyvän peruskunnon
- tupakoimattomuus, ei alkoholiongelmaa
- pystyy elättämään itsensä, eikä odota minun elättävän
- kykenee keskustelemaan syvällisestikin, eikä pelkää lähteä teatteriin tai taidenäyttelyyn
- on sopivan fiksu, omaa samankaltaisen huumorintajun sekä perusarvot
- osaa huolehtia hygieniastaan sekä kotinsa ja vaatteidensa siisteydestä
Siinä muutamia minun speksejä. Ja tietysti mies voi olla kaikkia näitä, mutta silti jotain puuttuu ja suhdetta ei vain muotoudu. Lähinnä tapauksessa joissa mies on kiinnostava, mutta vaikka tupakoi ja läträä alkoholin kanssa, niin se alun ihastus on voinut johtua syystä, etten ole vielä nähnyt hänen todellista luonnettaan, mutta onneksi ne ihastukset karisevat aina nopeasti kun toisen todellinen luonto tulee esiin ja huomaa, että kaikki on vain esitystä. Mutta hyvin vaikea mun on kuvitella kiinnostuvani miehestä, jolla on aivan päinvastaiset elämäntavat, arvot ja harrastukset kuin itsellä. Ja miksi pitäisikään? En nyt halua jokaisen miehenkään kiinnostuvan minusta.
Ja entäs loput speksit?
Pituusraja? Käykö vaikka 160cm pituinen mies?
Saako olla hintelä, esimerkiksi maratoonari?
Onko naamalla väliä?
Haittaako jos on korkea ja nariseva ääni?
Onko väliä onko seksissä viejä, vietävä vai jotain siltä väliltä?
Tulotaso, mitä jos tienaa 1 500 eur/brutto siivoojana, ja keskittyy mieluummin henkiseen kehitykseen kuin rahan tai titteleiden ansaitsemiseen?
En ole tuo, jolta kysyit, mutta mitä sitten, jos joku vastaisi, että 160-senttinen ei käy? Aika harva mies on niin lyhyt, joten vaikka pituusraja olisi 168cm, mahtuu valtaosa suomalaisista miehistä kriteerin sisään.
Ja mitä sitten, jos joku sanoo, että ei saa olla korkea ja nariseva ääni? Tuo on taas sellainen marginaalijuttu, aika harvalla ihmisellä on suoranaisesti häiritsevä ääni, joten eipä tuollakaan karsisi kuin muutaman yksittäisen miehen.
Ja mitä seksiin tulee, niin TOTTAKAI sillä on väliä, millaista seksiä toinen haluaa harrastaa. On äärimmäisen tärkeää, että seksuaalisesti sovitaan yhteen. Suurin osa ihmisistä ei taida sen kummemmin olla viejä eikä se jota viedään, vaan suurimman osan seksi on varmaan aika perusseksiä tyyliin "tehdään tietyt jutut, jotta saataisiin orgasmit". Mutta mitä enemmän haluaa jotain muuta kuin pelkän perustyydytyksen, sitä olennaisempaa se seksuaalinen yhteensopivuus on. Se on yhtä tärkeä asia kuin se, että maailmankatsomukset ja arvomaailma osuvat yksiin.
Vierailija kirjoitti:
Tää ei ole suunnattu ketjun aloittajalle, eikä kenellekään henkilökohtaisesti. Noin yleisesti lähinnä ihmisten vaatimuksista sen hyvän kumppanin suhteen.
Iso osa parisuhteiden, deittailun ja pariutumisen ongelmista kun johtuu ihan vain kohtuuttomista odotuksista. Muodostetaan liian valmis kuva siitä, mitä tuon kaiken pitäisi olla. Millainen unelmien prinssi, unien prinsessa, menestyjien menestyjä, pornopartneri pitäisi löytyä. Ulkonäkö pitää olla upea, mutta ei saa keskittyä ulkonäköön pelkästään. Pitää olla kovakyynärpäinen menestyjä, mutta silti välittävä ja empaattinen, jos ei muita, niin sinua kohtaan. Tai oikeastaan muilla edes mitään väliä. Pitää paiskia vuorokauden ympäri töitä, että massia tulee ovista ja ikkunoista, mutta silti pitää löytyä aina aikaa juuri sinulle, ja tulevaisuudessa niille 2 lapselle jotka haluat. Lapsille, joista kasvaa täydellisiä, muu ei käy. Tai ei ainakaan kerrota muille jos eivät ole. Lapsiin ei tosin käytetä aikaa muuta kuin silloin kun heitä tarvitaan edustamaan sinun täydellistä elämää. Unelmakumppani on urheilullinen, treenattu unelmaihminen, ja samaan aikaan suuri filosofi, joka treenaa vain ollakseen terve ja kunnossa. Treenaa joka päivä, usein peilin ääressä. Vie sut huippuravintoloihin. Ei missään nimessä hienostelemaan, vaan hakemaan makuelämyksiä. Kaikkien pitäis hakea elämyksiä. Ihmiset ketkä ei hae, on jotenkin outoja. Tai siis tylsiä. Ehkä jopa, herranjumalasentään, köyhiä. Yök. Ja ei, ei tarvi olla tietenkään täydellinen kumppani. Kyllä virheet sallitaan. Ehkä yksi. Korkeintaan kaksi. Vaikka luomi väärässä kohtaa. Tai senhän voi leikata pois. No, enivei virheet on sallituja, ei toivottuja. Kumppanin pitää seisoa rinnalla järkkymättömänä jos elämässä tulis vastoinkäymisiä, vaikka itselläsi ei ole aikomustakaan tehdä niin. Hyi sentään, jos se vaikka sairastuisi. Mikä petos se olisikaan, kun uskotteli olevansa menestyjä. Vaatimukset ei ole liikaa, koska sinä, juuri sinä ansaitset tuon kaiken ihanuuden. Vai ansaitsetko?
Olipa täydellinen tiivistelmä siitä, miten hukassa ihmiset on ja miten roikutaan jossain mielikuvissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erittäin tyypillinen ikisinkkunaisen ongelma on tämä: kuvitellaan ettei haeta eliittimiestä, koska ei vaadita huippuominaisuuksia kuten kalsarimallin ulkonäköä tai miljoonatuloja.
Mutta ne vaatimukset ovat sellaiset että miehen pitää olla tietyissä asioissa keskivertoa parempi, ja ei missään olennaisessa asiassa keskivertoa huonompi. Ja ei, kyse ei ole makuasioista, koska se mitä haet on samaa mitä 90% kilpasiskoista hakee.
Tällainen mies on hyvin helposti "top 5%", koska useimmilla meistä on olennaisia heikkouksia.
Toinen klassikko on toisiaan kumoavat ominaisuudet kuten piinkova menestyjä mutta silti pehmeä perhemies tai raudanluja jämerämies mutta silti tunteista puhuva filosofi. "Mutta voihan yhdessä ihmisessä olla erilaisia puolia". Juu juu, mutta se on aika harvinaista ja siksi todella haluttua.
Miesten ongelmana on yleisimmin että halutaan suht timmiä kroppaa, mitä ei nykypäivänä enemmistöllä naisista ole. Enemmistöllä on ylipainoa tai vähintäänkin pulleutta, ja etenkin 35+ iässä tämä yleensä tarkoittaa keskivartalopyöreyttä, ei isoa peffaa ja muhkeita reisiä. Miesten vaatimuslista on lyhyempi, mutta hoikista naisista on kova kisa. Sitäkin on että naisen pitäisi olla seksikäs ja huoliteltu, mutta silti rento ja iisiä seuraa. Harvoin näin on, yleensä tuollainen nainen on vaativa puitteiden suhteen. Sama pätee sporttinaisiin; hyvällä kropalla saa korkeampaa elintasoa.
Molempien sukupuolten ongelma on että usein miehet ja naiset haluavat eri asioita, ja tässä joutuu tekemään kompromisseja. Lisäksi naisilla on voimakkaamat elämänvaiheet, mikä vaikuttaa siihen mitä mieheltä halutaan ja millaista miestä halutaan. Klassikko on pelimies-jämerämies-filosofi (20v / 30v / 40v). Mitä vähemmän halua kompromisseihin, sitä vaikeampaa löytää ja pitää kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Erittäin tyypillinen ikisinkkunaisen ongelma on tämä: kuvitellaan ettei haeta eliittimiestä, koska ei vaadita huippuominaisuuksia kuten kalsarimallin ulkonäköä tai miljoonatuloja.
Mutta ne vaatimukset ovat sellaiset että miehen pitää olla tietyissä asioissa keskivertoa parempi, ja ei missään olennaisessa asiassa keskivertoa huonompi. Ja ei, kyse ei ole makuasioista, koska se mitä haet on samaa mitä 90% kilpasiskoista hakee.
Tällainen mies on hyvin helposti "top 5%", koska useimmilla meistä on olennaisia heikkouksia.
Toinen klassikko on toisiaan kumoavat ominaisuudet kuten piinkova menestyjä mutta silti pehmeä perhemies tai raudanluja jämerämies mutta silti tunteista puhuva filosofi. "Mutta voihan yhdessä ihmisessä olla erilaisia puolia". Juu juu, mutta se on aika harvinaista ja siksi todella haluttua.
Miesten ongelmana on yleisimmin että halutaan suht timmiä kroppaa, mitä ei nykypäivänä enemmistöllä naisista ole. Enemmistöllä on ylipainoa tai vähintäänkin pulleutta, ja etenkin 35+ iässä tämä yleensä tarkoittaa keskivartalopyöreyttä, ei isoa peffaa ja muhkeita reisiä. Miesten vaatimuslista on lyhyempi, mutta hoikista naisista on kova kisa. Sitäkin on että naisen pitäisi olla seksikäs ja huoliteltu, mutta silti rento ja iisiä seuraa. Harvoin näin on, yleensä tuollainen nainen on vaativa puitteiden suhteen. Sama pätee sporttinaisiin; hyvällä kropalla saa korkeampaa elintasoa.
Molempien sukupuolten ongelma on että usein miehet ja naiset haluavat eri asioita, ja tässä joutuu tekemään kompromisseja. Lisäksi naisilla on voimakkaamat elämänvaiheet, mikä vaikuttaa siihen mitä mieheltä halutaan ja millaista miestä halutaan. Klassikko on pelimies-jämerämies-filosofi (20v / 30v / 40v). Mitä vähemmän halua kompromisseihin, sitä vaikeampaa löytää ja pitää kumppani.
Inhorealistista mutta totta.
On syynsä miksi ennen vanhaan tehtiin paljon töitä parisuhteiden eteen, ja hyväksyttiin toinen ole lähelläkään täydellisyyttä.
Lopulta se on usein niin, että ainoa elämänvaihe jossa tavismies naista kiinnostaa, on perheikä. Silloin tarvitaan ahkera perusmies hoitamaan hommat. Nuorempana kiinnostaa komeat ja jänskät pojat, nelikymppisenä älykkäät filosofit. Eli miesten pieni vähemmistö.
Miestä taas kiinnostaa paljolti suhteen hauskat jutut, yhteiset harrastukset, seksi ja hedelmällinen ulkonäkö. Niitä on vähiten ruuhkavuosina.
Intressit menevät ristiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miesten ongelmana on yleisimmin että halutaan suht timmiä kroppaa, mitä ei nykypäivänä enemmistöllä naisista ole. Enemmistöllä on ylipainoa tai vähintäänkin pulleutta, ja etenkin 35+ iässä tämä yleensä tarkoittaa keskivartalopyöreyttä, ei isoa peffaa ja muhkeita reisiä. Miesten vaatimuslista on lyhyempi, mutta hoikista naisista on kova kisa. Sitäkin on että naisen pitäisi olla seksikäs ja huoliteltu, mutta silti rento ja iisiä seuraa. Harvoin näin on, yleensä tuollainen nainen on vaativa puitteiden suhteen. Sama pätee sporttinaisiin; hyvällä kropalla saa korkeampaa elintasoa.
Kun olisivat naiset edes normaalipainoisia, ei todellakaan tarvitse olla mikään timmi salikinkku. Vaan sekin näyttää olevan liikaa toivottu. Erästäkin tuttua naista näin pitkästä aikaa ja oli paisunut älyttömästi, että piti ihan siinä salaa hämmästellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten ongelmana on yleisimmin että halutaan suht timmiä kroppaa, mitä ei nykypäivänä enemmistöllä naisista ole. Enemmistöllä on ylipainoa tai vähintäänkin pulleutta, ja etenkin 35+ iässä tämä yleensä tarkoittaa keskivartalopyöreyttä, ei isoa peffaa ja muhkeita reisiä. Miesten vaatimuslista on lyhyempi, mutta hoikista naisista on kova kisa. Sitäkin on että naisen pitäisi olla seksikäs ja huoliteltu, mutta silti rento ja iisiä seuraa. Harvoin näin on, yleensä tuollainen nainen on vaativa puitteiden suhteen. Sama pätee sporttinaisiin; hyvällä kropalla saa korkeampaa elintasoa.
Kun olisivat naiset edes normaalipainoisia, ei todellakaan tarvitse olla mikään timmi salikinkku. Vaan sekin näyttää olevan liikaa toivottu. Erästäkin tuttua naista näin pitkästä aikaa ja oli paisunut älyttömästi, että piti ihan siinä salaa hämmästellä.
No hei, toivoisin myös miehien panostavan ihan perus siistiin olemukseen. Parturissa voi käydä säännöllisesti ja jos sitä partaa haluaa pitää, niin sitäkin voi hoitaa ja siistiä. Ja ihab sama niten pukeutuu, mutta pukeutukaa nyt edes ehjiin vaatteisiin.
Ja eipä teille miehille tekis yhtään pahaa myöskään vähän kaventaa sitä vyötäröä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten ongelmana on yleisimmin että halutaan suht timmiä kroppaa, mitä ei nykypäivänä enemmistöllä naisista ole. Enemmistöllä on ylipainoa tai vähintäänkin pulleutta, ja etenkin 35+ iässä tämä yleensä tarkoittaa keskivartalopyöreyttä, ei isoa peffaa ja muhkeita reisiä. Miesten vaatimuslista on lyhyempi, mutta hoikista naisista on kova kisa. Sitäkin on että naisen pitäisi olla seksikäs ja huoliteltu, mutta silti rento ja iisiä seuraa. Harvoin näin on, yleensä tuollainen nainen on vaativa puitteiden suhteen. Sama pätee sporttinaisiin; hyvällä kropalla saa korkeampaa elintasoa.
Kun olisivat naiset edes normaalipainoisia, ei todellakaan tarvitse olla mikään timmi salikinkku. Vaan sekin näyttää olevan liikaa toivottu. Erästäkin tuttua naista näin pitkästä aikaa ja oli paisunut älyttömästi, että piti ihan siinä salaa hämmästellä.
No hei, toivoisin myös miehien panostavan ihan perus siistiin olemukseen. Parturissa voi käydä säännöllisesti ja jos sitä partaa haluaa pitää, niin sitäkin voi hoitaa ja siistiä. Ja ihab sama niten pukeutuu, mutta pukeutukaa nyt edes ehjiin vaatteisiin.
Ja eipä teille miehille tekis yhtään pahaa myöskään vähän kaventaa sitä vyötäröä.
Tästä täytyy näin miehenä olla täysin samaa mieltä. Keskiverto kaupungilla kävelevä nuorehko nainen on pukeutunut tyylikkäästi kun mies taas.. kuin spurgu, ainoastaan haju puuttuu. Nyt jätkät mars ulkoasu kuntoon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten ongelmana on yleisimmin että halutaan suht timmiä kroppaa, mitä ei nykypäivänä enemmistöllä naisista ole. Enemmistöllä on ylipainoa tai vähintäänkin pulleutta, ja etenkin 35+ iässä tämä yleensä tarkoittaa keskivartalopyöreyttä, ei isoa peffaa ja muhkeita reisiä. Miesten vaatimuslista on lyhyempi, mutta hoikista naisista on kova kisa. Sitäkin on että naisen pitäisi olla seksikäs ja huoliteltu, mutta silti rento ja iisiä seuraa. Harvoin näin on, yleensä tuollainen nainen on vaativa puitteiden suhteen. Sama pätee sporttinaisiin; hyvällä kropalla saa korkeampaa elintasoa.
Kun olisivat naiset edes normaalipainoisia, ei todellakaan tarvitse olla mikään timmi salikinkku. Vaan sekin näyttää olevan liikaa toivottu. Erästäkin tuttua naista näin pitkästä aikaa ja oli paisunut älyttömästi, että piti ihan siinä salaa hämmästellä.
No hei, toivoisin myös miehien panostavan ihan perus siistiin olemukseen. Parturissa voi käydä säännöllisesti ja jos sitä partaa haluaa pitää, niin sitäkin voi hoitaa ja siistiä. Ja ihab sama niten pukeutuu, mutta pukeutukaa nyt edes ehjiin vaatteisiin.
Ja eipä teille miehille tekis yhtään pahaa myöskään vähän kaventaa sitä vyötäröä.
Näissä kahdessa viimeisessä se aika hyvin kiteytyykin mistä kenkä puristaa. Toiveet eivät kohtaa todellisuuden kanssa. Muutenkin, vaikka se parisuhde sitten alkaisikin, niin se ei lupaa pitkää tulevaisuutta, kun ajatusmalli on se, että toisen osapuolen pitää muuttua. Ei missään nimessä itse tee muutoksia. Se ei valitettavasti toimi, ainakaan parisuhteessa. Siinä kun se tuppaa menemään niin, että jos haluaa, että suhde muuttuu paremmaksi, tai että se toinen osapuoli muuttuu, niin ainoa jota pystyt oikeasti muuttamaan olet sinä itse ja sinun asenne. Sen perässä muuttuu sitten suhde, ja lopulta puolisokin väkisinkin. Jos siis parisuhde edes pääsee alkamaan, kun koskaan ei löydy sitä henkilöä, jonka kohdalla vaatimuslistaan voi vetästä joka kohtaan plussan, ja poissulkevien puutteiden listaan miinuksen.
Juu, eiköhän tämä ollut tässä.
Sinkkuna auringonlaskuun.
Vierailija kirjoitti:
Juu, eiköhän tämä ollut tässä.
Sinkkuna auringonlaskuun.
Ja niin on hyvä.
Anteeksi vaan arvon naiset mutta ei enää koskaan.
Juuri näin. Jos ehkäisyvälineitä ei olisi olemassa jokainen näistä pahoista pojista jatkaisia sukuaan ja muut ei, evoluution voittajia olisivat siis.