Pakko lopettaa treffailu kun ei itsetunto ja sydän kestä sitä enää

Mixi näin kirjoitti:

Nykyajan deittailussa on se vika että pitää olla ns täydellinen. Mitta kun kukaan ei ole. Miten deittailla jos on työtön, ylipainoinen tai sattuu välillä olemaan masennuskausia? Jos ilmoittaa rehellisesti että on epätäydellinen tai työtön niin ei pääse treffeille ollenkaan. Jos taas ei mainitse asioista ollenkaan, paljastuu huijariksi. Aito, oma itsensä ei voi olla, jos on epätäydellinen. Mutta lopultaan kaikki ovat. Ei ihme että homma ei toimi kun ei voi olla ihminen vaan pitää olla tuote, täydellinen sellainen. Kuitenkin 60% suomalaisista ON ylipainoisia, jokaisella on joskus vaikeaa, saattaa olla jopa mielenterveysongelmia. Vaikka olisikin töissä niin välillä saattaa olla työttömyyskausia. Eli toivoisin että inhimillisyys olisi sallittua jotta ihmisen ei tarvitsisi vetää jotakin roolia joka ei ole totta.

Olet oikeassa ja uskon, että moni aikuiseksi henkisesti kasvanut ymmärtää omat puutteensa että vastapuolella taas on omat vajaavaisuudet. Toivottavasti se on vähemmistö, joka havittelee virheetöntä ihmisihannetta ja hyväksyy sen ettei todennäköisesti löydä sellaista koskaan.

Itse aikanaan ilmoitin profiilissa Tinderissä, että haen naista jolla ei ole kalenteri täynnä. En ole itse suorittaja tai kyläluuta kuudella intohimoharrastuksella ja myönnän, että myös välillä todella tylsä, joten siksi haku kohdistettiin arkisempiin ehdokkaisiin

Tuo pointti henkevistä keskusteluista on aika mielenkiintoinen.

Olen aina ollut se jonka kanssa naiset haluavat keskustella henkeviä kun äijäporukka puhuu urheilusta,  autoista ja massista. Lähes poikkeuksetta oletetaan että olen akateeminen, mikä ei pidä paikkaansa.

Kuitenkin nämä akateemiset naiset ovat valinneet miehet joita kiinnostaa urheilu, autot ja massi. Ja minusta kiinnostuvat parisuhdemielessä vain itseäni vähemmän tienaavat (olen alle keskituloinen) ammattikoulun käyneet naiset. Onko syynä liian pienet tulot vai matalampi formaali koulutustaso, sitä en voi varmuudella tietää.

Vaikuttaisi joka tapauksessa kovasti siltä etteivät henkevät keskustelut ole prioriteettijärjestyksessä kovin korkealla, ainakaan <40v naisilla. Mielenkiinnonkohteita kyllä riittää ja naiset mielellään haluavat kuulla niistä, kuten perustamastani luonnonsuojelualueesta tai kirjoittamastani historiallisia tapahtumia käsittelevästä kirjasta. Mutta parisuhteeseen halutaan mieluummin mies jota kiinnostaa massi ja Tesla. Jos mieheltä luonnistuvat henkevät keskustelutkin, niin hyvä. Jos ei, niin se on asia josta voidaan tinkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder ei sovi parisuhdetta etsiville vaan panosuhdetta etsiville. Miehet, ei niin kovin ihmeellisetkään miehet, ovat hullaantuneet ajatuksesta, että heidänkin rahkeillaan pääsee aina uusille treffeille. Maksimi 1-3 kuukautta treffaillaan ja sitten pum tekstiviesti ettei tunteet ole kehittyneet (kopsittu Ensitreffit alttarilta). Tosin muutamien kuukausien aikana kaikki on ollut hyvin, ja selitys miksi ei voida sanoa erouutista kasvokkain on ettei mies halua riidellä. Tosin sitä ennen on oltu puhelin kiinni kädessä (seuraava loppuelämän aito tosirakkaus kierroksessa). Ei kannata uskoa mitä sanotaan, Tinder-miehen teot ratkaisevat.

Yleensä kakkoslaadun mies luovuttaa jo muutamassa viikossa ellei mennä sänkyyn. Minä olen ihan rauhallisesti tapaillut miestä ja antanut ajankulua, kuukausi kaksi. (Tavannut miehen muuta kautta kuin Tinderissä). En ole heti vakuuttanut rakkautta, vaan jättänyt auki, onko tässä edellytyksiä parisuhteeseen. Yli kolme kuukautta ennen kuin lähennytään seuraavalle tasolle. Miehen tunteet kehittyvät yleensä hitaammin. Tällä prosessilla parisuhteeni ovat kestäneet 16/6/16 vuotta, ja olen naimisissa.

Yli 3 kk odottava ihminen olisi kyllä seksuaalienergialtaan täysin väärä kumppani minulle.

Jos etsii seksisuhdetta niin panotreffit vaikka samalle päivälle, Tider on just sun juttu. Jos etsii parisuhdetta ja pitää erottaa jyvät akanoista niin prosessi kannattaa miettiä toisin. Minulla meni se reilu 2 kk päätyyn asti, siis sängyn päätyyn. Tarpeeksi aikaa miehen tunteiden kehittyä. Aika tympeää jos itse ihastuu ja toinen on näennäisesti mukana, sitten kuukauden päästä sanoo ettei tunteet kehittyneet. Itse olen nopeampi tietämään mitä haluan, mutta annan aikaa hitaammalle miehelle. Ei tämä ole ainut totuus mutta näin mennyt minulla. Samoin kannattaa vähän pantata tunteiden kanssa, jos kovin hokee rakkautta niin liian paljon, liian nopeasti. Vuosi 2022 mutta ihmisen aivot eivät ole kovin paljoa kehittyneet.

Noilla kaikilla paskoilla miehillä on yksi yhteinen tekijä: ap

Ap joka ihan itse valitsee paskat miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder ei sovi parisuhdetta etsiville vaan panosuhdetta etsiville. Miehet, ei niin kovin ihmeellisetkään miehet, ovat hullaantuneet ajatuksesta, että heidänkin rahkeillaan pääsee aina uusille treffeille. Maksimi 1-3 kuukautta treffaillaan ja sitten pum tekstiviesti ettei tunteet ole kehittyneet (kopsittu Ensitreffit alttarilta). Tosin muutamien kuukausien aikana kaikki on ollut hyvin, ja selitys miksi ei voida sanoa erouutista kasvokkain on ettei mies halua riidellä. Tosin sitä ennen on oltu puhelin kiinni kädessä (seuraava loppuelämän aito tosirakkaus kierroksessa). Ei kannata uskoa mitä sanotaan, Tinder-miehen teot ratkaisevat.

Yleensä kakkoslaadun mies luovuttaa jo muutamassa viikossa ellei mennä sänkyyn. Minä olen ihan rauhallisesti tapaillut miestä ja antanut ajankulua, kuukausi kaksi. (Tavannut miehen muuta kautta kuin Tinderissä). En ole heti vakuuttanut rakkautta, vaan jättänyt auki, onko tässä edellytyksiä parisuhteeseen. Yli kolme kuukautta ennen kuin lähennytään seuraavalle tasolle. Miehen tunteet kehittyvät yleensä hitaammin. Tällä prosessilla parisuhteeni ovat kestäneet 16/6/16 vuotta, ja olen naimisissa.

Yli 3 kk odottava ihminen olisi kyllä seksuaalienergialtaan täysin väärä kumppani minulle.

Jos etsii seksisuhdetta niin panotreffit vaikka samalle päivälle, Tider on just sun juttu. Jos etsii parisuhdetta ja pitää erottaa jyvät akanoista niin prosessi kannattaa miettiä toisin. Minulla meni se reilu 2 kk päätyyn asti, siis sängyn päätyyn. Tarpeeksi aikaa miehen tunteiden kehittyä. Aika tympeää jos itse ihastuu ja toinen on näennäisesti mukana, sitten kuukauden päästä sanoo ettei tunteet kehittyneet. Itse olen nopeampi tietämään mitä haluan, mutta annan aikaa hitaammalle miehelle. Ei tämä ole ainut totuus mutta näin mennyt minulla. Samoin kannattaa vähän pantata tunteiden kanssa, jos kovin hokee rakkautta niin liian paljon, liian nopeasti. Vuosi 2022 mutta ihmisen aivot eivät ole kovin paljoa kehittyneet.

Ymmärsinkö oikein, että pistät parisuhde-ehdokkaat kärvistelemään pariksi kuukaudeksi ja samaan aikaan tyydytät seksitarpeesi muilla miehillä?

Somedeiteissä on se ongelma, että pitäisi ikäänkuin muka heti syttyä kipinä kun tavataan ensimmäisen kerran. -Miksi ? -Eihän se näin ole reaalielämässäkään ? -Käsi sydämmelle: Kuinka moni hyvä parisuhde on saanut alkunsa siitä että on tunnettu toinen osapuoli pitkäänkin, ja sitten jonain päivänä ystävyys muuttuu rakkaudeksi ? Vastaus: Yllättävän moni.

Nämä pitkään kypsyneet suhteet ovat usein myös niitä suhteita jotka kestävät elämän myrskytkin ja koettelemukset, toisin kuin pikaiset ihastumiset joissa usein petytään heti ihastumisvaiheen jälkeen.

Nettideiteillä käyneenä huomaan, että ihmiset ovat ihmisinä yllättävänkin keskenkasvuisia muodollisesta iästään huolimatta. Ei anneta suhteelle aikaa kypsyä ja kehittyä, ei jakseta katsoa ajan kanssa mitä suhteesta tulee tai ei tule, vaan heti rynnätään eteenpäin kuin katepillari telaketjut kolisten työmalla käsittämättä sitä, että hiljaa hyvää tulee. Oma kokemukseni 20 vuotta sitten nettideiteillä oli se, että kohtasin naisen joka halusi tutustua rauhassa ja ajan kanssa. Sänkyynkin mentiin vasta muutaman kuukauden tuntemisne jälkeen. Sitten mentiinkin naimisiin 4:n vuoden seurustelun jälkeen ja perustettiin uusperhe.

Älkää hyvät ihmiset ryntäilkö siellä nettideiteillä. Ottakaa aikalisä ja tutustukaa toiseen osapuoleen rauhassa ja ajan kanssa. -Voitte näet löytää hiomattomia timantteja moottoriturpien ja valehtelijoiden sijasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä onkin perinteinen taktiikka. "Mies jonka speksit ovat kunnossa ei välttämättä ole kiinnostava". On syynsä miksi otit tämän esimerkin, etkä esimerkkiä miehestä jonka speksit eivät ole hyvät, mutta joka silti olisi kiinnostava. Koska tiedät itsekin että ollakseen potentiaalinen pitää omata hyvät speksit.

Toki pitää olla hyvät speksit. Mutta mitä ne speksit ovat, riippuvat ihan täysin ihmisestä itsestään. Jollekin se voi olla vaikka uskonnollisuus ja perinteiset arvot, siksi vissiin Valollekin on tilausta. Itselle hyvät speksit voivat olla esim:

- liikunnallisuus, tykkää ulkoilla ja omaa hyvän peruskunnon

- tupakoimattomuus, ei alkoholiongelmaa

- pystyy elättämään itsensä, eikä odota minun elättävän

- kykenee keskustelemaan syvällisestikin, eikä pelkää lähteä teatteriin tai taidenäyttelyyn

- on sopivan fiksu, omaa samankaltaisen huumorintajun sekä perusarvot

- osaa huolehtia hygieniastaan sekä kotinsa ja vaatteidensa siisteydestä 

Siinä muutamia minun speksejä. Ja tietysti mies voi olla kaikkia näitä, mutta silti jotain puuttuu ja suhdetta ei vain muotoudu. Lähinnä tapauksessa joissa mies on kiinnostava, mutta vaikka tupakoi ja läträä alkoholin kanssa, niin se alun ihastus on voinut johtua syystä, etten ole vielä nähnyt hänen todellista luonnettaan, mutta onneksi ne ihastukset karisevat aina nopeasti kun toisen todellinen luonto tulee esiin ja huomaa, että kaikki on vain esitystä. Mutta hyvin vaikea mun on kuvitella kiinnostuvani miehestä, jolla on aivan päinvastaiset elämäntavat, arvot ja harrastukset kuin itsellä. Ja miksi pitäisikään? En nyt halua jokaisen miehenkään kiinnostuvan minusta.

Ja entäs loput speksit?

Pituusraja? Käykö vaikka 160cm pituinen mies?

Saako olla hintelä, esimerkiksi maratoonari?

Onko naamalla väliä?

Haittaako jos on korkea ja nariseva ääni?

Onko väliä onko seksissä viejä, vietävä vai jotain siltä väliltä?

Tulotaso, mitä jos tienaa 1 500 eur/brutto siivoojana, ja keskittyy mieluummin henkiseen kehitykseen kuin rahan tai titteleiden ansaitsemiseen?

Miksi intät toisen ihmisen spekseistä? Eiköhän jokainen saa etsiä just sellaista seuraa kuin haluaa. En minäkään odota että kaikki miehet ja naiset minustakaan tykkää ja jos oma pituus tai muu asia ei heitä miellytä niin fine.

Vierailija kirjoitti:

Pidä taukoa. Kasva ihmisenä. Kun pidät itseäsi rakkauden arvoisena ja rakastat itseäsi, löydät sen oikean joka jää rinnallesi. Koska olet sen arvoinen.

Ihminen kukoistaa eniten rakastavassa seurassa, ei yksinäisyydessä. Siksi tuo neuvosi on sanahelinää. 

Jos on etukäteisvaatimuksia, niin silloin ei ole etsimässä rakkautta. Silloin kannattaa miettiä, että mitä sitten on etsimässä.  Jos etsii elämänkumppania tiimikaveriksi, silloin on syytä pudottaa romanttiset vaatimukset pois, ja etsiä vain kaveria jonka kanssa jakaa loppuelämän. Ei siinäkään mitään pahaa ole, jos molemmat niin haluaa... Jos taas etsii rakkautta, siis romanttisessa mielessä, ei oikein voi olla etukäteen speksejä jotka pitää täyttää. Rakkaus kun ei toimi niin. Jos siis edes oikeasti ymmärtää koko käsitettä. Harva ymmärtää. Rakkaus tulee, jos se on tullakseen. Ei sitä voi käskeä. Eikä sitä etsiessä voi määritellä etukäteen millainen sen rakkauden kohteen pitäisi olla. Rakkaudessa kun on sellainen jännä piirre, että me ei saada valita ketä me rakastetaan. Ja todellakin, suurin osa ei ymmärrä mitä rakkaus on, ja sotkee sen moneen muuhun tarpeeseen, joilla ei ole välttämättä mitään tekemistä rakkauden kanssa. Eikä sitä rakkautta kannata liikaa etsiä, se kun karkaa etsimällä. Toki voi tapailla ihmisiä. Ja kannattaakin, jos ymmärtää vain tapailla ihmisiä, ilman turhia odotuksia. Rakkaus osuu kohdalle, jos osuu. Ei sitä voi pakottaa. Eikä toista voi pakottaa rakastamaan sinua.  Jos aikoo löytää rakkauden, niin silloin pitää avata ensin sydän, ja sitten silmät, ja kohdata ihmiset avoimella mielellä. Jos siis oikeasti toivoo löytävänsä rakkauden, eikä jotain ihan muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo pointti henkevistä keskusteluista on aika mielenkiintoinen.

Olen aina ollut se jonka kanssa naiset haluavat keskustella henkeviä kun äijäporukka puhuu urheilusta,  autoista ja massista. Lähes poikkeuksetta oletetaan että olen akateeminen, mikä ei pidä paikkaansa.

Kuitenkin nämä akateemiset naiset ovat valinneet miehet joita kiinnostaa urheilu, autot ja massi. Ja minusta kiinnostuvat parisuhdemielessä vain itseäni vähemmän tienaavat (olen alle keskituloinen) ammattikoulun käyneet naiset. Onko syynä liian pienet tulot vai matalampi formaali koulutustaso, sitä en voi varmuudella tietää.

Vaikuttaisi joka tapauksessa kovasti siltä etteivät henkevät keskustelut ole prioriteettijärjestyksessä kovin korkealla, ainakaan <40v naisilla. Mielenkiinnonkohteita kyllä riittää ja naiset mielellään haluavat kuulla niistä, kuten perustamastani luonnonsuojelualueesta tai kirjoittamastani historiallisia tapahtumia käsittelevästä kirjasta. Mutta parisuhteeseen halutaan mieluummin mies jota kiinnostaa massi ja Tesla. Jos mieheltä luonnistuvat henkevät keskustelutkin, niin hyvä. Jos ei, niin se on asia josta voidaan tinkiä.

Ai niin, sinä olet se pintaliitoporukan maskotti? Jos oikein muistan, ne kaverinaiset olivat vielä viimeisen päälle treenattuja ja laitettuja ja pitivät yllä tietynlaista elämäntapaa, johon kuuluu sellaisia ajanviettotapoja, joihin uppoaa rahaa. Taisivat kustantaa sinutkin mukaan seuraneidiksi, niinkö se meni?

Ihan oikeasti kaikki kouluja käyneet naiset eivät ole tuollaisia, ne boheemimmat tapaukset eivät ole maailmasta mihinkään loppuneet. Niinpä henkeville ja köyhille miehille löytyy hyvin seuraa. (Tosin tuosta koulutusjutusta en ole ihan varma.) Tosin se on aivan eri kysymys, kelpaisivatko ne naiset sinulle, todennäköisesti eivät.

Sinulla ehkä jarruna on tuossa, että ei ole sellaista tuttua opiskelijaporukkaa, jonka kautta voisit niitä muunlaisia lukeneita naisia tavata. Mutta jonkinlainen maisemanvaihdos voisi tehdä ihan hyvää, ei olisi aina noita samoja juttuja.

Nii-in, sellaista se on miehillekin. Vaikka kuinka ollaan puhuttu yhteisestä tulevaisuudesta (pääasiassa nainen on puhunut), tapailtu kuukausia ja harrastettu seksiäkin useasti niin yhtäkkiä voi vaan olla, että nainen ei enää vastaa viesteihin. Tai vastaa ensin vastentahtoisen oloisesti ja lopulta ei ollenkaan. Ei mitään selityksiä, poikki vaan.

On ollut valta yllätys kuinka paljon markkinoilla on vapaita nelikymppisiä naisia. Erosin vuosi sitten ja kun laitoin ns verkot vesiin, niin parissa kuukaudessa olen käynyt treffeillä 25 naisen kanssa, joista 15 kanssa olen harrastanut seksiä. Eikä tarvitse edes vongata, aloitteen tekijä seksiin on miltei aina ollut nainen.

Jos on nelikymppinen mies, joka on fyysisesti hyvässä kunnossa, hyvässä työssä ja hallitsee kohteliaat käytöstavat ja osaa keskustalla, niin kiinnostuneita naisia ainakin Helsingissä on sadoittain.

En olisi ikinä uskonut että eronneella kahden lapsen isällä on tällainen kysyntä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo pointti henkevistä keskusteluista on aika mielenkiintoinen.

Olen aina ollut se jonka kanssa naiset haluavat keskustella henkeviä kun äijäporukka puhuu urheilusta,  autoista ja massista. Lähes poikkeuksetta oletetaan että olen akateeminen, mikä ei pidä paikkaansa.

Kuitenkin nämä akateemiset naiset ovat valinneet miehet joita kiinnostaa urheilu, autot ja massi. Ja minusta kiinnostuvat parisuhdemielessä vain itseäni vähemmän tienaavat (olen alle keskituloinen) ammattikoulun käyneet naiset. Onko syynä liian pienet tulot vai matalampi formaali koulutustaso, sitä en voi varmuudella tietää.

Vaikuttaisi joka tapauksessa kovasti siltä etteivät henkevät keskustelut ole prioriteettijärjestyksessä kovin korkealla, ainakaan <40v naisilla. Mielenkiinnonkohteita kyllä riittää ja naiset mielellään haluavat kuulla niistä, kuten perustamastani luonnonsuojelualueesta tai kirjoittamastani historiallisia tapahtumia käsittelevästä kirjasta. Mutta parisuhteeseen halutaan mieluummin mies jota kiinnostaa massi ja Tesla. Jos mieheltä luonnistuvat henkevät keskustelutkin, niin hyvä. Jos ei, niin se on asia josta voidaan tinkiä.

Sama huomio.

"Kovat asiat" ovat selkeästi tärkeimpiä. Pituus, raha, status, suorituskyky. Tässä jokainen sanoo että "mutta enhän minä, en hae mitään kalsarimalli-monimiljonääriä". Mutta ei se ettei hae äärimmäistä supermiestä tarkoita etteivätkö nuo asiat ole tärkeimpiä, vaatimustaso ei vain ole tähtitieteellinen.

Tämä korostuu +-30v iässä kun halutaan perhe. Millaisessa asunnossa asutaan, mihin luokkaan kuulutaan, onko varaa luksukseen aina välillä, miten pitkiä poikia tulee?

Aika moni preferoi näitä miehiä joita kiinnostaa massi, koska nämä miehet hankkivat perheelle massia. Yllättävän moni nainen on valinnut miehen jonka kanssa on hyvin vähän keskusteltavaa, jopa lähes robottimaisen mutta jämerän miehen jolle tunteiden ilmaiseminen on vierasta.

Sitten 40v tienoilla haluttaisiin se hyvä keskustelija, kun perhehommat on saatu hoidettua. Se on eri asia onko keskustelija-filosofi enää saatavilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo pointti henkevistä keskusteluista on aika mielenkiintoinen.

Olen aina ollut se jonka kanssa naiset haluavat keskustella henkeviä kun äijäporukka puhuu urheilusta,  autoista ja massista. Lähes poikkeuksetta oletetaan että olen akateeminen, mikä ei pidä paikkaansa.

Kuitenkin nämä akateemiset naiset ovat valinneet miehet joita kiinnostaa urheilu, autot ja massi. Ja minusta kiinnostuvat parisuhdemielessä vain itseäni vähemmän tienaavat (olen alle keskituloinen) ammattikoulun käyneet naiset. Onko syynä liian pienet tulot vai matalampi formaali koulutustaso, sitä en voi varmuudella tietää.

Vaikuttaisi joka tapauksessa kovasti siltä etteivät henkevät keskustelut ole prioriteettijärjestyksessä kovin korkealla, ainakaan <40v naisilla. Mielenkiinnonkohteita kyllä riittää ja naiset mielellään haluavat kuulla niistä, kuten perustamastani luonnonsuojelualueesta tai kirjoittamastani historiallisia tapahtumia käsittelevästä kirjasta. Mutta parisuhteeseen halutaan mieluummin mies jota kiinnostaa massi ja Tesla. Jos mieheltä luonnistuvat henkevät keskustelutkin, niin hyvä. Jos ei, niin se on asia josta voidaan tinkiä.

Ai niin, sinä olet se pintaliitoporukan maskotti? Jos oikein muistan, ne kaverinaiset olivat vielä viimeisen päälle treenattuja ja laitettuja ja pitivät yllä tietynlaista elämäntapaa, johon kuuluu sellaisia ajanviettotapoja, joihin uppoaa rahaa. Taisivat kustantaa sinutkin mukaan seuraneidiksi, niinkö se meni?

Ihan oikeasti kaikki kouluja käyneet naiset eivät ole tuollaisia, ne boheemimmat tapaukset eivät ole maailmasta mihinkään loppuneet. Niinpä henkeville ja köyhille miehille löytyy hyvin seuraa. (Tosin tuosta koulutusjutusta en ole ihan varma.) Tosin se on aivan eri kysymys, kelpaisivatko ne naiset sinulle, todennäköisesti eivät.

Sinulla ehkä jarruna on tuossa, että ei ole sellaista tuttua opiskelijaporukkaa, jonka kautta voisit niitä muunlaisia lukeneita naisia tavata. Mutta jonkinlainen maisemanvaihdos voisi tehdä ihan hyvää, ei olisi aina noita samoja juttuja.

Sinullekin kommentoin, kun vastasit samaan viestiin.

Tuo on ihme defenssi, että otetaan esimerkiksi pintaliito-fitness-rikkaat. Ja kun ei kuuluta siihen porukkaan, muka ei katsota ensisijaisesti ulkonäköä, rahaa ja statusta.

Kyllä se vain kummasti tavisnaisillakin on niin että komeasta talosta haaveileva 4 000 eur/kk tienaava insinööri kiinnostaa enemmän kuin 2 500 eur/k tienaava toimistovirkailija joka lahjoittaa säästönsä luonnonsuojeluun, tai 180cm mies kiinnostaa enemmän kuin 170cm mies. Vielä kun insinööri haaveilee firman osakkuudesta tulevaisuudessa ja on jämerä, vaikkei tunteista juuri puhuttaisi, niin kyllä tämä on se valinta. Henkevät keskustelut hoidetaan sitten jonkun muun kanssa.

 

-eri

Vierailija kirjoitti:

Sitten 40v tienoilla haluttaisiin se hyvä keskustelija, kun perhehommat on saatu hoidettua. Se on eri asia onko keskustelija-filosofi enää saatavilla.

Niin, on todennäköisesti inselöitynyt jo pahasti siinä vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten 40v tienoilla haluttaisiin se hyvä keskustelija, kun perhehommat on saatu hoidettua. Se on eri asia onko keskustelija-filosofi enää saatavilla.

Niin, on todennäköisesti inselöitynyt jo pahasti siinä vaiheessa.

Mahdollisesti, tai sitten löytänyt muuta sisältöä elämälleen naisten sijaan. Jos on jollain ihmeen kaupalla säilyttänyt optimisminsa naisten suhteen, on luultavasti jo viety.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo pointti henkevistä keskusteluista on aika mielenkiintoinen.

Olen aina ollut se jonka kanssa naiset haluavat keskustella henkeviä kun äijäporukka puhuu urheilusta,  autoista ja massista. Lähes poikkeuksetta oletetaan että olen akateeminen, mikä ei pidä paikkaansa.

Kuitenkin nämä akateemiset naiset ovat valinneet miehet joita kiinnostaa urheilu, autot ja massi. Ja minusta kiinnostuvat parisuhdemielessä vain itseäni vähemmän tienaavat (olen alle keskituloinen) ammattikoulun käyneet naiset. Onko syynä liian pienet tulot vai matalampi formaali koulutustaso, sitä en voi varmuudella tietää.

Vaikuttaisi joka tapauksessa kovasti siltä etteivät henkevät keskustelut ole prioriteettijärjestyksessä kovin korkealla, ainakaan <40v naisilla. Mielenkiinnonkohteita kyllä riittää ja naiset mielellään haluavat kuulla niistä, kuten perustamastani luonnonsuojelualueesta tai kirjoittamastani historiallisia tapahtumia käsittelevästä kirjasta. Mutta parisuhteeseen halutaan mieluummin mies jota kiinnostaa massi ja Tesla. Jos mieheltä luonnistuvat henkevät keskustelutkin, niin hyvä. Jos ei, niin se on asia josta voidaan tinkiä.

Ai niin, sinä olet se pintaliitoporukan maskotti? Jos oikein muistan, ne kaverinaiset olivat vielä viimeisen päälle treenattuja ja laitettuja ja pitivät yllä tietynlaista elämäntapaa, johon kuuluu sellaisia ajanviettotapoja, joihin uppoaa rahaa. Taisivat kustantaa sinutkin mukaan seuraneidiksi, niinkö se meni?

Ihan oikeasti kaikki kouluja käyneet naiset eivät ole tuollaisia, ne boheemimmat tapaukset eivät ole maailmasta mihinkään loppuneet. Niinpä henkeville ja köyhille miehille löytyy hyvin seuraa. (Tosin tuosta koulutusjutusta en ole ihan varma.) Tosin se on aivan eri kysymys, kelpaisivatko ne naiset sinulle, todennäköisesti eivät.

Sinulla ehkä jarruna on tuossa, että ei ole sellaista tuttua opiskelijaporukkaa, jonka kautta voisit niitä muunlaisia lukeneita naisia tavata. Mutta jonkinlainen maisemanvaihdos voisi tehdä ihan hyvää, ei olisi aina noita samoja juttuja.

Sinullekin kommentoin, kun vastasit samaan viestiin.

Tuo on ihme defenssi, että otetaan esimerkiksi pintaliito-fitness-rikkaat. Ja kun ei kuuluta siihen porukkaan, muka ei katsota ensisijaisesti ulkonäköä, rahaa ja statusta.

Kyllä se vain kummasti tavisnaisillakin on niin että komeasta talosta haaveileva 4 000 eur/kk tienaava insinööri kiinnostaa enemmän kuin 2 500 eur/k tienaava toimistovirkailija joka lahjoittaa säästönsä luonnonsuojeluun, tai 180cm mies kiinnostaa enemmän kuin 170cm mies. Vielä kun insinööri haaveilee firman osakkuudesta tulevaisuudessa ja on jämerä, vaikkei tunteista juuri puhuttaisi, niin kyllä tämä on se valinta. Henkevät keskustelut hoidetaan sitten jonkun muun kanssa.

 

-eri

Niin mutku se on sitä biologiaa, sitä samaa joka ei saisi vaikuttaa miehen parinvalintaan. 

Vierailija kirjoitti:

Väittäisin että on toisin päin. Älykkäät ovat keskimäärin sporttisempia.

Kyllä ne jossain määrin kulkevat käsi kädessä. Fiksut ymmärtävät, että kroppa kannattaa pitää kunnossa ihan oman elämänlaadunkin takia. Minä ainakin miellän fyysisen laiskuuden ja lihavuuden lähtökohtaisesti tyhmän ihmisen ominaisuudeksi, ja noilla em. ominaisuuksilla varustetut ovat myös yleensä katkeria hoikemmille ja aikaansaavemmille. Ehkä siksi liikunnallisempia on aina yritetty leimata julkisessa keskustelussa tyhmiksi. Huippu-urheilijat sitten monesti saattavat ollakin vähän tyhmempiä, kun se vaatii käytännössä koko elämän pyhittämistä sille urheilulle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Väittäisin että on toisin päin. Älykkäät ovat keskimäärin sporttisempia.

Kyllä ne jossain määrin kulkevat käsi kädessä. Fiksut ymmärtävät, että kroppa kannattaa pitää kunnossa ihan oman elämänlaadunkin takia. Minä ainakin miellän fyysisen laiskuuden ja lihavuuden lähtökohtaisesti tyhmän ihmisen ominaisuudeksi, ja noilla em. ominaisuuksilla varustetut ovat myös yleensä katkeria hoikemmille ja aikaansaavemmille. Ehkä siksi liikunnallisempia on aina yritetty leimata julkisessa keskustelussa tyhmiksi. Huippu-urheilijat sitten monesti saattavat ollakin vähän tyhmempiä, kun se vaatii käytännössä koko elämän pyhittämistä sille urheilulle. 

Suurin osa tuntemistani fiksuista ihmisistä urheilee aktiivisesti ja syö terveellisesti. Ihan perusasioita kun käyttää järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole Tinder-treffejä harrastanut, mutta näin 42-vuotiaana voin sanoa, että hyvän miehen tapaaminen on vaikeaa millä keinolla hyvänsä.

Nuorempana en ollut suosittu, että olisin pärjännyt stadin armottomassa deittikulttuurissa, jossa hyvännäköisimmät pärjää, varsinkin kun silloin työpaikka oli täynnä toinen toistaan paremman näköisiä naisia ja miehiä.

Omalle kohdalle osuu lähinnä vain varattuja tai muuten vaan omituisia tossukoita. Ja varattuja vedättäjiä on yllättävän paljon. Eikä ne todellakaan vaihda kumppania ja kumppani kotona saattaa olla jopa raskaana, mutta silti käyttäydytään kuin sinkut.

Kirjauduin huvikseni Valoon, jota on markkinoitu vakavana Tinderinä oikeille parisuhteille. Katin kontit. Epäselvällä kuvalla ja yhden sanan kuvauksellakin matchejä sateli minuuteissa. Miesten epätoivo saada edes joku koukkuun haisi kauas. Ei kyse ollut siitä, että olisin ollut oikeasti kiinnostava. Kunhan vain svaippaavat oikealle ja toivovat, että joku tekee samoin. Ihan kuka tahansa. Lopetin profiilin samantein, pettyneenä.

Odotit siis yhden sanan kuvauksella ja epäselvällä kuvalla löytäväsi unelmiesi miehen joka tykkää samoista asioista kuin sinä? Millä logiikalla sen unelmiesi miehen pitäisi kiinnostua tuollaisesta profiilista? Ja kun häntä ei minuuteissa löytynyt, lopetit profiilin. Hienoa!

Olit siis myös tykännyt näistä valittamistasi heeboista, koska matchejä heistä sait. Mitä siis valitat?

En ollut tykännyt, ei tullut matcheja. Olin vain uteliaisuuttani katsomassa millainen sovellus se Valo on, mutta siellä oli pakko heti olla laatimassa profiilia, joten tein vain pikaprofiilin katsoakseni miten appi toimii ja olisin muokannut sen paremmaksi mikäli Valo olisi vaikuttanut hyvältä. Mutta sehän onkin vain Tinder uskontokuntavalinnalla tuunattuna.

Sinulta meni koko pointti ohi: miehet jakelevat tykkäyksiä myös yhden sanan profiilille, jolla on epäselvä kuva. Miten tosissaan kuvittelet heidän olleen?

Äärimmäisen tosissaan.. kunnes kassit on tyhjennetty niin sitten ei enää lainkaan tosissaan.