Pakko lopettaa treffailu kun ei itsetunto ja sydän kestä sitä enää

Kai se on jotenkin asennekysymys ja se, että mukaisiin tyyppeihin panostaa.

Aina ei voi voittaa, mutta kyllä se aarre yleensä sieltä jostain putkahtaa.

Uteliaisuutta ei kannata menettää.

Pitää välillä vähän löysää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole Tinder-treffejä harrastanut, mutta näin 42-vuotiaana voin sanoa, että hyvän miehen tapaaminen on vaikeaa millä keinolla hyvänsä.

Nuorempana en ollut suosittu, että olisin pärjännyt stadin armottomassa deittikulttuurissa, jossa hyvännäköisimmät pärjää, varsinkin kun silloin työpaikka oli täynnä toinen toistaan paremman näköisiä naisia ja miehiä.

Omalle kohdalle osuu lähinnä vain varattuja tai muuten vaan omituisia tossukoita. Ja varattuja vedättäjiä on yllättävän paljon. Eikä ne todellakaan vaihda kumppania ja kumppani kotona saattaa olla jopa raskaana, mutta silti käyttäydytään kuin sinkut.

Kirjauduin huvikseni Valoon, jota on markkinoitu vakavana Tinderinä oikeille parisuhteille. Katin kontit. Epäselvällä kuvalla ja yhden sanan kuvauksellakin matchejä sateli minuuteissa. Miesten epätoivo saada edes joku koukkuun haisi kauas. Ei kyse ollut siitä, että olisin ollut oikeasti kiinnostava. Kunhan vain svaippaavat oikealle ja toivovat, että joku tekee samoin. Ihan kuka tahansa. Lopetin profiilin samantein, pettyneenä.

Odotit siis yhden sanan kuvauksella ja epäselvällä kuvalla löytäväsi unelmiesi miehen joka tykkää samoista asioista kuin sinä? Millä logiikalla sen unelmiesi miehen pitäisi kiinnostua tuollaisesta profiilista? Ja kun häntä ei minuuteissa löytynyt, lopetit profiilin. Hienoa!

Olit siis myös tykännyt näistä valittamistasi heeboista, koska matchejä heistä sait. Mitä siis valitat?

En ollut tykännyt, ei tullut matcheja. Olin vain uteliaisuuttani katsomassa millainen sovellus se Valo on, mutta siellä oli pakko heti olla laatimassa profiilia, joten tein vain pikaprofiilin katsoakseni miten appi toimii ja olisin muokannut sen paremmaksi mikäli Valo olisi vaikuttanut hyvältä. Mutta sehän onkin vain Tinder uskontokuntavalinnalla tuunattuna.

Sinulta meni koko pointti ohi: miehet jakelevat tykkäyksiä myös yhden sanan profiilille, jolla on epäselvä kuva. Miten tosissaan kuvittelet heidän olleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tampereen likka kirjoitti:

Vinkiksi sanoisin, että ei noin intensiivisiä suhteita parin kk tapailu jälkeen. Ei mitään "hyvää työpäivää, halipus"-juttuja vielä liian aikaisessa vaiheessa. Ei tuollaisia parisuhde-kotileikkejä, sehän nyt pelästyttää kenet vaan, että tätäkö tää nyt on jo. Alussa tapaillaan kevyesti, jutellaan, harrastetaan kiimaista seksiä ja näytetään, että pärjätään myös omillaan. Ei aleta roikkumaan toisessa ihmisessä. Ite 46 ja 11 vuoden suhteesta 5kk sitten eronnut ja ihan parasta aikaa tää sinkkuus, vaikka olen aina ollut parisuhdeihminen. Olen tajunnut, että toisen ihmisen kautta ei voi elää. Muutama poikaystävä samaan aikaan omiin aikatauluihin sovitettuna sopii parhaiten, mutta omaa perusarkea ei tarvitse heti jakaa. Eli neuvona on, että älä tuo sitä arjen jakamista suhteeseen heti, se pelästyttää.

Tulet kyllä huomaamaan että tuolla tyylillä sitten vasta saatkin tasan sitä mitä tilaat. Eli pelkän seksisuhteen.

Kyllä. Hän kuvasi juurikin fuckbuddy tai fwb suhteen. Ei kannata suostua, jos ei sellaista itse halua, miehille se kyllä sopii- saa rusinat pullasta. Seuraava mies.

Naiset tuntuvat itsekin tietävän varsin hyvin, että kannattaa pyrkiä niihin pelkkiin rusinoihin. Näistä viesteistä paistaa läpi naisten omakin tietämys, että koko pulla naisen kanssa on yhtä kärsimystä.

Ei se kyllä toisinkaan päin parane yhtään. Naiset joutuvat parisuhteessa tekemään myös paljon myönnytyksiä. Ei se tutkimus taida ihan tuulesta temmattua olla, jonka mukaan suhteettomat naiset ovat usein tyytyväisempiä, kuin parisuhteessa elävät.

Tämä tutkimus vedetään jokaisessa ketjussa esille. Miksi naiset sitten jatkuvasti sitä suhdetta etsivät mielenterveytensäkin uhalla? Roikutaan väkivaltaisissa miehissä ja itketään miesten takia koko ajan. Jos nainen on onnellisempi sinkkuna, niin miksi lähes jokainen nainen on parisuhteessa? En ymmärrä tätä.

Tinder ei sovi parisuhdetta etsiville vaan panosuhdetta etsiville. Miehet, ei niin kovin ihmeellisetkään miehet, ovat hullaantuneet ajatuksesta, että heidänkin rahkeillaan pääsee aina uusille treffeille. Maksimi 1-3 kuukautta treffaillaan ja sitten pum tekstiviesti ettei tunteet ole kehittyneet (kopsittu Ensitreffit alttarilta). Tosin muutamien kuukausien aikana kaikki on ollut hyvin, ja selitys miksi ei voida sanoa erouutista kasvokkain on ettei mies halua riidellä. Tosin sitä ennen on oltu puhelin kiinni kädessä (seuraava loppuelämän aito tosirakkaus kierroksessa). Ei kannata uskoa mitä sanotaan, Tinder-miehen teot ratkaisevat.

Yleensä kakkoslaadun mies luovuttaa jo muutamassa viikossa ellei mennä sänkyyn. Minä olen ihan rauhallisesti tapaillut miestä ja antanut ajankulua, kuukausi kaksi. (Tavannut miehen muuta kautta kuin Tinderissä). En ole heti vakuuttanut rakkautta, vaan jättänyt auki, onko tässä edellytyksiä parisuhteeseen. Yli kolme kuukautta ennen kuin lähennytään seuraavalle tasolle. Miehen tunteet kehittyvät yleensä hitaammin. Tällä prosessilla parisuhteeni ovat kestäneet 16/6/16 vuotta, ja olen naimisissa.

Vierailija kirjoitti:

Tinder ei sovi parisuhdetta etsiville vaan panosuhdetta etsiville. Miehet, ei niin kovin ihmeellisetkään miehet, ovat hullaantuneet ajatuksesta, että heidänkin rahkeillaan pääsee aina uusille treffeille. Maksimi 1-3 kuukautta treffaillaan ja sitten pum tekstiviesti ettei tunteet ole kehittyneet (kopsittu Ensitreffit alttarilta). Tosin muutamien kuukausien aikana kaikki on ollut hyvin, ja selitys miksi ei voida sanoa erouutista kasvokkain on ettei mies halua riidellä. Tosin sitä ennen on oltu puhelin kiinni kädessä (seuraava loppuelämän aito tosirakkaus kierroksessa). Ei kannata uskoa mitä sanotaan, Tinder-miehen teot ratkaisevat.

Yleensä kakkoslaadun mies luovuttaa jo muutamassa viikossa ellei mennä sänkyyn. Minä olen ihan rauhallisesti tapaillut miestä ja antanut ajankulua, kuukausi kaksi. (Tavannut miehen muuta kautta kuin Tinderissä). En ole heti vakuuttanut rakkautta, vaan jättänyt auki, onko tässä edellytyksiä parisuhteeseen. Yli kolme kuukautta ennen kuin lähennytään seuraavalle tasolle. Miehen tunteet kehittyvät yleensä hitaammin. Tällä prosessilla parisuhteeni ovat kestäneet 16/6/16 vuotta, ja olen naimisissa.

Kakkoslaadun mies ei yleensä pääse ykköslaadun naisen kanssa edes treffeille. Vai tarkoitit varmaan, että olet itse myös kakkoslaadun nainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töissäkin kukaan miehistä ei oikein seuraa uutisia tai hallitse kunnolla edes historiaa. Keskustelut pyörivät heidän keskellään autoissa. Miten henkevää.
Miten tämä on mahdollista? Oletko kenties väärällä alalla?

Ei se ole omasta alasta kiinni. Olen aika erilaisissa työpaikoissa ehtinyt jo olla ja voi duunariammateissakin löytyä älykköjä, mutta kyllä loppujen lopuksi aika vähiin ovat elämän aikana jääneet ne miehet, joiden kanssa voi käydä oikeasti hyviä keskusteluita.

Vierailija kirjoitti:

Omituiset tossukat ovat enemmän niitä sosiaalisesti heikot taidot omaavia peräkammarin poikia, jotka eivät opiskele tai ole kunnianhimoisia työelämän suhteen.
...tai ole kunnianhimoisia työelämän suhteen. Kunnianhimoiset ovat juuri se miesten vähemistö josta naiset kiinnostuvat.

Mikä vähemmistö se on, että ihminen haluaa kehittyä työssään, elämässään ja urallaan? Tai ylipäätään käydä töissä?

Vierailija kirjoitti:

Se on totta, että Tinderkin on täynnä hyvännäköisiä atleetteja, ulkoilevia miehiä, jotka ovat ns. just mun tyyppiä
Hassua kuinka naiset aina kuvaavat sporttiset miehet komeiksi. Tästä on palstalla keskusteltukin. Sporttist naiset huomaavat vain geneettisesti komeat sporttiset miehet. Eivät lyhyitä tai vaatimattoman näköisiä sporttisia miehiä. 

Miksi hyvännäköinen atleettinen mies on mielestäsi synonyymi komealle? Et edes tiedä mikä on mielestäni hyvännäköinen mies. Mikä edes on vaatimattoman näköinen sporttinen mies? Eikö vaatimaton voi olla mielestäsi hyvännäköinen?

Vierailija kirjoitti:

Enkä ymmärrä tätä pakonomaista ajattelua, että aina vain jokin mystinen miesten kärkijoukko kelpaa.
Kuvasit juuri sinulle sopivan miehen olevan hyvännäköinen atleetti joka on korkeakoulutettu, kunnianhimoinen työelämässä, sosiaalisesti taitava ja naisten kanssa itsevarma. Jos tämä ei edusta kärkijoukkoa, niin mikä sitten edustaa? Vaikka tiputtaisit muutaman kriteerin pois, tavoittelisit silti keskitason ylittäviä miehiä. Ja oman kuvauksesi mukaan et ole naisena kovin kiinnostava, saati mukava päätellen siitä kuinka solvaat ujoja, sosiaalisesti taitamattomia tai kunnianhimottomia miehiä. Klassinen "koulutettu ja hyvä työpaikka"-tapaus.

Se kuka on kenenkin silmään hyvännäköinen on suhteellista. Se mitä itse pidän hyvännäköisenä ei välttämättä ole sitä muiden naisten silmään. Korkeakoulutus ei ole mikään vaatimus, se on mitä itse olen ja kuvastaa sitä mitä pidän tärkeänä: uteliaisuutta ja halua oppia. Tunnen monia hienoja ihmisiä, jotka eivät ole korkeastikoulutettuja, eikä koulutuksen puute ole koskaan ollut este. Sen sijaan putkinäkö ja ahdasmielisyys kylläkin, tieteen halveksiminen tai lukemisen halveksiminen ovat. Melkoisia yleistyksiä vedät kirjoituksestani.

Mutta vaikka mies olisi kaikkia noita kuvailemiasi kriteerejä jostain omasta mielestäsi "keskitason kärkijoukosta", ei se välttämättä tarkoita sitä, että haluan häneen tutustua tai tunnen vetoakaan. Ihminen, joka on ns. paperilla hyvä ei välttämättä ole sitä kumppanimateriaalia kuitenkaan.

Ja mikäli en ole sinusta naisena mukava tai kiinnostava, sillä ei ole merkitystä. En ole pyytämässä sinua treffeille.

Vastaukset kysymyksiisi:

Mikä vähemmistö se on, että ihminen haluaa kehittyä työssään, elämässään ja urallaan?

Suurimmalla osalla miehistä ei ole "uraa", vaan ammatti joka ei muutu ylennysten tai vastaavien johdosta.

Se kuka on kenenkin silmään hyvännäköinen on suhteellista. Se mitä itse pidän hyvännäköisenä ei välttämättä ole sitä muiden naisten silmään.

Kirjoitit itse että nämä ovat miehiä joille riittää naisia joka sormelle. Eli selkeästi ovat geneettisesti hyvännäköisiä muidenkin naisten mielestä. Sen tietää jokainen ettei sporttisuus tee miehestä suosittua. Sporttiset naiset haluavat ensisijaisesti pituutta, naamakomeutta, oikean mallista luustoa ja rahaa/statusta. Sporttisuutta sitten lisäominaisuutena. Ei-sporttiset taas eivät arvosta sporttisuutta.

Mutta vaikka mies olisi kaikkia noita kuvailemiasi kriteerejä jostain omasta mielestäsi "keskitason kärkijoukosta", ei se välttämättä tarkoita sitä, että haluan häneen tutustua tai tunnen vetoakaan. Ihminen, joka on ns. paperilla hyvä ei välttämättä ole sitä kumppanimateriaalia kuitenkaan.

Tämä onkin perinteinen taktiikka. "Mies jonka speksit ovat kunnossa ei välttämättä ole kiinnostava". On syynsä miksi otit tämän esimerkin, etkä esimerkkiä miehestä jonka speksit eivät ole hyvät, mutta joka silti olisi kiinnostava. Koska tiedät itsekin että ollakseen potentiaalinen pitää omata hyvät speksit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Allekirjoitan nämä kaksi edellistä viestiä, että kroppaan panostaminen varsinkin naisilla olisi se tärkein asia mistä huolehtia jos on sinkku ja haluaa pariutua.

Itse miehenä katson ensimmäisenä kuvista rasvaprosentin. Jos solisluut ovat rasvan peitossa, olkavarret isot ja löysät, reidet isot ja löysät ja vatsassa pullottaa makkarat niin en vain pysty kiinnostumaan.

Näin tuossa vähän aika sitten Jodelissa äänestyksen joka oli suunnattu naisille, aiheena "ylipainoinen sinkkunainen etsitkö normaalipainoista vai ylipainoista miestä".

Yli 80% näistä ylipainoisista naisista vastasi, että etsii normaalipainoista miestä ja moni heistä kommentoi vielä, että mieluiten pitkä ja hoikka tai treenattu.

Ajatelkaa, että yli 80% kaikista ylipainoisista naisista kelpuuttaa vain normaalipainoisia ja hoikkia. Tuohan on kuin suoraan tasoteoria/hypergamian oppikirjasta.

Miksi siis painosta huolehtiminen olisi varsinkin naisilla se tärkein asia? Tuo kyselyhän osoittaa että se olisi erittäin tärkeä myös miehillä kelvatakseen naisille.

Koska todellisuudessa miehen taso ei nouse kroppaan panostamalla.

Tälläkin hetkellä on hyvin paljon treenattuja atleettisia miehiä vastentahtoisesti sinkkuna, jopa vuosia ilman seksiä, koska he kelpaisivat lähinnä vain ylipainoisille naisille tai itseään vanhemmille jne.

Tämä on sikäli epäreilu tilanne miehenä, että meiltä kyllä vaaditaan normaalipainoisuutta tai hoikkuutta tai treenattua kroppaa, mutta sillä pääsee vasta neutraalille tasolle naisten kiinnostuksen suhteen ja se ei riitä hoikkiin tai treenattuihin tai normaalipainoisiin naisiin.

No nyt on pakko vastata että höpö höpö. Itse treenasin itseni hyvään kuntoon ja huomasin aivan älyttömän eron kiinnostuksessa naisten puolelta. Kesällä ihan kadulla tuli nuoret naiset juttelemaan. Veikkaan että näillä yksinäisillä on paljon muita ongelmia jotka estää seuran löytämisen.

T:M40

Tuo menee niin että jos olet geneettisesti komea, taso nousee.

Jos et ole, taso ei käytännössä nouse. Et kelpaa sporttisille naisille, koska he haluavat geenikomeutta ja korkeamman elintason, ja näiden lisäksi sporttisuutta. Pullukkanaisten silmissä taas treeni ei nosta tasoa, etenkään jos olet luontaisesti pienikokoinen ja siten naisiin verrattuna entistä hoikempi.

Voisiko se naisen löytäminen helpottua, jos alkaisitte ymmärtää, että maailmassa on muitakin naisia kuion sporttinaisia ja pullukoita. Sporttityypit eivät kummassakaan sukupuolessa edusta pääsääntöisesti sitä fiksuinta ja syvällisintä osastoa, joten onko ihme, jos urheilijaa kiinnostaa vain elintason nostaminen? Sama se on miespuolistenkin urheilijoiden kohdalla. Mutta maailmassa on muitakin naisia kuin pullukoita ja sporttinaisia, joten suosittelen etsimään seuraa heidän joukostaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tinder ei sovi parisuhdetta etsiville vaan panosuhdetta etsiville. Miehet, ei niin kovin ihmeellisetkään miehet, ovat hullaantuneet ajatuksesta, että heidänkin rahkeillaan pääsee aina uusille treffeille. Maksimi 1-3 kuukautta treffaillaan ja sitten pum tekstiviesti ettei tunteet ole kehittyneet (kopsittu Ensitreffit alttarilta). Tosin muutamien kuukausien aikana kaikki on ollut hyvin, ja selitys miksi ei voida sanoa erouutista kasvokkain on ettei mies halua riidellä. Tosin sitä ennen on oltu puhelin kiinni kädessä (seuraava loppuelämän aito tosirakkaus kierroksessa). Ei kannata uskoa mitä sanotaan, Tinder-miehen teot ratkaisevat.

Yleensä kakkoslaadun mies luovuttaa jo muutamassa viikossa ellei mennä sänkyyn. Minä olen ihan rauhallisesti tapaillut miestä ja antanut ajankulua, kuukausi kaksi. (Tavannut miehen muuta kautta kuin Tinderissä). En ole heti vakuuttanut rakkautta, vaan jättänyt auki, onko tässä edellytyksiä parisuhteeseen. Yli kolme kuukautta ennen kuin lähennytään seuraavalle tasolle. Miehen tunteet kehittyvät yleensä hitaammin. Tällä prosessilla parisuhteeni ovat kestäneet 16/6/16 vuotta, ja olen naimisissa.

Kakkoslaadun mies ei yleensä pääse ykköslaadun naisen kanssa edes treffeille. Vai tarkoitit varmaan, että olet itse myös kakkoslaadun nainen?

Tuo kuulostaa enemmänkin siltä että miehet olivat kakkoslaatua ja nainen kolmoslaatua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Allekirjoitan nämä kaksi edellistä viestiä, että kroppaan panostaminen varsinkin naisilla olisi se tärkein asia mistä huolehtia jos on sinkku ja haluaa pariutua.

Itse miehenä katson ensimmäisenä kuvista rasvaprosentin. Jos solisluut ovat rasvan peitossa, olkavarret isot ja löysät, reidet isot ja löysät ja vatsassa pullottaa makkarat niin en vain pysty kiinnostumaan.

Näin tuossa vähän aika sitten Jodelissa äänestyksen joka oli suunnattu naisille, aiheena "ylipainoinen sinkkunainen etsitkö normaalipainoista vai ylipainoista miestä".

Yli 80% näistä ylipainoisista naisista vastasi, että etsii normaalipainoista miestä ja moni heistä kommentoi vielä, että mieluiten pitkä ja hoikka tai treenattu.

Ajatelkaa, että yli 80% kaikista ylipainoisista naisista kelpuuttaa vain normaalipainoisia ja hoikkia. Tuohan on kuin suoraan tasoteoria/hypergamian oppikirjasta.

Miksi siis painosta huolehtiminen olisi varsinkin naisilla se tärkein asia? Tuo kyselyhän osoittaa että se olisi erittäin tärkeä myös miehillä kelvatakseen naisille.

Koska todellisuudessa miehen taso ei nouse kroppaan panostamalla.

Tälläkin hetkellä on hyvin paljon treenattuja atleettisia miehiä vastentahtoisesti sinkkuna, jopa vuosia ilman seksiä, koska he kelpaisivat lähinnä vain ylipainoisille naisille tai itseään vanhemmille jne.

Tämä on sikäli epäreilu tilanne miehenä, että meiltä kyllä vaaditaan normaalipainoisuutta tai hoikkuutta tai treenattua kroppaa, mutta sillä pääsee vasta neutraalille tasolle naisten kiinnostuksen suhteen ja se ei riitä hoikkiin tai treenattuihin tai normaalipainoisiin naisiin.

No nyt on pakko vastata että höpö höpö. Itse treenasin itseni hyvään kuntoon ja huomasin aivan älyttömän eron kiinnostuksessa naisten puolelta. Kesällä ihan kadulla tuli nuoret naiset juttelemaan. Veikkaan että näillä yksinäisillä on paljon muita ongelmia jotka estää seuran löytämisen.

T:M40

Tuo menee niin että jos olet geneettisesti komea, taso nousee.

Jos et ole, taso ei käytännössä nouse. Et kelpaa sporttisille naisille, koska he haluavat geenikomeutta ja korkeamman elintason, ja näiden lisäksi sporttisuutta. Pullukkanaisten silmissä taas treeni ei nosta tasoa, etenkään jos olet luontaisesti pienikokoinen ja siten naisiin verrattuna entistä hoikempi.

Voisiko se naisen löytäminen helpottua, jos alkaisitte ymmärtää, että maailmassa on muitakin naisia kuion sporttinaisia ja pullukoita. Sporttityypit eivät kummassakaan sukupuolessa edusta pääsääntöisesti sitä fiksuinta ja syvällisintä osastoa, joten onko ihme, jos urheilijaa kiinnostaa vain elintason nostaminen? Sama se on miespuolistenkin urheilijoiden kohdalla. Mutta maailmassa on muitakin naisia kuin pullukoita ja sporttinaisia, joten suosittelen etsimään seuraa heidän joukostaan.

Väittäisin että on toisin päin. Älykkäät ovat keskimäärin sporttisempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Allekirjoitan nämä kaksi edellistä viestiä, että kroppaan panostaminen varsinkin naisilla olisi se tärkein asia mistä huolehtia jos on sinkku ja haluaa pariutua.

Itse miehenä katson ensimmäisenä kuvista rasvaprosentin. Jos solisluut ovat rasvan peitossa, olkavarret isot ja löysät, reidet isot ja löysät ja vatsassa pullottaa makkarat niin en vain pysty kiinnostumaan.

Näin tuossa vähän aika sitten Jodelissa äänestyksen joka oli suunnattu naisille, aiheena "ylipainoinen sinkkunainen etsitkö normaalipainoista vai ylipainoista miestä".

Yli 80% näistä ylipainoisista naisista vastasi, että etsii normaalipainoista miestä ja moni heistä kommentoi vielä, että mieluiten pitkä ja hoikka tai treenattu.

Ajatelkaa, että yli 80% kaikista ylipainoisista naisista kelpuuttaa vain normaalipainoisia ja hoikkia. Tuohan on kuin suoraan tasoteoria/hypergamian oppikirjasta.

Miksi siis painosta huolehtiminen olisi varsinkin naisilla se tärkein asia? Tuo kyselyhän osoittaa että se olisi erittäin tärkeä myös miehillä kelvatakseen naisille.

Koska todellisuudessa miehen taso ei nouse kroppaan panostamalla.

Tälläkin hetkellä on hyvin paljon treenattuja atleettisia miehiä vastentahtoisesti sinkkuna, jopa vuosia ilman seksiä, koska he kelpaisivat lähinnä vain ylipainoisille naisille tai itseään vanhemmille jne.

Tämä on sikäli epäreilu tilanne miehenä, että meiltä kyllä vaaditaan normaalipainoisuutta tai hoikkuutta tai treenattua kroppaa, mutta sillä pääsee vasta neutraalille tasolle naisten kiinnostuksen suhteen ja se ei riitä hoikkiin tai treenattuihin tai normaalipainoisiin naisiin.

No nyt on pakko vastata että höpö höpö. Itse treenasin itseni hyvään kuntoon ja huomasin aivan älyttömän eron kiinnostuksessa naisten puolelta. Kesällä ihan kadulla tuli nuoret naiset juttelemaan. Veikkaan että näillä yksinäisillä on paljon muita ongelmia jotka estää seuran löytämisen.

T:M40

Tuo menee niin että jos olet geneettisesti komea, taso nousee.

Jos et ole, taso ei käytännössä nouse. Et kelpaa sporttisille naisille, koska he haluavat geenikomeutta ja korkeamman elintason, ja näiden lisäksi sporttisuutta. Pullukkanaisten silmissä taas treeni ei nosta tasoa, etenkään jos olet luontaisesti pienikokoinen ja siten naisiin verrattuna entistä hoikempi.

Voisiko se naisen löytäminen helpottua, jos alkaisitte ymmärtää, että maailmassa on muitakin naisia kuion sporttinaisia ja pullukoita. Sporttityypit eivät kummassakaan sukupuolessa edusta pääsääntöisesti sitä fiksuinta ja syvällisintä osastoa, joten onko ihme, jos urheilijaa kiinnostaa vain elintason nostaminen? Sama se on miespuolistenkin urheilijoiden kohdalla. Mutta maailmassa on muitakin naisia kuin pullukoita ja sporttinaisia, joten suosittelen etsimään seuraa heidän joukostaan.

Kaikkein tyypillisin pari urheilijanaiselle on varakas liikemies tms. Etenkin kun ikää on se +-30v.

Sanoisin että sporttinainen ei tarvitse olla. Mutta liikunnan harrastaminen, ja kyllä, normaalipainoisuus ovat must.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Veikkaanpa, että se vaikuttaa seuran laatuun, että mistä seuraa etsii. Jos kaivelette tinderiä en usko, että sieltä löytyy kovin vakavasti otettavaa seuraa.

Joten mistä sitä siis löytää paremmin? Realistisesti.

Oisko sulla mitään harrastuksia? Niistähän usein löytyy jollain tavalla saman henkistä porukkaa.

Se on totta, että nykyään ihmisten aito kohtaaminen on aika vaikeaa.

Varmasti harrastuksista löytyy samanhenkistä porukkaa, mutta jos se samanhenkinen porukka on pääosin samaa sukupuolta kuin itse, tai sitten suurimmaksi osaksi perheellisiä, niin silloin ei kauheasti samanhenkisyys auta ja suhteita ei silti synny.

En ole tuo, jolle vastasit, ja itselläni vieläpä on se ihannetilanne, että tapaan omassa elämässäni (työ, vapaa-aika) jatkuvasti uusia ihmisiä, ja kaikki ihmiset, joiden kanssa on ollut kipinää, ovatkin löytyneet sitä kautta. Mutta kaikilla ei tällaista onnellista tilannetta ole. Ja vaikka itsekin tapaan koko ajan uusia ihmisiä, niin ei niitä oikeasti kiinnostavia silti kovin usein tule - saati sellaisia, jotka ovat vastavuoroisesti kiinnostuneita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Allekirjoitan nämä kaksi edellistä viestiä, että kroppaan panostaminen varsinkin naisilla olisi se tärkein asia mistä huolehtia jos on sinkku ja haluaa pariutua.

Itse miehenä katson ensimmäisenä kuvista rasvaprosentin. Jos solisluut ovat rasvan peitossa, olkavarret isot ja löysät, reidet isot ja löysät ja vatsassa pullottaa makkarat niin en vain pysty kiinnostumaan.

Näin tuossa vähän aika sitten Jodelissa äänestyksen joka oli suunnattu naisille, aiheena "ylipainoinen sinkkunainen etsitkö normaalipainoista vai ylipainoista miestä".

Yli 80% näistä ylipainoisista naisista vastasi, että etsii normaalipainoista miestä ja moni heistä kommentoi vielä, että mieluiten pitkä ja hoikka tai treenattu.

Ajatelkaa, että yli 80% kaikista ylipainoisista naisista kelpuuttaa vain normaalipainoisia ja hoikkia. Tuohan on kuin suoraan tasoteoria/hypergamian oppikirjasta.

Miksi siis painosta huolehtiminen olisi varsinkin naisilla se tärkein asia? Tuo kyselyhän osoittaa että se olisi erittäin tärkeä myös miehillä kelvatakseen naisille.

Koska todellisuudessa miehen taso ei nouse kroppaan panostamalla.

Tälläkin hetkellä on hyvin paljon treenattuja atleettisia miehiä vastentahtoisesti sinkkuna, jopa vuosia ilman seksiä, koska he kelpaisivat lähinnä vain ylipainoisille naisille tai itseään vanhemmille jne.

Tämä on sikäli epäreilu tilanne miehenä, että meiltä kyllä vaaditaan normaalipainoisuutta tai hoikkuutta tai treenattua kroppaa, mutta sillä pääsee vasta neutraalille tasolle naisten kiinnostuksen suhteen ja se ei riitä hoikkiin tai treenattuihin tai normaalipainoisiin naisiin.

No nyt on pakko vastata että höpö höpö. Itse treenasin itseni hyvään kuntoon ja huomasin aivan älyttömän eron kiinnostuksessa naisten puolelta. Kesällä ihan kadulla tuli nuoret naiset juttelemaan. Veikkaan että näillä yksinäisillä on paljon muita ongelmia jotka estää seuran löytämisen.

T:M40

Tuo menee niin että jos olet geneettisesti komea, taso nousee.

Jos et ole, taso ei käytännössä nouse. Et kelpaa sporttisille naisille, koska he haluavat geenikomeutta ja korkeamman elintason, ja näiden lisäksi sporttisuutta. Pullukkanaisten silmissä taas treeni ei nosta tasoa, etenkään jos olet luontaisesti pienikokoinen ja siten naisiin verrattuna entistä hoikempi.

Voisiko se naisen löytäminen helpottua, jos alkaisitte ymmärtää, että maailmassa on muitakin naisia kuion sporttinaisia ja pullukoita. Sporttityypit eivät kummassakaan sukupuolessa edusta pääsääntöisesti sitä fiksuinta ja syvällisintä osastoa, joten onko ihme, jos urheilijaa kiinnostaa vain elintason nostaminen? Sama se on miespuolistenkin urheilijoiden kohdalla. Mutta maailmassa on muitakin naisia kuin pullukoita ja sporttinaisia, joten suosittelen etsimään seuraa heidän joukostaan.

Kaikkein tyypillisin pari urheilijanaiselle on varakas liikemies tms. Etenkin kun ikää on se +-30v.

Sanoisin että sporttinainen ei tarvitse olla. Mutta liikunnan harrastaminen, ja kyllä, normaalipainoisuus ovat must.

Eli riittääkö, että on normaalipainoinen ja käy vaikka lenkillä tai salilla kerran, pari viikossa ja silloin tällöin uimassa? Jos tämä käy, kannattaa kutsua ihmistyyppiä muuksi kuin sporttinaiseksi ja puhua suoraan normaalipainoisesta, joka harrastaa "edes vähän jotain liikuntaa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Allekirjoitan nämä kaksi edellistä viestiä, että kroppaan panostaminen varsinkin naisilla olisi se tärkein asia mistä huolehtia jos on sinkku ja haluaa pariutua.

Itse miehenä katson ensimmäisenä kuvista rasvaprosentin. Jos solisluut ovat rasvan peitossa, olkavarret isot ja löysät, reidet isot ja löysät ja vatsassa pullottaa makkarat niin en vain pysty kiinnostumaan.

Näin tuossa vähän aika sitten Jodelissa äänestyksen joka oli suunnattu naisille, aiheena "ylipainoinen sinkkunainen etsitkö normaalipainoista vai ylipainoista miestä".

Yli 80% näistä ylipainoisista naisista vastasi, että etsii normaalipainoista miestä ja moni heistä kommentoi vielä, että mieluiten pitkä ja hoikka tai treenattu.

Ajatelkaa, että yli 80% kaikista ylipainoisista naisista kelpuuttaa vain normaalipainoisia ja hoikkia. Tuohan on kuin suoraan tasoteoria/hypergamian oppikirjasta.

Miksi siis painosta huolehtiminen olisi varsinkin naisilla se tärkein asia? Tuo kyselyhän osoittaa että se olisi erittäin tärkeä myös miehillä kelvatakseen naisille.

Koska todellisuudessa miehen taso ei nouse kroppaan panostamalla.

Tälläkin hetkellä on hyvin paljon treenattuja atleettisia miehiä vastentahtoisesti sinkkuna, jopa vuosia ilman seksiä, koska he kelpaisivat lähinnä vain ylipainoisille naisille tai itseään vanhemmille jne.

Tämä on sikäli epäreilu tilanne miehenä, että meiltä kyllä vaaditaan normaalipainoisuutta tai hoikkuutta tai treenattua kroppaa, mutta sillä pääsee vasta neutraalille tasolle naisten kiinnostuksen suhteen ja se ei riitä hoikkiin tai treenattuihin tai normaalipainoisiin naisiin.

No nyt on pakko vastata että höpö höpö. Itse treenasin itseni hyvään kuntoon ja huomasin aivan älyttömän eron kiinnostuksessa naisten puolelta. Kesällä ihan kadulla tuli nuoret naiset juttelemaan. Veikkaan että näillä yksinäisillä on paljon muita ongelmia jotka estää seuran löytämisen.

T:M40

Tuo menee niin että jos olet geneettisesti komea, taso nousee.

Jos et ole, taso ei käytännössä nouse. Et kelpaa sporttisille naisille, koska he haluavat geenikomeutta ja korkeamman elintason, ja näiden lisäksi sporttisuutta. Pullukkanaisten silmissä taas treeni ei nosta tasoa, etenkään jos olet luontaisesti pienikokoinen ja siten naisiin verrattuna entistä hoikempi.

Voisiko se naisen löytäminen helpottua, jos alkaisitte ymmärtää, että maailmassa on muitakin naisia kuion sporttinaisia ja pullukoita. Sporttityypit eivät kummassakaan sukupuolessa edusta pääsääntöisesti sitä fiksuinta ja syvällisintä osastoa, joten onko ihme, jos urheilijaa kiinnostaa vain elintason nostaminen? Sama se on miespuolistenkin urheilijoiden kohdalla. Mutta maailmassa on muitakin naisia kuin pullukoita ja sporttinaisia, joten suosittelen etsimään seuraa heidän joukostaan.

Väittäisin että on toisin päin. Älykkäät ovat keskimäärin sporttisempia.

Älykkäimmät ovat liikunnallisia, mutta ne, joiden elämän keskipiste on urheilu, eivät yleensä ole älykkäimpiä.

Tarkoitin ehkä enemmän, että Tinder-miehet ovat olleet ihan taviksia, ruumiinrakenne ja naama, treffeillä nainen selvästi miestä paremman näköinen ja nuorempi, mutta ei enää kaksikymppinen. Joten 50-60 vuotias peruspertti on kertonut 40-50 vuotiaalle naiselle, ettei tunteet ole kehittyneet. Ja yrittää treffeille noin kolmikymppisen naisen kanssa. Ei siis riitä miehen ikä miinus kymmenen vuotta vaan peruspertin tavoite on oma ikä jaettuna kahdella - mikä on ennen Tinderiä ollut lähes mahdotonta. Ja sitten kiinnostaa luonne, plussaa jos nainen on jännittävä eli epävakaa.

Joten en luottaisi Tinder-mieheen, aika harva on kunnioituksen ja luottamuksen arvoinen. Teot ratkaisevat, eivät puheet. Ja ehdottomasti eteneminen niin hitaasti, että hätäisemmät putoaa prosessista.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tämän ketjun lukeminen herättää. Meinaan ne, jotka miettivät pitkästä suhteesta, joka on ihan hyvä, eroamista, koska menojalkaa vipattaa, ja on vähän kyllästynyt olo.

Hyvä pointti!

Mutta onhan siinä niinkin, ettei pitkässä parisuhteessa ollut välttämättä edes mieli sinkkumarkkinoille. Vaan semmoista omaa itsenäistä olemista ja pientä pesää, jossa kölliä. Nämähän on keskusteltavissa olevia asioita, eikä niinkään eron kautta voittoon.. vaikka muutaman tiedän niinkin tehneen.

29 vuotta yhdessä ja kevyillä syillä en ole lähdössä mihinkään. Saahan sitä tyttö fantasioida.

Vierailija kirjoitti:

Tämä onkin perinteinen taktiikka. "Mies jonka speksit ovat kunnossa ei välttämättä ole kiinnostava". On syynsä miksi otit tämän esimerkin, etkä esimerkkiä miehestä jonka speksit eivät ole hyvät, mutta joka silti olisi kiinnostava. Koska tiedät itsekin että ollakseen potentiaalinen pitää omata hyvät speksit.

Toki pitää olla hyvät speksit. Mutta mitä ne speksit ovat, riippuvat ihan täysin ihmisestä itsestään. Jollekin se voi olla vaikka uskonnollisuus ja perinteiset arvot, siksi vissiin Valollekin on tilausta. Itselle hyvät speksit voivat olla esim:

- liikunnallisuus, tykkää ulkoilla ja omaa hyvän peruskunnon

- tupakoimattomuus, ei alkoholiongelmaa

- pystyy elättämään itsensä, eikä odota minun elättävän

- kykenee keskustelemaan syvällisestikin, eikä pelkää lähteä teatteriin tai taidenäyttelyyn

- on sopivan fiksu, omaa samankaltaisen huumorintajun sekä perusarvot

- osaa huolehtia hygieniastaan sekä kotinsa ja vaatteidensa siisteydestä 

Siinä muutamia minun speksejä. Ja tietysti mies voi olla kaikkia näitä, mutta silti jotain puuttuu ja suhdetta ei vain muotoudu. Lähinnä tapauksessa joissa mies on kiinnostava, mutta vaikka tupakoi ja läträä alkoholin kanssa, niin se alun ihastus on voinut johtua syystä, etten ole vielä nähnyt hänen todellista luonnettaan, mutta onneksi ne ihastukset karisevat aina nopeasti kun toisen todellinen luonto tulee esiin ja huomaa, että kaikki on vain esitystä. Mutta hyvin vaikea mun on kuvitella kiinnostuvani miehestä, jolla on aivan päinvastaiset elämäntavat, arvot ja harrastukset kuin itsellä. Ja miksi pitäisikään? En nyt halua jokaisen miehenkään kiinnostuvan minusta.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitin ehkä enemmän, että Tinder-miehet ovat olleet ihan taviksia, ruumiinrakenne ja naama, treffeillä nainen selvästi miestä paremman näköinen ja nuorempi, mutta ei enää kaksikymppinen. Joten 50-60 vuotias peruspertti on kertonut 40-50 vuotiaalle naiselle, ettei tunteet ole kehittyneet. Ja yrittää treffeille noin kolmikymppisen naisen kanssa. Ei siis riitä miehen ikä miinus kymmenen vuotta vaan peruspertin tavoite on oma ikä jaettuna kahdella - mikä on ennen Tinderiä ollut lähes mahdotonta. Ja sitten kiinnostaa luonne, plussaa jos nainen on jännittävä eli epävakaa.

Joten en luottaisi Tinder-mieheen, aika harva on kunnioituksen ja luottamuksen arvoinen. Teot ratkaisevat, eivät puheet. Ja ehdottomasti eteneminen niin hitaasti, että hätäisemmät putoaa prosessista.

Hyvin paljon siellä Tinderissä valehdellaan ikää. Kuva näyttää kyllä 50+, mutta profiilissa lukeekin 39vee...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koettakaa naiset päästä yli siitä ajatuksesta että pitää olla parisuhde ollakseen hyvä jotenkin täydempi. Panostakaa muihin ihmissuhteisiin, ne on yleensä pysyvämpiä. Ystäviin, sukulaisiin.  Ja etenkin itseenne. Eläkää elämää itsellenne, älkää parisuhdetta varten. Jos siinä sivussa löytyy kiva mies jonka kanssa jakaa elämää niin sehän on hyvä. Mutta jos ei löydy tai se ei kestä, se ei ole niin iso menetys kun elämässä on muuta. 

Yhteiskunta on saanut kaikkien päähän ihme pinttymän että on jotenkin pakko pariutua. Että muuten on vanhapiika ja peräkammarin poika. Jotenkin huonompi. Höpöhöpö. Ei se parisuhde ketään ihmisenä paranna.  "ihmistä pitkin sä et ikinä voi itseesi matkustaa.."

En minä miestä halua siksi että kokisin olevani muuten muita huonompi, vaan saadakseni seuraa, läheisyyttä, seksiä, jonkun jonka kanssa puhua joka päivä jne. Ei näitä em asioita yhdessä paketissa saa keltään muulta.

Samaa mieltä näin miehenä.

Olen silti kuullut kommentin meille miehille, että meidän pitäisi halailla ja olla sylikkäin kaveriporukoissa enemmän niin emme kasaisi niin paljon odotuksia sille parisuhteelle. Taitaa olla sukupolvikysymys eli eipä vanhemmissa naisporukoissakaan halailua kummallisempaa läheisyyttä jaeta. Vai olenko oikeassa?

Mutta joo, sinänsä suomalaisessa kulttuurissa voisi olla enemmän läheisyyttä muissa ihmissuhteissa. Nyt se "jää yhden suhteen varaan".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä onkin perinteinen taktiikka. "Mies jonka speksit ovat kunnossa ei välttämättä ole kiinnostava". On syynsä miksi otit tämän esimerkin, etkä esimerkkiä miehestä jonka speksit eivät ole hyvät, mutta joka silti olisi kiinnostava. Koska tiedät itsekin että ollakseen potentiaalinen pitää omata hyvät speksit.

Toki pitää olla hyvät speksit. Mutta mitä ne speksit ovat, riippuvat ihan täysin ihmisestä itsestään. Jollekin se voi olla vaikka uskonnollisuus ja perinteiset arvot, siksi vissiin Valollekin on tilausta. Itselle hyvät speksit voivat olla esim:

- liikunnallisuus, tykkää ulkoilla ja omaa hyvän peruskunnon

- tupakoimattomuus, ei alkoholiongelmaa

- pystyy elättämään itsensä, eikä odota minun elättävän

- kykenee keskustelemaan syvällisestikin, eikä pelkää lähteä teatteriin tai taidenäyttelyyn

- on sopivan fiksu, omaa samankaltaisen huumorintajun sekä perusarvot

- osaa huolehtia hygieniastaan sekä kotinsa ja vaatteidensa siisteydestä 

Siinä muutamia minun speksejä. Ja tietysti mies voi olla kaikkia näitä, mutta silti jotain puuttuu ja suhdetta ei vain muotoudu. Lähinnä tapauksessa joissa mies on kiinnostava, mutta vaikka tupakoi ja läträä alkoholin kanssa, niin se alun ihastus on voinut johtua syystä, etten ole vielä nähnyt hänen todellista luonnettaan, mutta onneksi ne ihastukset karisevat aina nopeasti kun toisen todellinen luonto tulee esiin ja huomaa, että kaikki on vain esitystä. Mutta hyvin vaikea mun on kuvitella kiinnostuvani miehestä, jolla on aivan päinvastaiset elämäntavat, arvot ja harrastukset kuin itsellä. Ja miksi pitäisikään? En nyt halua jokaisen miehenkään kiinnostuvan minusta.

Ja entäs loput speksit?

Pituusraja? Käykö vaikka 160cm pituinen mies?

Saako olla hintelä, esimerkiksi maratoonari?

Onko naamalla väliä?

Haittaako jos on korkea ja nariseva ääni?

Onko väliä onko seksissä viejä, vietävä vai jotain siltä väliltä?

Tulotaso, mitä jos tienaa 1 500 eur/brutto siivoojana, ja keskittyy mieluummin henkiseen kehitykseen kuin rahan tai titteleiden ansaitsemiseen?

Vierailija kirjoitti:

Tinder ei sovi parisuhdetta etsiville vaan panosuhdetta etsiville. Miehet, ei niin kovin ihmeellisetkään miehet, ovat hullaantuneet ajatuksesta, että heidänkin rahkeillaan pääsee aina uusille treffeille. Maksimi 1-3 kuukautta treffaillaan ja sitten pum tekstiviesti ettei tunteet ole kehittyneet (kopsittu Ensitreffit alttarilta). Tosin muutamien kuukausien aikana kaikki on ollut hyvin, ja selitys miksi ei voida sanoa erouutista kasvokkain on ettei mies halua riidellä. Tosin sitä ennen on oltu puhelin kiinni kädessä (seuraava loppuelämän aito tosirakkaus kierroksessa). Ei kannata uskoa mitä sanotaan, Tinder-miehen teot ratkaisevat.

Yleensä kakkoslaadun mies luovuttaa jo muutamassa viikossa ellei mennä sänkyyn. Minä olen ihan rauhallisesti tapaillut miestä ja antanut ajankulua, kuukausi kaksi. (Tavannut miehen muuta kautta kuin Tinderissä). En ole heti vakuuttanut rakkautta, vaan jättänyt auki, onko tässä edellytyksiä parisuhteeseen. Yli kolme kuukautta ennen kuin lähennytään seuraavalle tasolle. Miehen tunteet kehittyvät yleensä hitaammin. Tällä prosessilla parisuhteeni ovat kestäneet 16/6/16 vuotta, ja olen naimisissa.

Yli 3 kk odottava ihminen olisi kyllä seksuaalienergialtaan täysin väärä kumppani minulle.