Lue keskustelun säännöt.
Kuinka helpottaa lapsiperheen elämää?
08.11.2021 |
Tässäpä siis villakoiran ydin. Neuvoja tarvitaan. Olen kotirouva, minulla on viittä vaille yliopistotutkinto joka jäi kun tulin raskaaksi, lapsia on 2. Molemmilla tytöillä on ADD. Tytöt ovat 8v ja 9v. Asumme kivalla alueella Helsingissä neliössä. Miehellä on oma firma ja hän työskentelee paljon, nytkin kun ei ole matkustanut niin töitä tehdään Suomeen nähden ihmeellisiin aikoihin ja vähäisestä vapaa-ajasta mies treenaa kovaa vastapainoksi raskaalle työlle.
Lapsilla on omat huoneet, siivooja käy kerran viikossa. Tästä huolimatta olen aivan uupunut tähän siivoamisen määrään. Siivoan 1,5-3h joka ikinen päivä. Homma alkaa aamuisin sillä että illalla jäätävän tappelun perusteella kesken jäänyt vaatteiden laittaminen valmiiksi alkaa. Täytyy etsiä vaatteet jotka käyvät vuodenaikaan. Pipoja en löytänyt vaan lähetin toisen kouluun ns mummopipossa. Kummatkin tytöt ovat syyslukukaudella hävittäneet lukemattomia kyniä ja kumeja, papereita, kenkiä, ulkohousuja, yhden takin, lukemattomia määriä hansikkaita. Älykello on ostettu jo kahdesti uusi (älykelloihin siirryttiin kun molemmat hävittivät 2 kännykkää.). Toisen reppu repeytyi jo ennen syyslomaa. Kaikissa lukee nimi. Kun lapset saan lähtemään kouluun, siivoan keittiön tyhjennänn ja täytän tiskikoneen ja siivoan ruokapöydän. Sitten laitan ensimmäisen satsin pyykkejä koneeseen. Tällä välillä robotti-imuri koittaa imuroida paikoilta jonne mahtuu. Lasten huoneet ovat kuin räjähdyksen jäljiltä. Koitan pestä lavuaarit ja peilit hammastahnajäljiltä. Koitan tehdä jonkinlaisia polkuja lastenhuoneisiin. On koitettu tavaroille nimettyjä paikkoja, on kokeiltu lasten päättämiä paikkoja, mutta mikään ei tunnu toimivan. Heti koulusta kotiin tultua tyhjennetään kilo hiekkaa kengistä eteiseen vaikka seison vieressä, vaatteet putoavat siihen mihin osuvat, tsägällä yksi vaate menee paikoilleen.
Harrastuksiin pitää soitella lapsia ympäri kyliä että nyt vaihtamaan vaatteet ja sinne ja sinne. Rakastan lapsiani enemmän kuin mitään, mutta voi luoja kun lasken vuosia siihen että muuttavat opiskelemaan. Ovat sinänsä kilttejä, ihania, urheilullisia lapsia. Nukkuvat 19:30-07:30 ja osaavat myös leikkiä kauniisti yhdessä. Ovat aivan älyttömän luovia ja mahtavia taiteilijoita ja vaikkapa legoista tulee upeita taideteoksia!
Otan mielelläni ohjeita, neuvoja ja vaikka mielipiteitä tästä jos siellä olisi edes muutama toimiva kikka jolla saisi edes hiukan helpotettua elämää…
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selkeät rutiinit, enemmän ulkoilua iltaan/harrastuksia jos kotona sotkevat liikaa? Kengille kurakaukalo eteiseen. Kaikelle selkeät, omat paikat. Eniten teillä auttaisi ehkä tavaroiden karsiminen ja sinulla sen blogi/someunelman ylläpidon lopettaminen - siis että lapsiperheen koti olisi aina siisti. Sitä harvoin on.
Rutiinit ovat selvät. Niissä olemme mielestämme onnistuneet hyvin. Nyt molemmilla on niin paljon kavereita ettei lapsia paljon kotona näy ennen ruoka-aikaa. Harrastuksia on esikoisella kahdet / viikko ja kuopuksella 1.
Tavaroita on karsittu, lasten vaatteista pitäisi karsia ihan ensimmäisenä, mutta se tuntuu lapsista jotenkin hirvittävälle ajatukselle vaikka olen ehdottanut että minä voisin tehdä sen yksin. Lastenvaatteita tuli meille ihan joka paikasta. Jos mies on tekemisissä lastenvaateyritysten kanssa, sieltä lähetetään kunnon laatikollinen lahjuksia. Ystävät, isoäiti, tädit kaikki tuovat aina tullessaan vaatteita vaikka olen kertonut että juuri nyt olisi mm neljät ulkohousut… Siis ihanaa että ajattelevat meitä, en tarkoita todellakaan kuulostaa epäkiitolliselta.
Leluista nuo eivät suostu luopumaan. Ollenkaan. Olen ehdottanut että annettaisiin niitä lapsille jotka tarvitsevat niitä enemmän, tai että saisivat itse niistä rahat jos ne myydään kirpparilla. Toistaiseksi mikään ei ole tuottanut tulosta. Varsinkin esikoinen kerää ihan roskiakin koska näkee niissä huikeaa potentiaalia taideteoksissaan jonka harvemmin kuin harvoin oikeasti sitten tekeekin.
Ensin meillä oli systeeminä että lapsilla oli tietyt kotityöt jotka oli tehtävä jos mieli saada viikkorahaa. Sitten lapsipsykologi ehdotti että puhtaan kodin tulisi olla tarpeeksi kova motivaatio… Eli en sitten enää tiedä mitä sen kanssa tekisi. Harvoinpa silläkään suostuivat omia huoneitaan siivoamaan.
ApMelkein liikutuin kun luin noista taideteoksista :) Tuli niin mieleen kun omat (adhd) lapset olivat vielä kotona. Kaipaan sitä kaaosta ja merkityksellistä elämää, vaikka silloin tuntui, että henki lähtee just. Meillä on kyllä aina ollut lapsilla vain vähän tavaroita ja vaatteita. Että sikäli erilainen tilanne. Täällä on ehdotettukin tavaroiden ja vaatteiden karsimista ja olen sitä mieltä, että se on ainoa keino. Ehkä kyselet liikaa lapsiltasi, että: "sopisiko, että laitetaan nämä ja nämä tavarat pois?" Eihän se koskaan sovi. Mutta jollain tavalla pitää tehdä karsintaa. Kun tavara vähenee, niin tulee tilaa luovuudelle. Helpompi tehdä ja rakentaa ja jopa ajatella. Mitä vähemmän tavaroita, sitä vähemmän järjestämistä. Lue joku kirja aiheesta. Minimalismi-kirjoja riittää nykyään. Voisiko miehesi osallistua tähän projektiin? Joskus miehet saavat hoidettua tällaiset asiat kivuttomammin. Ja joskus lapset tottelevat isäänsä paremmin.
Meillä kyllä näkee selvästi että isää totellaan paremmin. Varmaan koska se on niin harvinaista herkkua :/ Konmaritin pari vuotta sitten meidän tavaramme mutta lasten tavaroihin en puuttunut koska lapset eivät halunneet osallistua. Voisin koittaa nyt uudestaan. Ja jos se ei ala toimia, voisin vain raa’asti ottaa sieltä suoraan ainakin liian pienet vaatteet pois ja kesävaatteet säilöön.
Juuri tuli tänään postilaatikosta suuri lelukuvasti… Sieltähän heti alettiin ruksimaan mitä tahdotaan joululahjaksi… Taidan alkaa markkinoimaan sitä että uusia ei tule jos ei tehdä tilaa.
ApSiis ymmärsinkö oikein, ettet ole vielä koskaan karsinut lasten tavaroita ja leluja? Tai pieniä vaatteita tai kausivaatteita? Ei ihme, että teillä ei pysy paikat siistinä!
Olen ihan oikeasti luullut, että lelujen karsiminen/varastointi esim. joulun ja synttäreiden alla, pienten vaatteiden kiertoon laitto ja kausivaatteiden vaihto vaatekaapissa kuuluvat jokaisen normiperheen arkeen. Näin kaikki minun tuntemani ihmiset tekevät, eikä kukaan kysele lapsilta saisinko nyt laittaa liian pienet vaatteet tai lelut, joilla et ole leikkinyt kahteen vuoteen tai roskat pois/kiertoon. Aikuinen vain tekee sen, ja leluista joilla vielä jotenkin leikitään, neuvotellaan, että mistä voisi luopua, jos haluaa joululahjaksi jonkun uuden lelun.
Normaalisti meillä onkin laitettu. Olen vain opettanut lapseni neuvottelemaan joka on johtanut siihen että heillä on ollut erinomaisia perusteluja siihen miksi kesävaatteita tarvitsee olla esillä vielä talvella.
ApKerropa yksi hyvä perustelu, miksi -15 asteen pakkasella eteisessä pitää olla farkkutakki esillä.
Juhlia varten bleiserinä. Siihen voi laittaa talvitakin päälle, mutta juhlapaikalla on sitten bleiserinä päällä. Meinaa laittaa sen suvun joulukokoontumista varten. Siellä on kyllä vähän kalsea sisäilma.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selkeät rutiinit, enemmän ulkoilua iltaan/harrastuksia jos kotona sotkevat liikaa? Kengille kurakaukalo eteiseen. Kaikelle selkeät, omat paikat. Eniten teillä auttaisi ehkä tavaroiden karsiminen ja sinulla sen blogi/someunelman ylläpidon lopettaminen - siis että lapsiperheen koti olisi aina siisti. Sitä harvoin on.
Rutiinit ovat selvät. Niissä olemme mielestämme onnistuneet hyvin. Nyt molemmilla on niin paljon kavereita ettei lapsia paljon kotona näy ennen ruoka-aikaa. Harrastuksia on esikoisella kahdet / viikko ja kuopuksella 1.
Tavaroita on karsittu, lasten vaatteista pitäisi karsia ihan ensimmäisenä, mutta se tuntuu lapsista jotenkin hirvittävälle ajatukselle vaikka olen ehdottanut että minä voisin tehdä sen yksin. Lastenvaatteita tuli meille ihan joka paikasta. Jos mies on tekemisissä lastenvaateyritysten kanssa, sieltä lähetetään kunnon laatikollinen lahjuksia. Ystävät, isoäiti, tädit kaikki tuovat aina tullessaan vaatteita vaikka olen kertonut että juuri nyt olisi mm neljät ulkohousut… Siis ihanaa että ajattelevat meitä, en tarkoita todellakaan kuulostaa epäkiitolliselta.
Leluista nuo eivät suostu luopumaan. Ollenkaan. Olen ehdottanut että annettaisiin niitä lapsille jotka tarvitsevat niitä enemmän, tai että saisivat itse niistä rahat jos ne myydään kirpparilla. Toistaiseksi mikään ei ole tuottanut tulosta. Varsinkin esikoinen kerää ihan roskiakin koska näkee niissä huikeaa potentiaalia taideteoksissaan jonka harvemmin kuin harvoin oikeasti sitten tekeekin.
Ensin meillä oli systeeminä että lapsilla oli tietyt kotityöt jotka oli tehtävä jos mieli saada viikkorahaa. Sitten lapsipsykologi ehdotti että puhtaan kodin tulisi olla tarpeeksi kova motivaatio… Eli en sitten enää tiedä mitä sen kanssa tekisi. Harvoinpa silläkään suostuivat omia huoneitaan siivoamaan.
ApMelkein liikutuin kun luin noista taideteoksista :) Tuli niin mieleen kun omat (adhd) lapset olivat vielä kotona. Kaipaan sitä kaaosta ja merkityksellistä elämää, vaikka silloin tuntui, että henki lähtee just. Meillä on kyllä aina ollut lapsilla vain vähän tavaroita ja vaatteita. Että sikäli erilainen tilanne. Täällä on ehdotettukin tavaroiden ja vaatteiden karsimista ja olen sitä mieltä, että se on ainoa keino. Ehkä kyselet liikaa lapsiltasi, että: "sopisiko, että laitetaan nämä ja nämä tavarat pois?" Eihän se koskaan sovi. Mutta jollain tavalla pitää tehdä karsintaa. Kun tavara vähenee, niin tulee tilaa luovuudelle. Helpompi tehdä ja rakentaa ja jopa ajatella. Mitä vähemmän tavaroita, sitä vähemmän järjestämistä. Lue joku kirja aiheesta. Minimalismi-kirjoja riittää nykyään. Voisiko miehesi osallistua tähän projektiin? Joskus miehet saavat hoidettua tällaiset asiat kivuttomammin. Ja joskus lapset tottelevat isäänsä paremmin.
Meillä kyllä näkee selvästi että isää totellaan paremmin. Varmaan koska se on niin harvinaista herkkua :/ Konmaritin pari vuotta sitten meidän tavaramme mutta lasten tavaroihin en puuttunut koska lapset eivät halunneet osallistua. Voisin koittaa nyt uudestaan. Ja jos se ei ala toimia, voisin vain raa’asti ottaa sieltä suoraan ainakin liian pienet vaatteet pois ja kesävaatteet säilöön.
Juuri tuli tänään postilaatikosta suuri lelukuvasti… Sieltähän heti alettiin ruksimaan mitä tahdotaan joululahjaksi… Taidan alkaa markkinoimaan sitä että uusia ei tule jos ei tehdä tilaa.
ApSiis ymmärsinkö oikein, ettet ole vielä koskaan karsinut lasten tavaroita ja leluja? Tai pieniä vaatteita tai kausivaatteita? Ei ihme, että teillä ei pysy paikat siistinä!
Olen ihan oikeasti luullut, että lelujen karsiminen/varastointi esim. joulun ja synttäreiden alla, pienten vaatteiden kiertoon laitto ja kausivaatteiden vaihto vaatekaapissa kuuluvat jokaisen normiperheen arkeen. Näin kaikki minun tuntemani ihmiset tekevät, eikä kukaan kysele lapsilta saisinko nyt laittaa liian pienet vaatteet tai lelut, joilla et ole leikkinyt kahteen vuoteen tai roskat pois/kiertoon. Aikuinen vain tekee sen, ja leluista joilla vielä jotenkin leikitään, neuvotellaan, että mistä voisi luopua, jos haluaa joululahjaksi jonkun uuden lelun.
Normaalisti meillä onkin laitettu. Olen vain opettanut lapseni neuvottelemaan joka on johtanut siihen että heillä on ollut erinomaisia perusteluja siihen miksi kesävaatteita tarvitsee olla esillä vielä talvella.
ApKerropa yksi hyvä perustelu, miksi -15 asteen pakkasella eteisessä pitää olla farkkutakki esillä.
Juhlia varten bleiserinä. Siihen voi laittaa talvitakin päälle, mutta juhlapaikalla on sitten bleiserinä päällä. Meinaa laittaa sen suvun joulukokoontumista varten. Siellä on kyllä vähän kalsea sisäilma.
Ap
Lisäys vielä, ettei se ole eteisessä vaan lapsen omassa huoneessaan.
Mulla on 3,5 ja 6 vuotiaat lapset, jotka isällään noin 30% ajasta. Iso kolmikerroksinen talo jossa vanhat paikat ja pinnat, ei hyvin suunniteltuja kodinhoito- tai säilytystiloja tms. Lapset oletettavasti neurotyypillisiä, mutta hyvin vilkkaita ja kuopus muutenkin haastava. Käyn kokopäivätyössä ja joudun toisinaan tekemään töitä myös illalla ja viikonloppuisin.
Olen ratkaissut näitä ongelmia olemalla melko tiukka äiti; lapset laittavat itse vaatteet naulakoihin kotiin tultuaan, lastenhuoneet ja muut isommat sotukut raivataan heti tai viimeistään iltaisin ennen nukkumaanmenoa (=lapset heittelevät tavarat laatikoihin, nakkelevat palapelien palat laatikoihin, askartelutarvikkeet kaappiin jne), 6v vie vaatteidenvaihtojen yhteydessä käytetyt pyykkiin. Roskat ja kaikenmaailman askarteluista syntyvät murut ja purut viedään ITSE roskiin ja tavarat säilytetään niille kuuluvissa paikoissa, ei esim. keittiön pöydällä tai epämääräisissä kasoissa.
Minkäänlaista kaatopaikkaelämää ei vaan meillä suvaita. Lapset saa olla lapsia, mutta ihmistavat on oltava ja äiti ei ole palvelija. Keittiön siivoan aina about heti syömisen tai ruuanlaiton jälkeen ja imuroin varsi-imurilla joka päivä ainakin keittiön ja eteisen. Vessat pesen pari kertaa viikossa (10 min/wc eli lähinnä perusiistintä /-pesu). Siivooja käy 2 kertaa kuussa tekemässä perusteellisemman puhdistuksen (listat, kylppärit jne.).
Olennaisin vinkki on siis se, että sotkua ei päästetä kasautumaan ja lasten ei anneta elää pellossa. Ennen siivouspalvelun ostamista olin aika uupunut, mutta nyt tuntuu että homma skulaa, kun ei tarvitse huolehtia kuin perussiisteyden ylläpidosta. Työ + työmatkat ja päiväkotihaut yhteensä 10h, lisäksi harrastan itse liikuntaa useamman kerran viikossa, näemme ystäviä ym. eli tässä ehtii kyllä tekemään kaikenlaista kivaakin.
Mun neuvo olis se, että lasket omaa rimaasi ja keskityt tekemään jotain muuta kuin siivoamaan. Jos miestä haittaa sotku niin hän sitten järjestää aikaa treeneistä siivoamista varten. Muutaman vuoden päästä ei enää oo lapsia kotona sotkemassa, sitten voit taas nauttia siististä kodista.
” mutta voi jestas kuin tuo jatkuva siivoaminen käy kupoliin”
Ap. Täällä neljän äiti. Mun Mies on työhullu. Mun selviytymiskeino on, että yksinkertaisesti en siivoa:
- olkoot eteinen kaaos
- lelut saa olla hujan hajan (lasten leikkiharavalla niitä kerran päivässä haravoin yhteen kasaan)
- tiskihommista olen huomannut, että lasit pesen koneessa, mut lautaset käsin koska lionneina ne pesasee naurettavan nopeasti: tiskarintyhjennysväli pitenee 3-4 päivään! koska alatasollekin laitetaan lähes pelkästään laseja tai mukeja
-nopein tapa saada ruokailuvälineet puhtaaksi on laittaa ne käytön jälkeen astiaan jossa vettä. sitten kun astia on täynnä, kipataan kihvelit altaan pohjalle, jonne kuumaa vettä ja fairya. Sitten tiskiharjalla vimmatusti 2 minuuttia annat mennä altaan pohjalla ees taas (et siis pese yksittäin), sitten kourallinen kihveleitä huuhdellaan ja lopuksi ne heitetään sikin sokin laatikkoon, jonka pohjalla pyyhe, kuivavat siinä. En enää eläissäni lajittele yhtäkään haarukkaa, veistä tai lusikkaa!!!!
- vaatteet pyykkiin vasta kun haisevat tai on useampi tahra, minä en kenenkään puhdasta pyykkiä pese
- sänkyjen petaaminen on ihan turhaa
- samoin pihalla lehtien haravointi: lehtien kerääjä paljon kätevämpi tai ruohonleikkurilla murskaksi
- keittiön tasot pyyhin märällä rätillä ehkä 3 pvn välein, kuivalla talouspyyhkeellä pyyhin muruja kerranpäivässä (käteni ei siedä jatkuvaa fairyvedellä lotraamista)
- itse käyn suihkussa 2,5 pvn välein, hiukset pesen kerran 5:ssä päivässä
- paras pöntönpesuaine on mahdollisimman halpa ja voimakkaan tuoksuinen pyykinpesupulveri, liat suorastan räjähtää pois kun laittaa ruokalusikallisen ripotelleen pöntöön 😀
Olen siis taaperon kanssa kotona. Mulle on ihan sama mitä muut meidän hommista ajattelee, ainut mikä merkkaa on se, etten MINÄ UUVU.
Ikkunoista pesen aina ne mitkä kipeimmin kaipaavat pesua, en siis ikinä pese kaikkia kerralla. Ikkunat, joita kukaan ei katso, esim khh:ssa, sitä en varmaan pese kuin 5 v välein 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä ongelmana on ap:n miellyttämisen halu ja siisteyskäsitys. Kirjoitit ap mm. että lasten pitäisi viedä roskat, mutta eivät vie, koska siitä ei saa rahaa. Sitten sinä teet sen. Lapset levittävät kaikki vaatteet lattialle sovitellessaan niitä, eivätkä siivoa niitä. Sitten sinä siivoat - ja jopa peset puhtaita vaatteita?! Olette sopineet, ettei mies osallistu lapsiperhearkeen muuten kuin kuskaamalla lapsia harrastuksiin. Sinä siis hoidat kaiken, teet jopa miehelle lounaan valmiiksi.
Et vaadi keneltäkään muulta perheenjäseneltä mitään, vaan teet itse ja kuljet perässä siivoamassa sotkut. Sotkeeko myös mies, keräiletkö hänen sukkansa ja likaiset astiat perässä? Ei ihme, että uuvut. Koti ei ole mikään hotelli, jossa äiti toimii palvelijana, vaan kaikkien on tehtävä osansa, jotta kotona on suhteellisen siistiä (perheen yhteinen siisteyskäsitys, ei sinun) ja kaikki voivat hyvin. Myös sinä.
/quote]
TÄMÄ! Kyllä munkin lapset nihkeilevät ruuan suhteen, tykkäävät, eivät tykkää, haluaisivat jotain muuta kuin on tarjolla jne, eivät missään nimessä haluaisi siivota ym. Mutta kun ei niiltä kysytä! Ruoka on sitä mitä on (tietenkään en laita lasten erityisiä inhokkeja, ihan normalaalia perusruokaa), omat sotkut siivotaan ja sillä hyvä. Marista saa, mutta ei karjua jne (kyseessä yli 3-vuotiaat). Oikutteusta seuraa keskustelu ja jos se ei riitä, sanktio. Tässä kodissa kaikilla on sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Tehdään paljon kivoja juttuja, ja myös, kuten elämään kuuluu, myös niitä vähemmän kivoja ja sillä hyvä.
Oot ehkä ap vain liian kiltti. Etkä tee sillä edes välttämättä lapsillesi palvelusta. Elämässä pitää oppia tekemään muutakin kuin sitä mitä juuri tekee mieli. Ja sinunkin elämässäsi pitää olla muutakin kuin muiden passaaminen!
Täytyy sanoa että eilen saatiin todella kivasti siivottua koko perheen kesken. Auttoi kun mies oli toisen lapsen kanssa ja minä toisen. Sama asia se käytännössä oli kuin että olisimme itse siivonneet, mutta ehkäpä se lapsille ei ole vaikka jokainen tavara pitikin ohjeistaa erikseen. Näin ollaan siis siivottu ennenkin, mutta ehkäpä tässä pitää vain toimia systemaattisesti näin kunnes he joko oppivat tai muuttavat omilleen…
Tänään meinasin katsoa netistä jonkinlaista apua tuohon eteisen kaaokseen jos siihen saisi jotain järkeä.
Ap
Kerropa yksi hyvä perustelu, miksi -15 asteen pakkasella eteisessä pitää olla farkkutakki esillä.