Lue keskustelun säännöt.
TE-toimiston työntekijöiden vilkas mielikuvitus
04.11.2021 |
Olen työtön historian ja yhteiskuntaopin aineenopettaja. Silti minulle yritetään tarjota esim. kielten opettajan sijaisuuksia, matematiikan opettajan sijaisuuksia, uskonnon opettajan sijaisuuksia, taidekoulun rehtorin virkaa, projektipäällikön työtehtäviä. Jos ihmisellä on maisterin tutkinto, ei se silti tarkoita sitä, että voi hypätä melkein mihin tahansa työtehtävään. Ja ei niihin tehtäviin edes noin vain hypätä: niihin haetaan, ehkä päästään haastatteluun, ja pätevyysvaatimukset ovat kuitenkin aina ne, joiden mukaan loppujen lopuksi toimitaan. (Omien aineideni vapaiden työpaikkojen hakijamäärät ovat muuten aikamoiset: viimeisimpään hakemaani paikkaan tuli määräaikaan mennessä kaiken kaikkiaan 137 hakemusta.)
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan täällä kokenut TE-toimistosta olevan edes hyötyä? Vietin opintojen jälkeen vajaan vuoden työttömänä. Tänä aikana minulle soitettiin kahdesti, joista ensimmäinen oli luokkaa "onnea työnhaussa" ja toinen oli sitten vähän uhkailevampi "jos et kohta löydä töitä niin meidän pitää ryhtyä toimenpiteisiin". En kokenut, että TE-toimistosta olisi ollut mitään apua, enkä edes kykene kuvittelemaan, mitenkä siitä voisi olla edes ollut apua omassa tilanteessani. Ei TE-toimisto pysty välittämään mitään töitä, jota et itse helposti löytäisi muutenkin netistä. Ei TE-toimisto tiedä osaamistasi ja taitojasi paremmin kuin sinä itse.
Tuntuu siltä, että TE-toimistolla on lähinnä kaksi toimintoa nykyään: työttömien uhkailu karenssilla, ja palikkakurssien järjestäminen niille, jotka on kuntouttavaan tuomittu. Tätä varten TE-toimistoilla työskentelee noin 2500 ihmistä, ja tätäkin määrää on tarkoitus nostaa tuhannella, jotta voidaan soitella työttömille useammin.
Mitä osaamista olisit halunnut?
Työttömät selittävät aina, että en saanut apua, kun ei ollut valmista työpaikkaa, mutta ei te-toimiston ensisijaisena tehtävänä ole yli 20 vuoteen ollutkaan työnvälitys.
Juurihan minä sanoin, että en pysty edes kuvittelemaan, että TE-toimistosta olisi apua nykymaailmassa (ainakaan omassa tilanteessani). En minä apua kaivannut. Sitä mietin, että onko ketään, joka on kokenut että TE-toimistosta on ollut apua. Jos TE-toimiston toimet ovat työllistymisen kannalta lähestulkoon turhia, niin mitä me turhaan pidämme palkkalistoilla tuhansia työkkärissä?
Heidän on tarkoitus ohjata työttömiä erilaisille kursseille, jolloin työttömiä ei enää lasketa työttömiksi, ja kunta ei enää joudu maksamaan heistä korvauksia kelalle.
Tarkoitus ei siis ole niinkään työllistää ihmisiä, vaan muuttaa heidän statustaan siten, että työttömistä aiheutuu pienemmät kustannukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan täällä kokenut TE-toimistosta olevan edes hyötyä? Vietin opintojen jälkeen vajaan vuoden työttömänä. Tänä aikana minulle soitettiin kahdesti, joista ensimmäinen oli luokkaa "onnea työnhaussa" ja toinen oli sitten vähän uhkailevampi "jos et kohta löydä töitä niin meidän pitää ryhtyä toimenpiteisiin". En kokenut, että TE-toimistosta olisi ollut mitään apua, enkä edes kykene kuvittelemaan, mitenkä siitä voisi olla edes ollut apua omassa tilanteessani. Ei TE-toimisto pysty välittämään mitään töitä, jota et itse helposti löytäisi muutenkin netistä. Ei TE-toimisto tiedä osaamistasi ja taitojasi paremmin kuin sinä itse.
Tuntuu siltä, että TE-toimistolla on lähinnä kaksi toimintoa nykyään: työttömien uhkailu karenssilla, ja palikkakurssien järjestäminen niille, jotka on kuntouttavaan tuomittu. Tätä varten TE-toimistoilla työskentelee noin 2500 ihmistä, ja tätäkin määrää on tarkoitus nostaa tuhannella, jotta voidaan soitella työttömille useammin.
Mitä osaamista olisit halunnut?
Työttömät selittävät aina, että en saanut apua, kun ei ollut valmista työpaikkaa, mutta ei te-toimiston ensisijaisena tehtävänä ole yli 20 vuoteen ollutkaan työnvälitys.
No mikäs se tehtävä sitten on?
Koska Te-toimiston väellä osa palkkauksesta on tulostavoitteiden takana.
Asian voi tarkistaa esimerkiksi monster.fi -sivustolta, jossa on avoinna asiantuntijoiden paikkoja te-toimistossa. 45 % palkanlisä täysillä pisteillä.
Kun työtöntä riittävästi ahdistelee mielivaltaisilla hakupakoilla, saa itse lisää kyhnyä.
Panee yrittämään mahdottomiakin. Vähän niinkuin teleoperaattorien ostoskeskusten ahdistelijat, myydään mummolle 5g-liittymiä, vaikka kotona on enää lankapuhelin.
Miksi sinulle tarjotaan kieltenopettajien sijaisuuksia, mutta minulle, kieltenopettajalle, ei niitä anneta edes pyytämällä?
TE-virkailijat, jotka tuntevat minut, tietävät minun osaavan hakea töitä hoputtamattakin. Yksi rutiinisoittelija kuitenkin pääsi yllättämään: hänkin oli lukenut Hesarin tuolloisen uutisen siitä, että pääkaupunkiseudulla oli vapaana 350 opettajan paikkaa, ja hieman turhautui sen vuoksi, etten hakenut niistä kuin kolmea.
Yritin selittää, että kieltenopettajan on aika huono hakea matikanopettajan tai jumppamaikan virkaa, ja että en voi opettaa ranskaa edes osa-aikaisesti, koska en osaa ranskaa. Hänen mielipiteensä oli tyrmäävä: "Voihan niitä edes hakea."
On ihan hienoa, että opettajiin luotetaan niin vahvasti, että ihan minkä tahansa aineen uskotaan sujuvan yksillä opettajan pedagogisilla. Oman itsensä kanssa on kuitenkin työlästä tulla toimeen silloin, kun tietää tekevänsä töitä, joita ei oikeasti osaa. Minä olen urani varrella paikannut muun muassa biologian, äidinkielen, ruotsin ja kuvaamataidon opettajien poissaoloja ja tiedän, että kivaa oli, mutta kukaan ei takuulla oppinut sanottavasti uutta.
Eräässä opettajien keskustelussa joku tiivisti yhden opetusalan heikoista kohdista: ammattinsa osaava opettaja opettaa, mutta epäpätevä pitää tunteja.
Tuttu on tehnyt sihterin töitä, ja sai sitten joskus pakkohaun johonkin palkattomaan työhön elokuvatuotannon kuvaussihteerinä. Tietenkään ei tullut valituksi, mutta kertoo työkkärin logiikasta: kun ammattinimike kuulostaa samalta, niin työosoitusta vaan. Oikeastihan tuossa on kyse ihan eri työstä, ei se kuvaussihteeri tee samanlaisia sihteerin töitä kuin jonkin toimiston sihteeri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On täällä päiväsaikaan niitä, jotka tajuavat, että luokalla pitää olla joku opettamassa, vaikkei tuntisikaan olevansa ihan mukavuusalueellaan, vai mitä?[/quote]
Otetaan esimerkiksi se lukion historia ja ajatellaan, että sijaistamassa on pitkän matematiikan opettaja. Historian opettajalla on varmaan jotakin materiaalia valmiina, jota voi näyttää ja vinkkejä, mitä ohjelmia vaikka katsoa parin tunnin ajan. Voi myös antaa syventäviä tehtäviä jotka sitten tarkistaa joskus jos ehtii. Mutta miten matematiikan opettaja vastaa oppilaiden kysymyksiin? Mitä, jos ollaan jo lähellä kirjoituksia ja kysymykset on luokkaa YO-koe?
Siinä ei olla enää omalla osaamisalueella. [/quote]
Jos siihen virkaan vaan ei ole ketään muuta hakijaa, niin ehkä se matikan ope osaa koulutuksellaan lähteä etsimään jostain oikeaa vastausta kysyjälle? Ei se opettajakaan kaikkeen osaa vastata asiaa tutkimatta. Kyse on kuitenkin sijaisesta, jonka kohdalla opetus ja materiaalit pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Optimitilanteessa tehtävään toki on pätevä hakija, mutta nykypäivänä ei ole lainkaan selvää, että isojen kaupunkien ulkopuolella lyhytaikaisiin viransijaisuuksiin olisi hakijoita.
Tietäisitpä miten vilkas on arvauskeskuslääkäreillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulle tarjotaan kieltenopettajien sijaisuuksia, mutta minulle, kieltenopettajalle, ei niitä anneta edes pyytämällä?
TE-virkailijat, jotka tuntevat minut, tietävät minun osaavan hakea töitä hoputtamattakin. Yksi rutiinisoittelija kuitenkin pääsi yllättämään: hänkin oli lukenut Hesarin tuolloisen uutisen siitä, että pääkaupunkiseudulla oli vapaana 350 opettajan paikkaa, ja hieman turhautui sen vuoksi, etten hakenut niistä kuin kolmea.
Yritin selittää, että kieltenopettajan on aika huono hakea matikanopettajan tai jumppamaikan virkaa, ja että en voi opettaa ranskaa edes osa-aikaisesti, koska en osaa ranskaa. Hänen mielipiteensä oli tyrmäävä: "Voihan niitä edes hakea."
On ihan hienoa, että opettajiin luotetaan niin vahvasti, että ihan minkä tahansa aineen uskotaan sujuvan yksillä opettajan pedagogisilla. Oman itsensä kanssa on kuitenkin työlästä tulla toimeen silloin, kun tietää tekevänsä töitä, joita ei oikeasti osaa. Minä olen urani varrella paikannut muun muassa biologian, äidinkielen, ruotsin ja kuvaamataidon opettajien poissaoloja ja tiedän, että kivaa oli, mutta kukaan ei takuulla oppinut sanottavasti uutta.
Eräässä opettajien keskustelussa joku tiivisti yhden opetusalan heikoista kohdista: ammattinsa osaava opettaja opettaa, mutta epäpätevä pitää tunteja.
Hän oli ihan oikeassa, sinun olisi pitänyt edes hakea. Mikäli olet työtön työnhakija, sinun tulee hakea töitä. Joku toinen sitten päättää, oletko tehtävään sopiva ja etenetkö edes haastatteluun saakka. Sinun ei sitä tarvitse ennakkoon pohtia, ja jättää sen vuoksi hakematta.
Kyllä noilla meriiteillä voi käytännössä olla vaikka uskonnon tai maantiedon sijaisope. Peruskoulussa voi käytännössä opettaa kuka vaan, ainakin 90-luvulla toimittiin näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulle tarjotaan kieltenopettajien sijaisuuksia, mutta minulle, kieltenopettajalle, ei niitä anneta edes pyytämällä?
TE-virkailijat, jotka tuntevat minut, tietävät minun osaavan hakea töitä hoputtamattakin. Yksi rutiinisoittelija kuitenkin pääsi yllättämään: hänkin oli lukenut Hesarin tuolloisen uutisen siitä, että pääkaupunkiseudulla oli vapaana 350 opettajan paikkaa, ja hieman turhautui sen vuoksi, etten hakenut niistä kuin kolmea.
Yritin selittää, että kieltenopettajan on aika huono hakea matikanopettajan tai jumppamaikan virkaa, ja että en voi opettaa ranskaa edes osa-aikaisesti, koska en osaa ranskaa. Hänen mielipiteensä oli tyrmäävä: "Voihan niitä edes hakea."
On ihan hienoa, että opettajiin luotetaan niin vahvasti, että ihan minkä tahansa aineen uskotaan sujuvan yksillä opettajan pedagogisilla. Oman itsensä kanssa on kuitenkin työlästä tulla toimeen silloin, kun tietää tekevänsä töitä, joita ei oikeasti osaa. Minä olen urani varrella paikannut muun muassa biologian, äidinkielen, ruotsin ja kuvaamataidon opettajien poissaoloja ja tiedän, että kivaa oli, mutta kukaan ei takuulla oppinut sanottavasti uutta.
Eräässä opettajien keskustelussa joku tiivisti yhden opetusalan heikoista kohdista: ammattinsa osaava opettaja opettaa, mutta epäpätevä pitää tunteja.
Hän oli ihan oikeassa, sinun olisi pitänyt edes hakea. Mikäli olet työtön työnhakija, sinun tulee hakea töitä. Joku toinen sitten päättää, oletko tehtävään sopiva ja etenetkö edes haastatteluun saakka. Sinun ei sitä tarvitse ennakkoon pohtia, ja jättää sen vuoksi hakematta.
Tuohan on ihan päätöntä hakea vain hakemisen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan täällä kokenut TE-toimistosta olevan edes hyötyä? Vietin opintojen jälkeen vajaan vuoden työttömänä. Tänä aikana minulle soitettiin kahdesti, joista ensimmäinen oli luokkaa "onnea työnhaussa" ja toinen oli sitten vähän uhkailevampi "jos et kohta löydä töitä niin meidän pitää ryhtyä toimenpiteisiin". En kokenut, että TE-toimistosta olisi ollut mitään apua, enkä edes kykene kuvittelemaan, mitenkä siitä voisi olla edes ollut apua omassa tilanteessani. Ei TE-toimisto pysty välittämään mitään töitä, jota et itse helposti löytäisi muutenkin netistä. Ei TE-toimisto tiedä osaamistasi ja taitojasi paremmin kuin sinä itse.
Tuntuu siltä, että TE-toimistolla on lähinnä kaksi toimintoa nykyään: työttömien uhkailu karenssilla, ja palikkakurssien järjestäminen niille, jotka on kuntouttavaan tuomittu. Tätä varten TE-toimistoilla työskentelee noin 2500 ihmistä, ja tätäkin määrää on tarkoitus nostaa tuhannella, jotta voidaan soitella työttömille useammin.
Mitä osaamista olisit halunnut?
Työttömät selittävät aina, että en saanut apua, kun ei ollut valmista työpaikkaa, mutta ei te-toimiston ensisijaisena tehtävänä ole yli 20 vuoteen ollutkaan työnvälitys.
Te-toimistolta on äärimmäisen vaikeaa saada koulutuksia, joista olisi jotain hyötyä oikeassa elämässä:
- järjestyksenvalvoja
- hygienapassi
- anniskelupassi
- kuorma-autokortti
- tulityökortti
- EA-kurssit
- ohjelmoinnin alkeet/yleisimmin käytettyjen ohjelmistojen perusteet
- kevytyrittäjyys
- kassajärjestelmät
Näillä yllä mainituilla olisi paljon, paljon enemmän vaikutusta sekä hakijan työnhakuun että hyvinvointiin, kun tulisi varmuutta omaan tekemiseen. Mutta ei. Pyöritetään järjestövoimin jotakin kirpputoria tai entisöintipajaa, jonka hinnat on niin huikeat, että asiakaskunta on sillä rajattu aivan minimiin.
Hygieniapassi on muutaman kympin nettitesti.
Kuorma-autokortti ei tosiaankaan kuulu työkkärin maksettavaksi.
Ohjelmoinnin alkeilla ei ole työllistynyt vuosikymmeniin, alkeita tarjotaan kaiken tason koulutuksissa ja alkeet osaavia on kymmeniä tuhansia.
Aika harva noista kursseista muutenkaan on deal breaker työllistymisessä. Toki olisi hyödyllisempää pistää ihmiset EA-kurssille kuin pupukurssille, mutta kumpikaan ei juurikaan hyödytä työllistymisessä.
Osa noista kuuluu työnantajan perehdytykseen, kuten noi kassajärjestelmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On täällä päiväsaikaan niitä, jotka tajuavat, että luokalla pitää olla joku opettamassa, vaikkei tuntisikaan olevansa ihan mukavuusalueellaan, vai mitä?
Otetaan esimerkiksi se lukion historia ja ajatellaan, että sijaistamassa on pitkän matematiikan opettaja. Historian opettajalla on varmaan jotakin materiaalia valmiina, jota voi näyttää ja vinkkejä, mitä ohjelmia vaikka katsoa parin tunnin ajan. Voi myös antaa syventäviä tehtäviä jotka sitten tarkistaa joskus jos ehtii. Mutta miten matematiikan opettaja vastaa oppilaiden kysymyksiin? Mitä, jos ollaan jo lähellä kirjoituksia ja kysymykset on luokkaa YO-koe?
Siinä ei olla enää omalla osaamisalueella.
Jos siihen virkaan vaan ei ole ketään muuta hakijaa, niin ehkä se matikan ope osaa koulutuksellaan lähteä etsimään jostain oikeaa vastausta kysyjälle? Ei se opettajakaan kaikkeen osaa vastata asiaa tutkimatta. Kyse on kuitenkin sijaisesta, jonka kohdalla opetus ja materiaalit pohjautuvat opetussuunnitelmaan. Optimitilanteessa tehtävään toki on pätevä hakija, mutta nykypäivänä ei ole lainkaan selvää, että isojen kaupunkien ulkopuolella lyhytaikaisiin viransijaisuuksiin olisi hakijoita.
Joskus sijaisuudet kestävät kuukausia, vuosiakin. Kuvitteletko, että matikan opettaja haluaa käyttää tunnin siihen, että etsii tietoa netistä, tarkistaa paikkansapitävyyden ja lähteet ja sitten vastaa?
Tässä on sinulle syksyn 2019 historian yo-kokeen kysymys:
Historian professori Christopher Clark julkaisi vuonna 2012 ensimmäisen maailmansodan synnystä tutkimuksen The Sleepwalkers: How Europe Went to War in 1914 [Unissakävelijät: kuinka Eurooppa joutui sotaan 1914]. Teos esittää, että sotaan päädyttiin tajuamatta, mitä oikeastaan oli tapahtumassa. Pohdi, mitkä seikat ensimmäisen maailmansodan syntyhistoriassa puhuvat Clarkin väitteen puolesta ja mitkä sitä vastaan.
Voit totta kai nyt väittää, että kuka tahansa osaa vastata, jos oppilas kysyy että mitkä seikat nyt sitten puhuu Clarkin väitteen puolesta, mutta oikeasti. Jos ei ole asiaan perehtynyt, menee pitkä tovi miettiä vastausta. Ja kyllä, aina voi sanoa että lue itse, mutta ei se silti sijaisesta pätevää opettajaa tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinulle tarjotaan kieltenopettajien sijaisuuksia, mutta minulle, kieltenopettajalle, ei niitä anneta edes pyytämällä?
TE-virkailijat, jotka tuntevat minut, tietävät minun osaavan hakea töitä hoputtamattakin. Yksi rutiinisoittelija kuitenkin pääsi yllättämään: hänkin oli lukenut Hesarin tuolloisen uutisen siitä, että pääkaupunkiseudulla oli vapaana 350 opettajan paikkaa, ja hieman turhautui sen vuoksi, etten hakenut niistä kuin kolmea.
Yritin selittää, että kieltenopettajan on aika huono hakea matikanopettajan tai jumppamaikan virkaa, ja että en voi opettaa ranskaa edes osa-aikaisesti, koska en osaa ranskaa. Hänen mielipiteensä oli tyrmäävä: "Voihan niitä edes hakea."
On ihan hienoa, että opettajiin luotetaan niin vahvasti, että ihan minkä tahansa aineen uskotaan sujuvan yksillä opettajan pedagogisilla. Oman itsensä kanssa on kuitenkin työlästä tulla toimeen silloin, kun tietää tekevänsä töitä, joita ei oikeasti osaa. Minä olen urani varrella paikannut muun muassa biologian, äidinkielen, ruotsin ja kuvaamataidon opettajien poissaoloja ja tiedän, että kivaa oli, mutta kukaan ei takuulla oppinut sanottavasti uutta.
Eräässä opettajien keskustelussa joku tiivisti yhden opetusalan heikoista kohdista: ammattinsa osaava opettaja opettaa, mutta epäpätevä pitää tunteja.
Hän oli ihan oikeassa, sinun olisi pitänyt edes hakea. Mikäli olet työtön työnhakija, sinun tulee hakea töitä. Joku toinen sitten päättää, oletko tehtävään sopiva ja etenetkö edes haastatteluun saakka. Sinun ei sitä tarvitse ennakkoon pohtia, ja jättää sen vuoksi hakematta.
En ole ihan varma, onko tuo sarkasmia vai ei. Otan sen nyt sarkasmia vakavammin.
En halua oppilaitosten arkistoihin tietoja tai rehtoreille muistikuvia siitä, että olen hakenut virkoja, joita en mitenkään pystyisi hoitamaan. En edes sillä perusteella, että "työkkäri käski".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska Te-toimiston väellä osa palkkauksesta on tulostavoitteiden takana.
Asian voi tarkistaa esimerkiksi monster.fi -sivustolta, jossa on avoinna asiantuntijoiden paikkoja te-toimistossa. 45 % palkanlisä täysillä pisteillä.
Kun työtöntä riittävästi ahdistelee mielivaltaisilla hakupakoilla, saa itse lisää kyhnyä.
Panee yrittämään mahdottomiakin. Vähän niinkuin teleoperaattorien ostoskeskusten ahdistelijat, myydään mummolle 5g-liittymiä, vaikka kotona on enää lankapuhelin.
Ei tarkoita tuota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan täällä kokenut TE-toimistosta olevan edes hyötyä? Vietin opintojen jälkeen vajaan vuoden työttömänä. Tänä aikana minulle soitettiin kahdesti, joista ensimmäinen oli luokkaa "onnea työnhaussa" ja toinen oli sitten vähän uhkailevampi "jos et kohta löydä töitä niin meidän pitää ryhtyä toimenpiteisiin". En kokenut, että TE-toimistosta olisi ollut mitään apua, enkä edes kykene kuvittelemaan, mitenkä siitä voisi olla edes ollut apua omassa tilanteessani. Ei TE-toimisto pysty välittämään mitään töitä, jota et itse helposti löytäisi muutenkin netistä. Ei TE-toimisto tiedä osaamistasi ja taitojasi paremmin kuin sinä itse.
Tuntuu siltä, että TE-toimistolla on lähinnä kaksi toimintoa nykyään: työttömien uhkailu karenssilla, ja palikkakurssien järjestäminen niille, jotka on kuntouttavaan tuomittu. Tätä varten TE-toimistoilla työskentelee noin 2500 ihmistä, ja tätäkin määrää on tarkoitus nostaa tuhannella, jotta voidaan soitella työttömille useammin.
Mitä osaamista olisit halunnut?
Työttömät selittävät aina, että en saanut apua, kun ei ollut valmista työpaikkaa, mutta ei te-toimiston ensisijaisena tehtävänä ole yli 20 vuoteen ollutkaan työnvälitys.
Te-toimistolta on äärimmäisen vaikeaa saada koulutuksia, joista olisi jotain hyötyä oikeassa elämässä:
- järjestyksenvalvoja
- hygienapassi
- anniskelupassi
- kuorma-autokortti
- tulityökortti
- EA-kurssit
- ohjelmoinnin alkeet/yleisimmin käytettyjen ohjelmistojen perusteet
- kevytyrittäjyys
- kassajärjestelmät
Näillä yllä mainituilla olisi paljon, paljon enemmän vaikutusta sekä hakijan työnhakuun että hyvinvointiin, kun tulisi varmuutta omaan tekemiseen. Mutta ei. Pyöritetään järjestövoimin jotakin kirpputoria tai entisöintipajaa, jonka hinnat on niin huikeat, että asiakaskunta on sillä rajattu aivan minimiin.
Hygieniapassi on muutaman kympin nettitesti.
Kuorma-autokortti ei tosiaankaan kuulu työkkärin maksettavaksi.
Ohjelmoinnin alkeilla ei ole työllistynyt vuosikymmeniin, alkeita tarjotaan kaiken tason koulutuksissa ja alkeet osaavia on kymmeniä tuhansia.Aika harva noista kursseista muutenkaan on deal breaker työllistymisessä. Toki olisi hyödyllisempää pistää ihmiset EA-kurssille kuin pupukurssille, mutta kumpikaan ei juurikaan hyödytä työllistymisessä.
Osa noista kuuluu työnantajan perehdytykseen, kuten noi kassajärjestelmät.
Kyllä ihan jokainen noista kursseista auttaa työllistymiseen, jos ajatellaan että ihmisen lähtötaso ei ole täysin vailla koulutusta ja työkokemusta. Järjestyksenvalvojan kortilla pääsee keikkatöihin, kuorma-autokortilla jo todellisiin töihin.
Jos yhteiskunta olettaa, että töitä on tehtävä, miksi yhteiskunnan tehtäviin ei silloin kuulu kouluttaa parhaansa mukaan iästä ja sukupuolesta riippumatta? Ja paljon enemmän itseluottamusta nuo mainitut kurssit ihmisille toisi, kuin nöyryyttävä pipipali-cv-kurssi.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sun ole tarkoituskaan saada sitä paikkaa vaan hakea sitä. Pistät vaan hakemuksen menemään ja tyttömyyskorvaus juoksee edelleen.
a) aivan turhaa työnajanhukkaa tolta virkailijalta
b) aivan turhaa ajanhukkaa hakijalta
c) aivan turhaa työnajan hukkaa hakemuksen vastaanottajalle
Eihän sieltä töitä saa, vaan hakukehotuksia. Ei hakupakko tarkoita, että työ olisi jotenkin sinulle varattu.
Itse olen ollut yli kolme vuotta siellä kirjoilla - kaksi vuotta osa-aikatöissä, enkä ole koskaan saanut näitä kuuluisia tarjouksia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä noilla meriiteillä voi käytännössä olla vaikka uskonnon tai maantiedon sijaisope. Peruskoulussa voi käytännössä opettaa kuka vaan, ainakin 90-luvulla toimittiin näin.
Edelleen puhutaan aivan eri aineista. Historian opettaja totta kai tietää paljon uskonnon historiasta, mutta ei välttämättä enää eri uskontojen maailmankatsomuksesta, opeista, pyhistä kirjoista. Hissanopelle maiden ja maanosien sijainnit on totta kai hyvin tiedossa, mutta maantieto ei ole kuin prosentin verran sitä, missä on mikäkin maa ja maanosa.
Ja edelleen, lapset ja nuoret ansaitsevat pätevät opettajat. Heillä on paljon kysymyksiä, joihin opettajat vastaavat. Ainakin omien lasteni kouluissa heitä kannustetaan kysymään ja kyseenalaistamaan.
Mua hieman naurattaa, että täällä vilahtelee tuo uskonnonopettaja ammateissa, joita voi hakea. Ensinnäkään pelkkiä uskonnonopettaja ei käytännössä enää hae mikään oppilaitos. Kaikki paikat ovat vähintään kaksi, yleensä kolme opetettavaa ainetta käsittäviä (ue, psyka, filosofia, et yleisimmät, mutta myös esim tt voi olla lisänä).
Lisäksi, ue hommiin on parhaassakin tapauksessa monta kymmentä hakijaa, yleensä yli sata per paikka.
Nimimerkillä entinen työtön ue-ope, nykyisin sosiaalialalla töissä oleva, joka edelleen unelmoi ue-open paikasta...
Otetaan esimerkiksi se lukion historia ja ajatellaan, että sijaistamassa on pitkän matematiikan opettaja. Historian opettajalla on varmaan jotakin materiaalia valmiina, jota voi näyttää ja vinkkejä, mitä ohjelmia vaikka katsoa parin tunnin ajan. Voi myös antaa syventäviä tehtäviä jotka sitten tarkistaa joskus jos ehtii. Mutta miten matematiikan opettaja vastaa oppilaiden kysymyksiin? Mitä, jos ollaan jo lähellä kirjoituksia ja kysymykset on luokkaa YO-koe?
Siinä ei olla enää omalla osaamisalueella.