Realistisuus pariutumisessa
Onko teillä realistinen käsitys omasta tasosta ja siitä minkälaisen kumppanin voisi saada?
Kuuntelin vähän aikaa sitten sitä kun todella lihava nainen harmitteli, että hänelle aloitteen tehnyt mies oli lihava.
Onko tämä nainen katsonut peiliin ja huomannut, että on itse todella lihava. Käsittämätöntä, että ei hyväksy toisella lihavuutta jos on itse lihava.
Kommentit (119)
En ole komea mies enkä odota saavani kaunista naista. Minusta tämä on oikein ja luonnollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman tason tunnistaa siitä, minkä tasoiset kumppaniehdokkaat ihastuvat sinuun.
Mutta jos minuun ihastuu vaikka Pekka ja pari vuotta sitten Matti, ja lisäksi muutama muu ei koskaan ilmaissut ihastustaan, niin mistä silti tiedän, onko vaikka Jukka samantasoinen kuin Pekka ja Matti? Jos Pekka ja Matti ovat kuitenkin keskenään aika erilaisia, niin mistä tunnistan sen tason, jota he edustavat? Jos en itse kiinnostu kummastakaan, mutta myöhemmin kiinnostun vaikka Jukasta, niin mistä tiedän, onko hän samaa tasoa kuin Pekka ja Matti?
Tiedät sen siitä kuinka muu nainen on ihastunut näihin miehiin. Jos heillä ja jollain heistä on vara valita kymmenistä eri naisista ja hän valitseekin sinut, niin olet todennäköisesti aika tasokas nainen.
Mistä voi tietää kaikkien muiden naisten mieltymyksistä saati ihastuksista? Itse tiedän nykyisin lähinnä vain läheisimpien ystävien kohdalla tällaisista., mutta en sellaisten, jotka ovat kavereita tai tuttuja. Ja tuntemattomista en tiedä lainkaan. Veikkaan, että vähän sama monella muullakin. Eivätkä kaikki edes kertoile ihastuksistaan, jotkut eivät edes ystävilleen.
Ja mitenköhän tämä nyt muutenkaan menee... nuorena en meinannut millään löytää ketään, minusta tuntui, ettei kukaan ollut kiinnostunut minusta ja ihastukset päättyivät aina pettymykseen - mutta sitten minusta kuitenkin kiinnostui sellainen mies, joka on naisten keskuudessa suosittu, eli toisin sanoen hänellä olisi varmasti ollut varaa valita. Ja ei etsinyt minusta pelkkää seksiä - aloimme seurustella ja myöhemmin perustimme perheen. Eli olinko nyt hylkiö, kun juuri kukaan ei kiinnostunut minusta, vai olinko kovatasoinen, kun minusta kiinnostui suosittu mies?
Jaa, vaikea sanoa kun ei tiedä kaikkia tekijöitä. Onko mies suosittu, mutta ulkonäöllisesti vaatimaton? Kehittyikö oma tyylisi kun vartuit naisena, se on monesti ovenavaaja kun murtautuu ulos siitä epävarman nuoren naisen roolista ja löytää itsensä.
Ei hän ollut ulkonäöllisesti vaatimaton. Ja siis nimenomaan silloin, kun olin nuori ja tapasin hänet, en ollut vielä murtautunut ulos epävarman nuoren naisen roolista. Tämän tunnistan kyllä, että se oli yksi syy siihen, miksi en ollut nuorena yhtään suosittu, mutta se epävarmuus vaikutti mm. ulkoiseen olemukseen. Löysin itseni ja itsevarmuuden vasta vähän myöhemmin, kun olin jo suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasoteorialla ei voi tarkkaan ennustaa kuka ihastuu keneenkin, mutta selvät raamit se pariutumiseen luo.
Kun sitten joskus tulevaisuudessa olet käynyt läpi parisuhteen tai pari, niin luultavasti huomaat, että oleellisin asia suhteen rakentamisessa on se, että sovit tyttöystäväsi kanssa yhteen. Tai ehkä pitäisi sanoa, että toivottavasti huomaat, sillä osa ihmisistä ei koskaan ymmärrä sitä.
Suhde kuin suhde kuolee parissa kuukaudessa, jos luonteet hankaavat pahasti. Ihan riippumatta siitä, kuinka hottis se toinen osapuoli on.
Minulle ei ole mitään väliä sillä, mikä on miljoonan miehen keskimäärin antama arvo puolisoni tasolle. Koska minä en ole miljoona keskimääräistä miestä, vaan olen ihan yksi ainoa keski-ikäinen lihaa syövä heteromies. Tiedän tasan tarkkaan, että keskimääräinen kaksikymppinen mies ei edes rekisteröi puolisoani mahdollisena kumppanina lainkaan. Minulla ei kuitenkaan ole kiirettä lähteä vaihtamaan häntä miljoonan kaksikymppisen miehen unelmanaiseen, koska 25 vuoden kokemuksella tiedän, että olemme erittäin hyvin yhteensopiva pari.
Juuri näinhän se toimii, et sanonut mitään mikä olisi ristiriidassa tasoteorian kanssa.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan jossain paikka, jossa voisi varmistua omasta tasostaan? - Olen itse huomannut, että ihmiset antavat kullekin "tasolle" erilaisia painotuksia ja arvoja, joten "oman tason" objektiivinen arviointi on tai voi olla verraten hyvin vaikeaa.
Ja kun saisi edes lopullisen varmistuksen sille, että arvioidaanko 25- ja 65-vuotiaita miehiä samalla asteikolla. Eli eikö sillä ole mitään merkitystä, arvioiko kiinnostavuutta 22-vuotias Helmi vai 62-vuotias Maija?
Tietenkin ikä vaikuttaa, se on yksi tekijä molempiin suuntiin. Jos tasoja ei ole niin iälläkään ei pitäisi olla mitään väliä, vaan Jari 20v miettii hiki päässä että otanko Annan 20v vai Maijan 60v, vaikea valinta.
Jos tasoja ei ole, voi silti olla henkilökohtaisia mieltymyksiä. No, toki niitäkin voi halutessaan kutsua tasoiksi, mutta silloinhan ne eivät ole yleismaailmallisesti mitattavissa - paitsi joiltain osin varmaan, jotkut ominaisuudet. Jos tasoja ei ole, voi Jari todeta, että haluaa olla Annan 20v kanssa, mutta sitten taas Jarin kaveria Mikkoa, myös 20v, ei Anna kiinnosta, vaan hänen mielestään Minna, 22v on kaikkein kiinnostavin. Kolmas jantteri, Pekka20v puolestaan tykkää vain hevareista, joten hänen mielestään Krisse 20v on hyvännäköinen, mutta Mikon ja Jarin mielestä taas Krisse on ihan liian hevari.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tulee siitä, että omat kriteerit ja sen toisen ovat aivan erilaiset. Siksi sitä tasoa on mahdotonta määritellä.
Ensimmäinen kynnyskriteeri on sopiva taso. Sen jälkeen alkaa vasta hienosäätö.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap saa tästä tasorunkkauksesta?
Kun irl pariudutaan niin, että molemmat ihastuvat toisiinsa, sellainen liitto kestää. Ihan sama mikä taso kenen mielestä.
Mutta ihastusta ei voi syntyä jos tasot ovat liian kaukana toisistaan. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman tason tunnistaa siitä, minkä tasoiset kumppaniehdokkaat ihastuvat sinuun.
Eli tasoni voi olla mikä vaan koska minuun on ihastunut niin komeat miehet kuin myös rumat, no en tullut tästäkään yhtään sen viisaammaksi. Huvittuneeksi tulin sen sijaan, kiitos nauruista!
No rumat nyt ihastuvat luonnollisesti helposti kaikkiin jotka eivät ole rumia. Mutta jos komeatkin ihastuvat sinuun niin onneksi olkoon, tasosi on korkea syystä tai toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin lukemisen kun mainitsit "tason".
Eikö sinulla siis ole realistista käsitystä omasta tasostasi pariutumiskumppanina suhteessa muihin ihmisiin, vai eikö psyykesi kestä inhorealistisia termejä jotka kuvaavat ympäröivää todellisuutta ilman romanttisten fantasioiden linssejä?
Tiesitkö muuten, että ihmisen on mahdollista katsoa molempien linssien läpi samanaikaisesti, ihastuminen ja rakastuminen on ihan yhtä ihmeellisen tuntuista vaikka ymmärtääkin tasonsa?
-eri
Oletko ikinä pohtinut sitä mahdollisuutta, että entäpä jos mahdollisesti ei aivan välttämättä olisikaan ihan aina totta se, että jokaisella ihmisellä on oma absoluuttinen tasonsa, joka laittaa hänet täsmälleen oikeaan paikkaan maailman 7 miljardin ihmisen joukossa?
Höpö höpö. Pikemminkin olen vuodesta toiseen saanut hämmästyä siitä miten tasoteoria on niin järjestelmällinen jopa ulkomaalaisten naisten kanssa ulkomaisilla nettideittisivuilla.
Naiset väittävät, että eivät "usko tasoteoriaan", mutta kuitenkin noudattavat sitä millintarkasti.
Jokainen nainen tiedostaa oman tasonsa millintarkasti ja käyttäytyvät sen mukaisesti. Pienetkin erot näkyvät naisen käytöksessä ja mielenkiinnon määrässä.
Karkeasti sanottuna niin että mitä hoikempi tai mitä nuorempi tai mitä nätimpi niin sitä vähemmän nainen voi kiinnostua ja toisinpäin. Tuo on puhdasta tasoteoriaa jonka käytäntö on opettanut, ei teoria vaan käytäntö.
Tekeekö hoikkuus sitten naiseta tasoteoriassa tasokkaamman kuin esim normaalipainoisesta/muutama kilo ylimääräisestä/hieman lihavasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap saa tästä tasorunkkauksesta?
Kun irl pariudutaan niin, että molemmat ihastuvat toisiinsa, sellainen liitto kestää. Ihan sama mikä taso kenen mielestä.
Mutta ihastusta ei voi syntyä jos tasot ovat liian kaukana toisistaan. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?
Tuotahan siinä justiin tarkoitettiin. Enemmistö ihmisistä luontaisesti katselee sillä silmällä itsensä kanssa "saman tasoisia" ihmisiä -> ihastuvat "saman tasoiseen" -> pariutuvat "saman tasoisen" kanssa. Ja kaiken tämän tekevät miettimättä mitään "tasoja". Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?
En kyllä yhtään tiedä, mikä on mun taso. Olen kyllä saanut rutkasti miehiltä huomiota ja iskuyrityksiä, kaikenlaisilta miehiltä ja kaikenlaisissa tilanteissa. En osaa lainkaan arvioida mikä heidän "tasonsa" on, joten se ei toimi minulle kovin hyvänä indikaattorina sille, mikä omakaan tasoni olisi. Voihan se olla, että olen vain kerännyt ympärilleni miehiä jotka yrittävät kaikkia saamatta ketään, en voi tietää.
Omat kumppanini eivät ole olleet naisten keskuudessa suosittuja koska oma miesmakuni ei ole tavanomainen. Se, kenen kanssa olen seurustellut tai millainen nykyinen kumppanini on ei siten kerro lainkaan siitä, mikä on niin sanottu "tasoni".
Jotenkin hyvin hämärä tämä koko tasoajattelu mielestäni. Sekä minulla että nykyisellä kumppanillani olisi ollut valinnanvaraa, kun aloimme seurustella. En tiedä, mistä se kertoo, että juuri me lopulta rakastuimme toisiimme palavasti. Olen kyllä kuullut sanottavan, että olen kumppanillani liian hyvän näköinen. Omasta näkökulmastani kumppanini voisi kyllä saada paremmankin, mutta teoria on toistaiseksi testaamatta, joten en voi tietää totuutta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tuo teoretisointi päässyt puusta pitkään tähän mennessä. Ehkei ole tarkoituskaan, vaan on kiva miettiä kaikkia tavoiteltavia tasoja ja idoleita, siitä saa potkua edes mielikuvituselämään.
Ei sen tarvitse päästä mihinkään, siinä vain kuvaillaan pariutumiseen vaikuttavia asioita ilman romanttisia linssejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työntäkää nyt ne tasonne sinne mihin aurinko ei ole koskaan paistanut.
Ihminen tietää mikä itseä miellyttää, mitä voi sietää ja mikä vetää puoleensa. Ja keskittyy sitten sellaisiin ihmisiin. On todella surkeassa jamassa jos on TYYDYTTÄVÄ johonkin jotta edes jonkun saisi.
Miten paljon onnea ja iloa te sellaisesta suhteesta revitte? Kuinka kauan sellainen suhde kestää ja jos kestää, minkälaista on elää ihmisen kanssa joka ei miellytä kaikin puolin?
Ei kiitos, mieluummin yksin ja elämääni tyytyväinen kuin hampaat irvessä huolittu kumppani jonka tuntee koko ajan olevan se väärä. Vain siksi että näin kuuluu elää ja tehdä. Kuka senkin määrää?
Ei siinä mitään tasoja kysellä eikä etsitä, ainakin minä keskityn siihen tunnenko vetoa tuohon ihmiseen, vastaako hän minun käsitystäni siitä minkälaisen kumppanin kanssa voisin realistisesti elää.
Joka ikisellä ihmisellä on oma makunsa. On täysin lupa pysytellä sen puitteissa, ja tietysti järkevääkin.
Kun melkein puolet solmittujen avioliittojen määrästä päätyy eroon vuodessa, on selvästikin syöksytty aikas harkitsemattomasti avioon. Eiköhän olisi järkevämpää valita hieman paremmin ja edetä maltillisemmin.
Niin tärkeä ja perustavaa laatua oleva kuin parisuhteen solmiminen ainakin tositarkoituksella pitää tehdä tarkasti harkiten. Paitsi jos haluaa olla numero avioerotilastoissa.
Jos jollakulla mielestäsi on mahdottomat kriteerit (omalla kohdallasi mahdottomat) keskity sellaisiin ihmisiin joihin voit tuntea aitoa kiinnostusta ja joka osoittaa sitä sinulle. Turha jäädä ulvomaan korkeista kriteereistä. Mutta älä syöksy mihinkään vain koska niin pitää tehdä, tai kun kaikki kaveritkin, tai yksin olemisen pelosta. Jos näin teet ajat auttamatta ojasta allikkoon.
Ei kukaan väitä, että pitäisi tyytyä vain johonkin, ei sellaisesta tule hyvää suhdetta. Ihan normaalisti sitä pariudutaan silloinkin kun ymmärretään mihin itsellä on mahdollisuudet ja mihin ei. Silmä karsii automaattisesti pois sellaiset joihin ei kiinnosta lähteä edes tutustumaan, ihminen kun valikoi kumppaninsa kuten muutkin eläimet eli ihan kuka tahansa ei käy. Tämä toimii siitä huolimatta, mitä termejä haluaa asiasta käyttää.
Sitten sitä joskus oikein ilostuu kun saakin vastakaikua joltain sellaiselta joka tuntuu olevan jopa vähän sen tason yläpuolella mitä on ajatellut saavansa. Sitten ollaan ihan pää pyörällä, että miten minä nyt tällaisen sain.
Unohdat kemian. jos karsit esimerkiksi ulkonäön perusteella jonkun niin se voi olla itku ja parku kun ei ole samaa tasoa mutta sydän sanoo kyllä. Sitä sanotaan kemiaksi. ja silloin se on tarkoitettu niin.
En unohda kemiaa, se on tärkeä asia mutta sekin on ehdollista muille tekijöille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin lukemisen kun mainitsit "tason".
Eikö sinulla siis ole realistista käsitystä omasta tasostasi pariutumiskumppanina suhteessa muihin ihmisiin, vai eikö psyykesi kestä inhorealistisia termejä jotka kuvaavat ympäröivää todellisuutta ilman romanttisten fantasioiden linssejä?
Tiesitkö muuten, että ihmisen on mahdollista katsoa molempien linssien läpi samanaikaisesti, ihastuminen ja rakastuminen on ihan yhtä ihmeellisen tuntuista vaikka ymmärtääkin tasonsa?
-eri
Oletko ikinä pohtinut sitä mahdollisuutta, että entäpä jos mahdollisesti ei aivan välttämättä olisikaan ihan aina totta se, että jokaisella ihmisellä on oma absoluuttinen tasonsa, joka laittaa hänet täsmälleen oikeaan paikkaan maailman 7 miljardin ihmisen joukossa?
Höpö höpö. Pikemminkin olen vuodesta toiseen saanut hämmästyä siitä miten tasoteoria on niin järjestelmällinen jopa ulkomaalaisten naisten kanssa ulkomaisilla nettideittisivuilla.
Naiset väittävät, että eivät "usko tasoteoriaan", mutta kuitenkin noudattavat sitä millintarkasti.
Jokainen nainen tiedostaa oman tasonsa millintarkasti ja käyttäytyvät sen mukaisesti. Pienetkin erot näkyvät naisen käytöksessä ja mielenkiinnon määrässä.
Karkeasti sanottuna niin että mitä hoikempi tai mitä nuorempi tai mitä nätimpi niin sitä vähemmän nainen voi kiinnostua ja toisinpäin. Tuo on puhdasta tasoteoriaa jonka käytäntö on opettanut, ei teoria vaan käytäntö.
Jatkuvastihan täällä kiukutellaan kun naiset eivät huoli "omantasoisia" miehiä eli kuvittelevat olevansa tasokkaampia kuin oikeasti ovat. Nytkö he sitten tiedostavatkin oman tasonsa millintarkasti?
Tätäkin on selitetty täällä joskus. Eli kyseessä on ilmiö jossa naisen käsitys omasta tasostaan seurustelukumppanina hämärtyy. Se johtuu miehistä, koska valtaosalle miehistä kelpaa seksi alempitasoisen naisen kanssa ja näille naisille sitten annetaan käsitystä että oltaisiin menossa kohti oikeaa seurustelua, jotta saadaan sitä seksiä. Tällainen nainen kun paljon tinderöi ja tapailee ja miehille maistuu, niin tulee helposti kuva siitä että minähän olen haluttu kumppani. Niin, seksiin mutta ei oikeaan pariutumiseen välttämättä.
Niin oletus on se, että tämä nainen ei sitten itse tajua, että harrastettiin vain seksiä eikä olekaan seurusteltu?
Joskus on kyseessä ns. mukaseurustelu, jossa mies käy seksillä mutta ei vie suhdetta mitenkään muuten eteenpäin. Tällaisessa tilanteessa voi mennä kauankin, ennen kuin naiselle valkenee mikä on homman nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan jossain paikka, jossa voisi varmistua omasta tasostaan? - Olen itse huomannut, että ihmiset antavat kullekin "tasolle" erilaisia painotuksia ja arvoja, joten "oman tason" objektiivinen arviointi on tai voi olla verraten hyvin vaikeaa.
Ja kun saisi edes lopullisen varmistuksen sille, että arvioidaanko 25- ja 65-vuotiaita miehiä samalla asteikolla. Eli eikö sillä ole mitään merkitystä, arvioiko kiinnostavuutta 22-vuotias Helmi vai 62-vuotias Maija?
Tietenkin ikä vaikuttaa, se on yksi tekijä molempiin suuntiin. Jos tasoja ei ole niin iälläkään ei pitäisi olla mitään väliä, vaan Jari 20v miettii hiki päässä että otanko Annan 20v vai Maijan 60v, vaikea valinta.
Jos tasoja ei ole, voi silti olla henkilökohtaisia mieltymyksiä. No, toki niitäkin voi halutessaan kutsua tasoiksi, mutta silloinhan ne eivät ole yleismaailmallisesti mitattavissa - paitsi joiltain osin varmaan, jotkut ominaisuudet. Jos tasoja ei ole, voi Jari todeta, että haluaa olla Annan 20v kanssa, mutta sitten taas Jarin kaveria Mikkoa, myös 20v, ei Anna kiinnosta, vaan hänen mielestään Minna, 22v on kaikkein kiinnostavin. Kolmas jantteri, Pekka20v puolestaan tykkää vain hevareista, joten hänen mielestään Krisse 20v on hyvännäköinen, mutta Mikon ja Jarin mielestä taas Krisse on ihan liian hevari.
Ensin tulee taso ja sitten ne henkilökohtaiset mieltymykset. Kuvauksesi perusteella kaikki ovat suunnilleen samalla tasolla, joten loppu on kiinni niistä mieltymyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin lukemisen kun mainitsit "tason".
Eikö sinulla siis ole realistista käsitystä omasta tasostasi pariutumiskumppanina suhteessa muihin ihmisiin, vai eikö psyykesi kestä inhorealistisia termejä jotka kuvaavat ympäröivää todellisuutta ilman romanttisten fantasioiden linssejä?
Tiesitkö muuten, että ihmisen on mahdollista katsoa molempien linssien läpi samanaikaisesti, ihastuminen ja rakastuminen on ihan yhtä ihmeellisen tuntuista vaikka ymmärtääkin tasonsa?
-eri
Oletko ikinä pohtinut sitä mahdollisuutta, että entäpä jos mahdollisesti ei aivan välttämättä olisikaan ihan aina totta se, että jokaisella ihmisellä on oma absoluuttinen tasonsa, joka laittaa hänet täsmälleen oikeaan paikkaan maailman 7 miljardin ihmisen joukossa?
Höpö höpö. Pikemminkin olen vuodesta toiseen saanut hämmästyä siitä miten tasoteoria on niin järjestelmällinen jopa ulkomaalaisten naisten kanssa ulkomaisilla nettideittisivuilla.
Naiset väittävät, että eivät "usko tasoteoriaan", mutta kuitenkin noudattavat sitä millintarkasti.
Jokainen nainen tiedostaa oman tasonsa millintarkasti ja käyttäytyvät sen mukaisesti. Pienetkin erot näkyvät naisen käytöksessä ja mielenkiinnon määrässä.
Karkeasti sanottuna niin että mitä hoikempi tai mitä nuorempi tai mitä nätimpi niin sitä vähemmän nainen voi kiinnostua ja toisinpäin. Tuo on puhdasta tasoteoriaa jonka käytäntö on opettanut, ei teoria vaan käytäntö.
Tekeekö hoikkuus sitten naiseta tasoteoriassa tasokkaamman kuin esim normaalipainoisesta/muutama kilo ylimääräisestä/hieman lihavasta?
Jos on oikeasti normaalipainossa, niin tuskin ylimääräinen hoikkuus siihen verrattuna tuo hirveästi lisäpisteitä. Korkeintaan jotkut nuoret junnut voivat olla vähän harhaisia siitä että miltä normaali näyttää. Mutta sitten kun lähdetään normipainosta ylöspäin niin mitä kauemmas mennään niin sitä enemmän se alkaa verottaa ja taso alkaa pudota pikkuhiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap saa tästä tasorunkkauksesta?
Kun irl pariudutaan niin, että molemmat ihastuvat toisiinsa, sellainen liitto kestää. Ihan sama mikä taso kenen mielestä.
Mutta ihastusta ei voi syntyä jos tasot ovat liian kaukana toisistaan. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?
Tuotahan siinä justiin tarkoitettiin. Enemmistö ihmisistä luontaisesti katselee sillä silmällä itsensä kanssa "saman tasoisia" ihmisiä -> ihastuvat "saman tasoiseen" -> pariutuvat "saman tasoisen" kanssa. Ja kaiken tämän tekevät miettimättä mitään "tasoja". Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?
Tämän palstan perusteella se ei todellakaan ole kaikkien mielestä noin, tuota ei pidetä edes todellisena. Ei kai täällä muuten tarvitsisi vääntää tästä aiheesta. Miksi sinä minulle selität, etkä noille kaikille muille, jos kerran olet samaa mieltä?
Minulla ei ole hajuakaan omasta tasostani. Sitä on todella vaikea arvioida. Miehillä tuntuu joskus olevan joku harhakäsitys jonka mukaan kaikkia nuoria naisia lähestytään tosi paljon. No ei lähestytä. Koska minua ei ole paljon lähestytty, olen olettanut, etten ole miesten miehistä viehättävä. Sitten kuitenkin seurustellessani olen aina ollut sellaisen miehen kanssa, joka miellyttää minua myös ulkoisesti (olen seurustellut 3 kertaa, tällä hetkellä vakituisessa parisuhteessa). Saan myös tasaisesti kuulla olevani kaunis. Mutta millä hitolla tuosta tasonsa voisi päätellä?
Minulla ei ole varsinaisesti mitään tasoteoriaa vastaan. Uskon, että jotain karkeita tasoja on olemassa. On olemassa ominaisuuksia, joita pidetään yleisesti viehättävämpinä ja mitä enemmän niitä on niin sen todennäköisemmin muut kiinnostuvat. Mutta monet miehet varsinkin netissä tuntuvat ottavan teorian aivan liian vakavasti. "Hirtetään" itsensä siihen teoriaan. Parhaat kuulemani kommentit ovat olleet sellaisia, joissa mies on ollut loukkaantunut, kun ei ole saanut vastakaikua naiselta, jonka arvioi tasollisesti itseään alemmas. Ikään kuin olisi joku velvollisuus kiinnostua, jos lähestyjän taso on korkeampi.
Jos joku nainen ei kiinnostu niin se ei suoraan tarkoita, että naisella on liian suuret luulot itsestään vaan voi hyvin olla tilanne, että naista ei vaan kiinnosta eikä se johdu hämärtyneestä tasokäsityksestä. Kaikki eivät kiinnostu kaikista. Eikä kaikkea voi aina analysoida puhki.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole hajuakaan omasta tasostani. Sitä on todella vaikea arvioida. Miehillä tuntuu joskus olevan joku harhakäsitys jonka mukaan kaikkia nuoria naisia lähestytään tosi paljon. No ei lähestytä. Koska minua ei ole paljon lähestytty, olen olettanut, etten ole miesten miehistä viehättävä. Sitten kuitenkin seurustellessani olen aina ollut sellaisen miehen kanssa, joka miellyttää minua myös ulkoisesti (olen seurustellut 3 kertaa, tällä hetkellä vakituisessa parisuhteessa). Saan myös tasaisesti kuulla olevani kaunis. Mutta millä hitolla tuosta tasonsa voisi päätellä?
Minulla ei ole varsinaisesti mitään tasoteoriaa vastaan. Uskon, että jotain karkeita tasoja on olemassa. On olemassa ominaisuuksia, joita pidetään yleisesti viehättävämpinä ja mitä enemmän niitä on niin sen todennäköisemmin muut kiinnostuvat. Mutta monet miehet varsinkin netissä tuntuvat ottavan teorian aivan liian vakavasti. "Hirtetään" itsensä siihen teoriaan. Parhaat kuulemani kommentit ovat olleet sellaisia, joissa mies on ollut loukkaantunut, kun ei ole saanut vastakaikua naiselta, jonka arvioi tasollisesti itseään alemmas. Ikään kuin olisi joku velvollisuus kiinnostua, jos lähestyjän taso on korkeampi.
Jos joku nainen ei kiinnostu niin se ei suoraan tarkoita, että naisella on liian suuret luulot itsestään vaan voi hyvin olla tilanne, että naista ei vaan kiinnosta eikä se johdu hämärtyneestä tasokäsityksestä. Kaikki eivät kiinnostu kaikista. Eikä kaikkea voi aina analysoida puhki.
Vastaukseni joutui sensuurin kouriin jostain syystä, mutta oikein hyvin sanottu. Pelkkiä tasoja tuijottamalla ei tule mitään.
Niin oletus on se, että tämä nainen ei sitten itse tajua, että harrastettiin vain seksiä eikä olekaan seurusteltu?