Kertokaa iloisista yllätyksistä, kun olette olleet vähissä varoissa/rahattomia

Kerran löysin eurokossun työpöydän alalaatikosta. Olin sen sinne unohtanut. Päivä parani kerrasta.

Vierailija kirjoitti:

Olin just ryypännyt viimeiset rahat opiskelijabileissä. Kun menin paikalliseen ruokakauppaan, niin joku asiakas oli juuri laskenut ruokakassinsa kukkien pakkauspöydälle ja oli kumartunut oven taa ottamaan laukkuaan säilytyskaapista. Nappasin äkki tuon ruokakassin ja livistin paikalta. Sain siis viikonlopun ruoat ilmaiseksi.

Kolkuttiko omatunto yhtään?

Jouduin äkillisesti muuttamaan pois yhteisestä asunnosta, jonne jäi kaikki huonekalut, vaatteet ja muu henkilökohtainen omaisuus. Nukuin ensimmäisen yön ystäväni sohvalla häneltä lainassa olevassa yöpaidassa.

Ystävän mies järjesteli kaukaisen sukulaisen kuolinpesää ja tuskaili, kun sen tyhjentäminen maksaa eikä kenelläkään ole aikaa myydä tavaroita netissä. Kyseessä oli täysin uudet huonekalut, vaatteet ja keittiövälineet, jotka sukulainen oli ostanut muuttaessaan pois hometalosta. Sain koko omaisuuden ilmaiseksi, sillä edellytyksellä, että tyhjennän ja siivoan asunnon. Vaatteet istuivat täydellisesti. Netissä myin pois koriste-esineitä ja Marimekon kankaita ja sain siitä vielä mukavan pesämunan uuteen elämään. Erossa vaihdoin kaiken vanhan omaisuuteni rahaksi ja pystyin aloittamaan uuden elämän puhtaalta pöydältä. 

Kävin kaupassa ostaakseni jotain ruokaa, mulla oli jotain 5 euroa ja tilipäivään vielä aikaa toista viikkoa. Olin lotonnut, unohtanut tarkistaa kupongin, ja otin sen mukaan. Kaupassa, kun kuponkia tarkistettiin, siinä oli voittoa 26 euroa, ilahduin totaalisesti, sain kahdeksi viikoksi ruuat sillä.

Nooh, lisää?

Muutin Ruotsiin. Olin tosi nälissäni, maannut 4 päivää ilman ruokaa.Asuin eräässä rikkaassa perheessä.Miehellä oli tapana syödä minun jääkaapista kaiken mitä löytyi.

Aioin mennä siskon luokse , Satoi lunta.Nurkan takana kahvila ja siihen aikaan peliautomaatteja, joista sai poletteja jotka kelpasivat maksuvälineiksi.

Maassa lumessa iso määrä poletteja.Keräsin onnellisena ja menin syömään ilta myöhään ihanan voileivän ja kupin teetä.

Vieläkin muistan kuinka tuli mieleen Tulitikkutyttö. Tänään en taas muista miten se tarina meni mutta sen ihanan leivän juustolla ja kinkulla , sitä en tule koskaan unohtamaan.

Löysin jonkun takin taskusta muutaman kolikon.Rahat oli aivan loppu ja ruokakin hyvin vähissä.Päätin syynätä kaikkien takkien taskut ja kassien pohjat.Kolikoita kertyi paljon.Kun vein kolikot laskuriin,niin summa oli 79e.Voi sitä riemua ja onnea,taas elettiin seuraavaan rahapäivään...

Vierailija kirjoitti:

Löysin jonkun takin taskusta muutaman kolikon.Rahat oli aivan loppu ja ruokakin hyvin vähissä.Päätin syynätä kaikkien takkien taskut ja kassien pohjat.Kolikoita kertyi paljon.Kun vein kolikot laskuriin,niin summa oli 79e.Voi sitä riemua ja onnea,taas elettiin seuraavaan rahapäivään...

Mulla on käteisenä ehkä noin 30 centtiä. Täytyisi ehkä alkaa jemmata 5/10 seteleitä sinne tänne pahan päivän varalle 🤔

Tilille oli maksettu kuun lopussa kokouspalkkio, jota ei tiennyt enää edes odottaa.

Jokunen vuosi sitten olin aloitteleva tutkija ja etsin netistä käynnissä olevia apurahahakuja. Löysin yllättäen mulle ennestään vieraan tahon, jonka apurahahaun deadline oli sinä päivänä. Väsäsin hakemuksen kokoon muutamassa tunnissa aivot täystehoilla surraten, otin yhteyttä mahdollisiin suosittelijoihin ja kirjoitin heille lausuntopohjat, jotka he ystävällisesti allekirjoittivat. Lähetin hakemuksen ajoissa, mutta en todellakaan uskonut, että sillä käsittämättömällä yhden päivän kamalalla häsläyksellä olisi oikeasti voinut saada aikaan uskottavaa hakemusta. En edes uskaltanut lukea tekelettäni uudelleen lähettämisen jälkeen :D Mutta niin vain kävi, että sain sieltä rahoituksen puoleksi vuodeksi!! Olin aivan äimän käkenä, kun sain päätöksen. Ja tutkimus tehtiin sitten tietenkin juuri niin kuin hakemuksessa olin esittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Jouduin äkillisesti muuttamaan pois yhteisestä asunnosta, jonne jäi kaikki huonekalut, vaatteet ja muu henkilökohtainen omaisuus. Nukuin ensimmäisen yön ystäväni sohvalla häneltä lainassa olevassa yöpaidassa.

Ystävän mies järjesteli kaukaisen sukulaisen kuolinpesää ja tuskaili, kun sen tyhjentäminen maksaa eikä kenelläkään ole aikaa myydä tavaroita netissä. Kyseessä oli täysin uudet huonekalut, vaatteet ja keittiövälineet, jotka sukulainen oli ostanut muuttaessaan pois hometalosta. Sain koko omaisuuden ilmaiseksi, sillä edellytyksellä, että tyhjennän ja siivoan asunnon. Vaatteet istuivat täydellisesti. Netissä myin pois koriste-esineitä ja Marimekon kankaita ja sain siitä vielä mukavan pesämunan uuteen elämään. Erossa vaihdoin kaiken vanhan omaisuuteni rahaksi ja pystyin aloittamaan uuden elämän puhtaalta pöydältä. 

Siinä on kerrankin ollut planeetat kohdillaan, win-win.

Ollessani nuoreko, ensimäistä kertaa edes vähän isompia summia tilillä, olin itsekseni shoppailu reissussa toisessa kaupungissa. Meni sitten vahingossa pankkikortin käyttöraja umpeen niin, ettei edes nostettua saanut käteistä.

Samassa kaupungissa asui enoni. Olin menossa kohti risteystä ja mielessäni mietin, että olisipa tämä eno kulman takana ja sattuisi vähän käteistä antamaan.

Tiedä sitten miten pystyikin sellainen tuuri käymään, mutta käännyttyäni risteyksestä vasemmalle, melkein törmäsi enooni, joka juuri sattui siinä seisoskelemaan.

Käytiin kahvilla ja sen päätteeksi heitti setelin käteen, vaikka en mitään ollut kertonut tilanteestani.

Cris kirjoitti:

Ollessani nuoreko, ensimäistä kertaa edes vähän isompia summia tilillä, olin itsekseni shoppailu reissussa toisessa kaupungissa. Meni sitten vahingossa pankkikortin käyttöraja umpeen niin, ettei edes nostettua saanut käteistä.

Samassa kaupungissa asui enoni. Olin menossa kohti risteystä ja mielessäni mietin, että olisipa tämä eno kulman takana ja sattuisi vähän käteistä antamaan.

Tiedä sitten miten pystyikin sellainen tuuri käymään, mutta käännyttyäni risteyksestä vasemmalle, melkein törmäsi enooni, joka juuri sattui siinä seisoskelemaan.

Käytiin kahvilla ja sen päätteeksi heitti setelin käteen, vaikka en mitään ollut kertonut tilanteestani.

Unohtui tuosta, että bussiin siis oli tarve rahaa saada, ei lisää shopllailu rahaa. En olisi päässyt kotiin jos ei olisi eno sattunut vastaan.

k- Plussarahaa oli yllättäen 10e käyttöön. En ollut siis aikoihin käyttänyt plussakorttia kassalla ja sit huomasin siitä näytöltä. 

Lisäääääää!

Olen kirpparilta ostamistani tuotteista löytänyt kolikoita. Takin taskussa oli muutama euro yli sen, mitä maksoi. Käsilaukun vuori oli rikki. Kun aloin korjata, löytyi vuorin välistä kolikoita monella eurolla.

Ei mitään iloisia yllätyksiä, pelkkää p""kaa vaan kun pitäisi jaksaa tehdä fyysistä työtä ilman lounasta koska ei varaa ostaa ruokaa jos tulee jokin yllättävä meno,teen pienipalkkaista duunia ja kipuja ja särkyjä vaan sekä lähes pyörtymispartaalla jatkuvasti kun ei nyt joka päivä pysty tosiaankaan ostamaan evästä ja jääkaapista ruokaa ottamaan kun pitää illallakin ja aamulla sekä viikonloppuna syödä jotakin.

Vierailija kirjoitti:

Menin kauppaan ostamaan vaippoja, hyllyssä nököttikin yksi paketti juuri sopivan kokoisia Muumi-vaippoja -50% alennuksella, koska oli poistotuote. Juuri minua varten säästynyt tuo yksi ainokainen paketti. 🤗

Nämä on oikeasti ihan parhaita! Joskus voi olla pienestä kiinni, muistan itsekin kun raskauden loppuaikana vertailin vauvatarvikkeiden hintoja ja mietin mitä voi ostaa. Turvakaukalon ostin uutena mutta lähes kaiken muun sain sukulaisilta, työkaverilta ja äitiyspakkauksesta. Eipä olisi tullut mielenkään miettiä että minkälaiset vaunut lapselle tulee, olin onnellinen niistä käytetyistä jotka sain. Tosin vaunutkin pääsivät käymään Afrikassa kun reilun vuoden kuluttua saatiin äkkilähtö uima-altaineen puoleen hintaan ja oli vielä lämmin ja aurinkoinen tammikuun viikko :)

Ymmärsin kuinka typerästi olen aiemmin käyttänyt rahaa. Olen maksanut lähes kaikesta liikaa ja poikkeuksetta langennut uutuus-, merkki- ja trendi-huijauksiin.

Nykyään kulutan järkevämmin enkä enää ole toisten kävelevä palkkapäivä.

Vierailija kirjoitti:

Lisäääääää!