Onko ilmastotaistelu taistelua tuulimyllyjä vastaan kun Intian päästöt ovat melkein kolminkertaistuneet 2000-luvulla ja lisäys vastaa 175 Suomen päästöjä?
Me taas yritämme kovin satsauksin nollata tätä yhtä 2035 mennessä niin, että 50 miljardilla pitäisi ostaa tuulimyllyjäkin (no pun intended) ja polttoaineveroa pitää nostaa edelleen.
Kuulemma ihan perälauta kansallinen päästökauppa pitäisi olla että varmasti hinta nousee niin että varmasti tyttöjen lupaama tavoite saavutetaan ja kellään ei ole varaa mennä minnekään. Suomen päästöt ovat 8mt per annum ja Intian 2 277mt ja nousussa . And there`s always next year.
https://energy.economictimes.indiatimes.com/news/coal/infographic-india…
Maailman kolmanneksi suurin saastuttaja Intia ei suostu asettamaan nollapäästötavoitetta – ”Olemme uhreja”
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3131025a-4535-4eba-9a8b-6efef16b9b6f
Kiina taas vain vahvisti aiemmat lupauksensa eli sekin lisää tupruttelua 2030 asti. Lupasi sentään lakata rakentamasta hiilivoimaa maailmalle jo aiemmin ja sekin on jotain.
Mutta tosiaa täytyy ymmärtää, että jos nämä maat ei lähde mukaan niin meidän toimilla ei koskaan tule olemaan mitään merkitystä ja tämä on kuitenkin tietynlainen inflection point tässä koko jutussa. Kuulemma.
Kommentit (101)
On taistelua tuulimyllyjä vastaan. Mielestäni Suomen pitäisi siirtää fokus torjunnasta sopeutumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa yleensä nostetaan esille vain muutama ongelmanlähde, riippuen mitä politiikkaa edustaa. Kannattaa kuitenkin lukea myös miten paljon netin ja puhelimen ja tietotekniikan käyttö aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Sen määrä on suorastaan räjähtänyt viimeisen 10 v aikana ja kasvu jatkuu, kukaan ei kuitenkaan nosta tätä erityisesti esille.
Pelkästään kryptovaluutan louhinta aiheuttaa valtaisat päästöt yksinään.
Vierailija kirjoitti:
Intialla on ilman muuta osansa tässä eikä se ole ihan pieni alkuunkaan, mutta ärsyttää, kun mukavuudenhaluiset länsimaalaiset käyttävät heitä oikeuttamaan oman sikailunsa ja tekosyynä olla tekemättä mitään. Intialaisia on 1,3 miljardia, suomalaisia viisi miljoonaa. Lienee ihan luonnollista, että Intiasta niitä päästöjä tulee hiukkasen enemmän. Yhden keskivertosuomalaisen vuosikohtaiset päästöt ovat yli kymmenen tonnia, kun taas perusintialaisen ovat kaksi tonnia, eli alle sen kestävällä tasolla olevan 2,5 tonnia.
Eli ihan sopii katsoa peiliin.
Mutta päästöt pitää laskea suhteutettuna kunkin itsenäisen valtion pinta-alaan. Se on ainut oikea mittari, koska maapallon koko tässä rajana on. Per nenä jyvitys on erittäin tarkoitushakuinen. Esimerkiksi Gambia näyttää sen valossa mallioppilaalta, mutta vain siitä syystä että maan väestö on tuplaantunut mutta päästöt eivät nousseet samassa suhteessa.
Suomen päästöt ovat maamme pinta-alaan nähden kestävällä tasolla. Me olemme todella malliesimerkki muille ja jos muiden maiden väestötiheys olisi samaa luokkaa niin kaikki ongelmat olisi ratkaistu.
Vierailija kirjoitti:
Se on yleensäkin toivotonta, koska kuluttajia eli ihmisiä tulee koko ajan lisää, ja kukaan heistä ei halua elää 1800-luvulla.
Väestönkasvu. Juurisyy kaikkiin ongelmiin, jos meitä olisi vain miljardi tällä pallolla, kaikki olisi hyvin.
Mutta vihreät eivät halua tästä puhua.
Eli tavoitteeksi sama väestötiheys kuin Suomessa niin maapallon väestö olisi miljardin luokkaa. Me todella olemme esimerkkinä muille, mutta vihreät siirtävät maalia ja etsivät toisenlaisia mittareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras ilmastoteko olisi pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman paljon siihen, että esimerkiksi Kiinasta ei tuotaisi tavaraa tänne. Se, kompostoiko kahviporonsa tai juoko kahvinsa kaura- tai tavallisella maidolla, ei merkitse mitään.
Nyt täytyisi aktiivisesti hyökätä Kiinan talousjärjestelmää vastaan, kun Evergrandekin heiluu jo selvitystilan partaalla. Sijoittaja-aktivismi olisi tehokkain keino. Jos haluaa vaikuttaa ilmastonmuutokseen, niin monen asian on muututtava, että se ei tapahdu ilman jonkinlaista vallankumousta. Ja muistaakseni jo Lenin totesi, että munakasta ei voi tehdä rikkomatta munia.
Tämä romun rahtaaminen on kaiken huippu. Porukka kirmaan ostamaan Ikeasta uuden sohvan, koska vanhan ja muuten hyvän verhoilu ja täytteiden parantaminen on kalliimpaa kuin uuden ostaminen. Jotain tälle pitää tehdä. Vanhan korjaaminen pitäisi aina olla kannattavampaa ja se syy ei ole se, että suomalainen käsityöläinen tienaisi niin pirun paljon ahneuttaan. Siskoni on verhoilija ja isomman sohvan kankaat maksaa kepeästi 500 Euroa. Sitten sen eteen tekee helposti viikon töitä. Silti asiakas kakoo, jos haluaisi viikon työstä ja 500 Euron tarvikkeista peräti niinkin rouhean summan kuin 1500 Euroa. Siitä veroihin menee ensin noin 200 Euroa ja siitä 800 Eurosta viikon työnä pitää maksaa koneet, omat eläkkeet, yrityksen kulut jne. Vaikka joka viikko saisi tehdä tuollaisen sohvan, kuukausipalkka jäisi jonnekin 1500 Euron tienoille.
Toinen epäloogisuus on tämä kasvissyönti. Rahdataan toistaan omituisempia kasviksia lentokoneilla Suomeen ja syödään niitä ilmastoystävällisessä hengessä. Tai syödään suomalaisia tomaatteja, joita järkyttävällä energiamäärällä pidetään hengissä talvisinkin kasvihuoneissa. Aidosti ilmastoystävällinen ruokavalio olisi lähiruokaa, kausiruokaa ja lihakaan ei ole huono. Ihminen on sekasyöjä. Eli käytännössä sitä 50-60 -luvun ruokaa, jossa perustana oli perunat, kellarista juurekset, omenat, marjat ja niiden eri muodot säilöttyinä ja sitten höysteeksi sitä lähitilalla kasvanutta possua/nautaa/kanaa. Tottakai on kiva joskus syödä eksoottisempaa hedelmää tai kasvista, mutta ei minusta ole aitoa ilmastoystävällistä syömistä puputella näitä tuontikasveja tai -hedelmiä. Ilmastoystävällisempää olisi syödä niitä nauriita ja lanttuja, jotka joku suomalainen lähellä tai itse poimi omin pikkukätösin kesällä.
Verotukseen vanhojen huonekalujen kunnostuttaminen vähennykseksi (ihan niin kuin on esim. siivoustyö), niin kunnostuttaisin aina vanhan sohvanrunkoni vain uudestaan ja uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Joo ei meidän kannata panostaa tohon vihreään energiaan ja vastaavaan kun eihän se ole kuin Suomen koko valtion budjettia isompi bisnes (reilut 10 kertaa) mistä edes 1% siivun saamalla voidaankin sit sikailla seuraavat sata vuotta.
Esimerkiksi jo pelkästään se, että saadaan muutama menestyvä tuote markkinoille voisi ratkaista Suomen työttömyysongelman ja talouden ongelmat. Esim. perovskiittipaneelit joissa oltiin jo muuta maailmaa huomattavasti edellä kunnes päätettiin ryhtyä lyhytnäköisiksi ja irroittaa rahoituksesta töpseli. Siinä jo 1% markkinaosuus olisi arvoltaan jotain 1.5 miljardin luokkaa vuosittain puhumattakaan työllisyysvaikutuksista yms.
Väestön kurittaminen ilmastorajoituksilla ja teollisuuden alasajo päästömaksuilla ei minusta auta mitenkään siinä että saisimme osan tuosta ilmastokakusta. Tällä hetkellä me olemme niitä jotka tuon kakun maksavat eikä tuohon tosiseikkaan ole näköpiirissä muutosta.
Vierailija kirjoitti:
Onnettomaltahan tämä tuntuu, mutta mitä siitäkin tulisi, jos kaikki löisivät hanskat tiskiin sen takia että "kun ei toikaan, niin en sit mäkään"? Tähän tarvitaan aivan kaikkien panos, sillä kyseessä on yhteinen taistelu. Toivottavasti Intiakin voidaan painostaa muuttamaan linjaansa.
Jotenkin v*tuttaa nämä boomereiden marmatukset, että en mää ainakaan rupea, mie lennän kolme kertaa vuodessa Tenerihvalle niin kuin aina ennenkin, koska nuo tuolla tekee tuhmiaan myös! Ettekö te tajua mitä tässä on pelissä?
Minun puolestani sinä taukki saat painua hevon v****un boomeriulinoinesi vinkumaan. Ei nimitättäin hirveästi kiinnosta sinun ähinäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnettomaltahan tämä tuntuu, mutta mitä siitäkin tulisi, jos kaikki löisivät hanskat tiskiin sen takia että "kun ei toikaan, niin en sit mäkään"? Tähän tarvitaan aivan kaikkien panos, sillä kyseessä on yhteinen taistelu. Toivottavasti Intiakin voidaan painostaa muuttamaan linjaansa.
Jotenkin v*tuttaa nämä boomereiden marmatukset, että en mää ainakaan rupea, mie lennän kolme kertaa vuodessa Tenerihvalle niin kuin aina ennenkin, koska nuo tuolla tekee tuhmiaan myös! Ettekö te tajua mitä tässä on pelissä?
Tuota…boomereiden ollessa parhaasta iässä säästettiin kaikessa, kaupan muovipussitkin pestiin ja käytettiin uusiksi, ei ostettu vaatteita kovin usein, kaikki korjattiin ja paikattiin, ulkolaista ruokaa ei kaupoissa ollut, ulkomaille ei lennelty. Elämä oli yksinkertaista ja töitä paiskittiin. Nykylapsukaiset, nuoret ja nuoret aikuiset ne nykyään huseeraa ja matkustelee ja vaihtaa puhelinta ja haalii elektroniikkaa, haluavat ulkomailta tuotua ruokaa. Boomereilla on pitkälle säilynyt sama niukkuuden ajattelu ja säästeliäisyys, Meillä on hiukka eri näkemys siitä kuka kuluttaa ja kunnioittaa enemmän luontoa nykyään.
Hetkinen. Milloinkohan tuo kulutusjuhla on alkanut? Olisiko silloin kun boomerit olivat juuri siinä parhaassa iässään, pula-aika oli ohi, he olivat töissä ja oli rahaa ja oma sekä yleinen elintaso nousi kohisten. Haluttiin uutta ja jännää tavaraa itselle ja lapsilleen, jotka siinä ohessa sitten tottuivat näihin ja sama meno jatkuu.
Tuo muovipussien peseminen on sen sodassa sotineen sukupolven juttuja.
69% amerikkalaisista "kannattaa hallituksen aggressiivisia ilmaston lämpenemisen vastaisia toimia", mutta saman kyselyn mukaan vain kolmasosa maksaisi satasen lisää veroa sen takia.
Ei kauhean vakuuttavaa sielläkään.
Intian energiasta tuotetaan 70% hiilellä. Olen nähnyt kuvia, kun paikallisverkon muuntajista lähtee johtoja kaikkiin ilmansuuntiin ja porukka kiipeää muuntajaan tekemään lisää uusia virityksiä.
Laittamalla tuollaiset yksinkertaiset asiat kuntoon Intia säästäisi energiaa moninkertaisesti Suomen vuosittaisen kulutuksen verran.
Vierailija kirjoitti:
Otsonikadon pysäyttämisessä länsimailla oli ratkaiseva merkitys, tosin ei kai F-kaasuja käyttäviä laitteita missään aavikolla tai kehittymättömillä alueilla ollutkaan. Ilmaston lämpeneminen saattaa olla isompi juttu ja vaatinee paljon enemmän ponnisteluita ja monitahoisia ratkaisuja, mutta ilman muuta on hyvä että Eurooppa näyttää muulle ihmiskunnalle mallia. Jenkit pitää toki saada mukaan ja ehkä nyt Bidenin aikakaudella joku parannus tuleekin?
Ihmiskunnan tulevaisuus lasketaan vuosisadoissa, jos ilmasto jatkaa lämpenemistä, mannerjäät sulavat ja merenpinta nousee metreillä tai kymmenillä metreillä. Ennennäkemättömät myrskyt yleistyvät, viljelymaata tuhoutuu (ja pölyttäjien tuho toki sekin vaikuttaa ruuan vähenemiseen), kansakuntia valtaa elinkelpoisemmille alueille. Se merkitsee tunkua tänne pohjolaan. Puhtaan veden saanti vaarantuu. Ei kovin kummoinen tulevaisuus ihmiskunnalla.
Sen lisäksi muulla eläinkunnalla on vielä huonommat mahdollisuudet selviytyä. Eikä niillä ole edes mitään mahdollisuutta ottaa osaa päätöksentekoon, että tuhotaanko tämä planeetta vai ei. Toisaalta, niin kuin joku joskus tokaisi: "Mitä väliä on jollain jääkarhulla tai malediivilaisilla?". Mitäpä tuohonkin sitten vastaisi.
Kaikkien yksittäisten ihmisten pitää saavuttaa hiilineutraalisuus. Ihan turha ajatella, että joku muu tekee jotain niin sitten minäkin saan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien yksittäisten ihmisten pitää saavuttaa hiilineutraalisuus. Ihan turha ajatella, että joku muu tekee jotain niin sitten minäkin saan.
Tuolla polttomoottori-ketjussa on toteutettu hyvä esimerkki omavaraisesta sähkötuotosta ja päästökaupasta. Onko pelastus ilmastolle?
https://www.vauva.fi/keskustelu/4047093/polttomoottoreiden-valmistus-ja…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei meidän kannata panostaa tohon vihreään energiaan ja vastaavaan kun eihän se ole kuin Suomen koko valtion budjettia isompi bisnes (reilut 10 kertaa) mistä edes 1% siivun saamalla voidaankin sit sikailla seuraavat sata vuotta.
Esimerkiksi jo pelkästään se, että saadaan muutama menestyvä tuote markkinoille voisi ratkaista Suomen työttömyysongelman ja talouden ongelmat. Esim. perovskiittipaneelit joissa oltiin jo muuta maailmaa huomattavasti edellä kunnes päätettiin ryhtyä lyhytnäköisiksi ja irroittaa rahoituksesta töpseli. Siinä jo 1% markkinaosuus olisi arvoltaan jotain 1.5 miljardin luokkaa vuosittain puhumattakaan työllisyysvaikutuksista yms.
Väestön kurittaminen ilmastorajoituksilla ja teollisuuden alasajo päästömaksuilla ei minusta auta mitenkään siinä että saisimme osan tuosta ilmastokakusta. Tällä hetkellä me olemme niitä jotka tuon kakun maksavat eikä tuohon tosiseikkaan ole näköpiirissä muutosta.
Totta kai valtioiden pitää ohjata poliittisilla päätöksillä kehitystä. Nythän näyttää jo siltä että monet valtiot ovat alkaneet suhtautua oikeasti tilanteeseen vakavasti. Pitkään tämä koko homma oli ihan täysin vain puheiden tasolla, mutta nyt alkaa näkyä usealla suunnalla jo halua tehdä konkreettisia asioita. Ja mitä nuorempia sukupolvia tulee mukaan poliittiseen päätöksentekoon, niin sitä enemmän heillä on jo sitten ihan oma lehmä ojassa. Nykyisiä viiskymppisiä ei ilmaston muuttuminen vielä välttämättä kosketa kovin paljon henkilökohtaisella tasolla. Nykyisiä kakskymppisiä se alkaa kyllä jo koskettamaan, puhumattakaan heidän tulevista lapsistaan. Eri sukupolvilla on nyt vähän erilaiset intressit koko asiassa.
Esim. panostukset päästöttömän vetytalouden kehittämiseen useissa maissa on kuitenkin ihan näkyvä esimerkki siitä että nyt ollaan valmiita tekemään paljon. Nämä ovat isoja investointeja. Saksa, Ranska, Hollanti ja Ruotsi ovat jo todella aktiivisia. Suomi nyt tietysti tulee tässäkin asiassa jälkijunassa. Aasiassa Japani on edelläkävijä.
Australia on ihan takapajula.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien yksittäisten ihmisten pitää saavuttaa hiilineutraalisuus. Ihan turha ajatella, että joku muu tekee jotain niin sitten minäkin saan.
Valtio voisi antaa kaikille kansalaisilleen tietyn verran päästöoikeuksia. Jokaisella olisi joku oma kiintiö taattu jonka puitteissa saisi toimi vapaasti, mutta heti jos menisi kiintiön yli, niin pitäisi ostaa itselleen lisää oikeuksia.
Tämä olisi aidosti markkinaehtoinen tapa ohjata päästöjä.
Varmaan on monia muitakin tapoja. Kuten esim. verottaa kaikissa tuotteissa tai palveluissa olevaa hiiltä suoraan.
Mitähän Venäjä tekee kun siltä menee jossain vaiheessa fossiilisen polttoaineen markkinat alta? Maallahan ei ole mitään muita isoja tulonlähteitä.
Ainoa ratkaisu on ydinvoima, tuulivoima ja aurinkovoima ja tämä kaikki yhdistettynä vetytalouteen. Ehkä keksitään vielä jotain muutakin, mutta tällä hetkellä nämä ovat ainoat uskottavat tavat ratkaista ongelmat isossa mittakaavassa.
Vierailija kirjoitti:
Intialla on ilman muuta osansa tässä eikä se ole ihan pieni alkuunkaan, mutta ärsyttää, kun mukavuudenhaluiset länsimaalaiset käyttävät heitä oikeuttamaan oman sikailunsa ja tekosyynä olla tekemättä mitään. Intialaisia on 1,3 miljardia, suomalaisia viisi miljoonaa. Lienee ihan luonnollista, että Intiasta niitä päästöjä tulee hiukkasen enemmän. Yhden keskivertosuomalaisen vuosikohtaiset päästöt ovat yli kymmenen tonnia, kun taas perusintialaisen ovat kaksi tonnia, eli alle sen kestävällä tasolla olevan 2,5 tonnia.
Eli ihan sopii katsoa peiliin.
Ei tarvitse. Ilmasto ja maapallo ei katso päästöjä per nenä, vaan kokonaisuutta. Tietenkään ei voida elää kuin ellun kanat täällä, mutta on naurettavaa kiristää täällä vyötä ja laittaa Suomi kiinni kun Kiina ja Intia tupruttaa menemään ja pilaa meret siinä samalla jätekuormillaan.
Ainoa todellinen vastuu suomalaisilla ja Suomella olisi huolehtia tästä meidän omasta ympäristöstä vastustamalla kaivostoimintaa, joka aiheuttaa 75% Suomen jätteistä ja pilaa paikallisen maaperän mahdollisesti ikuisesti. Mutta siihen ei ole hallituksella intressejä. Eihän se haittaa että puhdasta vettä ei kohta enää saa, tärkeintä on että kaikki suomalaiset ostaa uuden sähkäauton!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei meidän kannata panostaa tohon vihreään energiaan ja vastaavaan kun eihän se ole kuin Suomen koko valtion budjettia isompi bisnes (reilut 10 kertaa) mistä edes 1% siivun saamalla voidaankin sit sikailla seuraavat sata vuotta.
Esimerkiksi jo pelkästään se, että saadaan muutama menestyvä tuote markkinoille voisi ratkaista Suomen työttömyysongelman ja talouden ongelmat. Esim. perovskiittipaneelit joissa oltiin jo muuta maailmaa huomattavasti edellä kunnes päätettiin ryhtyä lyhytnäköisiksi ja irroittaa rahoituksesta töpseli. Siinä jo 1% markkinaosuus olisi arvoltaan jotain 1.5 miljardin luokkaa vuosittain puhumattakaan työllisyysvaikutuksista yms.
Väestön kurittaminen ilmastorajoituksilla ja teollisuuden alasajo päästömaksuilla ei minusta auta mitenkään siinä että saisimme osan tuosta ilmastokakusta. Tällä hetkellä me olemme niitä jotka tuon kakun maksavat eikä tuohon tosiseikkaan ole näköpiirissä muutosta.
Totta kai valtioiden pitää ohjata poliittisilla päätöksillä kehitystä. Nythän näyttää jo siltä että monet valtiot ovat alkaneet suhtautua oikeasti tilanteeseen vakavasti. Pitkään tämä koko homma oli ihan täysin vain puheiden tasolla, mutta nyt alkaa näkyä usealla suunnalla jo halua tehdä konkreettisia asioita. Ja mitä nuorempia sukupolvia tulee mukaan poliittiseen päätöksentekoon, niin sitä enemmän heillä on jo sitten ihan oma lehmä ojassa. Nykyisiä viiskymppisiä ei ilmaston muuttuminen vielä välttämättä kosketa kovin paljon henkilökohtaisella tasolla. Nykyisiä kakskymppisiä se alkaa kyllä jo koskettamaan, puhumattakaan heidän tulevista lapsistaan. Eri sukupolvilla on nyt vähän erilaiset intressit koko asiassa.
Esim. panostukset päästöttömän vetytalouden kehittämiseen useissa maissa on kuitenkin ihan näkyvä esimerkki siitä että nyt ollaan valmiita tekemään paljon. Nämä ovat isoja investointeja. Saksa, Ranska, Hollanti ja Ruotsi ovat jo todella aktiivisia. Suomi nyt tietysti tulee tässäkin asiassa jälkijunassa. Aasiassa Japani on edelläkävijä.
Australia on ihan takapajula.
Valtiot ja päättäjät satoine avustajineenn ohajaavat ilmastomuutosasoita lentämällä ympäri maailman.
Kioto, Rio de Janeiro, Pariisi, Glasgow...
Jos olisivat tosissaan, hoitasivat kokouksensa netissä. Ilmastonmuutos on täyttä bluffia, maailman suurin kuusetus.
Sen tähden kehitysapua pitääkin kasvattaa, että saadaan köyhiin maihin yhtä laadukas elintaso kuin meillä.