Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalisten tilanteiden pelko ja työelämä
Onko täällä työelämässä olevia sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiviä? Kiinnostaisi kuulla, mitä päädyitte tekemään työksenne ja miten pärjäätte.
Olen itse vähän päälle parikymppinen yliopisto-opiskelija. Mitään mielenterveyspuolen diagnooseja ei ainakaan toistaiseksi ole, mutta melkoisen voimakas ahdistus sosiaalisista tilanteista on ollut läsnä niin pitkään kuin muistan. En osaa toimia tilanteissa luonnollisesti, vaan olen pyrkinyt opettelemaan reaktioita ja vuorovaikutusta kopioimalla muita. Aina en tietenkään löydä "arkistoista" sopivaa repliikkiä ja varsinkin entuudestaan tuntemattomissa tilanteissa saatan antaa itsestäni varsin erikoisen vaikutelman. Olo on ollut aina varsin ulkopuolinen, kavereitakaan ei ollut ennen teini-ikää. Seurustelut ym. vastaavat kuviot on luonnollisesti jääneet kokonaan väliin. Autismin kirjon piirteitäkin löytynee enemmän tai vähemmän, mikä ei ainakaan helpota asiaa.
Toistaiseksi olen sinnitellyt elämässä minimoimalla/kiertämällä liian ahdistavat tilanteet. Ihmisiin on todella vaikea ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä ja tämä osaltaan on aiheuttanut sen, että kovinkaan syvällisiä ihmissuhteita ei pääse syntymään. Lisäksi alani on sellainen, että opinnot on mahdollista suorittaa hyvinkin itsenäisesti. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suhteellisen pian tämä kaikki kostautuu ja on kohdattava realiteetit. Olen ollut töissä, mutta ensinnäkin yöunet alkoivat kärsiä ahdistuksen vuoksi kuukausia ennen aloitusta. Aloitus oli yhtä panikointia enkä kyennyt rentoutumaan lainkaan työpäivän jälkeen. Yritin sinnitellä ja uskoa, että ahdistus helpottaa, kun pääsen vauhtiin. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan en nukkunut öisin käytännössä enää ollenkaan. Lopulta paniikki lähestyvästä palaverista oli viimeinen niitti ja jouduin lopettamaan (ei helppoa sekään, siis auktoriteettiasemassa olevaan yhteydessä oleminen).
Olisin oikein tyytyväinen, jos löytäisin edes jonkin työn, jota pää kestäisi. Tiimityöskentely ja vastuun ottaminen tuntuu olevan myrkkyä, joten korkeakoulutusta vaativat työt pitänee unohtaa. Palkkaustakaan en pidä kovin olennaisena tekijänä, sillä näillä ongelmilla varustettuna esim. parisuhteeseen päätymisen ja perheen perustamisen todennäköisyys lienee lottovoiton luokkaa. Olen pohtinut johonkin yksinkertaiseen suorittavan tason työhön hakeutumista, mutta työnantajat saattaisivat karsastaa korkeakoulutusta. Lisäksi olen ehkä kirjaviisas, mutta monesta käytännön asiasta aivan pihalla ja motorisesti kömpelö. Tilanne tuntuu kohtalaisen toivottomalta, sillä omatunto ei missään nimessä sallisi "yhteiskunnan elättinä" olemista. Lisäksi olen ollut viime kesät ilman töitä, ja jo parissa kuukaudessa selkeän päivärytmin puute pahensi ahdistusta sekä toi itsetuhoiset ajatukset takaisin. Voin vain kuvitella, mitä pidempi kotona makaaminen aiheuttaisi.
Kommentit (1100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä opiskelet?
Intersectionaalist feminismii. Mä alan siis vihdoin päästä käsiksi mun ahistuksen juurisyihin ja kyl se on toi kamala patriarkaatti :( Seuraavax terapiaan verorahasponsseilla :) t. Ap
Mä niin ARVASIN, että aloittaja on joku palstatrolli!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamukännit, niillä moni aloittaa päivän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kaikille kylmiä suihkuja! Otan itse 1 min per päivä, muista hengittää syvään ja hitaasti siinä suihkussa. Itselläni auttanut fyysisiin ahdistusoireisiin eli aiemmin tilanteissa joissa sydän hakkasi kovaa nyt syke on tasaisempi.
Otetaanko se suihku mukaan ahdistaviin tilanteisiin? Siis sellainen vesisäiliö ja siihen yhdistetty suihkupää?
Kylmä suihku rentouttaa kroppaa ja siyä kautta myös mieltä. Avantouintikin on todella terapeuttinen harrastus.
Ylipäätään itsestä huolta pitäminen: omien arvojen tunnistaminen, rentoutumismenetelmät (mindfullness, jooga, meditaatio), jokin terapiamuoto (ratkaisukeskeinen, kongitiivinen), ravitseva hyvä ruoka, liikuntamuoto josta itse saa voimaa, päihteiden välttäminen, hyvät ihmissuhteet (huonoista luopuminen), harrastus johon uppoutua jne.
Muutostyö lähtee itsensä arvostamisesta, josta tuli mieleen vielä tärkeä opteteltava tapa: itselleen myötätuntoisesti puhuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kaikille kylmiä suihkuja! Otan itse 1 min per päivä, muista hengittää syvään ja hitaasti siinä suihkussa. Itselläni auttanut fyysisiin ahdistusoireisiin eli aiemmin tilanteissa joissa sydän hakkasi kovaa nyt syke on tasaisempi.
Otetaanko se suihku mukaan ahdistaviin tilanteisiin? Siis sellainen vesisäiliö ja siihen yhdistetty suihkupää?
Kylmä suihku rentouttaa kroppaa ja siyä kautta myös mieltä. Avantouintikin on todella terapeuttinen harrastus.
Ylipäätään itsestä huolta pitäminen: omien arvojen tunnistaminen, rentoutumismenetelmät (mindfullness, jooga, meditaatio), jokin terapiamuoto (ratkaisukeskeinen, kongitiivinen), ravitseva hyvä ruoka, liikuntamuoto josta itse saa voimaa, päihteiden välttäminen, hyvät ihmissuhteet (huonoista luopuminen), harrastus johon uppoutua jne.
Muutostyö lähtee itsensä arvostamisesta, josta tuli mieleen vielä tärkeä opteteltava tapa: itselleen myötätuntoisesti puhuminen.
Mitäs se sellainen "kongitiivinen" terapia on? Lyömäsoittimillako siellä rummutellaan menemään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kaikille kylmiä suihkuja! Otan itse 1 min per päivä, muista hengittää syvään ja hitaasti siinä suihkussa. Itselläni auttanut fyysisiin ahdistusoireisiin eli aiemmin tilanteissa joissa sydän hakkasi kovaa nyt syke on tasaisempi.
Otetaanko se suihku mukaan ahdistaviin tilanteisiin? Siis sellainen vesisäiliö ja siihen yhdistetty suihkupää?
Kylmä suihku rentouttaa kroppaa ja siyä kautta myös mieltä. Avantouintikin on todella terapeuttinen harrastus.
Ylipäätään itsestä huolta pitäminen: omien arvojen tunnistaminen, rentoutumismenetelmät (mindfullness, jooga, meditaatio), jokin terapiamuoto (ratkaisukeskeinen, kongitiivinen), ravitseva hyvä ruoka, liikuntamuoto josta itse saa voimaa, päihteiden välttäminen, hyvät ihmissuhteet (huonoista luopuminen), harrastus johon uppoutua jne.
Muutostyö lähtee itsensä arvostamisesta, josta tuli mieleen vielä tärkeä opteteltava tapa: itselleen myötätuntoisesti puhuminen.Mitäs se sellainen "kongitiivinen" terapia on? Lyömäsoittimillako siellä rummutellaan menemään?
*reps*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
😂 Siis kognitiivinen. Naurahdin itsekin. Vois kai sen kongitiivinen mennä ääniterapiasta
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä opiskelet?
Sukupuolen tutkimus t. aaPEE
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kaikille kylmiä suihkuja! Otan itse 1 min per päivä, muista hengittää syvään ja hitaasti siinä suihkussa. Itselläni auttanut fyysisiin ahdistusoireisiin eli aiemmin tilanteissa joissa sydän hakkasi kovaa nyt syke on tasaisempi.
Otetaanko se suihku mukaan ahdistaviin tilanteisiin? Siis sellainen vesisäiliö ja siihen yhdistetty suihkupää?
Kylmä suihku rentouttaa kroppaa ja siyä kautta myös mieltä. Avantouintikin on todella terapeuttinen harrastus.
Ylipäätään itsestä huolta pitäminen: omien arvojen tunnistaminen, rentoutumismenetelmät (mindfullness, jooga, meditaatio), jokin terapiamuoto (ratkaisukeskeinen, kongitiivinen), ravitseva hyvä ruoka, liikuntamuoto josta itse saa voimaa, päihteiden välttäminen, hyvät ihmissuhteet (huonoista luopuminen), harrastus johon uppoutua jne.
Muutostyö lähtee itsensä arvostamisesta, josta tuli mieleen vielä tärkeä opteteltava tapa: itselleen myötätuntoisesti puhuminen.Mitäs se sellainen "kongitiivinen" terapia on? Lyömäsoittimillako siellä rummutellaan menemään?
Hohheijakkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Töihin hoitajaksi?
Tämä. Ei tarvi esiintyä ja töitä kyllä riitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töihin hoitajaksi?
Tämä. Ei tarvi esiintyä ja töitä kyllä riitää.
Juuuuuuuuri näin!
Tässä saattaa olla kyse myös estyneestä persoonallisuushäiriöstä(engl. avoidant personality disorder)
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä on ihmissuhteissaan voimakkaan estoinen. Hän kärsii jatkuvista riittämättömyyden, jännityksen ja epävarmuuden tunteista ja on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle.
Sosiaaliset tilanteet ovat tästä häiriöstä kärsivälle vaikeita, koska hän ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi. Läheinen tuttavapiiri on usein suppea, ja henkilö kaipaa korostuneesti kiintymystä ja hyväksyntää.
Hän on vastahakoinen osallistumaan uusiin toimintoihin, joissa voisi joutua noloihin tilanteisiin. Hän ei halua olla tekemisissä uusien ihmisten kanssa, koska ei ole varma näiden myötämielisyydestä.
Estyneen persoonallisuushäiriön taustalla saattaa olla lapsuusiän itsetuntovaurioita sekä synnynnäisiä luonteenpiirteitä. Yleensä estynyt persoonallisuushäiriö johtaa jonkinlaisiin sopeutumisen tai pärjäämisen vaikeuksiin, mutta sopivassa ympäristössä oireita esiintyy vähemmän tai ei ollenkaan.
Hoito
Vaikka persoonallisuushäiriöt ovat henkilön persoonallisuudelle ominaisia pidempiaikaisia reaktio- ja käytöstapoja, saattaa niiden jäykkyys ja joustamattomuus iän myötä vähentyä.
Estyneestä persoonallisuushäiriöstä kärsivä voi hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta varsinkin silloin, jos hän kykenee itse näkemään, että hänen toimintatapansa ovat poikkeavia.
Myös sosiaaliseen ahdistukseen kohdistetusta lääkehoidosta voi olla apua.
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/persoonallisuushairiot/persoonallis…
Avoids occupational activities involving significant interpersonal contact, due to fears of criticism, disapproval, or rejection
Is unwilling to get involved with people unless certain of acceptance
Shows restraint within intimate relationships due to fears of shame or ridicule
Preoccupied with fears of receiving criticism or rejection in social situations
Inhibited in new interpersonal situations due to feelings of inadequacy
Considers self as inferior to others, socially inept, or personally unappealing
Is unusually reluctant to take personal risks or to engage in any new activities because they may prove embarrassing
https://www.theravive.com/therapedia/avoidant-personality-disorder-dsm-…-(f60.6)
Miten ihmeessä tästä vaivasta pääsee eroon? Olen aikuinen ja työelämässä ja altistusta tulee jatkuvasti, mutta ei vain auta! Saatan ottaa yhden askelen eteenpäin, mutta viikon päästä otankin kolme harppausta taaksepäin 😟
Pitääkö tässä alkaa syödä jotain masennuslääkkeitä? Beetasalpaaja ei auta kovin paljon. Terapia on julmetun kallista ja Vastaamo-keissi vei viimeisetkin halut mennä puhumaan ongelmista minnekään, kun ne puheet voi päätyä nettiin nimen kera...
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä tästä vaivasta pääsee eroon? Olen aikuinen ja työelämässä ja altistusta tulee jatkuvasti, mutta ei vain auta! Saatan ottaa yhden askelen eteenpäin, mutta viikon päästä otankin kolme harppausta taaksepäin 😟
Pitääkö tässä alkaa syödä jotain masennuslääkkeitä? Beetasalpaaja ei auta kovin paljon. Terapia on julmetun kallista ja Vastaamo-keissi vei viimeisetkin halut mennä puhumaan ongelmista minnekään, kun ne puheet voi päätyä nettiin nimen kera...
Jos pystyt kuitenkin työelämässä olemaan niin, porskutat vain eteenpäin. Eihän se työelämä mitään herkkua ole kenellekään mutta eläkkeellä voi sitten tehdä mitä lystää , siis esim. komeroitua jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä tästä vaivasta pääsee eroon? Olen aikuinen ja työelämässä ja altistusta tulee jatkuvasti, mutta ei vain auta! Saatan ottaa yhden askelen eteenpäin, mutta viikon päästä otankin kolme harppausta taaksepäin 😟
Pitääkö tässä alkaa syödä jotain masennuslääkkeitä? Beetasalpaaja ei auta kovin paljon. Terapia on julmetun kallista ja Vastaamo-keissi vei viimeisetkin halut mennä puhumaan ongelmista minnekään, kun ne puheet voi päätyä nettiin nimen kera...Jos pystyt kuitenkin työelämässä olemaan niin, porskutat vain eteenpäin. Eihän se työelämä mitään herkkua ole kenellekään mutta eläkkeellä voi sitten tehdä mitä lystää , siis esim. komeroitua jos siltä tuntuu.
Olet täysin oikeassa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä tästä vaivasta pääsee eroon? Olen aikuinen ja työelämässä ja altistusta tulee jatkuvasti, mutta ei vain auta! Saatan ottaa yhden askelen eteenpäin, mutta viikon päästä otankin kolme harppausta taaksepäin 😟
Pitääkö tässä alkaa syödä jotain masennuslääkkeitä? Beetasalpaaja ei auta kovin paljon. Terapia on julmetun kallista ja Vastaamo-keissi vei viimeisetkin halut mennä puhumaan ongelmista minnekään, kun ne puheet voi päätyä nettiin nimen kera...Jos pystyt kuitenkin työelämässä olemaan niin, porskutat vain eteenpäin. Eihän se työelämä mitään herkkua ole kenellekään mutta eläkkeellä voi sitten tehdä mitä lystää , siis esim. komeroitua jos siltä tuntuu.
Niin että "porskuttaa" vaan eteenpäin, kunnes on ihan loppu ja mahdollisesti työkyvytön todennäköisesti jo ennen sitä eläkettä? Ihminen ei ole kone.
Ap, mitä opiskelet?