Sosiaalisten tilanteiden pelko ja työelämä
Onko täällä työelämässä olevia sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiviä? Kiinnostaisi kuulla, mitä päädyitte tekemään työksenne ja miten pärjäätte.
Olen itse vähän päälle parikymppinen yliopisto-opiskelija. Mitään mielenterveyspuolen diagnooseja ei ainakaan toistaiseksi ole, mutta melkoisen voimakas ahdistus sosiaalisista tilanteista on ollut läsnä niin pitkään kuin muistan. En osaa toimia tilanteissa luonnollisesti, vaan olen pyrkinyt opettelemaan reaktioita ja vuorovaikutusta kopioimalla muita. Aina en tietenkään löydä "arkistoista" sopivaa repliikkiä ja varsinkin entuudestaan tuntemattomissa tilanteissa saatan antaa itsestäni varsin erikoisen vaikutelman. Olo on ollut aina varsin ulkopuolinen, kavereitakaan ei ollut ennen teini-ikää. Seurustelut ym. vastaavat kuviot on luonnollisesti jääneet kokonaan väliin. Autismin kirjon piirteitäkin löytynee enemmän tai vähemmän, mikä ei ainakaan helpota asiaa.
Toistaiseksi olen sinnitellyt elämässä minimoimalla/kiertämällä liian ahdistavat tilanteet. Ihmisiin on todella vaikea ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä ja tämä osaltaan on aiheuttanut sen, että kovinkaan syvällisiä ihmissuhteita ei pääse syntymään. Lisäksi alani on sellainen, että opinnot on mahdollista suorittaa hyvinkin itsenäisesti. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suhteellisen pian tämä kaikki kostautuu ja on kohdattava realiteetit. Olen ollut töissä, mutta ensinnäkin yöunet alkoivat kärsiä ahdistuksen vuoksi kuukausia ennen aloitusta. Aloitus oli yhtä panikointia enkä kyennyt rentoutumaan lainkaan työpäivän jälkeen. Yritin sinnitellä ja uskoa, että ahdistus helpottaa, kun pääsen vauhtiin. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan en nukkunut öisin käytännössä enää ollenkaan. Lopulta paniikki lähestyvästä palaverista oli viimeinen niitti ja jouduin lopettamaan (ei helppoa sekään, siis auktoriteettiasemassa olevaan yhteydessä oleminen).
Olisin oikein tyytyväinen, jos löytäisin edes jonkin työn, jota pää kestäisi. Tiimityöskentely ja vastuun ottaminen tuntuu olevan myrkkyä, joten korkeakoulutusta vaativat työt pitänee unohtaa. Palkkaustakaan en pidä kovin olennaisena tekijänä, sillä näillä ongelmilla varustettuna esim. parisuhteeseen päätymisen ja perheen perustamisen todennäköisyys lienee lottovoiton luokkaa. Olen pohtinut johonkin yksinkertaiseen suorittavan tason työhön hakeutumista, mutta työnantajat saattaisivat karsastaa korkeakoulutusta. Lisäksi olen ehkä kirjaviisas, mutta monesta käytännön asiasta aivan pihalla ja motorisesti kömpelö. Tilanne tuntuu kohtalaisen toivottomalta, sillä omatunto ei missään nimessä sallisi "yhteiskunnan elättinä" olemista. Lisäksi olen ollut viime kesät ilman töitä, ja jo parissa kuukaudessa selkeän päivärytmin puute pahensi ahdistusta sekä toi itsetuhoiset ajatukset takaisin. Voin vain kuvitella, mitä pidempi kotona makaaminen aiheuttaisi.
Kommentit (1100)
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset i n c e l öinnit...
No tämä! Miten vaikeaa voi ola ymmärtää, ettei kakki vaan parisuhdetta ansaitse?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä saattaa olla kyse myös estyneestä persoonallisuushäiriöstä(engl. avoidant personality disorder)
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä on ihmissuhteissaan voimakkaan estoinen. Hän kärsii jatkuvista riittämättömyyden, jännityksen ja epävarmuuden tunteista ja on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle.
Sosiaaliset tilanteet ovat tästä häiriöstä kärsivälle vaikeita, koska hän ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi. Läheinen tuttavapiiri on usein suppea, ja henkilö kaipaa korostuneesti kiintymystä ja hyväksyntää.
Hän on vastahakoinen osallistumaan uusiin toimintoihin, joissa voisi joutua noloihin tilanteisiin. Hän ei halua olla tekemisissä uusien ihmisten kanssa, koska ei ole varma näiden myötämielisyydestä.
Estyneen persoonallisuushäiriön taustalla saattaa olla lapsuusiän itsetuntovaurioita sekä synnynnäisiä luonteenpiirteitä. Yleensä estynyt persoonallisuushäiriö johtaa jonkinlaisiin sopeutumisen tai pärjäämisen vaikeuksiin, mutta sopivassa ympäristössä oireita esiintyy vähemmän tai ei ollenkaan.
Hoito
Vaikka persoonallisuushäiriöt ovat henkilön persoonallisuudelle ominaisia pidempiaikaisia reaktio- ja käytöstapoja, saattaa niiden jäykkyys ja joustamattomuus iän myötä vähentyä.
Estyneestä persoonallisuushäiriöstä kärsivä voi hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta varsinkin silloin, jos hän kykenee itse näkemään, että hänen toimintatapansa ovat poikkeavia.
Myös sosiaaliseen ahdistukseen kohdistetusta lääkehoidosta voi olla apua.
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/persoonallisuushairiot/persoonallis…
Avoids occupational activities involving significant interpersonal contact, due to fears of criticism, disapproval, or rejection
Is unwilling to get involved with people unless certain of acceptance
Shows restraint within intimate relationships due to fears of shame or ridicule
Preoccupied with fears of receiving criticism or rejection in social situations
Inhibited in new interpersonal situations due to feelings of inadequacy
Considers self as inferior to others, socially inept, or personally unappealing
Is unusually reluctant to take personal risks or to engage in any new activities because they may prove embarrassing
https://www.theravive.com/therapedia/avoidant-personality-disorder-dsm-…-(f60.6)
Voi ollakin.
Tuossa on itselle eräs erottava tekijä ja se on korostunut tarve. Hyvä jokaisen miettiä voiko se olla omalla kohdalla erityistä vai onko kyseessä pelkkä inhimillinen tarve.Hankala siinä mielessä että ahdistuslääkkeitä ei moni saa ja muut lääkeryhmät eivät toimi samalla tavalla. Monesti saa vain masennus- tai psykoosilääkkeitä beetasalpaajien lisäksi tai tilalta ja yksi kokonainen lääkeryhmä jätetään täysin huomiotta. Asenteistakin kiinni saako ahdistuneisuuteen ulkopuolelta toimivaa apua vai ei. Pelkkä suositus on vain sanahelinää oikeassa elämässä. Puhumattakaan nyt lukuisten lääkekokeiluiden aiheuttamista tekijöistä tai lääkäriaikojen saamisen mahdottomuudesta.
Taas näitä muotidiagnooseja ja medikalisaatiota. "...ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi, läheinen tuttavapiiri on usein suppea"? Siis oikeesti? Ihan normaaleja ominaisuuksia, ei kaikki ole sellaisia social butterfly -tyyppejä, joilla on kunnon ystävälauma. Kaikilla on myös joskus epävarmuutta, myös niillä jotka antaa itsestään varman ja kovan vaikutelman.
Normaaleja ominaisuuksia tietyssä määrin. Ei enää silloin, kun nuo ajatusmallit eivät jousta ja tulee huomattavia vaikeuksia arkielämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset i n c e l öinnit...
No tämä! Miten vaikeaa voi ola ymmärtää, ettei kakki vaan parisuhdetta ansaitse?
Ei kukaan "ansaitse" parisuhdetta eikä se ole mikään ihmisoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä saattaa olla kyse myös estyneestä persoonallisuushäiriöstä(engl. avoidant personality disorder)
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä on ihmissuhteissaan voimakkaan estoinen. Hän kärsii jatkuvista riittämättömyyden, jännityksen ja epävarmuuden tunteista ja on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle.
Sosiaaliset tilanteet ovat tästä häiriöstä kärsivälle vaikeita, koska hän ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi. Läheinen tuttavapiiri on usein suppea, ja henkilö kaipaa korostuneesti kiintymystä ja hyväksyntää.
Hän on vastahakoinen osallistumaan uusiin toimintoihin, joissa voisi joutua noloihin tilanteisiin. Hän ei halua olla tekemisissä uusien ihmisten kanssa, koska ei ole varma näiden myötämielisyydestä.
Estyneen persoonallisuushäiriön taustalla saattaa olla lapsuusiän itsetuntovaurioita sekä synnynnäisiä luonteenpiirteitä. Yleensä estynyt persoonallisuushäiriö johtaa jonkinlaisiin sopeutumisen tai pärjäämisen vaikeuksiin, mutta sopivassa ympäristössä oireita esiintyy vähemmän tai ei ollenkaan.
Hoito
Vaikka persoonallisuushäiriöt ovat henkilön persoonallisuudelle ominaisia pidempiaikaisia reaktio- ja käytöstapoja, saattaa niiden jäykkyys ja joustamattomuus iän myötä vähentyä.
Estyneestä persoonallisuushäiriöstä kärsivä voi hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta varsinkin silloin, jos hän kykenee itse näkemään, että hänen toimintatapansa ovat poikkeavia.
Myös sosiaaliseen ahdistukseen kohdistetusta lääkehoidosta voi olla apua.
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/persoonallisuushairiot/persoonallis…
Avoids occupational activities involving significant interpersonal contact, due to fears of criticism, disapproval, or rejection
Is unwilling to get involved with people unless certain of acceptance
Shows restraint within intimate relationships due to fears of shame or ridicule
Preoccupied with fears of receiving criticism or rejection in social situations
Inhibited in new interpersonal situations due to feelings of inadequacy
Considers self as inferior to others, socially inept, or personally unappealing
Is unusually reluctant to take personal risks or to engage in any new activities because they may prove embarrassing
https://www.theravive.com/therapedia/avoidant-personality-disorder-dsm-…-(f60.6)
Voi ollakin.
Tuossa on itselle eräs erottava tekijä ja se on korostunut tarve. Hyvä jokaisen miettiä voiko se olla omalla kohdalla erityistä vai onko kyseessä pelkkä inhimillinen tarve.Hankala siinä mielessä että ahdistuslääkkeitä ei moni saa ja muut lääkeryhmät eivät toimi samalla tavalla. Monesti saa vain masennus- tai psykoosilääkkeitä beetasalpaajien lisäksi tai tilalta ja yksi kokonainen lääkeryhmä jätetään täysin huomiotta. Asenteistakin kiinni saako ahdistuneisuuteen ulkopuolelta toimivaa apua vai ei. Pelkkä suositus on vain sanahelinää oikeassa elämässä. Puhumattakaan nyt lukuisten lääkekokeiluiden aiheuttamista tekijöistä tai lääkäriaikojen saamisen mahdottomuudesta.
Taas näitä muotidiagnooseja ja medikalisaatiota. "...ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi, läheinen tuttavapiiri on usein suppea"? Siis oikeesti? Ihan normaaleja ominaisuuksia, ei kaikki ole sellaisia social butterfly -tyyppejä, joilla on kunnon ystävälauma. Kaikilla on myös joskus epävarmuutta, myös niillä jotka antaa itsestään varman ja kovan vaikutelman.
Normaaleja ominaisuuksia tietyssä määrin. Ei enää silloin, kun nuo ajatusmallit eivät jousta ja tulee huomattavia vaikeuksia arkielämässä.
Niin että iki-ihanaa ruusuilla tanssimista pitäisi olla elämän kokoajan? Älä viitsi! Vaikeudet ja niihin sopeutuminen ovat elämää aidoimmillaan.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on sosiaalisten tilanteiden pelko diagnoosina. Tätä ketjua lukiessa en usko enää että ihmiset voivat olla kivoja. Nyt olen entistä enemmän ahdiatuneempi ilkeiden ihmisten takia. Kenenkään ei voi luottaa
Mulla sama, vuosia pitänyt taistella itsensä kuntoon niin entiedä kannattaako enää edes yrittää ajatella mitään positiivista väkisin muista ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on sosiaalisten tilanteiden pelko diagnoosina. Tätä ketjua lukiessa en usko enää että ihmiset voivat olla kivoja. Nyt olen entistä enemmän ahdiatuneempi ilkeiden ihmisten takia. Kenenkään ei voi luottaa
Kasvata paksumpi nahka, niin me muutkin ollaan tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on sosiaalisten tilanteiden pelko diagnoosina. Tätä ketjua lukiessa en usko enää että ihmiset voivat olla kivoja. Nyt olen entistä enemmän ahdiatuneempi ilkeiden ihmisten takia. Kenenkään ei voi luottaa
Kasvata paksumpi nahka, niin me muutkin ollaan tehty.
Kyllä. Eälmänkokemus auttaa tässä.
Ei ole töi tä, enkä edes etsi
Minä yheksästä viiteen, sehän on v i t t u sketsi
Mulle riittää katto pään päällä ja ruokaa
V e r o n mak sa jat mua vihaa ja ne mut ki roo ja huo kaa
T y ö v o i m a toi mis tos sa ne kaiken yrittää
Mä sanon ettei mua edes v i t t u kiinnosta mikään
Tuolla tavallani är sy tän monia tahoja
Lasken päiviä, odotan k e l a-ra ho ja
Mä oon m_t-a h_ d i s t u j a (a h_ d i s t u j a)
Mä oon m_t-a h_ d i s t u j a (a h_ d i s t u j a)
Mä oon m_t-a h_ d i s t u j a (a h_ d i s t u j a)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä saattaa olla kyse myös estyneestä persoonallisuushäiriöstä(engl. avoidant personality disorder)
Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä on ihmissuhteissaan voimakkaan estoinen. Hän kärsii jatkuvista riittämättömyyden, jännityksen ja epävarmuuden tunteista ja on herkkä arvostelulle ja hylkäämiselle.
Sosiaaliset tilanteet ovat tästä häiriöstä kärsivälle vaikeita, koska hän ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi. Läheinen tuttavapiiri on usein suppea, ja henkilö kaipaa korostuneesti kiintymystä ja hyväksyntää.
Hän on vastahakoinen osallistumaan uusiin toimintoihin, joissa voisi joutua noloihin tilanteisiin. Hän ei halua olla tekemisissä uusien ihmisten kanssa, koska ei ole varma näiden myötämielisyydestä.
Estyneen persoonallisuushäiriön taustalla saattaa olla lapsuusiän itsetuntovaurioita sekä synnynnäisiä luonteenpiirteitä. Yleensä estynyt persoonallisuushäiriö johtaa jonkinlaisiin sopeutumisen tai pärjäämisen vaikeuksiin, mutta sopivassa ympäristössä oireita esiintyy vähemmän tai ei ollenkaan.
Hoito
Vaikka persoonallisuushäiriöt ovat henkilön persoonallisuudelle ominaisia pidempiaikaisia reaktio- ja käytöstapoja, saattaa niiden jäykkyys ja joustamattomuus iän myötä vähentyä.
Estyneestä persoonallisuushäiriöstä kärsivä voi hyötyä psykoterapeuttisesta hoidosta varsinkin silloin, jos hän kykenee itse näkemään, että hänen toimintatapansa ovat poikkeavia.
Myös sosiaaliseen ahdistukseen kohdistetusta lääkehoidosta voi olla apua.
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/persoonallisuushairiot/persoonallis…
Avoids occupational activities involving significant interpersonal contact, due to fears of criticism, disapproval, or rejection
Is unwilling to get involved with people unless certain of acceptance
Shows restraint within intimate relationships due to fears of shame or ridicule
Preoccupied with fears of receiving criticism or rejection in social situations
Inhibited in new interpersonal situations due to feelings of inadequacy
Considers self as inferior to others, socially inept, or personally unappealing
Is unusually reluctant to take personal risks or to engage in any new activities because they may prove embarrassing
https://www.theravive.com/therapedia/avoidant-personality-disorder-dsm-…-(f60.6)
Voi ollakin.
Tuossa on itselle eräs erottava tekijä ja se on korostunut tarve. Hyvä jokaisen miettiä voiko se olla omalla kohdalla erityistä vai onko kyseessä pelkkä inhimillinen tarve.Hankala siinä mielessä että ahdistuslääkkeitä ei moni saa ja muut lääkeryhmät eivät toimi samalla tavalla. Monesti saa vain masennus- tai psykoosilääkkeitä beetasalpaajien lisäksi tai tilalta ja yksi kokonainen lääkeryhmä jätetään täysin huomiotta. Asenteistakin kiinni saako ahdistuneisuuteen ulkopuolelta toimivaa apua vai ei. Pelkkä suositus on vain sanahelinää oikeassa elämässä. Puhumattakaan nyt lukuisten lääkekokeiluiden aiheuttamista tekijöistä tai lääkäriaikojen saamisen mahdottomuudesta.
Taas näitä muotidiagnooseja ja medikalisaatiota. "...ajattelee muiden suhtautuvan itseensä kriittisesti tai väheksyvästi, läheinen tuttavapiiri on usein suppea"? Siis oikeesti? Ihan normaaleja ominaisuuksia, ei kaikki ole sellaisia social butterfly -tyyppejä, joilla on kunnon ystävälauma. Kaikilla on myös joskus epävarmuutta, myös niillä jotka antaa itsestään varman ja kovan vaikutelman.
Normaaleja ominaisuuksia tietyssä määrin. Ei enää silloin, kun nuo ajatusmallit eivät jousta ja tulee huomattavia vaikeuksia arkielämässä.
Ja mikähän 'sykiatri se siekin luulet olevas hä?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole töi tä, enkä edes etsi
Minä yheksästä viiteen, sehän on v i t t u sketsi
Mulle riittää katto pään päällä ja ruokaa
V e r o n mak sa jat mua vihaa ja ne mut ki roo ja huo kaa
T y ö v o i m a toi mis tos sa ne kaiken yrittää
Mä sanon ettei mua edes v i t t u kiinnosta mikään
Tuolla tavallani är sy tän monia tahoja
Lasken päiviä, odotan k e l a-ra ho ja
Jaa, sulla sitten sillä tavalla. Ei kyllä liity tähän ketjuun mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on sosiaalisten tilanteiden pelko diagnoosina. Tätä ketjua lukiessa en usko enää että ihmiset voivat olla kivoja. Nyt olen entistä enemmän ahdiatuneempi ilkeiden ihmisten takia. Kenenkään ei voi luottaa
Kasvata paksumpi nahka, niin me muutkin ollaan tehty.
Ai esinahka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset i n c e l öinnit...
No tämä! Miten vaikeaa voi ola ymmärtää, ettei kakki vaan parisuhdetta ansaitse?
Tämäpä, tämäpä.
Minun sosiaalinen jännittäminen alkoi murrosiässä,heikensi tuloksia koulunkäynnissä,myöhemmin opiskellessani,vaikeutti työssäkäyntiäni.Perheen kyllä sain,lapsen.Mulla taustalla varmaan huono äiti suhde,ei ollut aidosti rakastavaa nuoruuden kotia,jolloin tukea olisin eniten tarvinnut,ehkä geeneillä tms myös vaikutusta.Alkoholista hain apua,johon koukutuin..sosiaalinen jännitys hävisi kuin taikaiskusta terapeutin ja yhteisön tuen avulla jossa sain olla täysin avoin ja minut hyväksyttiin sellaisena kuin olin.Pitkä tie minulla tähän,kannattaa hakea apua ajoissa ja VAATIA APUA,muuten ei tapahdu mitään.
Vierailija kirjoitti:
Minun sosiaalinen jännittäminen alkoi murrosiässä,heikensi tuloksia koulunkäynnissä,myöhemmin opiskellessani,vaikeutti työssäkäyntiäni.Perheen kyllä sain,lapsen.Mulla taustalla varmaan huono äiti suhde,ei ollut aidosti rakastavaa nuoruuden kotia,jolloin tukea olisin eniten tarvinnut,ehkä geeneillä tms myös vaikutusta.Alkoholista hain apua,johon koukutuin..sosiaalinen jännitys hävisi kuin taikaiskusta terapeutin ja yhteisön tuen avulla jossa sain olla täysin avoin ja minut hyväksyttiin sellaisena kuin olin.Pitkä tie minulla tähän,kannattaa hakea apua ajoissa ja VAATIA APUA,muuten ei tapahdu mitään.
Mitä se apu oikein konkreettisesti on ja miten se auttaa?
Sosiaalisten tilanteiden pelko ja siihen liittyvät asiat ovat joissain tapauksissa enemmän ongelma ympäristölle kuin itse henkilölle. Näin ainakin itse koen. Ahdistun sosiaalisista tilanteista niin, että sen huomaa. Tykkään vältellä monia ihmisiå ja tilanteita. Tulen toimeen näiden juttujen kanssa, mutta jostain syystä monille muille ihmisille asia vaikuttaa olevan vaikea pala.
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset i n c e l öinnit...
,,en ymmärrä,,, keitän teetä, itselleni,,,
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisten tilanteiden pelko ja siihen liittyvät asiat ovat joissain tapauksissa enemmän ongelma ympäristölle kuin itse henkilölle. Näin ainakin itse koen. Ahdistun sosiaalisista tilanteista niin, että sen huomaa. Tykkään vältellä monia ihmisiå ja tilanteita. Tulen toimeen näiden juttujen kanssa, mutta jostain syystä monille muille ihmisille asia vaikuttaa olevan vaikea pala.
En usko.
Sellaiset i n c e l öinnit...