Lopetin tapailun ja olen niiiiin surullinen :(

Mukavaa jos joku tietää heti ekoista hetkistä lähtien että meistä tulee pari, ihanaa! Niin minäkim tiesin, että haluan vain hänet. Vaan enpä tiennyt, että mitä helvettiä mies haluaa. Eikun tiesinpäs, ei ainakaan mitäön vakavaa nyt :) Ja silti minua kritisoidaan ja haukutaan KARMEAKSI ihmiseksi. jep jep :)

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:04"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 21:00"]

No jos yksi viesti klo 12.15 ja toinen viesti illalla 21.10 on tungettelevaa niin ihan miten vain. Esimerkkejä siis. Mutta välissä oli montakin tuntia. Soitin vain muutaman kerran koko tapailun aikana. Joskus "häläreitä", et saisin vastauksen viestiin. Harvoin soitin.

[/quote]Tekstarin perään häläri? Tuo on minulle ihan uutta. Onko tuollainen yleistäkin?
[/quote]

On, jos toistuvasti saa odotella väh. 12 h vastausta viestiin.

Ja jos mies on niin sulkeutunut, ettei hänestä saa mitöön irti ilman erillistä repimistä, niin sori, minä turhaudun. En jaksa kaivaa jokaista tietoa esiin, en syty mustään mystisyydestä vaan hakuan tietää asiat heti alussa. Miten toinen hoitaa raha-asiat, kuinka usein ryyppäilee, kuinka paljon harrastanut irtosuhteita. En halua, että nämä asiat paljastuvat vasta puolen vuoden päästä.

Että ihan hienoa että teillä joillain joku mystisyys auttaa asioita, mutta minä olen yli leikki-iästä enkä esitä jotain vaikeasti tavoiteltavaa. Niin keskenkasvuista touhua että.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:00"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 21:42"]En nyt täysin ymmärrä aloitusta. Olette tavanneet muutaman kerran joulukuussa ja mies on kaiken aikaa viestinyt käyttäytymisellään, ettei ole kovin kiinnostunut. Silti mies tuntuu olleen jotain todella merkittävää.

Jos olet surkeana, auttaa siihen aika. Toisaalta kuukauden tapailun päättymistä ei kannata kovin kauan jäädä suremaan.
[/quote]

Huoh... nimenomaan hän antoi ymmärtää KAIKKEA MUUTA KUIN ETTÄ EI KIINNOSTA. Ette te mitäön tajua, aina sama homma.
[/quote]

Ok, voi olla noinkin jos sitä mieltä olet. Siinä tapauksessa käynyt niin, että molemmat ovat toisistaan kiinnostuneita, mutta suhdetta vaan ei saada toiminaan.

Taidan katkaista kaikki ihmissuhteet ja erakoitua täysin. Kuolema saisi jo korjata minut, en jaksa enää. Olen ihan finaalissa.

Jos ne on aina ne muut jotka ei tajua niin olisiko mahdollista että se oletkin sinä joka ei tajua sitä muuta maailmaa?

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:00"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 21:42"]En nyt täysin ymmärrä aloitusta. Olette tavanneet muutaman kerran joulukuussa ja mies on kaiken aikaa viestinyt käyttäytymisellään, ettei ole kovin kiinnostunut. Silti mies tuntuu olleen jotain todella merkittävää. Jos olet surkeana, auttaa siihen aika. Toisaalta kuukauden tapailun päättymistä ei kannata kovin kauan jäädä suremaan. [/quote] Huoh... nimenomaan hän antoi ymmärtää KAIKKEA MUUTA KUIN ETTÄ EI KIINNOSTA. Ette te mitäön tajua, aina sama homma.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:09"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:04"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 21:00"] No jos yksi viesti klo 12.15 ja toinen viesti illalla 21.10 on tungettelevaa niin ihan miten vain. Esimerkkejä siis. Mutta välissä oli montakin tuntia. Soitin vain muutaman kerran koko tapailun aikana. Joskus "häläreitä", et saisin vastauksen viestiin. Harvoin soitin. [/quote]Tekstarin perään häläri? Tuo on minulle ihan uutta. Onko tuollainen yleistäkin? [/quote] On, jos toistuvasti saa odotella väh. 12 h vastausta viestiin. Ja jos mies on niin sulkeutunut, ettei hänestä saa mitöön irti ilman erillistä repimistä, niin sori, minä turhaudun. En jaksa kaivaa jokaista tietoa esiin, en syty mustään mystisyydestä vaan hakuan tietää asiat heti alussa. Miten toinen hoitaa raha-asiat, kuinka usein ryyppäilee, kuinka paljon harrastanut irtosuhteita. En halua, että nämä asiat paljastuvat vasta puolen vuoden päästä.

[/quote]Ymmärrän, että ap harrastaa tekstarihäläreitä, mutta omista tutuistani ei kukaan harrasta niin ajattelin kysyä harrastaako joku muukin?

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:13"]

Taidan katkaista kaikki ihmissuhteet ja erakoitua täysin. Kuolema saisi jo korjata minut, en jaksa enää. Olen ihan finaalissa.

[/quote]

Älä nyt masennu kuitenkaan. Täällä on annettu hyviä vinkkejä. Jos lukisit joskus ajatuksella läpi, kun oot rauhoittunut?

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:01"]Oletko kuullut että ihmisen pahin pelko toteutuu, hän alkaa itse toteuttaa sitä. Sinun pelkosi on yksin jääminen ja toteutat sitä itse.
[/quote]

Ihan sama. Haluan kuolla jo. Vituttaa tämä paskaelämä. En tapaile enää ikinä ketään. Halusin vain tuon miehen mutta taas kerran olin vain este ja hidaste toisen elämässä, omen niin vihainen.

107 esitti hyvän kysymyksen. Ap, mikäli jatkuvasti saat muilta tietynlaisia kommentteja, kannattanee pohtia sitäkin, että heitä kannattaisikin kuunnella.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:13"]

Taidan katkaista kaikki ihmissuhteet ja erakoitua täysin. Kuolema saisi jo korjata minut, en jaksa enää. Olen ihan finaalissa.

[/quote]

Älä nyt masennu kuitenkaan. Täällä on annettu hyviä vinkkejä. Jos lukisit joskus ajatuksella läpi, kun oot rauhoittunut?
[/quote]

Olen tosissani. Ollut jo pitkäön. Tuo mies vaikutti niin luoaavalta ja ihanalta, mutta en minä vain JAKSA pitää kaikkea kasassa yksin. mielenkiintoni laantuu jos en saa huomiota takaisin. Vituttaa, kun ihan mitä ikinä tänne kirjoittaa niin ap lytätään AINA ja porukalla vaan naljaillaan ja haukutaan. niin kuin en surisi jo tarpeeksi muutenkin.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:03"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 21:51"]Ootko koskaan leikkinyt vaikeasti saatavaa? Jos miehet dumppaa sut aina niin voisitko olla vähän päällekäyvä? Tapailit mies 1kk ja halusit vastauksia kuinka kauan sitä kestää!? Ei kukaan kuukauden tapailun jälkeen tiedä kehittyykö suhde vai ei, ei sellaista voi kukaan luvata. Taidat nyt liiaksi vaatia miehiltä tyyliin kihlalupausta vaikka olette vasta treffi vaiheessa, höllää vähän ja katso, ole kärsivällinen, näytä tunteesi, mutta rajoita tuota päällekäymistä vähän, anna aikaa tutustumiselle eläkä kysele tulevaisuudesta ennenkuin puolivuotta tulee täyteen seurustelua. Ei millään pahalla, olin itse kaltaisesi ja löysin miehen joka oli aito, ihana, mutta etäinen, annoin aikaa tutustumiseen, enkä kertonut itsestäni kaikkea heti kuten tapanani oli, annoin miehen tutustua minuun itse sen sijaan että olisin kertonut itsestäni kaiken, en kysellyt ja odotin joskus 3 päivää että mies otti minuun yhteyttä, se oli tuskaista sinnittelyä minulle, mutta otin sen haasteena. Nyt olemme naimisissa ja meillä on perhe. [/quote] Kivaa että olet tyytyväinen. Minä en kuitenkaan odottele loputtomiin. Kyllä täytyy olla samalla aaltopituudella ettei ala seurustella luullen, et kyllä se siitä. Ja sama meno vain jatkuu. Sama kuin luulisi, että alkkis raitistuu kun ihastuu tarpeeksi. Joku ehkä muuttuu, mutta harvassa ne ihmiset ovat. Ja jos minua täytyy tapailla puoli vuotta samalla pitäen ovet avoinna joka suuntaan, niin ei tarvitse vaivautua. Kyllä 3 kk on sellainen raja.

[/quote]

Mutta nyt ihan oikeasti saan miehestä sellaisen kuvan että hän on saman tyyppinen kuin oma mieheni, hyvin rehellinen ja aito, sitten kun tälläiseltä ihmiseltä rupeaa vaatimaan vastauksia että tuleeko tästä jotain vai ei niin mies on rehellinen ja joutuu sanomaan ettei tiedä. Kyllä sitä sitten tapailun aikana huomaa kuinka tosissaan mies on ja miten tunteet kehittyvät ja puhetyyli esim. Yhteisestä tulevaisuudesta, perheestä tms. Tulee kuvioon. Et sinä puolta vuotta elämästäsi menetä, jos mies on oikea tulet vielä kaipaamaan pitkää ihanaa jännittävää tapailu aikaa, ja kyllä sinä sen huomaat jos mies ei haluakkaan seurustella kanssasi, varsinkin jos kyse on samanlaisesta miehestä kuin omani, eli hyvin rehellisestä. Itselläni on ollut monia suhteita, useat ovat ripustauneet jo heti alkuun minuun, mutta itseäni ei ole sytyttänyt, sitten kun olen itse ihastunut olen ollut liian päällekäyvä ja miehet ovat lopettaneet tapailuni. Viimeisen kohdalla eli mieheni, päätin tietoisesti että nyt en hötkyile. Oikeastaan hitaan alun jälkeen, mies muutti luokseni puolivuotta tapaamisen jälkeen, kun alkoi tapahtumaan tapahtui nopeaan. Harmittelen täällä puolestasi kun mietin että jospa mies oikeasti olisikin ollut sinulle oikea ja olet hätähousu kuten minäkin vaikka muutaman kuukauden sinnittely voisi tuottaa tulosta, tunteenne vahvistuisi ja voisitte olla virallisesti pari.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:18"]107 esitti hyvän kysymyksen. Ap, mikäli jatkuvasti saat muilta tietynlaisia kommentteja, kannattanee pohtia sitäkin, että heitä kannattaisikin kuunnella.
[/quote]

En kuuntele. kukaan ei ikinä välitä. olen aina se jolle sanotaan että "ei sitä kiinnosta." Ihan aina.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:13"]

Taidan katkaista kaikki ihmissuhteet ja erakoitua täysin. Kuolema saisi jo korjata minut, en jaksa enää. Olen ihan finaalissa.

[/quote]

Ihan kaikella ystävyydellä, jos sulla on asperger tai jotain jos koet ettet ymmärrä muita ihmisiä ja muut ihmiset ei ymmärrä sinua? Täällä on nyt lähes jokainen vastaaja sanonut samaa. Onko ihan oikeasti vika kaikissa muissa? Vai olisko sun mahdollisuus oppia jotain siitä mitä sulle koitetaan sanoa ja kärsiä elämässäsi vähemmän? Jos kaikki ei mene sinun sanelusi mukaan ei se tarkoita että maailmassa olisi vika. 

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:19"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:03"]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 21:51"]Ootko koskaan leikkinyt vaikeasti saatavaa? Jos miehet dumppaa sut aina niin voisitko olla vähän päällekäyvä? Tapailit mies 1kk ja halusit vastauksia kuinka kauan sitä kestää!? Ei kukaan kuukauden tapailun jälkeen tiedä kehittyykö suhde vai ei, ei sellaista voi kukaan luvata. Taidat nyt liiaksi vaatia miehiltä tyyliin kihlalupausta vaikka olette vasta treffi vaiheessa, höllää vähän ja katso, ole kärsivällinen, näytä tunteesi, mutta rajoita tuota päällekäymistä vähän, anna aikaa tutustumiselle eläkä kysele tulevaisuudesta ennenkuin puolivuotta tulee täyteen seurustelua. Ei millään pahalla, olin itse kaltaisesi ja löysin miehen joka oli aito, ihana, mutta etäinen, annoin aikaa tutustumiseen, enkä kertonut itsestäni kaikkea heti kuten tapanani oli, annoin miehen tutustua minuun itse sen sijaan että olisin kertonut itsestäni kaiken, en kysellyt ja odotin joskus 3 päivää että mies otti minuun yhteyttä, se oli tuskaista sinnittelyä minulle, mutta otin sen haasteena. Nyt olemme naimisissa ja meillä on perhe. [/quote] Kivaa että olet tyytyväinen. Minä en kuitenkaan odottele loputtomiin. Kyllä täytyy olla samalla aaltopituudella ettei ala seurustella luullen, et kyllä se siitä. Ja sama meno vain jatkuu. Sama kuin luulisi, että alkkis raitistuu kun ihastuu tarpeeksi. Joku ehkä muuttuu, mutta harvassa ne ihmiset ovat. Ja jos minua täytyy tapailla puoli vuotta samalla pitäen ovet avoinna joka suuntaan, niin ei tarvitse vaivautua. Kyllä 3 kk on sellainen raja.

[/quote]

Mutta nyt ihan oikeasti saan miehestä sellaisen kuvan että hän on saman tyyppinen kuin oma mieheni, hyvin rehellinen ja aito, sitten kun tälläiseltä ihmiseltä rupeaa vaatimaan vastauksia että tuleeko tästä jotain vai ei niin mies on rehellinen ja joutuu sanomaan ettei tiedä. Kyllä sitä sitten tapailun aikana huomaa kuinka tosissaan mies on ja miten tunteet kehittyvät ja puhetyyli esim. Yhteisestä tulevaisuudesta, perheestä tms. Tulee kuvioon. Et sinä puolta vuotta elämästäsi menetä, jos mies on oikea tulet vielä kaipaamaan pitkää ihanaa jännittävää tapailu aikaa, ja kyllä sinä sen huomaat jos mies ei haluakkaan seurustella kanssasi, varsinkin jos kyse on samanlaisesta miehestä kuin omani, eli hyvin rehellisestä. Itselläni on ollut monia suhteita, useat ovat ripustauneet jo heti alkuun minuun, mutta itseäni ei ole sytyttänyt, sitten kun olen itse ihastunut olen ollut liian päällekäyvä ja miehet ovat lopettaneet tapailuni. Viimeisen kohdalla eli mieheni, päätin tietoisesti että nyt en hötkyile. Oikeastaan hitaan alun jälkeen, mies muutti luokseni puolivuotta tapaamisen jälkeen, kun alkoi tapahtumaan tapahtui nopeaan. Harmittelen täällä puolestasi kun mietin että jospa mies oikeasti olisikin ollut sinulle oikea ja olet hätähousu kuten minäkin vaikka muutaman kuukauden sinnittely voisi tuottaa tulosta, tunteenne vahvistuisi ja voisitte olla virallisesti pari.

 
[/quote]

Sitähän minä toivoin, mutta minulla ei vain ole voimia aina elää epätietoisuudessa. Ei kukaan ajattele että minullakin on tunteet. Voimani eivät vain riitä. Ainoa asia mikä lohduttaa on se että uskon kohtaloon ja karmaan.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 21:19"]

Kiitos. Minunko täytyy pilata omia mahiksiani uuden tyypin takia? Minä tapaan miehen, joka on hymyilevä ja viestittelee innokkaasti. Mutta käytös muuttuu pian. Alan kysellä, että milä on. Ei suoraa vastausta. Vasta vähän myöhemmin hän valottaa koko homman minulle. Tunteet ovat ehtineet jo kehittyä ja tässä vaiheessa tajuan, että ei mies olekaan ihan niin innokas kuin antoi ymmärtää olevansa. Hän sanoo ettei kykene nyt vakavaan suhteeseen ja tulevaisuus on täysin auki. Kaiken tämän jälkeenkö minun pitäisi antaa oman elämäni lipua ohi odotellessani, että olisikohan toinem joskus valmis vai ei ehkä sittenkään? Samalla kärsien siitä, että tukeni ei ole kovin toivottua, vieasteihini ei oikein nappaa vastata, en saa soittoa takaisin, en tiedä tulevasta mitään, ja siihen päälle en saa edes tapailla muita? Kaikki tämä upouuden ihmisen takia, joka antoi luulla liikoja. Olen ihan karmea ihminen joo.

[/quote]

Ja toinen tulkinta kertomastasi: Mies on kiinnostunut ja saa mukavan ensivaikutelman sinusta, puhuu ihan totta senhetkisistä tunteistaan. Alat käydä ylikierroksilla ja takertua, olla kärsimätön ja vaativa, etenkin siihen nähden, että mennään vasta tutustumisen ensi kuukaudessa. Tai ehkä jokin muu asia luonteessasi alkaa valjeta miehelle, joka toteaa, että et nyt ehkä sitten kuitenkaan ollut ihan sitä, mitä hän haki. Mies alkaa jarrutella, mutta haluaa kuitenkin vielä pitää vaihtoehdot avoinna, koska ehkä tämäkään vaikutelma ei vielä ole se lopullinen totuus. Otat itseesi, ja katkaiset suhteen. Mies toteaa, että taisi sittenkin tehdä oikean päätelmän. End of story.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:21"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:13"]

Taidan katkaista kaikki ihmissuhteet ja erakoitua täysin. Kuolema saisi jo korjata minut, en jaksa enää. Olen ihan finaalissa.

[/quote]

Ihan kaikella ystävyydellä, jos sulla on asperger tai jotain jos koet ettet ymmärrä muita ihmisiä ja muut ihmiset ei ymmärrä sinua? Täällä on nyt lähes jokainen vastaaja sanonut samaa. Onko ihan oikeasti vika kaikissa muissa? Vai olisko sun mahdollisuus oppia jotain siitä mitä sulle koitetaan sanoa ja kärsiä elämässäsi vähemmän? Jos kaikki ei mene sinun sanelusi mukaan ei se tarkoita että maailmassa olisi vika. 
[/quote]

En ole persepurilainen. Kaikkien mielestä minun pitöisi vain niellä paha olo ja pitää suhteet yksin kasassa, ei kukaan ikinä mieti miten helvetin raskasta se on minulle ja miltä tuntuu, kun AINA sanotaan: Ei sitä kiinnosta.

Minä en kiinnosta ihmisenä ketään josta välitän. se tärkein eli sisin on minussa se asia joka on läpimätä eikä saa ketään kiinnostumaan. Miltä sen PITÄISI tuntua?

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:23"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 21:19"]

Kiitos. Minunko täytyy pilata omia mahiksiani uuden tyypin takia? Minä tapaan miehen, joka on hymyilevä ja viestittelee innokkaasti. Mutta käytös muuttuu pian. Alan kysellä, että milä on. Ei suoraa vastausta. Vasta vähän myöhemmin hän valottaa koko homman minulle. Tunteet ovat ehtineet jo kehittyä ja tässä vaiheessa tajuan, että ei mies olekaan ihan niin innokas kuin antoi ymmärtää olevansa. Hän sanoo ettei kykene nyt vakavaan suhteeseen ja tulevaisuus on täysin auki. Kaiken tämän jälkeenkö minun pitäisi antaa oman elämäni lipua ohi odotellessani, että olisikohan toinem joskus valmis vai ei ehkä sittenkään? Samalla kärsien siitä, että tukeni ei ole kovin toivottua, vieasteihini ei oikein nappaa vastata, en saa soittoa takaisin, en tiedä tulevasta mitään, ja siihen päälle en saa edes tapailla muita? Kaikki tämä upouuden ihmisen takia, joka antoi luulla liikoja. Olen ihan karmea ihminen joo.

[/quote]

Ja toinen tulkinta kertomastasi: Mies on kiinnostunut ja saa mukavan ensivaikutelman sinusta, puhuu ihan totta senhetkisistä tunteistaan. Alat käydä ylikierroksilla ja takertua, olla kärsimätön ja vaativa, etenkin siihen nähden, että mennään vasta tutustumisen ensi kuukaudessa. Tai ehkä jokin muu asia luonteessasi alkaa valjeta miehelle, joka toteaa, että et nyt ehkä sitten kuitenkaan ollut ihan sitä, mitä hän haki. Mies alkaa jarrutella, mutta haluaa kuitenkin vielä pitää vaihtoehdot avoinna, koska ehkä tämäkään vaikutelma ei vielä ole se lopullinen totuus. Otat itseesi, ja katkaiset suhteen. Mies toteaa, että taisi sittenkin tehdä oikean päätelmän. End of story.
[/quote]

Ei kiinnosta.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:26"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:23"][quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 21:19"]

Kiitos. Minunko täytyy pilata omia mahiksiani uuden tyypin takia? Minä tapaan miehen, joka on hymyilevä ja viestittelee innokkaasti. Mutta käytös muuttuu pian. Alan kysellä, että milä on. Ei suoraa vastausta. Vasta vähän myöhemmin hän valottaa koko homman minulle. Tunteet ovat ehtineet jo kehittyä ja tässä vaiheessa tajuan, että ei mies olekaan ihan niin innokas kuin antoi ymmärtää olevansa. Hän sanoo ettei kykene nyt vakavaan suhteeseen ja tulevaisuus on täysin auki. Kaiken tämän jälkeenkö minun pitäisi antaa oman elämäni lipua ohi odotellessani, että olisikohan toinem joskus valmis vai ei ehkä sittenkään? Samalla kärsien siitä, että tukeni ei ole kovin toivottua, vieasteihini ei oikein nappaa vastata, en saa soittoa takaisin, en tiedä tulevasta mitään, ja siihen päälle en saa edes tapailla muita? Kaikki tämä upouuden ihmisen takia, joka antoi luulla liikoja. Olen ihan karmea ihminen joo.

[/quote]

Ja toinen tulkinta kertomastasi: Mies on kiinnostunut ja saa mukavan ensivaikutelman sinusta, puhuu ihan totta senhetkisistä tunteistaan. Alat käydä ylikierroksilla ja takertua, olla kärsimätön ja vaativa, etenkin siihen nähden, että mennään vasta tutustumisen ensi kuukaudessa. Tai ehkä jokin muu asia luonteessasi alkaa valjeta miehelle, joka toteaa, että et nyt ehkä sitten kuitenkaan ollut ihan sitä, mitä hän haki. Mies alkaa jarrutella, mutta haluaa kuitenkin vielä pitää vaihtoehdot avoinna, koska ehkä tämäkään vaikutelma ei vielä ole se lopullinen totuus. Otat itseesi, ja katkaiset suhteen. Mies toteaa, että taisi sittenkin tehdä oikean päätelmän. End of story.
[/quote]

Ei kiinnosta.
[/quote]

Jos on niin tossu ettei osaa avata suutaan asioista.

[quote author="Vierailija" time="01.01.2015 klo 22:10"]

Että ihan hienoa että teillä joillain joku mystisyys auttaa asioita, mutta minä olen yli leikki-iästä enkä esitä jotain vaikeasti tavoiteltavaa. Niin keskenkasvuista touhua että.

[/quote]

No tarkoitin oikeastaan sitä sillä "leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa" että et olisi niin päällekäyvä ja tyrkky, olisit vaan ja eläisit elämääsi samalla tapaillen miestä, on oikein että hänkin joutuu odottamaan sinun yhteydenottasi ja kun hän huomaa ettet tekstaakkaan niin joutuu hön huomaamaan esim. Kaipaavansa sinua ja tahtovabsa nähdä, silloin hän ottaidi yhteyttä sinuun ja sinullekkin tulisi hyvä mieli kun saisit vastakaikua.  ja minä aidosti kyllä haluaisin auttaa sinua koska tunnen olleeni ihan samassa jamassa.