Eipä osannut 13v kummityttö kiittää joululahjastaan..

Meillä kiitosviestit on laitettu vasta tapanina. En itsekään soita tai laita viestejä kellekään aattona ta joulupäivänä, ne rauhoitetaan ihan muulle. Toivottavasti meillä ei kummit ole pahastuneet kun kiitokset tulee pari päivää myöhässä. :( Tosin ovat varmaan jo tottuneet, kun joka vuosi samoin on lapset toimineet.

Minusta kuuluu ihan peruskäytöstapoihin kiittää. En keksi yhtään syytä, miksi pitäisi jättää noudattamatta hyviä käytöstapoja.

Lahjan antaminen taas minusta on menettänyt merkityksensä.
Minä annan läheisilleni lahjan, koska siitä tulee itselleni hyvä olo. En odota, että saan jokaiselta kiitokset erikseen viestillä, enkä odota että onnistun aina miellyttämään lahjansaajaa, vaikka yritän miettiä osuvan lahjan. Minun antaman lahjan saa aivan hyvin laittaa kiertoon jos ei miellytä, tai tehdä mitä haluaa.
Kiitokset ja kehut lahjasta on extraa eikä mikään välttämättömyys.

Huomaa kuinka nykyään lahjansaaminen on enemmän kiusallista. Lahjanantajat odottavat jotakin jalustalle nostoa, kun ovat viitsineet uhrtäautua lähettämään lahjan, ja sitten marttyyrina ei enää anneta lahjoja kun ei saa ylistyspuhetta paketistaan.
En ymmärrä.

Sama homma kaikessa näissä avustusjutuissa, asioita ei tehdä enää pyytettömästi vaan kaikesta odotetaan jotakin suurta ylistystä.
Tälläinen käytös on minusta epäkohteliasta. Näin minulle on opetettu.

Kyllä ainakin lapsen äiti voisi edes txt laittaa että kortti/ lahja on tullu perille. Mutta mitä tehdä kummien suhteen tilanteessa kun olen kutsunut heidät kummilapsen synttäreille eivätkä noteeraa asiaa mitenkään. Onko sopivaa lähettää esim. haista vittu-txt?

Meillä taas tilanne päinvastoin. Kummit ei kiitä lahjoistaan, mutta eivät osta kummilapselle mitään.

2

2

2

En todellakaan odota mistään joululahjasta keneltäkään mitään kiitosta! Nehän on pukin antamia :) ja se määrä mitä niitä tulee annettua niin kyllä mua ärsyttäis jos puhelin piippais kiittiä niistä. Ja mä en oikeesti edes tiedä kaikista lahjoista keneltä ne oli kun ne sieltä kuusen alta tulee.

Synttärilahjat on eri asia, niistä tietysti kuuluu kiittää.

Myös se olisi hyvä pitää mielessä, että sinulle se on vain yksi tekstiviesti.
Mutta entäpä jos on vähän isompi tuttavapiiri.
Jos teini saa lahjan kolmelta kummilta, kahdelta sedältä, viideltä tädiltä, 3 enolta, mummolta, tuttavaperheeltä, kaverilta jne.
Johan siinä saa ruveta pitämään jotakin kalenteria minkänäköinen paketti nyt on keneltäkin ja kelle on laitettu kiitosviesti. Se ei olenkaan enää yksi viesti vaan viestisavotta, jossa varmasti rauhallinen joulutunnelma on pilalla, kun täytyy stressata onko nyt varmasti muistanut irmelitätiä ja perttienoa kiitellä.
Ehkä joululahjojenkin kohdalla voisi ottaa käytännön ruveta tehtailemaan kiitoskortteja kuten ylioppilasjuhlissa..?.
Tai suomessa voisi lanseerata kiitospäivän joulupäiväksi. Silloin ihmiset voisivat listata kaikki lahjansa ja lähettää kiitosviestejä, sensijaan että viettäisi rauhallista päivää oman perheen kesken ilman kännykän näpyttelyä.

On erikoista väkeä. Kerjää täällä kiitoksia lahjoista. Ensinnäkin 50 € rahaa, hmm onpa ainakin tunnetta ja ajatusta lahjassa. Toiseksi annetaan lahjaksi jotain muuta kun mitä on toivottu tai jotain muuta turhaa paskaa. Esim 14v tytölle joku barbie kun se nyt oli antajan mielestä niin kovin ihana. Sitten ruinataan kiitoksia. Ne jotka saavat kiitoksia surkeista lahjoista hyvän tavan takia miettikää miksi olisitte oikeutettu kiitokseen lahjasta mitä ei luultavasti saaja edes halua, jonka annoitte miettimättä mistä se kummilapsi tykkää. Luultavasti koko lapsi ei edes kiinnosta niin paljoa että tietäisitte tämän mieltymyksistä. Joten lakatkaa ruikutus ja antakaa jotain mitä toinen OIKEASTI halua/arvostaa niin kyllä se kiitoskin sieltä tulee

Mun kummityttö täytti kesäkuussa 14. Laitoin pienenä postissa synttäri- ja joululahjat, jos ei päästy käymään. Viimeisen viiden vuoden aikana olen laittanut yleensä vaan synttärilahjan tai joululahjan postissa (välimatka 700 km). Ei koskaan kiitosta. Tänä vuonna en laittanut enää kumpaakaan. Rippijuhliin harkitsen meneväni, jos kutsu tulee, tuskin kuitenkaan menen. Sen jälkeen en aio pitää yhteyttä.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 23:15"]

Myös se olisi hyvä pitää mielessä, että sinulle se on vain yksi tekstiviesti. Mutta entäpä jos on vähän isompi tuttavapiiri. Jos teini saa lahjan kolmelta kummilta, kahdelta sedältä, viideltä tädiltä, 3 enolta, mummolta, tuttavaperheeltä, kaverilta jne. Johan siinä saa ruveta pitämään jotakin kalenteria minkänäköinen paketti nyt on keneltäkin ja kelle on laitettu kiitosviesti. Se ei olenkaan enää yksi viesti vaan viestisavotta, jossa varmasti rauhallinen joulutunnelma on pilalla, kun täytyy stressata onko nyt varmasti muistanut irmelitätiä ja perttienoa kiitellä. Ehkä joululahjojenkin kohdalla voisi ottaa käytännön ruveta tehtailemaan kiitoskortteja kuten ylioppilasjuhlissa..?. Tai suomessa voisi lanseerata kiitospäivän joulupäiväksi. Silloin ihmiset voisivat listata kaikki lahjansa ja lähettää kiitosviestejä, sensijaan että viettäisi rauhallista päivää oman perheen kesken ilman kännykän näpyttelyä.

[/quote]

Sama pieni kiitosviesti kaikille? Onpa tosiaan työlästä...

En minäkään kiittänyt, koska en tiennyt mikä lahja oli keneltäkin. Joululahjat on mielestäni aivan eri asia kuin esim syntymäpäivälahjat. Syntymäpäivälahjasta tietenkin kiitetään, mutta joululahjathan ovat "joulupukilta"...ei niistä tarvitse jokaiselle erikseen kiitellä.

Ei tullut mullekaan mitään kiitosta 6-vuotiaan kummitytön lahjasta, ei itse tytöltä, eikä äidiltä. Eivät vaivautuneet olemaan edes kotona, vaikka laitoin viestiä milloin tuon lahjan. Postiluukusta jouduin lahjan pudottamaan asuntoon eli perille ainakin meni 50 euron edestä ostettuja vaatteita.

Näitä juttuja kun lukee, niin olen niiiin onnellinen, että olemme tehneet periaatepäätöksen mieheni kanssa, että pyydämme kummeiksi vain sisaruksiamme, ja suostumme kummeiksi vain sisarusten lapsille. Tällä tavoin lahjoja ei koskaan tarvitse lähetellä postissa, kun kummit ja kummilapset viettävät aina joulua yhdessä ja olemme paikalla syntymäpäiväjuhlissa. 

Kun olin pieni niin mun äiti aina kiitti, kun kummini antoi mulle lahjoja. Ei edes kertonut mulle kiittäneensä. Aikuiset hoiti asian keskenään. Minusta äitini toimi typerästi kun asiaa nyt ajattelen, mutta ei olisi tullut mieleenkään lapsena kiittää siis kummia.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2014 klo 23:07"]

En todellakaan odota mistään joululahjasta keneltäkään mitään kiitosta! Nehän on pukin antamia :) ja se määrä mitä niitä tulee annettua niin kyllä mua ärsyttäis jos puhelin piippais kiittiä niistä. Ja mä en oikeesti edes tiedä kaikista lahjoista keneltä ne oli kun ne sieltä kuusen alta tulee. Synttärilahjat on eri asia, niistä tietysti kuuluu kiittää.

[/quote]

Mulla ihan sama! Ap on ärsyttävä vatkaaja, hyi olkoon. Ihan yhtä huonotapainen kuin se, ketä syyttää ja lisäksi ilkeäkin.

Mua on myös aina ihmetyttänyt, etten ole koskaan kiitosta saanut kummitytöltäni joulu- tai synttärilahjoista. Nyt hän on jo aikuinen, enkä mitään enää lähetä, mutta koskaan en ole häneltä kiitosta saanut. En myöskään hänen veljeltään, vaikka hänellekin aina lahjan lähetin. Omille lapsilleni ole opettanut, että lahjoista kiitetään. Muistutan aina, että lähettävät edes tekstarin. Kuopus ei vielä kiitä joululahjoista, kun uskoo joulupukkiin :)

Kyllä mun mielestä hyviin tapoihin kuuluu kiittää lahjoista. Kummityttäreni vanhemmat eivät vain ole ymmärtäneet opettaa lapsilleen käytöstapoja tuossa asiassa, kuten eivät monessa muussakaan asiassa. Eivät ole esim. koskaan ymmärtäneet kannustaa lapsia opiskeluun, mieluummin on aina epäilty lasten kykyjä. Vanhemmat ovat oikein mukavia ihmisiä, mutta eivät vain ymmärrä mikä on lasten parhaaksi.

Itellä ei ikinä käyny mielessäkään kiittää lahjasta. Enkä tosiaankaan odota sitä myöskään keltään. En edes kummilapseltani.

En oo muutenkaan kuullu, että Suomessa ois käytössä sellanen tapa, ei kukaan tuttavapiirissä tee niin. Ainoastaan kuullu kiitettävän, kun lahja annettu henkilökohtasesti ja samassa yhteydessä avattu.