Lue keskustelun säännöt.
Miksei päiväkodin työntekijöiden palkkoja nosteta?
22.10.2021 |
Miksei päiväkoteihin houkutella lisää työntekijöitä nostamalla palkkoja, kun tekijöistä on paikoin niin kovaa pulaa että osa lapsista joudutaan jättämään välillä kotiin? Lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon ja kunnilla on velvollisuus sen järjestämiseen. Miten tällaisessa asiassa voidaan rikkoa lakia, jos/kun asia olisi ratkaistavissa rahalla?
Ymmärrän, että pelkkä palkkojen nostaminen ei välttämättä riitä ratkaisemaan kriisiä lopullisesti, mutta siitä olisi varmasti apua akuuttiin tilanteeseen.
Kommentit (97)
Meillä käytetään tässä kunnassa voimakkaita keinoja, että saadaan suurin osa henkilöstöstä lomille heinäkuussa, syyslomalla, joulun aikaan ja hiihtolomalla. Sijaisia on kuulemma niin vaikeaa/mahdotonta saada, että kaikki mahdolliset vakkarit pitävät lomansa noina aikoina.
Esim. nyt syyslomaviikolla lasteni päiväkoti meni kiinni ja siitä tiedotus tuli hyvissä ajoin. Päivystävä päiväkoti on 8 km meiltä. Minullahan ei ole autoa eikä ajokorttia epilepsian takia. Julkisilla ei ehdi viedä aamulla. Mieheni lähtee ajamaan työpaikalleen jo klo 5.45. Ei mikään inhimillinen aika viedä lapsia hoitoon, etenkin kun se päivystävä päiväkoti aukeaa vasta varttia vaille seitsemän.
Niinpä olen tehnyt etänä töitä kotona ma-ke siten että lapset pyörivät täällä lähes valvomatta. Maanantaina oli 2 tunnin intensiivinen teams-kokous, jonka aikana oli pakko teljetä lapset samaan huoneeseen minun kanssani, kun ei mitenkään pysty 2,5- ja 4,5-vuotiaita jättämään valvomatta niin pitkäksi aikaa. Nyt olen vuosilomalla to ja pe. Minulle jää talveksi vielä yksi viikon mittainen loma. Tässäpä taas mietitään, onko se joulun aikaan vai hiihtolomaviikko. Jos moni työntekijä haluaa samalle viikolle, se joka tapauksessa arvotaan. Miehelläni on kiertävät lomat ja hänen talvilomansa on joulun jälkeen tammikuussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska työntekijät ovat naisia. Jostain syystä raha on riittänyt kunnallisen työnantajan saman koulutustason miesten palkkoihin. Esim insinöörien.
Palkanmaksun perusteena ei ikinä ole sama koulutustaso, jos tehtävät ovat eri. Tässä tapauksessa insinöörien palkkataso ohjautuu työmarkkinoiden insinöörien yleisestä palkkatasosta ja hoitoalan palkkataso omastaan.
Palkka määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainossa - tässä tapauksessa työntekijäliiton ja kuntatyönantajaliiton välisen työmarkkinaneuvottelun lopputuloksena. Tietyn ammattikunnan "arvostuksella" ei sen kanssa ole mitään tekemistä.
Tai olisi, jos enemmistö kuntalaisista olisi halukas kohottamaan maksamaansa kunnallisveroa kunnan työntekijöiden palkankorotuksen verran. Toki samalla tavoin nostettaisiin myös kunnassa asuvien kunnan työntekijöiden kunnallisveroa.
Miksi väität, että "Palkka määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainossa", kun palkkoja ei nosteta vaikka tekijöitä ei saada kirveelläkään?
Koska sekä kysyntään että tarjontaan vaikuttavat suomalaisen yhteiskunnan hillitsevät ominaisuudet:
Kysyntää, eli kuntatyönantajan palkanmaksuhalua hillitsee toisaalta kuralla oleva kuntatalous (suomeksi: sitä lisärahaa ei vain kassassa ole) ja toisaalta poliittinen haluttomuus kohottaa kunnallisverotusta lisäpalkkojen maksuun. Poliittinen haluttomuus ei tarkota 'herrojen' riistohalua vaan ihan tavallisten äänestäjien haluttomuutta kasvattaa omaa verotaakkaansa.
Tarjontaa, eli hoitoalan työntekijöiden töihintulohalua hillitsee toisaalta tarjolla olevat vaihtoehdot: samalla tasolla palkattu mutta työolosuhteiltaan kevyempi työ vaikkapa kaupan alalla, sekä yhteiskunnan tarjoamat vaihtoehdot työnteolle ylipäätään vaikkapa työttömyyskorvauksen tai kotihoidon tuen muodoissa.
Sekä tarjontaa että kysyntää hillitsee yhteiskunnassa sovellettu työmarkkinapolitiikka, jossa muun kuin liittojen sopimien yleissitovien palkkojen maksaminen on käytännössä mahdotonta.
Tuo viimeinen on ihan täyttä valetta. Työmarkkinapolitiikalla on yleissitovissa työehtosopimuksissa sovittu palkan alarajat. Mikään, yhtään mikään ei estä maksamasta enemmän. Onhan jo pääkaupunkiseudunkin kuntien ollut paikoitellen ihan pakko maksaa pikkaisen enemmän. Se on ollut silti niin vähän, että ei riitä, kun sillä palkalla on niin vaikea elää pääkaupunkiseudulla.
Tilanteessa, joissa tietyt työntekijäliitot vievät työnantajan työmarkkinaoikeuteen joillekin työntekijäyksilöille maksetuista taulukkopalkkaa korkeammista palkoista "sama työ, sama palkka" periaatteeseen vedoten, muodostuu työntekijälle ilmeinen motivaattori olla maksamatta kenellekään yhtään enempää. Sama on tapahtunut pyrittäessä tasata työvoiman kysyntää ja tarjontaa saman palvelutarjoajayrityksen eri toimipisteissä koko toimipisteen henkilökunnalle. Samoin, jos työsuhteen kesto automaattisesti johtaa ikälisiin työsuorituksesta riippumatta, ei ole motiivia maksaa isompia alkupalkkoja nuorille ja kohottaa niitä sitten automaatilla. Tässä "mikään, ei yhtään mikään" väitteille vastinetta.
"Ilmeinen motivaattori" ei ole este, se on seliselitys. Se ei mitenkään estä maksamasta enemmän, mutta sitä voi toki juuri tuolla tavalla käyttää tekosyynä sille, ettei palkkoja nosteta. Ja sitten tuloksena voi vinkua siitä, että kun ei saada enää työntekijöitä, niin kuin Helsingille on jo käynyt. Varhaiskasvatuksen pakkoja, joihin ei saada yhtään hakijaa. Ja varsinaisesta ikälisien kertymisestä luovuttiin vuosikymmen sitten. Toki on vielä olemassa muutaman prosentin työkokemuslisä, mutta sen käyttäminen keppihevosena sille, että ei voi nuorelle maksaa mitään enempää koska joutuu maksamaan vuosikymmenen päästä jonkun muutaman prosentin lisän on nyt lähinnä säälittävää selittelyä.
Tuskinpa näitä tekosyynä palkan korottamattomuuteen käytetään, mainitsin vain miksi taulukkopalkkoja korkeampia palkkoja on _käytännössä_ mahdotonta maksaa, mikä tietysti on eri asia kuin absoluuttinen este palkankorotuksille.
Se konkreettinen kova este tulee siitä, että kuntien talous on kuralla, ee oo rahhoo kassassa. Eikä ole halua kuntalaisilla veronmaksajilla korottaa veroprosenttia kuntatyöntekijöiden palkankorotuksen rahoittamiseksi. Eipä ole hallituspuolueista mikään eikä varsinkaan oppositio lähtenyt ajamaan kuntaverojen korottamista, kun eivät äänestäjät sellaisesta tykkäisi.
Vierailija kirjoitti:
Rahat ei riitä :(
Helsinki käyttää mm. 400 miljoonaa euroa ei-välttämättömän sillan rakentamiseen. Rahaa on, mutta sitä ei haluta käyttää lapsiin (varhaiskasvatus, koulut, lasten ja nuorten psykiatria jne.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työn tuottavuus ei riitä kattamaan edes nykyisiä palkkoja. Mistä sinä ottaisit rahat kysymiisi palkankorotuksiin?
Kerroppas, miten sinä arvioit ja lasket varhaiskasvatusalan tuottavuuden? Innolla odotan vastausta, mutta en usko sitä saavani.
Ja jos et sitä pysty kertomaan, se kertoo siitä, että vingut roskaa. Sen minä kyllä arvasinkin.
En ole alkuperäinen kirjoittaja, mutta vastaan tälle vinkumisesta mielellään monessakin viestissä viittavalle kirjoittajalle:
Työn tuottavuus on tuotos jaettuna panoksella, eli työn tuotoksen arvo jaettuna sen tekijän palkalla ja sivukuluilla.
Korvaus työnteosta maksetaan rahana. Hoito- ja kasvatustyön 'tuotoksen' arvoa ei sitä vastoin voida mitata rahana: kasvatustyö on mittaamattoman arvokasta, terveyden ja ihmishengen turvaaminen samoin, ihmisarvoinen vanhuuden hoiva samoin. Mittaamattoman arvokkaan vastine rahassa mitattuna olisi ääretön euroa.
Näin ollen hoito- ja kasvatustyön tuottavuus on käsitteenä mahdoton. Sen sijaan on arvioitava työn hintaa suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin, siihen, mihin yhteiskunnalla on kyky ja halu rahojaan laittaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei se pyllyn pesu ole mitään rakettitiedettä.
On se rakettitiedettä, että miten peset viisi pyllyä samaan aikaan kahdella kädellä ja pidät samalla toisessa huoneessa olevat seitsemän taaperoa turvassa ja tyytyväisenä. Pyllyjä pestessä suunnittelet myös laadukasta toimintaa (jota ei kuitenkaan toteuteta, koska resurssit), kirjaat vasuja ja vastailet vanhempien viesteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska työntekijät ovat naisia. Jostain syystä raha on riittänyt kunnallisen työnantajan saman koulutustason miesten palkkoihin. Esim insinöörien.
Palkanmaksun perusteena ei ikinä ole sama koulutustaso, jos tehtävät ovat eri. Tässä tapauksessa insinöörien palkkataso ohjautuu työmarkkinoiden insinöörien yleisestä palkkatasosta ja hoitoalan palkkataso omastaan.
Palkka määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainossa - tässä tapauksessa työntekijäliiton ja kuntatyönantajaliiton välisen työmarkkinaneuvottelun lopputuloksena. Tietyn ammattikunnan "arvostuksella" ei sen kanssa ole mitään tekemistä.
Tai olisi, jos enemmistö kuntalaisista olisi halukas kohottamaan maksamaansa kunnallisveroa kunnan työntekijöiden palkankorotuksen verran. Toki samalla tavoin nostettaisiin myös kunnassa asuvien kunnan työntekijöiden kunnallisveroa.
Jos puhutaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvasta pelkästään, niin millään tasolla se ei selitä huonoa palkkaa. Insinööri on hyvä ja tutustuu varhaiskasvatuslakiin, perusopetuslakiin, varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman perusteisiin, jos ei tätä usko.
Vastaushan on ihan selvä aloittajan kysymykseen. Kyseessä on naisvaltainen ala. Jokaisen naisen pitäisi olla vihainen tällaisesta koulutuksen ja vaatimustason vähättelystä sen perusteella, että kyseessä on naisten tekemä työ lasten kanssa.
Olen elämäni aikana kuullut usean miehen (myös perheellisen) perustelevan naisvaltaisen (sairaanhoitajat, lähihoitajat, siivoojat, opettajat) alan huonoja palkkoja näin: Se ei ole tuottavaa työtä, toisin kuin esim. insinöörin työ.
Ihmettelen että mitähän hvelevettiä? Ne alat mahdollistavat toisten työn tuottavuuden.
Lastenhoitaja hoiti insinöörin päiväkodissa, opettajat opetti ja mahdollisti hyväpalkkaisen ammatin. Sairaanhoitaja hoitaa myös insinööriä työkuntoon, lähihoitaja hoitaa insinöörin vanhana.
Lastenhoitaja hoitaa insinöörin lapsen päiväkodissa ja insinööri pystyy käymään töissä. Opettaja opettaa insinöörin lasta. Lähihoitaja hoitaa insinöörin vanhat omaiset, insinöörin ei tarvitse. Insinööri hukkuisi peeaskaan työpaikalla jos siivoojaa ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska työntekijät ovat naisia. Jostain syystä raha on riittänyt kunnallisen työnantajan saman koulutustason miesten palkkoihin. Esim insinöörien.
Palkanmaksun perusteena ei ikinä ole sama koulutustaso, jos tehtävät ovat eri. Tässä tapauksessa insinöörien palkkataso ohjautuu työmarkkinoiden insinöörien yleisestä palkkatasosta ja hoitoalan palkkataso omastaan.
Palkka määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainossa - tässä tapauksessa työntekijäliiton ja kuntatyönantajaliiton välisen työmarkkinaneuvottelun lopputuloksena. Tietyn ammattikunnan "arvostuksella" ei sen kanssa ole mitään tekemistä.
Tai olisi, jos enemmistö kuntalaisista olisi halukas kohottamaan maksamaansa kunnallisveroa kunnan työntekijöiden palkankorotuksen verran. Toki samalla tavoin nostettaisiin myös kunnassa asuvien kunnan työntekijöiden kunnallisveroa.
Jos puhutaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvasta pelkästään, niin millään tasolla se ei selitä huonoa palkkaa. Insinööri on hyvä ja tutustuu varhaiskasvatuslakiin, perusopetuslakiin, varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman perusteisiin, jos ei tätä usko.
Vastaushan on ihan selvä aloittajan kysymykseen. Kyseessä on naisvaltainen ala. Jokaisen naisen pitäisi olla vihainen tällaisesta koulutuksen ja vaatimustason vähättelystä sen perusteella, että kyseessä on naisten tekemä työ lasten kanssa.
Nyt tarkkana! Edellä ei mainittu sanallakaan varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvasta ja sen kiistattomasta vaativuudesta. Vain siitä, että opettajlla ja insinööreillä on yhteiskunnassa e r i t y ö m a r k k i n a t. Eri työmarkkinat, eri työn kysyntä, eri työn tarjonta, eri markkinahinta joilla töille saadaan tekijöitä. Ei voida laittaa insinööriä sosionomin hommiin muutenkaan, eikä päinvastoin, tämä lienee selvää. Ajatus siitä, että esimerkiksi kaikilla AMK-tutkinnon suorittaneilla alasta riippumatta, pitäisi olla sama palkka, on käsittämätön. Meillä kun koulutetaan hatuntekijä-, kosmetologia-, elämysmatkailu- ja nukketeatterialan AMK-tutkintoja, esimerkiksi.
Voit myös käydä ajatusleikkiä siitä, mitä tapahtuu kun lapsia ei voida hoitaa päiväkodissa. Tilanne on todella lähellä nyt. Oulussa on jouduttu pyytämään vanhempia pitämään lapsia kotona.
Siinä on vaikea insinöörin, lääkärin, kaupan työntekijän, autokorjaajan tai kenenkään päästä töihin, jos suomalainen varhaiskasvatus ei toimi. Eikä se toimi, jos alalla olevat ymmärtävät kuinka väheksyttyjä ja halveksuttuja he ovat, ja tämä heille kuukausittain myös palkkakuitin muodossa tiedotetaan.
On todella huolestuttavaa, että Suomessa ei pysty elättämään palkalla itseään ja lastaan, vaikka olisi suorittanut korkeakoulututkinnon.
Siihen että vanhemmat pääsevät töihin riittää päivähoito. Ei siihen tarvita varhaiskasvatusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se pyllyn pesu ole mitään rakettitiedettä.
On se rakettitiedettä, että miten peset viisi pyllyä samaan aikaan kahdella kädellä ja pidät samalla toisessa huoneessa olevat seitsemän taaperoa turvassa ja tyytyväisenä. Pyllyjä pestessä suunnittelet myös laadukasta toimintaa (jota ei kuitenkaan toteuteta, koska resurssit), kirjaat vasuja ja vastailet vanhempien viesteihin.
Eli siis käytännössä kyseessä ei ole rahakysymys vaan työtehtävien tarkoituksenmukaisuuskysymys. Lastenhoitotyötä tekevällä selkeästi teetetään kaikkea ylimääräistä ja ei-välttämätöntä, mikä vaarantaa perustyön toteuttamisen.
Mielestäni ratkaisu ei ole palkankorotus. Yhteiskunnassa on aina niitä huonommin palkattuja töitä ja tulee jatkossakin olemaan. Mielestäni alaan pitäisi tulla muunlaisia muutoksia. Esimerkiksi päiväkodissa pitää aina olla vähintään kaksi työntekijää paikalla per ryhmä, ketään työntekijää ei saa jättää yksin. Jokaisella hoitajatiimillä pitäisi olla vakituinen assistentti, joka esim. tauottaa, kyllä päiväkodin hoitajat tarvitsevat ja ansaitsevat tauon. Painostus pitää osua johtoon ja tarvittaessa vaikka lain nojalla vahvistettava, että ei riitä, että lainmukainen määrä hoitajia täytyy suuremman osan päivästä. Tällä hetkellä yksityiset hoitolaitokset laskuttaa 1300e/per lapsi kunnalta ja yrittävät säästää ihan kaikessa maksimoidakseen voiton mikä näkyy työntekijöiden ja lapsen pahoinvointina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ratkaisu ei ole palkankorotus. Yhteiskunnassa on aina niitä huonommin palkattuja töitä ja tulee jatkossakin olemaan. Mielestäni alaan pitäisi tulla muunlaisia muutoksia. Esimerkiksi päiväkodissa pitää aina olla vähintään kaksi työntekijää paikalla per ryhmä, ketään työntekijää ei saa jättää yksin. Jokaisella hoitajatiimillä pitäisi olla vakituinen assistentti, joka esim. tauottaa, kyllä päiväkodin hoitajat tarvitsevat ja ansaitsevat tauon. Painostus pitää osua johtoon ja tarvittaessa vaikka lain nojalla vahvistettava, että ei riitä, että lainmukainen määrä hoitajia täytyy suuremman osan päivästä. Tällä hetkellä yksityiset hoitolaitokset laskuttaa 1300e/per lapsi kunnalta ja yrittävät säästää ihan kaikessa maksimoidakseen voiton mikä näkyy työntekijöiden ja lapsen pahoinvointina.
Lisäksi pitäisi tulla myös vähimmäisvaatimukset, millaiset tilat ja välineet pitää päiväkodissa olla. Esim. meillä päiväkodissa ulkoleluina vanha paistinpannu? Leluja niukasti. Yksityinen päiväkoti kyseessä. Lapset ansaitsevat viihtyisän ja rauhallisen ympäristön, jossa hoitajat voi hyvin ja heitä on tarpeeksi vastaamaan lasten tarpeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se pyllyn pesu ole mitään rakettitiedettä.
On se rakettitiedettä, että miten peset viisi pyllyä samaan aikaan kahdella kädellä ja pidät samalla toisessa huoneessa olevat seitsemän taaperoa turvassa ja tyytyväisenä. Pyllyjä pestessä suunnittelet myös laadukasta toimintaa (jota ei kuitenkaan toteuteta, koska resurssit), kirjaat vasuja ja vastailet vanhempien viesteihin.
Eli siis käytännössä kyseessä ei ole rahakysymys vaan työtehtävien tarkoituksenmukaisuuskysymys. Lastenhoitotyötä tekevällä selkeästi teetetään kaikkea ylimääräistä ja ei-välttämätöntä, mikä vaarantaa perustyön toteuttamisen.
Lapsia ei enää hoideta, heitä ”varhaiskasvatetaan”. Silti suurin ongelma on se, että ryhmissä ei riitä aikuisia edes siihen perushoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä 2400e on kelpo palkka helposta työstä, mutta tällä hetkellä työ ei ole helppoa. Taukoja ei ole lainkaan, työntekijöitä ei ole tarpeeksi jne. Hoitajien ja lasten olosuhteet pitää saada kuntoon niin kyllä tuolla rahalla tekee töitä. Kun hoitajat voi hyvin, he jaksavat antaa energiansa lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se pyllyn pesu ole mitään rakettitiedettä.
On se rakettitiedettä, että miten peset viisi pyllyä samaan aikaan kahdella kädellä ja pidät samalla toisessa huoneessa olevat seitsemän taaperoa turvassa ja tyytyväisenä. Pyllyjä pestessä suunnittelet myös laadukasta toimintaa (jota ei kuitenkaan toteuteta, koska resurssit), kirjaat vasuja ja vastailet vanhempien viesteihin.
Eli siis käytännössä kyseessä ei ole rahakysymys vaan työtehtävien tarkoituksenmukaisuuskysymys. Lastenhoitotyötä tekevällä selkeästi teetetään kaikkea ylimääräistä ja ei-välttämätöntä, mikä vaarantaa perustyön toteuttamisen.
Lapsia ei enää hoideta, heitä ”varhaiskasvatetaan”. Silti suurin ongelma on se, että ryhmissä ei riitä aikuisia edes siihen perushoitoon.
Miksi "varhaiskasvatetaan" jos sen takia ei riitä aika hoitamiseen vaan lapsen jäävät heitteille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ratkaisu ei ole palkankorotus. Yhteiskunnassa on aina niitä huonommin palkattuja töitä ja tulee jatkossakin olemaan. Mielestäni alaan pitäisi tulla muunlaisia muutoksia. Esimerkiksi päiväkodissa pitää aina olla vähintään kaksi työntekijää paikalla per ryhmä, ketään työntekijää ei saa jättää yksin. Jokaisella hoitajatiimillä pitäisi olla vakituinen assistentti, joka esim. tauottaa, kyllä päiväkodin hoitajat tarvitsevat ja ansaitsevat tauon. Painostus pitää osua johtoon ja tarvittaessa vaikka lain nojalla vahvistettava, että ei riitä, että lainmukainen määrä hoitajia täytyy suuremman osan päivästä. Tällä hetkellä yksityiset hoitolaitokset laskuttaa 1300e/per lapsi kunnalta ja yrittävät säästää ihan kaikessa maksimoidakseen voiton mikä näkyy työntekijöiden ja lapsen pahoinvointina.
Tätä samaa ehdotetaan aina kun puhutaan hoitoalan työntekijäpulasta. Ratkaisu on hyvä mutta 20 vuotta myöhässä, tämä juna meni jo!
Henkilökunnan lisääminen ei toimi koska sitä henkilökuntaa EI OLE! Sehän se ongelma juuri on! Mistä lisäät jos ei ole tulijoita?
Tämä olisi pitänyt ymmärtää silloin kun henkilökuntaa vielä oli, silloin olisi pitänyt ymmärtää panostaa työoloihin ja siihen, että hoitajat eivät jätä alaa.
Nyt kun tilanne on mikä on, ei hoitajia saada lisää ellei palkka nouse reilusti JA samaan aikaan paranneta myös työoloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ratkaisu ei ole palkankorotus. Yhteiskunnassa on aina niitä huonommin palkattuja töitä ja tulee jatkossakin olemaan. Mielestäni alaan pitäisi tulla muunlaisia muutoksia. Esimerkiksi päiväkodissa pitää aina olla vähintään kaksi työntekijää paikalla per ryhmä, ketään työntekijää ei saa jättää yksin. Jokaisella hoitajatiimillä pitäisi olla vakituinen assistentti, joka esim. tauottaa, kyllä päiväkodin hoitajat tarvitsevat ja ansaitsevat tauon. Painostus pitää osua johtoon ja tarvittaessa vaikka lain nojalla vahvistettava, että ei riitä, että lainmukainen määrä hoitajia täytyy suuremman osan päivästä. Tällä hetkellä yksityiset hoitolaitokset laskuttaa 1300e/per lapsi kunnalta ja yrittävät säästää ihan kaikessa maksimoidakseen voiton mikä näkyy työntekijöiden ja lapsen pahoinvointina.
Tätä samaa ehdotetaan aina kun puhutaan hoitoalan työntekijäpulasta. Ratkaisu on hyvä mutta 20 vuotta myöhässä, tämä juna meni jo!
Henkilökunnan lisääminen ei toimi koska sitä henkilökuntaa EI OLE! Sehän se ongelma juuri on! Mistä lisäät jos ei ole tulijoita?
Tämä olisi pitänyt ymmärtää silloin kun henkilökuntaa vielä oli, silloin olisi pitänyt ymmärtää panostaa työoloihin ja siihen, että hoitajat eivät jätä alaa.
Nyt kun tilanne on mikä on, ei hoitajia saada lisää ellei palkka nouse reilusti JA samaan aikaan paranneta myös työoloja.
Suomessa on paljon työttömiä jotka selviävät lastenhoitotyöstä.
Päiväkoteihin voisi palkata myös avustavaa henkilökuntaa ihan vaan pitämään lapsille seuraa ja toimimaan ylimääräisinä silminä ja korvina, jotka näkee vaaratilanteita, kiusaamista yms. ja raportoi niistä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoteihin voisi palkata myös avustavaa henkilökuntaa ihan vaan pitämään lapsille seuraa ja toimimaan ylimääräisinä silminä ja korvina, jotka näkee vaaratilanteita, kiusaamista yms. ja raportoi niistä eteenpäin.
Tarkoitat ryhmäavustajia? He luonnollisesti tekevät asioita itse eivätkä vaan "raportoi eteenpäin" mikä olisi melko turha homma. Eniten henkilökuntaa tarvitaan mm. pukemisen yhteydessä.
Hoitoalan henkilöstöpulan ratkaisuksi ehdotetaan aina työttömien palkkaamista 😂
Suomessa koulutetaan isolla rahalla hoitajia (ammattikoulu ja AMK) ja tässä tapauksessa myös lastentarhanopettajia (yo). Tarjotaan heille paskat työolot jonka seurauksena he vaihtavat alaa. Ratkaisuksi ehdotetaan työttömien palkkaamista päiväkoteihin
Äly hoi, ihan hölmöläisten hommaa. Mitä jos pidettäisi huoli niistä työntekijöistä jotka on isolla rahalla koulutettu?
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalan henkilöstöpulan ratkaisuksi ehdotetaan aina työttömien palkkaamista 😂
Suomessa koulutetaan isolla rahalla hoitajia (ammattikoulu ja AMK) ja tässä tapauksessa myös lastentarhanopettajia (yo). Tarjotaan heille paskat työolot jonka seurauksena he vaihtavat alaa. Ratkaisuksi ehdotetaan työttömien palkkaamista päiväkoteihin
Äly hoi, ihan hölmöläisten hommaa. Mitä jos pidettäisi huoli niistä työntekijöistä jotka on isolla rahalla koulutettu?
Se isolla rahalla kouluttaminen on selkeästi rahan ja ajan hukkaamista jos ihmiset eivät tee oman alansa töitä. Vähennetään koulutusta ja käytetään nekin rahat lisähenkilökunnan palkkaamiseen.
Omasta vuosiluokasta (varhaiskasvatuksen opettaja aloittanut v. 2012) kouluttautui maisteriksi muistaakseni kaikki muut paitsi kolme opiskelijaa, jotka jättivät kandin tutkintoon. Siis 20 opiskelijaa meitä oli. Osa opiskeli maisteritutkinnon erityispedagogiikan puolelta, osa luokanopettajaksi ja osa varhaiskasvatuksen puolelta. Muutama vuosi valmistumisen jälkeen meitä työskenteli varhaiskasvatuksen opettajina vain kuusi ja siitäkin osa varmasti jo vaihtanut alaa. Minä olen yksi heistä, jotka edelleen työskentelen varhaiskasvatuksen opettajana ja itselläni on siis maisterin paperit. Niitä kyllä on oikeasti työssä tarvinnut. Alan arvostuksen vähäisyys harmittaa, sillä se näkyy suoraan lapsiin. Sijaiseksi tulee harva se päivä kuka tahansa joka vain "tykkää lapsista". Joskus nämä pärjäävät kivasti niiden helpoimpien lasten kanssa, usein eivät niidenkään. Joskus kun tosi ikävä sijainen on ollut toiseen päivään tarjolla, olen sanonut että olen mieluummin yksin, ettei erityistarpeisella lapsella tule reagointia sijaisen käytöksestä.
Olen itsekin äiti ja päivittäin mietin näitä halveksuvia keskusteluja, että miten jollekin vanhemmalle voi kelvata kuka tahansa kasvattamaan, hoitamaan ja opettamaan lastaan. Miten joku voi väheksyä oman lapsensa lapsuutta niin pahasti, että sillä ei ole yhtään merkitystä kuka hänen lapsensa kanssa on ja mitä tuo ihminen sen kahdeksan tunnin ajan tekee lapsensa kanssa. Miten joku voi vain kohauttaa olkansa sille, että joku hoitaa hänen lastaan itkua pidätellen uupumuksen partaalla. Miten joku voi hyväksyä, että millä tahansa koulutuksella voi kirjoittaa hänen lapsestaan mitä tahansa ylös niin neuvolaan, tutkimuksiin, kouluun kuin vaikkapa pahimmassa tilanteessa lastensuojeluun.
Monesti olen miettinyt, että väheksytäänkö tässä lasten kanssa työskenteleviä vai lapsia. En vieläkään tiedä. Onko lapsuus niin mitätön ajankohta ihmisten mielestä, että on aivan sama mitä silloin tapahtuu?