Lue keskustelun säännöt.
Miksei päiväkodin työntekijöiden palkkoja nosteta?
22.10.2021 |
Miksei päiväkoteihin houkutella lisää työntekijöitä nostamalla palkkoja, kun tekijöistä on paikoin niin kovaa pulaa että osa lapsista joudutaan jättämään välillä kotiin? Lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon ja kunnilla on velvollisuus sen järjestämiseen. Miten tällaisessa asiassa voidaan rikkoa lakia, jos/kun asia olisi ratkaistavissa rahalla?
Ymmärrän, että pelkkä palkkojen nostaminen ei välttämättä riitä ratkaisemaan kriisiä lopullisesti, mutta siitä olisi varmasti apua akuuttiin tilanteeseen.
Kommentit (97)
Prioriteetit. Hallitus on priorisoinut päiväkodin työntekijät vähempiarvoisiksi kuin esimeriksi kaverinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska nykypolitiikka on vääristynyt. Kaikkien puolueiden täytyy mielistellä eläkeläisiä, halusivat tai eivät, koska isot äänestäjäjoukot löytyvät sieltä. Eläkeläisille taas on aivan se ja sama kuinka kamalissa oloissa ja jättiyksiköissä lapsia nykyään hoidetaan, he äänestävät vappusatasen perässä joka vaaleissa. Vaikka vanhemmat ja poliitikot haluaisivat asiaan muutosta ei se onnistu, koska eläkeläiset.
Pätee moneen muuhunkin nykyajan ongelmakohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oikeisto vastustaa palkankorotuksia
Oikeistosta kokoomus kuitenkin vaatii, että huutavaan työvoimapulaan pitää vastata tuomalla naiset kotoa työmarkkinoille. Jotain rajaa siis ylenpalttisille hoitovapaillekin! Eivät ehkä kuitenkaan ole tulleet ajatelleeksi, että se vaatisi myös päivähoidon (anteeksi varhaiskasvatuksen) kuntoon saattamista. Tai ajattelevat, että ongelma ratkeaa leikkaamalla työttömyyskorvauksia, jolloin työttömille alkaa kelvata työt päiväkodissakin.
Tietystihän homma ratkeaisi myös yksityistämällä varhaiskasvatus. Yksityinenhan on automaattisesti tehokkaampaa ja parempilaatuista.
Tuskin.
Touhula lakkauttaa 10 päiväkotia – taustalla heikko taloudellinen tilanne.
Suomen suurimman yksityisen päiväkotiketjun Touhulan toiminnasta on viime viikkoina kantautunut huolestuneita äänenpainoja eri puolilta Suomea. Ongelmat ovat kiteytyneet päiväkotien henkilöstövajeeseen ja sijaispulaan.
IL
Ei tosiaan ole yksityinen automaattisesti parempaa ei...olen touhulassa ja lähdössä pois koko ketjusta. Laskenut taso vuosien mittaan ja itselleni riittää. Kaikilla yksityisketjuilla on omat kommervenkkinsä ja raha puhuu. Haluan takaisin kunnalliselle. Tietyt asiat ovat paremmin vaikka pulaa tekijöistä sielläkin.
Vierailija kirjoitti:
Kysynnän ja tarjonnan tasapainoista yms. on aivan turha puhua aloilla, joilla palvelun käyttäjä ei maksa palvelun kustannuksia vaan ne otetaan muilta.
Tässä keskustelussa on kyse varhaiskasvatusalan työmarkkinoiden kysynnästä ja tarjonnasta. Se on täysin eri asia kuin varhaiskasvatuspalveluiden hinnoittelu. Jälkimmäisessä palvelun kustannus on toki vain osittain palvelun käyttäjän maksama: päivähoitomaksut ovat progressiivisesti hinnoiteltuja vanhempien tulotason mukaan ja loput maksavat muut kuntalaiset veroina. Tämä tosiasia johtaa tietysti siihen, että kuntalaisten veronkorotushalukkuus asettaa absoluuttisen katon sille, mille tasolle työn kysyntä voi asettua. Ja tarjonta tietysti seuraa kysyntää.
Ei se pyllyn pesu ole mitään rakettitiedettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työn tuottavuus ei riitä kattamaan edes nykyisiä palkkoja. Mistä sinä ottaisit rahat kysymiisi palkankorotuksiin?
Millä mittareilla sinä tarkastelet työn tuottavuutta? Jos puhutaan keskivertoperheestä, niin miksi sitä varhaiskasvatusta tarvitaan? Siksi että äiti ja isä pääsevät töihin. Minä olin sairaanhoitajana, kun lapset olivat pieniä. Mieheni on myyntipäällikkö. Meidän molempien työpanosta yhteiskunta tarvitsee. Minäkään en tuottanut mitään, mutta hoidin sairaita ihmisiä. Jos kaikki sairaanhoitajat, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, jäisivät kotiin moneksi vuodeksi, meidän sairaanhoitojärjestelmä ajautuisi kaaokseen. Heti kun lapset menivät kouluun, aloin opiskella lisää (maisteriksi), että saisin päivätyön. En edelleenkään tuota mitään nykyisessä työssäni, mutta työni on tärkeää yhteiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska työntekijät ovat naisia. Jostain syystä raha on riittänyt kunnallisen työnantajan saman koulutustason miesten palkkoihin. Esim insinöörien.
Palkanmaksun perusteena ei ikinä ole sama koulutustaso, jos tehtävät ovat eri. Tässä tapauksessa insinöörien palkkataso ohjautuu työmarkkinoiden insinöörien yleisestä palkkatasosta ja hoitoalan palkkataso omastaan.
Palkka määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainossa - tässä tapauksessa työntekijäliiton ja kuntatyönantajaliiton välisen työmarkkinaneuvottelun lopputuloksena. Tietyn ammattikunnan "arvostuksella" ei sen kanssa ole mitään tekemistä.
Tai olisi, jos enemmistö kuntalaisista olisi halukas kohottamaan maksamaansa kunnallisveroa kunnan työntekijöiden palkankorotuksen verran. Toki samalla tavoin nostettaisiin myös kunnassa asuvien kunnan työntekijöiden kunnallisveroa.
Miksi väität, että "Palkka määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainossa", kun palkkoja ei nosteta vaikka tekijöitä ei saada kirveelläkään?
Koska sekä kysyntään että tarjontaan vaikuttavat suomalaisen yhteiskunnan hillitsevät ominaisuudet:
Kysyntää, eli kuntatyönantajan palkanmaksuhalua hillitsee toisaalta kuralla oleva kuntatalous (suomeksi: sitä lisärahaa ei vain kassassa ole) ja toisaalta poliittinen haluttomuus kohottaa kunnallisverotusta lisäpalkkojen maksuun. Poliittinen haluttomuus ei tarkota 'herrojen' riistohalua vaan ihan tavallisten äänestäjien haluttomuutta kasvattaa omaa verotaakkaansa.
Tarjontaa, eli hoitoalan työntekijöiden töihintulohalua hillitsee toisaalta tarjolla olevat vaihtoehdot: samalla tasolla palkattu mutta työolosuhteiltaan kevyempi työ vaikkapa kaupan alalla, sekä yhteiskunnan tarjoamat vaihtoehdot työnteolle ylipäätään vaikkapa työttömyyskorvauksen tai kotihoidon tuen muodoissa.
Sekä tarjontaa että kysyntää hillitsee yhteiskunnassa sovellettu työmarkkinapolitiikka, jossa muun kuin liittojen sopimien yleissitovien palkkojen maksaminen on käytännössä mahdotonta.
Tuo viimeinen on ihan täyttä valetta. Työmarkkinapolitiikalla on yleissitovissa työehtosopimuksissa sovittu palkan alarajat. Mikään, yhtään mikään ei estä maksamasta enemmän. Onhan jo pääkaupunkiseudunkin kuntien ollut paikoitellen ihan pakko maksaa pikkaisen enemmän. Se on ollut silti niin vähän, että ei riitä, kun sillä palkalla on niin vaikea elää pääkaupunkiseudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työn tuottavuus ei riitä kattamaan edes nykyisiä palkkoja. Mistä sinä ottaisit rahat kysymiisi palkankorotuksiin?
Kerroppas, miten sinä arvioit ja lasket varhaiskasvatusalan tuottavuuden? Innolla odotan vastausta, mutta en usko sitä saavani.
Ja jos et sitä pysty kertomaan, se kertoo siitä, että vingut roskaa. Sen minä kyllä arvasinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi syy voi olla myös se, että sitten myös luokan- ja aineenopettajien palkkoja pitäisi nostaa. Itse en aineenopettajana kyllä tykkäisi, jos lyhyemmällä koulutuksella vakaopettajat saisi kuitenkin yhtä paljon.
Vaka opettajilleko pitäisi maksaa lukion lehtorin palkkaa? Heidän koulutuksellaan?
Kuka puhui lukion rehtorin palkasta? Tällä hetkellä siivooja saattaa tienata saman kuin vakaope, ja jos tietäisit edes edes puolet työkuvasta niin ymmärtäisit närkästyksen.
Jos se kandin tutkinto on kynnyskysymys, niin ei se ole kuin nostaa koulutusvaatimus maisteriin, jota kyllä nykyään työkuvassa oikeasti tarvitaan. Suurin osa yliopiston käyneistä vakaopettajista opiskelee joka tapauksessa maisteriksi asti, jotta pääsevät muihin hommiin saamaan riittävää palkkaa helpommalla työkuvalla.
Suurin osa? Ei todellakaan pidä paikkaansa. Ja oikeasti tuo työ ei vaadi yhtään korkeampaa tutkintoa. Nytkään koulutus ja työn reaaliteetit eivät vastaa, ja siitä syntyy turhautumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei veronmaksajien rahoja voi jokapuolelle kylvää. Minäkin voisin lasten kanssa leikkiä päivät pitkät, mutta en töiltäni ehdi.
Siksi että jää meille omistajille enemmän massia. t. Touhulan osakkeenomistaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opet saivat jo palkankorotuksensa, mitä enää vaativat? Hoitajille voisin kyllä palkankorotuksen suoda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska työntekijät ovat naisia. Jostain syystä raha on riittänyt kunnallisen työnantajan saman koulutustason miesten palkkoihin. Esim insinöörien.
Palkanmaksun perusteena ei ikinä ole sama koulutustaso, jos tehtävät ovat eri. Tässä tapauksessa insinöörien palkkataso ohjautuu työmarkkinoiden insinöörien yleisestä palkkatasosta ja hoitoalan palkkataso omastaan.
Palkka määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainossa - tässä tapauksessa työntekijäliiton ja kuntatyönantajaliiton välisen työmarkkinaneuvottelun lopputuloksena. Tietyn ammattikunnan "arvostuksella" ei sen kanssa ole mitään tekemistä.
Tai olisi, jos enemmistö kuntalaisista olisi halukas kohottamaan maksamaansa kunnallisveroa kunnan työntekijöiden palkankorotuksen verran. Toki samalla tavoin nostettaisiin myös kunnassa asuvien kunnan työntekijöiden kunnallisveroa.
Miksi väität, että "Palkka määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainossa", kun palkkoja ei nosteta vaikka tekijöitä ei saada kirveelläkään?
Koska sekä kysyntään että tarjontaan vaikuttavat suomalaisen yhteiskunnan hillitsevät ominaisuudet:
Kysyntää, eli kuntatyönantajan palkanmaksuhalua hillitsee toisaalta kuralla oleva kuntatalous (suomeksi: sitä lisärahaa ei vain kassassa ole) ja toisaalta poliittinen haluttomuus kohottaa kunnallisverotusta lisäpalkkojen maksuun. Poliittinen haluttomuus ei tarkota 'herrojen' riistohalua vaan ihan tavallisten äänestäjien haluttomuutta kasvattaa omaa verotaakkaansa.
Tarjontaa, eli hoitoalan työntekijöiden töihintulohalua hillitsee toisaalta tarjolla olevat vaihtoehdot: samalla tasolla palkattu mutta työolosuhteiltaan kevyempi työ vaikkapa kaupan alalla, sekä yhteiskunnan tarjoamat vaihtoehdot työnteolle ylipäätään vaikkapa työttömyyskorvauksen tai kotihoidon tuen muodoissa.
Sekä tarjontaa että kysyntää hillitsee yhteiskunnassa sovellettu työmarkkinapolitiikka, jossa muun kuin liittojen sopimien yleissitovien palkkojen maksaminen on käytännössä mahdotonta.
Tuo viimeinen on ihan täyttä valetta. Työmarkkinapolitiikalla on yleissitovissa työehtosopimuksissa sovittu palkan alarajat. Mikään, yhtään mikään ei estä maksamasta enemmän. Onhan jo pääkaupunkiseudunkin kuntien ollut paikoitellen ihan pakko maksaa pikkaisen enemmän. Se on ollut silti niin vähän, että ei riitä, kun sillä palkalla on niin vaikea elää pääkaupunkiseudulla.
Tilanteessa, joissa tietyt työntekijäliitot vievät työnantajan työmarkkinaoikeuteen joillekin työntekijäyksilöille maksetuista taulukkopalkkaa korkeammista palkoista "sama työ, sama palkka" periaatteeseen vedoten, muodostuu työntekijälle ilmeinen motivaattori olla maksamatta kenellekään yhtään enempää. Sama on tapahtunut pyrittäessä tasata työvoiman kysyntää ja tarjontaa saman palvelutarjoajayrityksen eri toimipisteissä koko toimipisteen henkilökunnalle. Samoin, jos työsuhteen kesto automaattisesti johtaa ikälisiin työsuorituksesta riippumatta, ei ole motiivia maksaa isompia alkupalkkoja nuorille ja kohottaa niitä sitten automaatilla. Tässä "mikään, ei yhtään mikään" väitteille vastinetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opet saivat jo palkankorotuksensa, mitä enää vaativat? Hoitajille voisin kyllä palkankorotuksen suoda.
Kun niitä vakaopeja on nykyään yleensä 1 kolmesta työryhmän jäsenestä. Se ei paljon lohduta niitä 2/3, että yhden palkka nousee.
Sehän se,nyt alkaa työttömien kurmuutus.Minunkin työpaikka olisi ok.Mutta en kykene mihkään enää.Työmatka pitkä en selviä enää kulkemisesta.Olen myöskin sokeutumassa.Autolla ajo ei onnistu..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oikeisto vastustaa palkankorotuksia
Oikeistosta kokoomus kuitenkin vaatii, että huutavaan työvoimapulaan pitää vastata tuomalla naiset kotoa työmarkkinoille. Jotain rajaa siis ylenpalttisille hoitovapaillekin! Eivät ehkä kuitenkaan ole tulleet ajatelleeksi, että se vaatisi myös päivähoidon (anteeksi varhaiskasvatuksen) kuntoon saattamista. Tai ajattelevat, että ongelma ratkeaa leikkaamalla työttömyyskorvauksia, jolloin työttömille alkaa kelvata työt päiväkodissakin.
Tietystihän homma ratkeaisi myös yksityistämällä varhaiskasvatus. Yksityinenhan on automaattisesti tehokkaampaa ja parempilaatuista.
Tuskin.
Touhula lakkauttaa 10 päiväkotia – taustalla heikko taloudellinen tilanne.
Suomen suurimman yksityisen päiväkotiketjun Touhulan toiminnasta on viime viikkoina kantautunut huolestuneita äänenpainoja eri puolilta Suomea. Ongelmat ovat kiteytyneet päiväkotien henkilöstövajeeseen ja sijaispulaan.
IL
Näin se on. Meidän esikoinen oli eräässä toisessa yksityisessä päiväkodissa. Siellä oli jo silloin yli 10 vuotta sitten krooninen sijaispula.
Kerran hain 3-vuotiasta poikaani pihalta ja kukaan aikuisista ei tunnistanut häntä nimeltä. Nimi ei siis ole mikään Nooa tai Jooa vaan sellainen, että luulisi jäävän mieleen. Yhden työntekijän kanssa lähdettiin sisältä etsimään, minä jo huolesta suunniltani. Sieltä poika löytyi vessareissulta ja tuttu lto oli auttamassa. Kysyin, miten on mahdollista, että on niin paljon vierasta väkeä töissä. Selvittelivät, mistä voin asiaa kysyä. Kukaan työntekijöistä ei uskaltanut edes vastata, miksi on sellainen tilanne.
Toimitusjohtajalta kysyin myöhemmin ja hän sanoi, että flunssa-aalto iskenyt ja että kaikki sijaiset on kyllä päteviä. Seuraavan kerran kun menin hakemaan poikaani siten, että ihan vieras ihminen oli vastassa, kysyin häneltä, millainen koulutustausta hänellä on. Hän oli ollut työharjoittelussa päiväkodissa ja teki satunnaisesti keikkaa. Kysyin, oletko kuitenkin lastenhoitaja tai lähihoitaja tai sosionomi. Ei hän ollut mitään noista. Täysin epäpätevä siis. Toimitusjohtaja oli valehdellut ihan sujuvasti, että päteviä on kaikki.
Kunta oli jonkin moitteen päiväkotiin antanutkin henkilökunnan määrästä, mutta lopulta se lopetti koko päiväkoti. Ei varmaan kannattanut, koska oli vapaita hoitopaikkojen, joihin kunta ei antanut lapsia ennenkuin on saatu lisää valituista, pätevää henkilökuntaa. Oma lapseni oli jo silloin siirtynyt kunnalliseen eskarivuodeksi ja meillä oli toinen vauva syntynyt perheeseen. Haettiin suoraan toiselle lapselle paikkaa niin, että vain kunnalliset käy. Kun syytä pyydettiin toiveelle, sanoin, että edellisessä paikassa oli ajoittain suurin osa väestä epäpäteviä keikkalaisia. Selitys kelpasi.
Vierailija kirjoitti:
Ei veronmaksajien rahoja voi jokapuolelle kylvää. Minäkin voisin lasten kanssa leikkiä päivät pitkät, mutta en töiltäni ehdi.
Kohtahan sinun täytyy tärkeiltä töiltäsi ehtiä leikkiä lastesi kanssa päivät pitkät, jos niillä ei ole hoitopaikkaa joka päivä, kun ei ole riittävästi työntekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska työntekijät ovat naisia. Jostain syystä raha on riittänyt kunnallisen työnantajan saman koulutustason miesten palkkoihin. Esim insinöörien.
Palkanmaksun perusteena ei ikinä ole sama koulutustaso, jos tehtävät ovat eri. Tässä tapauksessa insinöörien palkkataso ohjautuu työmarkkinoiden insinöörien yleisestä palkkatasosta ja hoitoalan palkkataso omastaan.
Palkka määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainossa - tässä tapauksessa työntekijäliiton ja kuntatyönantajaliiton välisen työmarkkinaneuvottelun lopputuloksena. Tietyn ammattikunnan "arvostuksella" ei sen kanssa ole mitään tekemistä.
Tai olisi, jos enemmistö kuntalaisista olisi halukas kohottamaan maksamaansa kunnallisveroa kunnan työntekijöiden palkankorotuksen verran. Toki samalla tavoin nostettaisiin myös kunnassa asuvien kunnan työntekijöiden kunnallisveroa.
Jos puhutaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvasta pelkästään, niin millään tasolla se ei selitä huonoa palkkaa. Insinööri on hyvä ja tutustuu varhaiskasvatuslakiin, perusopetuslakiin, varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman perusteisiin, jos ei tätä usko.
Vastaushan on ihan selvä aloittajan kysymykseen. Kyseessä on naisvaltainen ala. Jokaisen naisen pitäisi olla vihainen tällaisesta koulutuksen ja vaatimustason vähättelystä sen perusteella, että kyseessä on naisten tekemä työ lasten kanssa.
Nyt tarkkana! Edellä ei mainittu sanallakaan varhaiskasvatuksen opettajan työnkuvasta ja sen kiistattomasta vaativuudesta. Vain siitä, että opettajlla ja insinööreillä on yhteiskunnassa e r i t y ö m a r k k i n a t. Eri työmarkkinat, eri työn kysyntä, eri työn tarjonta, eri markkinahinta joilla töille saadaan tekijöitä. Ei voida laittaa insinööriä sosionomin hommiin muutenkaan, eikä päinvastoin, tämä lienee selvää. Ajatus siitä, että esimerkiksi kaikilla AMK-tutkinnon suorittaneilla alasta riippumatta, pitäisi olla sama palkka, on käsittämätön. Meillä kun koulutetaan hatuntekijä-, kosmetologia-, elämysmatkailu- ja nukketeatterialan AMK-tutkintoja, esimerkiksi.
Voit myös käydä ajatusleikkiä siitä, mitä tapahtuu kun lapsia ei voida hoitaa päiväkodissa. Tilanne on todella lähellä nyt. Oulussa on jouduttu pyytämään vanhempia pitämään lapsia kotona.
Siinä on vaikea insinöörin, lääkärin, kaupan työntekijän, autokorjaajan tai kenenkään päästä töihin, jos suomalainen varhaiskasvatus ei toimi. Eikä se toimi, jos alalla olevat ymmärtävät kuinka väheksyttyjä ja halveksuttuja he ovat, ja tämä heille kuukausittain myös palkkakuitin muodossa tiedotetaan.
On todella huolestuttavaa, että Suomessa ei pysty elättämään palkalla itseään ja lastaan, vaikka olisi suorittanut korkeakoulututkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska työntekijät ovat naisia. Jostain syystä raha on riittänyt kunnallisen työnantajan saman koulutustason miesten palkkoihin. Esim insinöörien.
Palkanmaksun perusteena ei ikinä ole sama koulutustaso, jos tehtävät ovat eri. Tässä tapauksessa insinöörien palkkataso ohjautuu työmarkkinoiden insinöörien yleisestä palkkatasosta ja hoitoalan palkkataso omastaan.
Palkka määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainossa - tässä tapauksessa työntekijäliiton ja kuntatyönantajaliiton välisen työmarkkinaneuvottelun lopputuloksena. Tietyn ammattikunnan "arvostuksella" ei sen kanssa ole mitään tekemistä.
Tai olisi, jos enemmistö kuntalaisista olisi halukas kohottamaan maksamaansa kunnallisveroa kunnan työntekijöiden palkankorotuksen verran. Toki samalla tavoin nostettaisiin myös kunnassa asuvien kunnan työntekijöiden kunnallisveroa.
Miksi väität, että "Palkka määräytyy kysynnän ja tarjonnan tasapainossa", kun palkkoja ei nosteta vaikka tekijöitä ei saada kirveelläkään?
Koska sekä kysyntään että tarjontaan vaikuttavat suomalaisen yhteiskunnan hillitsevät ominaisuudet:
Kysyntää, eli kuntatyönantajan palkanmaksuhalua hillitsee toisaalta kuralla oleva kuntatalous (suomeksi: sitä lisärahaa ei vain kassassa ole) ja toisaalta poliittinen haluttomuus kohottaa kunnallisverotusta lisäpalkkojen maksuun. Poliittinen haluttomuus ei tarkota 'herrojen' riistohalua vaan ihan tavallisten äänestäjien haluttomuutta kasvattaa omaa verotaakkaansa.
Tarjontaa, eli hoitoalan työntekijöiden töihintulohalua hillitsee toisaalta tarjolla olevat vaihtoehdot: samalla tasolla palkattu mutta työolosuhteiltaan kevyempi työ vaikkapa kaupan alalla, sekä yhteiskunnan tarjoamat vaihtoehdot työnteolle ylipäätään vaikkapa työttömyyskorvauksen tai kotihoidon tuen muodoissa.
Sekä tarjontaa että kysyntää hillitsee yhteiskunnassa sovellettu työmarkkinapolitiikka, jossa muun kuin liittojen sopimien yleissitovien palkkojen maksaminen on käytännössä mahdotonta.
Tuo viimeinen on ihan täyttä valetta. Työmarkkinapolitiikalla on yleissitovissa työehtosopimuksissa sovittu palkan alarajat. Mikään, yhtään mikään ei estä maksamasta enemmän. Onhan jo pääkaupunkiseudunkin kuntien ollut paikoitellen ihan pakko maksaa pikkaisen enemmän. Se on ollut silti niin vähän, että ei riitä, kun sillä palkalla on niin vaikea elää pääkaupunkiseudulla.
Tilanteessa, joissa tietyt työntekijäliitot vievät työnantajan työmarkkinaoikeuteen joillekin työntekijäyksilöille maksetuista taulukkopalkkaa korkeammista palkoista "sama työ, sama palkka" periaatteeseen vedoten, muodostuu työntekijälle ilmeinen motivaattori olla maksamatta kenellekään yhtään enempää. Sama on tapahtunut pyrittäessä tasata työvoiman kysyntää ja tarjontaa saman palvelutarjoajayrityksen eri toimipisteissä koko toimipisteen henkilökunnalle. Samoin, jos työsuhteen kesto automaattisesti johtaa ikälisiin työsuorituksesta riippumatta, ei ole motiivia maksaa isompia alkupalkkoja nuorille ja kohottaa niitä sitten automaatilla. Tässä "mikään, ei yhtään mikään" väitteille vastinetta.
"Ilmeinen motivaattori" ei ole este, se on seliselitys. Se ei mitenkään estä maksamasta enemmän, mutta sitä voi toki juuri tuolla tavalla käyttää tekosyynä sille, ettei palkkoja nosteta. Ja sitten tuloksena voi vinkua siitä, että kun ei saada enää työntekijöitä, niin kuin Helsingille on jo käynyt. Varhaiskasvatuksen pakkoja, joihin ei saada yhtään hakijaa. Ja varsinaisesta ikälisien kertymisestä luovuttiin vuosikymmen sitten. Toki on vielä olemassa muutaman prosentin työkokemuslisä, mutta sen käyttäminen keppihevosena sille, että ei voi nuorelle maksaa mitään enempää koska joutuu maksamaan vuosikymmenen päästä jonkun muutaman prosentin lisän on nyt lähinnä säälittävää selittelyä.
nostetaan kaikkien palkkoja 😀 ja lätkäistään samalla nolla lisää hintoihin!