Lue keskustelun säännöt.
Jätitkö aku ankasta lukematta jonkun tietyn hahmon seikkailut?
Itse hypin pepi seikkailut yli ja useimmat sepe sudet
Kommentit (493)
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tykkäsin pikku purtilosta, vaikka tarinat oli usein melko tylsiä.
Sama juttu sen moby Ankan kanssa.
Kiva että joku muukin muistaa Pikku Purtilon. Toden sanoakseni kyllä minäkin luin ne Purtilo-tarinat, vaikka ne oli toden totta tylsiä. Ja opettavaisia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Roope-Ankassa oli joku Heshugga, vähän niiku Hessu mutta hiippaili jossain rinnakkaistodellisuudessa. Ihan surkeita.
90-luvun alun Ankronikka ja Heimo Huima. Saman aikakauden Tiku ja Tiku jossain lentäjäntakeissa heilumassa.
Nykyiset netti/some/kännyjutut on vaan noloja. Vanhenee kuin maito, toisin kuin vanhat klassikot jotka on yhä ihan huippuja.
Touho on paras!
Mulla on varmaan poikkeava maku kun heshukka tarinat ja kaikki muut rinnakkaistodellisuudet oli parhaita, mm Mikki ja Hessu matkustivat jollain ulottuvuus sektorilla(?)
Sen sijaan Touhosta enkä Hannu hanhesta oikein välitä, se säädön määrä ei nappaa.
Olisi mielenkiintoista nähdä Rosan haukkujien oma piirrosjälki.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista nähdä Rosan haukkujien oma piirrosjälki.
Rosan piirrosjälki on upeaa, mutta ainakin meiltä löytyvässä auringon poika kirjassa kaikki tarinat päättyivät jäätävään katastrofiin, se ärsytti ja turhautti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Roope-Ankassa oli joku Heshugga, vähän niiku Hessu mutta hiippaili jossain rinnakkaistodellisuudessa. Ihan surkeita.
90-luvun alun Ankronikka ja Heimo Huima. Saman aikakauden Tiku ja Tiku jossain lentäjäntakeissa heilumassa.
Nykyiset netti/some/kännyjutut on vaan noloja. Vanhenee kuin maito, toisin kuin vanhat klassikot jotka on yhä ihan huippuja.
Touho on paras!
Mulla on varmaan poikkeava maku kun heshukka tarinat ja kaikki muut rinnakkaistodellisuudet oli parhaita, mm Mikki ja Hessu matkustivat jollain ulottuvuus sektorilla(?)
Sen sijaan Touhosta enkä Hannu hanhesta oikein välitä, se säädön määrä ei nappaa.
*Ulottuvuusvektorilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista nähdä Rosan haukkujien oma piirrosjälki.
Siis onhan Rosan jutut myös tarinankerronnallisesti täysin erilaisia kuin muiden... ns "heavy stuff", joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Jos haluan lukea jotain kevyttä hauskaa, niin siinä kohtaa otan William van Hornin Ankkakirjan. Rosan kirjat on silloin jos haluaa enemmän seikkailua.
Veli Ponteva oli ärsyttävin tyyppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on mielenkiintoista. Itsekään en oikein jaksa omahyväistä, onnistuja Mikkiä mutta Italiassa koko lehti on nimeltään Mikki Hiiri eli Topolino ja Mikki on se päähenkilö. Suosituin hahmo. Mitä tämä kertookaan meistä suomalaisista tai sitten, mitä se kertoo italialaisista?
Muutaman piirtäjän tekeleet jätin lukematta, esim. Vicar.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan lukenut Aku Ankkaa.
M42
Mikki Hiiri mullakin. Samanlainen pikku besserwisser kuin Tintti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aku Ankan suomentajien kielellinen näppäryys oli ainakin omaa luokkaansa
Varsinaista ilotulitusta!
Matami Mimmi ei napannut mutta Milla Magia taas oli ihan jees. Mustakaapu taas oli vähän tyhmä.65
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikki Hiiren kanssa sai katsoa kuka on käsikirjoittanut, koska suurin osa tykkäsi tehdä Mikistä epärealistisen kykeneväisen sankarin ja tarinat olivat täyttä tylsää Mikin älyllä ja ylivertaisuudella mässäilyä. Sori, mutta Gary Stu (Mary Sue) -tyylinen hahmo on vain tiellä sarjakuvalehdessä, jossa muut päähenkilöehdokkaat on paljon viihdyttävämpiä ja mielenkiintoisempia ja heidän tarinansa vähemmän ennalta-arvattavia. Paul Murry oli suurin Mikki-inhokkini, Paco Rodriquez sen sijaan kirjoitti ihan kivoja Mikkejä.
Samaten ne yleensä minirooleissa nähdyt, vähän Aku Ankan universea sivuavat hahmot eivät jaksaneet kiinnostaa päähenkilöinä. Esim. Kuuno Kaakkurin, Unkka Ankan, Pepin ja Mobyn seikkailut tulivat yleensä ennakkoluuloisesti skipattua.
Ja mikä itse taiteilijoihin tulee, niin van Hornin veljesten sarjakuvat luin lapsena mutta jossain vaiheessa niissä meni psykedeelisyys liian överiksi. Liekö hollantilaiset veljekset työstäneet taiteensa pilvessä? Sama koskee Kari Korhosta. Vielä 2010-luvun alussa mies kirjoitti oikein hauskat kässärit ja hänellä oli persoonallinen piirustustyyli josta tykkäsin. Vähitellen tarinat kuitenkin menivät aika väkisin väännetyn oloisiksi ja piirustusjälki alkoi näyttää hutiloidulta. Liekö motivaatio mennyt.
Mikki hiiren, jos oli tai on etsivä. Jätän siis vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
Eka Vekara kun näkyy niin lähtee kirjanen lentoon.
Joo, olen samaa mieltä. En tiedä oliko tarkoitus jäädä vain yhden sarjan ihmeeksi. Se esiteltiin tulevaisuuden miehenä 2000-luvulta yhdessä sarjassa. Tuli kaiketi aikakoneen kautta.
Siitä jäi vain mieleen muutama hauska repliikki, kuten "tuollaiset eivät onnikkaani tule" ja "onpa heikko esitys, mutta sillä on täydellinen ajoitus".
Toinen täysin turha ja omituinen hahmo oli Atominus, joka esiintyi joissakin taskarisarjoissa Mikin apuna.
Mulla jää aina sepe susi lukematta, Mikin jutut... Olisi varmaan helpompi sanoa, että mitkä luen. Ankka hommat, Pelle Peloton, Matami Mimmi..
Jotenkin tykkäsin pikku purtilosta, vaikka tarinat oli usein melko tylsiä.
Sama juttu sen moby Ankan kanssa.