Lue keskustelun säännöt.
G: Miten te laihat syötte? Te sellaiset maratoonari kroppaiset, BMI alle 21 naiset. (bmi 38 kaipaa vinkkejä elämään)
12.10.2021 |
Aina sanotaan, että syö, kuten laiha söisi. Tai liiku, kuten hoikka sporttimimmi liikkuisi. Näin ei kuulema tarvitse edes miettiä kaloreita, kun paino putoaa itsestään.
Joten, jos joku laiha viitsisi vastata. Kiitos.
Kommentit (772)
Vierailija kirjoitti:
Aamiainen: Leipä ja kahvi maidolla ja kermalla.
Lounas: Jogurtti ja mahdollisesti leipää tai joku mangosose 5dl.
Onko tuo mangososeen määrä väärin? Puoli litraa sitä?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalia kotiruokaa missä paljon kasviksia ja vihanneksia niin saat syödä niin paljon kuin maha vetää. Pelkästään kun jättää roskaruuan, sokeriherkit, ylimääräset voileivät, limsat ja alkoholin pois niin riittää. Ruokaa saa vetää eikä lihota, kyllä ne on noi "tarpeettomat" ylimääräiset mitkä lihottaa.
Nää on jotain henkisesti sairaita. Joku himo syödä niin, että maha repee. Ei todellakaan tervettä.
Ei taidettu puhua, että syödään niin paljon, että maha repeää, vaan niin paljon ettei tarvitse nälkää nähdä. Sairasta se on jos pelkää syödä terveellistä ruokaa. Epäterveellisten ruokien syöminen se sairaaksi tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä sen, että mun mielestä on terveellisempää skipata aamupala ja syödä runsaammin illalla. Nälkäisenä nukkuu huonommin kuin kylläisenä. Itse en edes saisi unen päästä kiinni, jos lopettaisin syömisen esim. klo 18. Ja kun illalla on syönyt enemmän, ei aamulla edes ole nälkä. Keho sulattelee vielä edellispäivän aterioita. Syöminen väsyttää, joten jos aamiaiseksi syö muuta kuin salaatinlehtiä, aiheuttaa itselleen väsähtäneen olon heti herättyään.
Eiköhän tämä(kin) ole aika yksilöllistä? Ehkä joillekin se tuhti aamupala sitten sopii. Veikkaan, että ovat aamuvirkkuja muutenkin.
Itse olen toista maata. Sekä herääminen että nukahtaminen tuntuvat aina vaikeilta. Olen todennut, että minulle sopii syödä kunnolla vasta illalla, jolloin nukahdan helpommin ja nukun paremmin. Ja ihan erityisesti tukevaa lounasta minun pitää välttää kuin ruttoa. Sellaisen jälkeen olen iltapäivän ihan koomassa.
Päivän ruokalista voi siis näyttää tältä:
Aamulla pala ruisleipää ja sardiineja/keitetty muna + pari oliivia. Jos ei ole nälkä, niin lasi piimää. Paljon kahvia mustana ilman sokeria.
Lounaaksi valmissalaatti.
Illalla (kahdeksan maissa) ruokaa. Mitä hyvänsä ruokaa, ja paljon.
Syön siis kaksi tai kolme kertaa päivässä, ja iltapainotteisesti. Ei välipaloja; teetä siltään voin juoda aterioiden välillä. Makeasta en perusta.
Ja hoikahko olen, 170 cm ja n. 56 kiloa.
Mä tarvitsen ehdottomasti aamupalan, mutta en ole aamuvirkkua nähnytkään. Mulla on vaan heikko paastonsietokyky, tarvitsen ylipäätään säännöllisesti syötävää.
163 cm ja 50kg.
Vierailija kirjoitti:
Onko joku, joka jaksaa lukea luettoloita ihmisten ruokalistoista??
Noo, tämän ketjun ap kyseli nimenomaan ruokia. Ja kun tuolla alkupuolella vastailtiin aika ylimalkaisesti, hän halusi tietää tarkat määrät ja tarkemmin kaiken. Eli joo, on ihmisiä, jotka jaksaa lukea luetteloita ihmisten ruokalistoista.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken avain on monipuolinen syöminen ja ns.tyhjien kaloreiden välttäminen. Jos ostan tällä viikolla appelsiineja, kalaa ja täysjyväleipää, ostan ensi viikolla omenoita, papuja ja ohrasuurimoita. Kokeilen rohkeasti uusia ruokalajeja ja -aineita, enkä ajattele, että nyt on päivä pilalla, jos kokeiluni ei ollutkaan herkullinen. Jokaisen suupalan ei tarvitse olla elämää suurempi nautinto, vaikka ruoan maku onkin tärkeä juttu. En syö pahanmakuista ruokaa, mutta myöskään herkkuja ei ole pakko syödä ihan joka päivä. Enkä välttele hiilareita, mutta katson arkisin järkevät lähteet niiden saamiseksi. Erityisellä tarkkuudella huolehdin, että joka ikisellä aterialla on myös jotain kasvista ja mielellään runsaasti. Se voi olla vaikkapa uunikasvikset, vihersalaatti, tomaattikastike tai hedelmä, tärkeintä on vaihtelu. Syön sellaisella ajatuksella, että huolehdin terveydestäni. Myös mielenterveydestäni eli esim. eilen kun tulin kotiin myöhään illalla pitkänpäivän päätteeksi rättiväsyneenä, tilasin ruokaa kotiin pizzeriasta. Kunhan keskitie on kultainen.
Ylipainoisten ongelmat usein tiivistyykin juuri siihen, että haetaan jokaisesta ateriasta jotain suurta tyydytystä, jonka vuoksi ei koskaan viitsi testata mitään uutta, pysytellään muutamissa turvaruoissa, jolloin ruokavalio yksipuolistuu, joka aiheuttaa väsymystä, jonka vuoksi ei jaksa liikkua tai valmistaa terveellistä ruokaa... Ja pyörä pyörii.
Mulla toimii kanssa tuollainen yhdistelmä tosi järkevää yhdistettynä ei-niin-järkevään, pääsääntöisesti paljon kasviksia mutta herkuttelu ei ole mitään harvinaista, tai itseltä kiellettyä. Ehkä siksi syöminen ei kummittele mielessä kokoajan, ei tule naposteltua pitkin päivää, enkä ehdi/jaksa mitään välipaloja muutenkaan syödä.
Eli pari-kolme ruokailukertaa päivässä, enimmäkseen terveellistä, annoskoot maltillisia ~300 grammaa/ 2-4dl, useimmiten vähän kuin tyypillinen ravintolan lastenannos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Normaalia kotiruokaa missä paljon kasviksia ja vihanneksia niin saat syödä niin paljon kuin maha vetää. Pelkästään kun jättää roskaruuan, sokeriherkit, ylimääräset voileivät, limsat ja alkoholin pois niin riittää. Ruokaa saa vetää eikä lihota, kyllä ne on noi "tarpeettomat" ylimääräiset mitkä lihottaa.
Nää on jotain henkisesti sairaita. Joku himo syödä niin, että maha repee. Ei todellakaan tervettä.
Ei taidettu puhua, että syödään niin paljon, että maha repeää, vaan niin paljon ettei tarvitse nälkää nähdä. Sairasta se on jos pelkää syödä terveellistä ruokaa. Epäterveellisten ruokien syöminen se sairaaksi tekee.
Kyllä siinä nimenomaan mainittiin, että syödään niin paljon, että napa repeää. Terveellinen ruoka on sellaista, että sitä EI TARVITSE syödä ylenmäärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Panostan siihen, että kasvikset olisivat aina lisukkeena eli ne eivät suoraan sisältyisi ruokaan. Tällöin niiden määrää voi säädellä ja täyttää sillä oikeasti sitä lautasta. Muuten käy niin, että vetelisin vain pastaa lautasellisen.
En tajua. Mitä haittaa siitä on, jos kasvikset sisältyvät ruokaan? Eli miksei voisi syödä vaikka kaalipataa, josta yli puolet koostuu kasviksista? Miten edes pystyy syömään "vain pastaa lautasellisen", jos kasvikset muodostavat ruoasta pääosan?
Itse syön kasvikset mieluiten juuri osana ruokaa, ja vieäpä niin, että kasvikset muodostavat ruoasta suurimman osan. Tai sitten ihan erikseen lautasellinen kasviksia (kurkkua , porkkanaa, lanttua tai kukkakaalia, paprikaa...) joko siltään tai majoneesin kanssa. Eli yleensä syön kasvikset niin, että ne ovat pääosassa, ei mikään lisäke. Silloin niitä tulee automaattisesti syötyä paljon.
Esimerkiksi jos tekee pastaa, siihen voi sisällyttää 250g kirsikkatomaatteja neljälle hengelle (aika yleinen ohjeistus ja enempi ei välttämättä uppoa muulle perheelle). Sen sijaan, jos sen pastan ohella valmistan uunijuureksia, täytän puolet lautasesta kasviksilla sen sijaan, että söisin vain noin 70g kirsikkatomaatteja.
Moni käyttää esimerkkinä kasvisten lisäämisestä, että raastaa makaronilaatikkoon pari porkkanaa, mutta jos pilkkoo porkkanoita ja muita kasviksia raakana tai uunijuureksina laatikon kylkeen, kasviksia tulee syötyä enemmän.
Ei vaan pointtina on se, että korvaa osan makaronilaatikon jauhelihasta porkkanalla JA sen lisäksi tarjoaa kasviksia tai uunijuureksia laatikon kanssa. Yleensä se puoli lautasellista pelkkiä kasviksia varmaan monilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotta voi säädellä syömistään kehon nälästä ja kylläsyydestä kertovien viestien mukaan, pitää ensin osata tunnistaa nämä viestit oikein (erottaa nälkä mieliteosta tai muista asioista, tunnistaa kylläisyyden tunne jo ennen kuin on ahtanut itsensä täpötäyteen jne). Linkin takaa löytyy vinkkejä siihen, miten voi herätellä kehon normaalia "syömissäätelyä" toimimaan. Tuolla on ihan konkreettisia ohjeita, kannattaa katsoa! Samassa jutussa mainitaan myös mm. kehon taipumus estää painon nopeaa putoamista (mikä ollut ihmislajillekin olennaista eloon jäämisen kannalta). Tämäkin on hyvä tiedostaa, kun laihduttaa.
Painonhallinnan psykologiaa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01276
Vierailija kirjoitti:
Jotta voi säädellä syömistään kehon nälästä ja kylläsyydestä kertovien viestien mukaan, pitää ensin osata tunnistaa nämä viestit oikein (erottaa nälkä mieliteosta tai muista asioista, tunnistaa kylläisyyden tunne jo ennen kuin on ahtanut itsensä täpötäyteen jne). Linkin takaa löytyy vinkkejä siihen, miten voi herätellä kehon normaalia "syömissäätelyä" toimimaan. Tuolla on ihan konkreettisia ohjeita, kannattaa katsoa! Samassa jutussa mainitaan myös mm. kehon taipumus estää painon nopeaa putoamista (mikä ollut ihmislajillekin olennaista eloon jäämisen kannalta). Tämäkin on hyvä tiedostaa, kun laihduttaa.
Painonhallinnan psykologiaa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01276
Ei siihen nälänhallintaan tarvita mitään psykologiaa. Oikealla ravinnolla keho hoitaa nälänhallinnan ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Panostan siihen, että kasvikset olisivat aina lisukkeena eli ne eivät suoraan sisältyisi ruokaan. Tällöin niiden määrää voi säädellä ja täyttää sillä oikeasti sitä lautasta. Muuten käy niin, että vetelisin vain pastaa lautasellisen.
En tajua. Mitä haittaa siitä on, jos kasvikset sisältyvät ruokaan? Eli miksei voisi syödä vaikka kaalipataa, josta yli puolet koostuu kasviksista? Miten edes pystyy syömään "vain pastaa lautasellisen", jos kasvikset muodostavat ruoasta pääosan?
Itse syön kasvikset mieluiten juuri osana ruokaa, ja vieäpä niin, että kasvikset muodostavat ruoasta suurimman osan. Tai sitten ihan erikseen lautasellinen kasviksia (kurkkua , porkkanaa, lanttua tai kukkakaalia, paprikaa...) joko siltään tai majoneesin kanssa. Eli yleensä syön kasvikset niin, että ne ovat pääosassa, ei mikään lisäke. Silloin niitä tulee automaattisesti syötyä paljon.
Esimerkiksi jos tekee pastaa, siihen voi sisällyttää 250g kirsikkatomaatteja neljälle hengelle (aika yleinen ohjeistus ja enempi ei välttämättä uppoa muulle perheelle). Sen sijaan, jos sen pastan ohella valmistan uunijuureksia, täytän puolet lautasesta kasviksilla sen sijaan, että söisin vain noin 70g kirsikkatomaatteja.
Moni käyttää esimerkkinä kasvisten lisäämisestä, että raastaa makaronilaatikkoon pari porkkanaa, mutta jos pilkkoo porkkanoita ja muita kasviksia raakana tai uunijuureksina laatikon kylkeen, kasviksia tulee syötyä enemmän.
Ei vaan pointtina on se, että korvaa osan makaronilaatikon jauhelihasta porkkanalla JA sen lisäksi tarjoaa kasviksia tai uunijuureksia laatikon kanssa. Yleensä se puoli lautasellista pelkkiä kasviksia varmaan monilla.
Mitään järkeä ei ole syödä korvikeruokaa.
Kasvikset ovat myös ruokaa eikä mitään korviketta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta voi säädellä syömistään kehon nälästä ja kylläsyydestä kertovien viestien mukaan, pitää ensin osata tunnistaa nämä viestit oikein (erottaa nälkä mieliteosta tai muista asioista, tunnistaa kylläisyyden tunne jo ennen kuin on ahtanut itsensä täpötäyteen jne). Linkin takaa löytyy vinkkejä siihen, miten voi herätellä kehon normaalia "syömissäätelyä" toimimaan. Tuolla on ihan konkreettisia ohjeita, kannattaa katsoa! Samassa jutussa mainitaan myös mm. kehon taipumus estää painon nopeaa putoamista (mikä ollut ihmislajillekin olennaista eloon jäämisen kannalta). Tämäkin on hyvä tiedostaa, kun laihduttaa.
Painonhallinnan psykologiaa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01276
Ei siihen nälänhallintaan tarvita mitään psykologiaa. Oikealla ravinnolla keho hoitaa nälänhallinnan ihan itse.
Kyllä ihminen on moninainen ja tunteet vaikuttavat mm syömiseen. Itsetutkiskelu tekee hyvää meille jokaiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Panostan siihen, että kasvikset olisivat aina lisukkeena eli ne eivät suoraan sisältyisi ruokaan. Tällöin niiden määrää voi säädellä ja täyttää sillä oikeasti sitä lautasta. Muuten käy niin, että vetelisin vain pastaa lautasellisen.
En tajua. Mitä haittaa siitä on, jos kasvikset sisältyvät ruokaan? Eli miksei voisi syödä vaikka kaalipataa, josta yli puolet koostuu kasviksista? Miten edes pystyy syömään "vain pastaa lautasellisen", jos kasvikset muodostavat ruoasta pääosan?
Itse syön kasvikset mieluiten juuri osana ruokaa, ja vieäpä niin, että kasvikset muodostavat ruoasta suurimman osan. Tai sitten ihan erikseen lautasellinen kasviksia (kurkkua , porkkanaa, lanttua tai kukkakaalia, paprikaa...) joko siltään tai majoneesin kanssa. Eli yleensä syön kasvikset niin, että ne ovat pääosassa, ei mikään lisäke. Silloin niitä tulee automaattisesti syötyä paljon.
Esimerkiksi jos tekee pastaa, siihen voi sisällyttää 250g kirsikkatomaatteja neljälle hengelle (aika yleinen ohjeistus ja enempi ei välttämättä uppoa muulle perheelle). Sen sijaan, jos sen pastan ohella valmistan uunijuureksia, täytän puolet lautasesta kasviksilla sen sijaan, että söisin vain noin 70g kirsikkatomaatteja.
Moni käyttää esimerkkinä kasvisten lisäämisestä, että raastaa makaronilaatikkoon pari porkkanaa, mutta jos pilkkoo porkkanoita ja muita kasviksia raakana tai uunijuureksina laatikon kylkeen, kasviksia tulee syötyä enemmän.
Ei vaan pointtina on se, että korvaa osan makaronilaatikon jauhelihasta porkkanalla JA sen lisäksi tarjoaa kasviksia tai uunijuureksia laatikon kanssa. Yleensä se puoli lautasellista pelkkiä kasviksia varmaan monilla.
Mitään järkeä ei ole syödä korvikeruokaa.
Kasvikset ovat myös ruokaa eikä mitään korviketta.
On ne korviketta silloin kun niillä yritetään korvata lihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta voi säädellä syömistään kehon nälästä ja kylläsyydestä kertovien viestien mukaan, pitää ensin osata tunnistaa nämä viestit oikein (erottaa nälkä mieliteosta tai muista asioista, tunnistaa kylläisyyden tunne jo ennen kuin on ahtanut itsensä täpötäyteen jne). Linkin takaa löytyy vinkkejä siihen, miten voi herätellä kehon normaalia "syömissäätelyä" toimimaan. Tuolla on ihan konkreettisia ohjeita, kannattaa katsoa! Samassa jutussa mainitaan myös mm. kehon taipumus estää painon nopeaa putoamista (mikä ollut ihmislajillekin olennaista eloon jäämisen kannalta). Tämäkin on hyvä tiedostaa, kun laihduttaa.
Painonhallinnan psykologiaa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01276
Ei siihen nälänhallintaan tarvita mitään psykologiaa. Oikealla ravinnolla keho hoitaa nälänhallinnan ihan itse.
Kyllä ihminen on moninainen ja tunteet vaikuttavat mm syömiseen. Itsetutkiskelu tekee hyvää meille jokaiselle.
Sairasta on jos syömiseen sekoitetaan tunteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotta voi säädellä syömistään kehon nälästä ja kylläsyydestä kertovien viestien mukaan, pitää ensin osata tunnistaa nämä viestit oikein (erottaa nälkä mieliteosta tai muista asioista, tunnistaa kylläisyyden tunne jo ennen kuin on ahtanut itsensä täpötäyteen jne). Linkin takaa löytyy vinkkejä siihen, miten voi herätellä kehon normaalia "syömissäätelyä" toimimaan. Tuolla on ihan konkreettisia ohjeita, kannattaa katsoa! Samassa jutussa mainitaan myös mm. kehon taipumus estää painon nopeaa putoamista (mikä ollut ihmislajillekin olennaista eloon jäämisen kannalta). Tämäkin on hyvä tiedostaa, kun laihduttaa.
Painonhallinnan psykologiaa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01276
Lähteenä terveyskirjasto :D:D:D
Itselläni BMI vaihtelee 17-19 välillä. Syön yleensä kaksi kertaa päivässä, eli loput päivästä menee "intermittend fasting" -meiningillä eli pätkäpaastolla. Molemmat päivän ruokailukerroista ovat sellaisia, että syön aika paljon kerralla. En laske kaloreita tai mitään muutakaan, eli syön sen verran kuin hyvältä tuntuu. Paino heittelee muutamilla kiloilla riippuen stressitasosta, vuodenajasta ja ajankohdasta kuukautiskierrossa.
Lisäksi olen ruokavalioltani lähes täysin raakavegaaninen, eli aika paljon saa syödä että saa tarpeeksi energiaa ruoasta jotta jaksaa varmasti. Pyrin syömään päivän ruoat kello 8-17 välillä aikatauluista riippuen, eli välttämään kaikenlaista iltanapostelua yms. epäterveellisiä tapoja. Välillä tämä ei tietenkään onnistu. Alkoholia en juo enää ollenkaan. Liikuntaa harrastan jonkun verran, lähinnä joogaa, kävelyä, retkeilyä, hiihtoa, lumikenkäilyä, vaellusta jne. Kaloripitoisia juomia en osta juurikaan, joskus jotain hyvää mehua tai kookosvettä. Ruokailussa pyrin mutkattomuuteen ja helppouteen ja kätevyyteen, eli en ole mikään kokki.
Ruokavalioni takana on sekä ideologiaa että maailmaankuvaan liittyviä asioita, sen takia siihen on ollut helppo sitoutua. Matka tähän ruokavalioon on ollut pitkä, vielä vajaa kymmenen vuotta sitten elin lähinnä roskaruoalla, lihansyönnillä, alkoholilla ja tupakalla. Tuolloin olin jo sairastumassa alkoholismiin, diabetekseen, liikalihavuuteen (painoin tuolloin 90 kiloa, eli aivan liikaa, nykyään melkein puolet vähemmän). Eli tiedän mistä puhun, koska puhun omasta kokemuksestani. Ruokavaliota muokkaan pikkuhiljaa kohti omaa ihannettani, aivan kuten olen tehnyt viimeisen vajaan kymmenen vuoden ajan. Olen koko elämäni kärsinyt vakavista syömishäiriöstä, tämä elämäntapamuutos on ollut hyvää hoitoa myös siihen, eli olen lähestulkoon parantunut jo syömishäiriöstäni. Välillä se vielä tuppaa oireilemaan ahmimiskohtauksina, mutta yritän suhtautua itseeni armollisesti. Tähän mennessä olen joka kerta onnistunut saamaan itseni nopeasti takaisin ruotuun.
Yleensä ruokailuihini kuuluu jotakin näistä: marjahedelmäsmoothie (vesi nesteenä) lähes joka päivä, kulhollinen liotettuja pähkinöitä tai siemeniä useita kertoja viikossa, kuivattuja hedelmiä/marjoja ihan sellaisenaan tai liotettuna (näitä omassa ruokavaliossani yli kymmentä erilaista monipuolisuuden takia) melkein joka päivä, välillä syön ihan tuoreita hedelmiä tai kasviksia, tuorepuristettua appelsiini(greippi)mehua (sesongin aikaan melkein joka päivä), mehulingolla puristettua kasvismehua (omena, porkkana, varsiselleri, inkivääri, kurkuma, kurkku jne.) silloin tällöin, välillä jokin lämmin ruoka jonka olen useimmiten itse valmistanut, lähes joka päivä itse idättämiäni versoja ja ituja, vehnänoras (tai muu oras) mehua silloin kun olen kasvatellut oraita, marjoja ja muuta sellaista ihan sellaisenaan tuoreena kesällä, syksyllä itsekerättyjä sieniä paistinpannun kautta, muutaman kerran kuussa leipätuotteita vegaanivoilla ja täytteillä, välillä hunajatuotteita suoraan lusikalla purkista (tekevät hyvää vegaanista ruokavaliota noudattavan verelle, etenkin jos on taipumusta anemiaan), joskus harvoin syön ulkona ja muutaman kerran kuussa syön jotain sipsejä tai karkkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotta voi säädellä syömistään kehon nälästä ja kylläsyydestä kertovien viestien mukaan, pitää ensin osata tunnistaa nämä viestit oikein (erottaa nälkä mieliteosta tai muista asioista, tunnistaa kylläisyyden tunne jo ennen kuin on ahtanut itsensä täpötäyteen jne). Linkin takaa löytyy vinkkejä siihen, miten voi herätellä kehon normaalia "syömissäätelyä" toimimaan. Tuolla on ihan konkreettisia ohjeita, kannattaa katsoa! Samassa jutussa mainitaan myös mm. kehon taipumus estää painon nopeaa putoamista (mikä ollut ihmislajillekin olennaista eloon jäämisen kannalta). Tämäkin on hyvä tiedostaa, kun laihduttaa.
Painonhallinnan psykologiaa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01276
Ei siihen nälänhallintaan tarvita mitään psykologiaa. Oikealla ravinnolla keho hoitaa nälänhallinnan ihan itse.
Kyllä ihminen on moninainen ja tunteet vaikuttavat mm syömiseen. Itsetutkiskelu tekee hyvää meille jokaiselle.
Sairasta on jos syömiseen sekoitetaan tunteet.
Niin se onkin sairasta. Eikä valitettavasti mikään pikku juttu, kun miettii kuinka paljon ylipainoisia ja reilusti alipainoisia ihmisiä on paljon ja varmasti lähes jokaisen taustalla on jokin tunnepuolen "ongelma", mielensairaus tms.
Jos syöminen olisi pelkällä järjellä tehtävää niin silloin kenenkään ei pitäisi olla yli tai alipainoinen.
Itsellä bmi 19.4 ja maratoonari. Aamulla iso annos kaurapuuroa, johon sekaan laitan mysliä ja mustikoita. Lounas about 3 h päästä tästä eli esim jauhelihaa, makaronia ja hernemaissipaprikaa (ruokaa ohuelti lautasen päällä ja puolet vihanneksia), 3-4h päästä välipalaksi pilkottu omena, maustamatonta jugurttia ja mysliä päälle. Tästä 3-4h päästä illallinen, joka samankaltainen kuin lounas. Naposten myös ennen ruokaa välillä miniluumutomaatteja, jotka täyttävät kätevästi vatsaa, joten niitä aina jääkaapissa tai miniporkkanoita ym. Sitten iltapalaksi ruisleivät, joiden päälle vähärasvaista juustoa, kurkkua ja leikkelettä. Toiset ruisleivät saatan syödä vielä lisäksi esim välipalan yhteydessä. Jos vielä illalla tulee nälkä, saatan tehdä vielä iltapuuron, jolla saa sitten mahan täyteen. Kaloreita en laske, pyrin suosimaan matalan energiatiheyden ruokia. Syön kyllä lähes joka päivä iltaisin yhden rivin suklaata tai vähän karkkia.
Oma painoindeksi ei ole alle 21:ssa, mutta alle 25 se on (150-153 cm/56 kg). Ottaen huomioon ruskettumattomuuteni vatsa voi pömpöttää, mutta seisoma-asennossa voi huomata hoikkuuteni.
BMI:stäni huolimatta toivoisin omasta vinkistä olevan hyötyä: suosin hyviä, laadukkaita rasvoja (kylmäpuristettu ekstra-neitsyt-oliiviöljy sekä kookosöljy, meijerivoi, kotimaiset hampunsiemenet, avokadot, joita suosin paljon). Huomaan, että pysyn paljon kylläisempiä, mitä rasvaisempia tuotteita syön ja makeanhimo on vähäisempi. Toisena sitten tulee proteiinin lähteet kuten juustot, 10 % kreikkalainen jogurtti ja luomu tai vapaan kanan munat. Välillä syön pähkinöitä. Vältän transrasvoja.
Tosiaan noudatan vhh:ta lakto-ovosti, ja tähän on ensisijaisena syynä sairauteni. Bonusta tietysti on painon pysyminen samoilla lukemilla sekä sokerikoukusta irti pääseminen, vaikken ihan totaalikieltäytyjä ole, vaan leivon kotonani ilman viljoja ja sokereita. Sairaus ainakin tykkää viljattomuudesta ja sokerittomuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä bmi 19.4 ja maratoonari. Aamulla iso annos kaurapuuroa, johon sekaan laitan mysliä ja mustikoita. Lounas about 3 h päästä tästä eli esim jauhelihaa, makaronia ja hernemaissipaprikaa (ruokaa ohuelti lautasen päällä ja puolet vihanneksia), 3-4h päästä välipalaksi pilkottu omena, maustamatonta jugurttia ja mysliä päälle. Tästä 3-4h päästä illallinen, joka samankaltainen kuin lounas. Naposten myös ennen ruokaa välillä miniluumutomaatteja, jotka täyttävät kätevästi vatsaa, joten niitä aina jääkaapissa tai miniporkkanoita ym. Sitten iltapalaksi ruisleivät, joiden päälle vähärasvaista juustoa, kurkkua ja leikkelettä. Toiset ruisleivät saatan syödä vielä lisäksi esim välipalan yhteydessä. Jos vielä illalla tulee nälkä, saatan tehdä vielä iltapuuron, jolla saa sitten mahan täyteen. Kaloreita en laske, pyrin suosimaan matalan energiatiheyden ruokia. Syön kyllä lähes joka päivä iltaisin yhden rivin suklaata tai vähän karkkia.
On sulla huumorintajua :)
Eiköhän tämä(kin) ole aika yksilöllistä? Ehkä joillekin se tuhti aamupala sitten sopii. Veikkaan, että ovat aamuvirkkuja muutenkin.
Itse olen toista maata. Sekä herääminen että nukahtaminen tuntuvat aina vaikeilta. Olen todennut, että minulle sopii syödä kunnolla vasta illalla, jolloin nukahdan helpommin ja nukun paremmin. Ja ihan erityisesti tukevaa lounasta minun pitää välttää kuin ruttoa. Sellaisen jälkeen olen iltapäivän ihan koomassa.
Päivän ruokalista voi siis näyttää tältä:
Aamulla pala ruisleipää ja sardiineja/keitetty muna + pari oliivia. Jos ei ole nälkä, niin lasi piimää. Paljon kahvia mustana ilman sokeria.
Lounaaksi valmissalaatti.
Illalla (kahdeksan maissa) ruokaa. Mitä hyvänsä ruokaa, ja paljon.
Syön siis kaksi tai kolme kertaa päivässä, ja iltapainotteisesti. Ei välipaloja; teetä siltään voin juoda aterioiden välillä. Makeasta en perusta.
Ja hoikahko olen, 170 cm ja n. 56 kiloa.