G: Miten te laihat syötte? Te sellaiset maratoonari kroppaiset, BMI alle 21 naiset. (bmi 38 kaipaa vinkkejä elämään)
Aina sanotaan, että syö, kuten laiha söisi. Tai liiku, kuten hoikka sporttimimmi liikkuisi. Näin ei kuulema tarvitse edes miettiä kaloreita, kun paino putoaa itsestään.
Joten, jos joku laiha viitsisi vastata. Kiitos.
Kommentit (772)
Aamupala: Banaani
Lounas: Joku einesateria
Iltapala: Leipää
Tarvittaessa välipala, jos on nälkä.
Ja viikonloppuisin paljon herkkuja
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuota infoa oikeasta syömisestä ole ala-asteelta asti saatu. Lehdet ja ohjelmat päivittäin kertovat. Ne nyt vaan täytyy ottaa käyttöön jokaisen omalla kohdallaan jos ei ole tyytyväinen olomuotoonsa.
Joo informaatiota on ja kaikki tietää mikä on terveellistä. Mutta silti maailmaa vaivaa ylipaino epidemia eli ei pelkkä tieto auta vaan tarvitaan myös motivaatiota ja halua.
Ja motivaatiota lisää, jos asiasta tekee helpomman. Ja terveellisesti syömisen opettelun helpottamista on esimerkiksi tällainen ketju, jossa hoikat ihmiset tarkasti ja konkreettisesti kertovat mitä he oikein syövät. Lihava voi sitten verrata omaa ruokavaliota hoikan ruokavalioon ja tajuta, että ei ihmisen oikeasti tarvitse syödä niin paljon mitä itse päivittäin syö.
Ainakin itselläni tämä oli silmiä avaava ketju. Olen ollut ennen hoikka bmi 19 ja nykyisin bmi 26 ja nyt kun listasin tämän päivän ruuat ja vertasin siihen, mitä yleensä söin kun oli hoikka niin ruuan määrä ja laatu ovat muuttuneet selkeästi. Minun pitää vain palata entiseen ruokavaliooni, joka oli ihan hyvä ja jolla pärjäsi hyvin.
Nykyään syön paljon suurempia määriä ja herkuttelen joka päivä isolla määrällä suklaata tai useammalla leivonnaisella, tällaistäkään en ennen tehnyt. Nykyään ruoka on minulle huvitus, on kivaa syödä kun selaa kännykkää tai lukee tai mitä ikinä tekeekään. Täytyy keksiä muuta huvitusta ja niitähän minulla kyllä oli hoikkana, nykyisin en niitäkään enää ole juurikaan harrastanut.
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä sen, että mun mielestä on terveellisempää skipata aamupala ja syödä runsaammin illalla. Nälkäisenä nukkuu huonommin kuin kylläisenä. Itse en edes saisi unen päästä kiinni, jos lopettaisin syömisen esim. klo 18. Ja kun illalla on syönyt enemmän, ei aamulla edes ole nälkä. Keho sulattelee vielä edellispäivän aterioita. Syöminen väsyttää, joten jos aamiaiseksi syö muuta kuin salaatinlehtiä, aiheuttaa itselleen väsähtäneen olon heti herättyään.
Minulla on tämä sama, onkohan tämä perinnöllistä? En voi käsittää ihmisiä, jotka esim. eivät syö mitään 18:n jälkeen. Minua ruoka nimenomaan väsyttää. Rajansa toki silläkin, mutta tendenssi on tämä. Aamulla vielä pärjäilee edellisen illan ruuilla.
Onko joku, joka jaksaa lukea luettoloita ihmisten ruokalistoista??
Vierailija kirjoitti:
Onko joku, joka jaksaa lukea luettoloita ihmisten ruokalistoista??
Ei kukaan järkevä viitsikään lukea. Hoikat kuitenkin syövät yksinkertaisesti ilman kilometrin pituista luetteloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eilisen ruuat (ei missään järjestyksessä, koska en muista mitä söin mihinkin aikaan, tuli syötyä aika kaloripitoisesti koska teki mieli herkutella):
Pari suklaakeksiä
Pari riviä suklaalevystä
Useampi kuppi kahvia
Pari annosta hernaria kinkulla
Pari paahtoleipäviipaletta meetwurstilla
Banaani
Mandariini
Lautasellinen ranskalaisia majoneesillaTämän päivän ruuat klo 16.30 mennessä:
Yksi annos hernekeittoa
Yksi paahtoleipäviipale ilman päällyksiäAjattelin mennä tekemään ruokaa tästä. Todennäköisesti jauhelihakastiketta ja makaronia sekä lisukkeeksi porkkanaraastetta. Illalla sitten syön yleensä muutaman hedelmän tai jonkun mysli-jugurttisekoituksen. Olen hieman herkkuperse, eli kaivan jostain varmaan esiin myös jotain sokerista. Koskaan ei tule kuitenkaan vedettyä jotain Fazerin sinistä kertaheitolla tms., eli määrät ovat kohtuulliset. Niin ja sellaista vielä, että aamupalaa en syö juuri koskaan.
Tää vaikuttaa realistiselta ruokavaliolta mulle, jaksaisi noudattaa pitemmänkin AP
HEI NYT OIKEASTI! Tuo ruokavalio on hiilaripa*kaa, kovia rasvoja jne. Kiehtoi kai, kun sisälsi taikasanan suklaa.
Oikeasti hoikat syö juurikin niitä sinun mollaamia "kovia rasvoja"
Juu, sellaisia se omakin ruokavalio sisältää toisinaan, ellei usein. Tosin painoindeksini on vain 21. Laihdutusruokavalioon, jonka tarkoitus pohjustaa pysyvää elämäntapamuutosta, ne kovat rasvat eivät kuulu.
BMI 21.2 kävin äsken laskemassa koska en tiennyt..
aamupala:
Kahvi ja kaksi palaa 100% kauraleipää.
Lounas: kalakeittoa, ruisleipää
Päivällinen: perunaa, salaattia ja kalaa.
Välipala: kaakao ja kaksipaahtoleipää ja juustoa päällä.
Iltapala: säilykemandariinia ja mantelirouhetta
Jos on yhtään käyttää rahaa laihtumiseen, niin suosittelen hyvä Personal Trainerin hankkimista. Kotostus sanalla hyvän. Saat sinun tilanteellesi räätälöidyn kunto-ohjelman ja ruokavalion. Ja niitä päivitetään tarpeen mukaan. Jos itsekuri riittää, niin edullisemmin saat pelkän etävalmennuksen, jossa raportoit valmentajalle tulokset netin kautta.
Kaveri laihtui tällaisella huoppukuntoon. Mikään aiempi oma yritys ei toiminut, kun ei osannut treenata ja syödä oikein. Ja se kuri on aika kovaa, kun pitää miinuskaloreilla treenata. Laihdutus ei ole helppoa eikä hauska…
Luulen, ettet saa syömistä kuriin ilman ravitsemusterapeuttia tai mielen ammattilaista. Jos olet jo nuorena lähtenyt 60 km:n pyörälenkille ilman kunnon aamupalaa ja syönyt sen jälkeen illalla vain jonkun leivän, suhteesi ruokaan ei ole kunnossa. Eikä kenekään ole tarkoitus tuntea mitään paniikkinälkää. Tämän ketjun useat sinänsä hyvät ruokavinkit eivät sinua auta ennen kuin suhteesi ruokaan, laihduttamiseen, kehoosi ja mieleesi on tasapainossa.
Kun tulee nälkä, syö sen verran, että tulet kylläiseksi. Kun tulee taas nälkä, sama uudestaan. Älä siis yritä olla syömättä. Ja toisaalta syö vain se, minkä tarvitset (ota joka ruokailuun mukaan salaattia/kasviksia/hedelmää, maistele, nauti ruoasta ja tunnustele, milloin olet kylläinen). Jätä herkut vähälle - tavallista ruokaa saa syödä yllättävän suuria määriä. Jos yrittää syödä hirveän vähän ja nappaa sitten suklaata tai keksin (kun jäi vielä nälkä tai yrittää pitkittää ateriaväliä), saa lopulta enemmän energiaa kuin jos olisi vain syönyt tarpeeksi paljon sitä ruokaa.
Aamulla rahkaa+kauraa
Lämpimät ateriat (2 kpl/pvä) esimerkiksi jotain kana-riisi-variaatioita, perunaa ja jauhelihaa yms. perusruokaa
Iltapala ruisleivät kananmunalla ja kurkulla + vähän pähkinöitä
Välipalaksi usein banaani
Treenaan 3 kertaa viikossa salilla, en näe nälkää.
Aamiaiseksi kipollinen kaurapuuroa, pari ruisleipää tomaatin ja leikkeleen kanssa, keitetty muna ja omena. Illalliseksi pari kulhoa makkarasoppaa, jossa paljon juureksia. Pari kuppia kahvia päivän mittaan ja illan elokuvan kanssa kourallinen irtokarkkeja.
Syön juuri niin kuin ei pitäisi eli harvoin mutta tuhteja annoksia kerralla. Tämä kuitenkin tuntuu sopivan minulle. Voin hyvin ja olen aina ollut hoikka.
Harrastan liikuntaa 6pv viikossa. Syön vain pikakeiton, maitorahkan, banaanin ja avocadon päivässä. Painoindeksi 18,1.
Vierailija kirjoitti:
Tää on vissiin jo sanottukin, mutta maratoonarin ruokavalio sopii sellaselle ihmiselle joka juoksee niitä maratooneja. Tai edes juoksee kymmeniä kilsoja viikossa treenikaudella. Kenestäkään ei tuu maratoonaria syömällä vaan juoksemalla.
Laihduttaminen tapahtuu pitkälti sillon kun valitsee mitä suuhunsa laittaa. Parjattu lautasmalli takaa monipuolisen ruokavalion. Herkut kuuluu spessuhetkiin, ei arkeen. Jotkut voi syyä ’mitä vaan’, toiset ei. Sä tiiät nykykunnosta, että kuulut jälkimmäisiin. Aina.
Liikkumalla herätät kroppaa kuluttamaan, vähennät ruokahalua ja annat lisätilaa syötäviin kaloreihin.
Tsemppiä!
Kyllä mulla ainakin liikunta päinvastoin lisää ruokahalua, kun energiantarvekin lisääntyy.
t. ohis
Vierailija kirjoitti:
Kun tulee nälkä, syö sen verran, että tulet kylläiseksi. Kun tulee taas nälkä, sama uudestaan. Älä siis yritä olla syömättä. Ja toisaalta syö vain se, minkä tarvitset (ota joka ruokailuun mukaan salaattia/kasviksia/hedelmää, maistele, nauti ruoasta ja tunnustele, milloin olet kylläinen). Jätä herkut vähälle - tavallista ruokaa saa syödä yllättävän suuria määriä. Jos yrittää syödä hirveän vähän ja nappaa sitten suklaata tai keksin (kun jäi vielä nälkä tai yrittää pitkittää ateriaväliä), saa lopulta enemmän energiaa kuin jos olisi vain syönyt tarpeeksi paljon sitä ruokaa.
Tarkoituksesi oli taastusti hyvä, mutta ylipainoiselle ihmiselle nollatason ohje, ja itseasiassa syy monen ylipainoon. Jos ei nälänsäätelykyky tai kylläisyyden tunne toimi, tuo on juuri se tapa, millä lihotaan. Se sentään on totta, että paastoaminen voi ajaa lisää herkkuihin.
Viestisi ongelmallisuus purettuna auki tarkemmin: Joku toinen tulee kylläiseksi syötyään 400 kcal annoksen. Toinen tarvitsee mielestään muka 1000 kcal.
Minun hoikan ihmisen tavallinen kotiruoka on esimerkiksi uunilohta, muutama peruna oheen, höyrytettyjä kasviksia, puolikas avocado.
Aika monen muun kotiruoka on sellaista, jossa on aina kunnon loraus kermaa, voita ja suolaa. Ap kertoi vedelleensä yhden päivän aikana kuusi kertaa lasagnea.
Annostelen sitä kotiruokaa lautaselle yhden annoksen, ja syön sen verran kylläisyydestä välittämättä. Tunnusteluksi riittää se, kun lautanen on tyhjä. Mitään jälkiruokaa en oheen tarvitse, olenhan yli 3-vuotias.
Se n. 500 kalorin annos pitää minut taatusti hengissä seuraavaan syöntikertaan.
Joita on tietty määrä vuorokaudessa, eikä välissä ikinä mitään kuin ehkä kahvi sekä päivän mittaan vettä. Kyllä minullakin voi tulla nälkä jo parissa tunnissa. Mutta tiedän että, tunne ei ole fataali.
Kyllä minunkin tekee mieli makeaa välillä. Sen ratkaisen esimerkiksi siten, että iltapala on makeahko. Esimerkiksi turkkilaista jugurttia hedelmillä, ja ohessa pari pientä suklaapalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tulee nälkä, syö sen verran, että tulet kylläiseksi. Kun tulee taas nälkä, sama uudestaan. Älä siis yritä olla syömättä. Ja toisaalta syö vain se, minkä tarvitset (ota joka ruokailuun mukaan salaattia/kasviksia/hedelmää, maistele, nauti ruoasta ja tunnustele, milloin olet kylläinen). Jätä herkut vähälle - tavallista ruokaa saa syödä yllättävän suuria määriä. Jos yrittää syödä hirveän vähän ja nappaa sitten suklaata tai keksin (kun jäi vielä nälkä tai yrittää pitkittää ateriaväliä), saa lopulta enemmän energiaa kuin jos olisi vain syönyt tarpeeksi paljon sitä ruokaa.
Tarkoituksesi oli taastusti hyvä, mutta ylipainoiselle ihmiselle nollatason ohje, ja itseasiassa syy monen ylipainoon. Jos ei nälänsäätelykyky tai kylläisyyden tunne toimi, tuo on juuri se tapa, millä lihotaan. Se sentään on totta, että paastoaminen voi ajaa lisää herkkuihin.
Viestisi ongelmallisuus purettuna auki tarkemmin: Joku toinen tulee kylläiseksi syötyään 400 kcal annoksen. Toinen tarvitsee mielestään muka 1000 kcal.
Minun hoikan ihmisen tavallinen kotiruoka on esimerkiksi uunilohta, muutama peruna oheen, höyrytettyjä kasviksia, puolikas avocado.
Aika monen muun kotiruoka on sellaista, jossa on aina kunnon loraus kermaa, voita ja suolaa. Ap kertoi vedelleensä yhden päivän aikana kuusi kertaa lasagnea.
Annostelen sitä kotiruokaa lautaselle yhden annoksen, ja syön sen verran kylläisyydestä välittämättä. Tunnusteluksi riittää se, kun lautanen on tyhjä. Mitään jälkiruokaa en oheen tarvitse, olenhan yli 3-vuotias.
Se n. 500 kalorin annos pitää minut taatusti hengissä seuraavaan syöntikertaan.
Joita on tietty määrä vuorokaudessa, eikä välissä ikinä mitään kuin ehkä kahvi sekä päivän mittaan vettä. Kyllä minullakin voi tulla nälkä jo parissa tunnissa. Mutta tiedän että, tunne ei ole fataali.
Kyllä minunkin tekee mieli makeaa välillä. Sen ratkaisen esimerkiksi siten, että iltapala on makeahko. Esimerkiksi turkkilaista jugurttia hedelmillä, ja ohessa pari pientä suklaapalaa.
Romaanin verran sontaa. Taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tulee nälkä, syö sen verran, että tulet kylläiseksi. Kun tulee taas nälkä, sama uudestaan. Älä siis yritä olla syömättä. Ja toisaalta syö vain se, minkä tarvitset (ota joka ruokailuun mukaan salaattia/kasviksia/hedelmää, maistele, nauti ruoasta ja tunnustele, milloin olet kylläinen). Jätä herkut vähälle - tavallista ruokaa saa syödä yllättävän suuria määriä. Jos yrittää syödä hirveän vähän ja nappaa sitten suklaata tai keksin (kun jäi vielä nälkä tai yrittää pitkittää ateriaväliä), saa lopulta enemmän energiaa kuin jos olisi vain syönyt tarpeeksi paljon sitä ruokaa.
Tarkoituksesi oli taastusti hyvä, mutta ylipainoiselle ihmiselle nollatason ohje, ja itseasiassa syy monen ylipainoon. Jos ei nälänsäätelykyky tai kylläisyyden tunne toimi, tuo on juuri se tapa, millä lihotaan. Se sentään on totta, että paastoaminen voi ajaa lisää herkkuihin.
Viestisi ongelmallisuus purettuna auki tarkemmin: Joku toinen tulee kylläiseksi syötyään 400 kcal annoksen. Toinen tarvitsee mielestään muka 1000 kcal.
Minun hoikan ihmisen tavallinen kotiruoka on esimerkiksi uunilohta, muutama peruna oheen, höyrytettyjä kasviksia, puolikas avocado.
Aika monen muun kotiruoka on sellaista, jossa on aina kunnon loraus kermaa, voita ja suolaa. Ap kertoi vedelleensä yhden päivän aikana kuusi kertaa lasagnea.
Annostelen sitä kotiruokaa lautaselle yhden annoksen, ja syön sen verran kylläisyydestä välittämättä. Tunnusteluksi riittää se, kun lautanen on tyhjä. Mitään jälkiruokaa en oheen tarvitse, olenhan yli 3-vuotias.
Se n. 500 kalorin annos pitää minut taatusti hengissä seuraavaan syöntikertaan.
Joita on tietty määrä vuorokaudessa, eikä välissä ikinä mitään kuin ehkä kahvi sekä päivän mittaan vettä. Kyllä minullakin voi tulla nälkä jo parissa tunnissa. Mutta tiedän että, tunne ei ole fataali.
Kyllä minunkin tekee mieli makeaa välillä. Sen ratkaisen esimerkiksi siten, että iltapala on makeahko. Esimerkiksi turkkilaista jugurttia hedelmillä, ja ohessa pari pientä suklaapalaa.
Romaanin verran sontaa. Taas.
Ihme masokisti sinäkin. Onko kovakin nälkä, vai paha mieli ylipainostasi?
Normaalia ruokaa, normaalin määrän.
Ei se ole rakettitiedettä.
Liian monet lappaa ruokaa liikaa , pitää tuntea että maha täys yms. sontaa selittelevät.
Ja ne herkuttelut pakollisia tietenkin,kilokaupalla joka viikko.
Laatua, ei määrää. Jokainen on ollut hoikka joskus.
En tiedä mikä on BMI lukemani, koska en sitä seuraa. Olen hoikka, mutta lihaksia löytyy joten voin olla bmi mukaan lievän ylipainon rajoilla. Sitä siis en kuitenkaan ole.
Tämä ei varmasti auta, mutta syö nälkääni. Enkä mieti oikein miten paljon syön. Ja syön säännöllisesti! Ainoastaan mietin, että saan tarpeeksi proteiinia. Mulla nyt sattuu olemaan hyvät geenit, etten lihoa.
Syön siis ihan perus kotiruokaa, satunnaisesti 1-5krt kuussa pitsaa, hampurilaisia, sushia tms hyvin kaloripitoista.
En käytä kevyttuotteita, paitsi ehkä meetvurstissa.
Mun tytär on laiha luikku, oma painoni on hänen elinaikanaan vaihdellut 75-112kg välillä. Tytär on aina saanut syödä mitä haluaa, on silti syönyt tosi monipuolisesti eikä mitenkään nirsoillen. Ikinä en ole nälässä pitänyt enkä myöskään pakottanut syömään lautasta tyhjäksi. Vielä aikuisenakin (nyt 21v) hän jättää ruokaa lautaselle, jos tulee vähemmästä kylläiseksi.
Mitään vähärasvaisia juttuja hän ei harrasta ja herkuttelee myös. Mutta erona omaan herkutteluuni hän on sellainen, jolla joulusuklaat riittävät pitkälle kevääseen. Häntä ei siis ahdista, jos kaapissa on suklaata tai muuta herkkua. Syöminen on hänelle vähän sellainen pakollinen paha, ei hänen ajatuksensa pyöri ruuan ympärillä. Ikinä ei ole mitään urheilua harrastanut, mitä nyt joskus mennyt kavereiden perässä salille ja koiran kanssa ulkoilee.
Tytön isä on ollut myös nuorena luuranko (armeijassa 191/67) joten tiesin, että geeneistä se tulee enkä ahdistunut kun vaatteet eivät pysyneet päällä, en yrittänyt pakkosyöttää ja lihottaa. Tytär on 161cm ja paino 49kg paikkeilla. Toivoisi että saisi vähän painoa lisää (oli murrosiässä välillä jopa 56kg mutta laihtui lukion ekalla 6kg huomaamattaan ja omaksi järkytyksekseen) mutta ei hänen lihotusyritykset ole onnistuneet.
Tämä ei taida nyt ap:tä lohduttaa, mutta minun nähdäkseni tuossa on paljon kyse geeneistä. Mutta sitten myös siitä, ettei ajattele sitä ruokaa liikaa. Syö monipuolisesti ja terveellisesti kun on nälkä ja lopettaa syömisen, kun nälkä on lähtenyt. Eikä siis syö huvikseen eikä ähkyyn asti. Ja herkkuja maltillisesti, eikä kaksin käsin kauhomalla.